suomen- ja ruotsinkielisen lukion yhdistäminen

toi on raskasta myrkkyä tässä kylässä.kun itse kävin keskuskoulua -70 luvulla niin puhumisesta ruotsinkielisen oppilaan kanssa seurasi jälki-istuntoa se nimittäin oli sopimattominta maailmassa siihen aikaan,en tiedä onko liennytysta tapahtunu mutta tuskin,samat/samanhenkiset tuhnut siellä puikoissa kumminkin on soveltaen omia rotuoppejaan.

Kannatan, ehdotomasti! Ja miksikö?
A) Hangossa on kaksikielisten kotien lapsia todella paljon.
B) Olisihan se nyt totta tosiaan hyvä, että molemmat kielet opittaisiin hyvin koulussa.
C) Kuntien ja valtion työpaikoilla ruotsin/suomenkielen osaaminen on melkeinpä pakollista
D) Onhan se myös mukava asiakaspalvelussa yksityisellä puolella osata molemmat kielet. Sujuu palvelu paljon paremmin.
E) Saisimmekohan oppilaita muualtakin lukioomme jos näin olisi? Ehkäpä; varsinkin jos olisi hyvät opettajat ja hyvä maine lukiolla
F) Kansainvälisyys on tänä päivänä valttia. Olisi ehdottomasti helpompaa lähteä opiskelemaan myös muita kieliä jos lukion perusopetus jo annettaisiin kahdella kielellä

Kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi myös tapahtua jonkinasteista yhdistymistä. Nyttenhän tarhasta ja ala-asteelta lähtien kieliryhmät on jaettu eri kouluihin tai eri koulujen osiin. Myös pihat on rajattu suomen- ja ruotsinkielisten alueiksi. Muistan kun Lappvikskolania lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Lappohjankouluun niin ruotsinkieliset vanhemmat olivat kauhuissaan siitä, että heidän lapsensa joutuvat leikkimään samalla pihalla suomenkielisten lasten kanssa !!! Nyt yhdistämisen jälkeen asia lienee ratkaistu siten, että välitunnit on eri aikaan suomenkielisten kanssa. Miksi ei esimerkiksi keskuskoulussa voisi samalla käytävällä olla ruotsinkielisiä luokkia ja suomenkielisiä luokkia ? Yhteiset opettajahuoneet ja ruotsinkieliset opettajat voisivat pitää suomenkielisille ruotsintunteja ja päinvastoin. Tällä saataisiin aikaan myös synenergia hyötyä ja säästöjä. Lapset voisivat viettää välitunnit samalla pihalla ja samaan aikaan. Näin hankolaisista nuorista kasvaisi automaattisesti kaksikielisiä aikuisia ja ennakkoluulot toisia kohtaan häviäisivät ja suvaitsevaisuus lisääntyisi. Varsinkin nuoriso-ohjaajille on tullut kysymyksiä siitä, että miksi te ette tee mitään kieliriitojen aiheuttamille ongelmille nuorten keskuudessa. Vaikea se on enää siinä vaiheessa asiaan vaikuttaa kun eroittelu on aloitettu ja tarhaiästä lähtien.

Tämähän on todellista kielirasismia. Lapset opetetaan jo pienenä vieroksumaan kavereita erikielisyyden perusteella.
Suvaitsevaisuus opitaan jo kotona. Päiväkotien ja koulujen tulee jatkaa samalla linjalla. Yksikään lapsi, joka jo ihan pienenä on opetettu kunnioittamaan ihmisiä ihmisinä, ei siis kielen, ihonvärin tai kansallisuuden perusteella, ei käy toverinsa kimppuun tällaisten asioiden takia.
YKSIKÄÄN MEISTÄ ei ole voinut valita äidinkieltään eikä ihonväriään.

Ohhoh! Olenkin miettinyt, että tämäkö on syy siihen ettei lukioiden yhdistämisestä juuri edes puhuta. En ymmärrä logiikkaa... jos ruotsinkieliset todella ovat huolissaan kielensä asemasta, en usko että eristäytyminen on paras ratkaisu. Päinvastoin, jos yhä useampi osaisi ruotsia, ruotsinkielinen palvelu ym. olisi helpompi säilyttää. Myös, jos niin hassusti sattuisi, että ruotsin- ja suomenkieliset lapset todella pääsisivät ystävystymään, heillä olisi vaihtoehtona myös kommunikointi ruotsin kielellä. Nykyisin luulen että suuri osa "puhtaista" ruotsinkielisistäkin "joutuu" opettelemaan suomea, koska suomenkieliset eivät osaa ruotsia tarpeeksi hyvin. Täällä oikeasti asuu suomenkielisiä, jotka HALUAVAT oppia ruotsia ja haluavat myös lastensa osaavan kunnolla molemmat kotimaiset kielet.

Vataus alkuperäiseen kysymykseen: RKP (SFP) vastustaa yhdistämistä.

Meitä on varmasti paljon (enemmistö?), jotka suhtautuvat myönteisesti kaksikieliseen kulttuuriin. Eristäytyminen on merkillinen suhtautumistapa pitkällä tähtäimellä ajatellen.