HuK-tutkinnolla töihin? Pääaineena suomen kieli

En ole saanut töitä edes FM:n jälkeen. Siis koulutusta vastaavaa. Mutta tilanteeni johtuu vain siitä, ettei minulla ole alan työkokemusta.
Toki voit mennä töihin jos niitä saat ja suorittaa FM:n sitten omaan tahtiisi. Mutta se kyllä kannattaa suorittaa, tai jos oma alasi ei niin nappaa niin hae johonkin erilliseen maisteritutkintoon.

Mihin töihin sä lähinnä ajattelit hakea, jotka vastaisivat noita opintoja?

Ei kuule onnistu. Tämä nyt vain on sellainen aika ikävä fakta.

Hanki itsellesi jokin muu koulutus, siis sellainen oikea AMMATTI, u know.

Miten voi olla noin huono suomen kielen taito, jos pääaine kuitenkin on ollut suomi? Oletan, että aloittaja ei ole syntyperäinen suomalainen.

HuK on kyllä omasta mielestäni vähän tyhjä arpa. Kannattaa mielestäni pyrkiä lukemaan maisteriksi (mielellään pedagogisin opinnoin), ellei kokonaan vaihda alaa, koska moneen virkaan ylempi kk-tutkinto on kelpoisuusvaatimuksena. Suomessa opintonsa vain nyky-kandiin jättäneitä kohdellaan mielestäni edelleen vähän "opintojen keskeyttäjinä", mikä on sinänsä ihan väärin. (Vaikka ei kandin tutkinto kyllä ole myöskään kovin vaativa.)

Firmat palkkaavat suomen kielen opiskelijoita jonkin verran erilaisiin toimitusprojekteihin, tätä kautta sain itse hyvän määräaikaisen paikan jo ennen HuK-tutkintoni valmistumista. Eli toivoa kyllä on, pitää vain hakea luovalla tavalla ja lähetellä hakemuksia.

Summa summarum, kannustan opiskelemaan maisteriksi asti ja lukemaan jotain käytännönläheistä sivuainetta.

Kiitoksia asiallisista vastauksista! Olette antaneet paljon ajateltavaa.

Valotanpa tässä vielä hieman taustojani. Olen ollut siinä mielessä huono-onninen, että en millään meinannut löytää itselleni sopivaa alaa, vaan kokeilin monia eri opiskelupaikkoja. Luulin pitkään haluavani opettajaksi, joten hain sitten viimein lukemaan suomen kieltä aineenopettajalinjalle. Nyt opintojen edetessä huomaan, että itse suomen kieli kiinnostaa ja paljon, mutta opettajaksi en halua enää ollenkaan! Muista mahdollisista ammateista minua kiinnostaisi esim. kielenhuolto, mutta ei sellaisia töitä tahdo löytyä. Olen myös miettinyt jatko-opintoja maisterin jälkeen, mutta en tiedä, pystyisinkö elämään sellaisen epävarmuuden kanssa (löytyykö rahoitusta, onko tohtorille töitä).

Olen siis ajautunut siihen tilanteeseen, että opiskelu olisi hauskaakin hauskempaa, mutta tulevasta ammatista ei ole mitään tietoa. Siksi ajattelinkin, että olisiko kenties viisainta jättää opinnot kandiin ja yrittää löytää töitä sen jälkeen? Siis ennen kuin koulutan itseni liian pitkälle. :D

Joku kyseli, että millaista työtä olen sitten ajatellut. Siksi juuri aloitin tämän keskustelun, että saisin tietää, mihin minulla olisi mahdollisuuksia ja mitä muut ovat HuK-tutkinnolla tehneet. Tottakai toivoisin, että vuosien opiskeluni ei olisi mennyt täysin hukkaan, vaan voisin jotenkin hyödyntää taitojani. Olisikin siis mukavaa, jos työhön sisältyisi edes jossain määrin vaikkapa tekstien tuottamista, käännöstöitä tai oikolukua. (Kiitos muuten aerarelle, joka ehdotti esim. opintosihteerin työtä!)

Olen ajatellut, että voisin suorittaa kauppatieteiden perusopintopaketin, johon kuuluu mm. markkinoinnin, laskentatoimen ja rahoituksen perusteita. Olisikohan tällaisista opinnoista mitään hyötyä töiden kannalta?

Meille ainakin sanottiin, että kauppatieteitä suorastaan pitää opiskella.
Ja ehkä voisit tosiaan harkita maisteriopintojen hakua johonkin erilliseen koulutukseen, ainakin Jyväskylässä on kulttuuripolitiikan opinnot ja itseäni kiinnostavat arkisto-opinnot (jotenkin niin). Niihin ei vain ole tänä vuonna hakua.
Sulla on mahdollisuuksia vielä moneen asiaan. Voithan aina opiskella paljon sivuaineita, jos niiden kautta jotain syntyisi. Tai sitten kirjastoalan opinnot vielä.
Olen muuten kirjallisuuden FM ja yrittänyt mm. niitä suomennoksia ym. oikolukuja, eikä mitään ole tullut. Pitää kai olla suhteita yms. harjoittelua juuri oikealta alalta.
Tai pidä välivuosi ja yritä hankkia harjoittelun kautta jotain.

Meinasin myös käydä Jyväskylän avoimen kautta HuK-paperit pääaineena suomen kieli, mutta olen lyömässä nyt kyllä hanskoja tiskiin.

Täytyy etsiä realistisempia vaihtoehtoja. Varsinkaan jo aikuiseen ikään ehtineenä opiskelijana ei kannata hukata vuosiaan

Kiitoksia taas kerran vastauksista!

Olen 25-vuotias ja ennen suomen kielen opintoja opiskelin kahta eri alaa. Tästä syystä (ja siitä, että opintotukeni loppuu parin vuoden kuluttua) en haluaisi enää vaihtaa kokonaan eri alalle. Eri alalle en haluaisi myöskään sen takia, että tykkään todella paljon suomen kielestä.

Alan nyt varmistua siitä, että luen hieman kaupallisia aineita sivuaineena. Siitä on varmaan hyötyä siinäkin tapauksessa, että opiskelen maisteriksi asti.

Ymmärrän sen, että kannustatte minua opettajan uralle. Sehän olisikin järkevintä: mahdollisuudet kohtuulliseen ja melko varmaan toimeentuloon olisivat hyvät. Mutta en oikein tiedä, onko tuo riittävä syy opettajaksi ryhtymiseen. Tiedän nimittäin melko varmaksi sen, että en tule sitä työtä koskaan tekemään... Täällä opettajien virat ovat sitä paitsi kiven alla (yllätys, yllätys!), enkä perheen, sukulaisten ja aviomiehen töiden ja opintojen takia voi enkä halua muuttaa tältä seudulta pois.

Ilahduttavan vilkasta keskustelua täällä. Kokemukseni mukaan humanistille on paljonkin hyötyä kaupallisista aineista, joten mielestäni aloittaja on oikealla tiellä aikoessaan tutustua niihin, etenkin jos ne saa tutkinnon osaksi.

Tuli mieleen, että eräs mahdollinen työnsarka voisi olla jokin henkilöstöhallinnon / rekrytoinnin tehtävä. HR-puolellehan ei ole mitään muodollista pätevyysvaatimusta, mutta pitää osata perusasioita työoikeudesta, ja palkanlaskennan tajuamisestakin lienee hyötyä. (Ei tietenkään ihan helppo työ sekään, kun joutuu varmaan jatkuvasti arvioimaan ihmisiä, tekemään päätöksiä ja ikävimmillään puuttumaan ihmisten ongelmiin ja antamaan potkuja.)

Jos hankkii hiukan ymmärrystä hallinnosta / taloushallinnosta, julkinen sektori lienee täynnä erilaisia suunnittelijoiden ja valmistelijoiden virkoja, joihin on pätevyysvaatimuksena ylempi kk-tutkinto (otetaan nyt vaikka esimerkiksi jonkin kunnan sivistystoimi). Näihin voi varmaankin hakeutua erilaisten sijaisuuksien ja harjoittelujaksojen kautta. Kuntien ja valtion työpaikat vaan seurantaan sitten kun se on ajankohtaista.

Vielä yksi kysymys noista sivuaineista. Huomasin, että avoimessa voi opiskella myös hallintotieteitä. Olisiko se kauppatieteitä parempi vaihtoehto, jos mielessä ovat esim. kunnan tai valtion työt? Jos nimittäin käy niin, että jätän opinnot (ainakin alustavasti) kandiin, voisin kuvitella, että viihtyisin paremmin julkisella kuin yksityisellä puolella. Tai onko teillä muita sivuaine-ehdotuksia? :)

Se mitä yritin edellä sanoa on, että monissa julkisen sektorin viroissa ylempi kk-tutkinto on se mikä noteerataan. Eli kandiin jättäminen ei ole kunta- tai valtiopuolen tehtäviin hakeuduttaessa kovinkaan rationaalista - joku joka jaksoi tehdä sen gradun pyyhältää aina sun ohi virantäytössä.

Kannattaa lukea läpi opinto-oppaiden kurssikuvaukset, koska niistä saa edes auttavan käsityksen opintojen sisällöstä. En itse tunne hallintotieteitä, mutta julkiselle puolelle suunnattaessa se tosiaan voi olla fiksu valinta. Kauppatieteiden hyvä puoli taas olisi, että se ei sulje mitään sektoria pois.

Aloittajan kannattaisi muuten miettiä myös johonkin maisteriohjelmaan hakeutumista, jos oma nykyinen pääaine maistuu puulta. Ajattelen sellaisia poikkitieteellisiä kokonaisuuksia... Osittain näyttäisi olevan mahdollista, että kun on lukenut jotakin sivuainetta esim. 60 op, avautuisi mahdollisuus päästä "täydentämään" opinnot tässä aineessa maisteriksi asti.
Paras koonti lienee täällä:
http://www.opintoluotsi.fi/opiskelu/yliopisto-opinnot/yliopistolliset korkeakoulututkinnot/maisteriohjelmat/

Huoh. Miten voi olla näin hyödytön ja kuolettavan pitkäpiimäinen ketju. Tällaista keskustelua eivät osaa muut kuin itsensä humanisteiksi luokittelevat. Jokainen tietää, mitä pitäisi tehdä, mutta aikaa käytetään sen vatvomiseen, voisiko sittenkin tehdä jotakin muuta, ettei vaan tarvitsisikaan tehdä sitä, mitä olisi ihan heti pitänyt tehdä ja minkä kaikki tiesivät.

Ainot järkevät vaihtoehdot ovat kauppatiede, DI tai lääkis.

Täytyy ajatella Suomen vientiteollisuutta omaa kukkaroa.

Onneksi me kaikki ei sovita sinne lääkikseen ym. vastaavaan. Toisista tulee siivoojia, leipureita, autonkorjaajia ja joistan jopa humanisteja.

Jos suomen kieli kiinnostaa, niin mikset harkitsisi aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen opettajan työtä? Siinä pääsee analysoimaan kieltä, eikä työhön kuulu samassa mitassa opettajan kasvatusvastuuta kuin peruskoulun tai lukion opettajan työhön. Kaikki kielitaito maan ja taivaan väliltä on työssä eduksi ja muutenkin avoin suhtautuminen ihmisiin sekä elämään yleensä.

Vanha ketju, mutta viimeinen kommentti on hyvä. S2-opetus saattaisi olla hyvinkin palkitsevaa, aivan erilaista kuin huonosti kasvatettujen teinien kanssa notkuminen. Olen itse toiminut opetustyössä toisella alalla, ja aikuiset ovat aivan toista maata kuin keskenkasvuiset. Maahanmuuttajiakin on niin monenlaisista viiteryhmistä, monilla on oikeasti motivaatiota oppia suomi ja intregroitua yhteiskuntaan.

Aloittajan kaltaisille pohdiskelijoille haluaisin sanoa, että ei kannata lähteä siitä, että elämässä on heti opiskelujen jälkeen joku Yksi Työpaikka, vaan humanistin pitää usein kerätä kokemusta sieltä täältä. Jos tunnistaa osaamisensa ja sinnikäästi tarjoilee itseään sopiviin tehtäviin, jotain pientä voi löytyä, joka sitten poikii jotakin lisää jne. Joskus harrastus opiskelun ulkopuolella voi tuottaa hyödyllisiä kontakteja. Läheskään kaikkia työpaikkoja ei ilmoiteta julkisesti, vaan ihmisiä vakinaistetaan pitkien määräaikaisuuksien ja osa-aikaisen työn jälkeen.

Tämä on tietenkin keljua verrattuna vaikka luokanopettajiin, jotka vain valitsevat lukemattomista työpaikkailmoituksista ne joihin vastaavat ja tulevat sitten johonkin tehtävään valituksi sitä kautta. Mutta ei elämäänsä voi käyttää sellaiseen, mikä ei kiinnosta ollenkaan. Minä pärjäsin aina koulussa, mutta minulle ei koskaan ollut vaihtoehtona tekniikka, lääkis, oikis tai kauppis. Vaikka palkka olisi miten mahtava, ihminen on kuin pystyyn kuollut jos raahautuu päivittäin vastenmieliseen työhön.

Lippu korkealle, humanistitkin sijoittuvat!