"Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko kertoo, että palmusunnuntain virpomistapa on hyvin erilainen nykyään kuin mitä se oli aikanaan ortodokseilla menetetyssä Karjalassa.
– Ennen virvottiin kummeja ja sukulaisia. Ei olisi tullut kuulonkaan, että olisi virvottu tuntemattomia ihmisiä, Nirkko toteaa.
Ennen virpojilla oli pyhäpuvut päällä.
Virpomisesta tuli noituuden noituuden eräs muoto myöhemmin Suomessa. Noidiksi pukeutuminen on alkanut vasta 1980-luvun mittaan, kun koko Suomessa sekoittuivat läntinen pikkunoitina kiertely lankalauantaina ja itäinen palmusunnuntain virpominen.
Pohjanmaalla myös poltetaan kokoissa noitia vielä nykyaikanakin.
Viinaa vai rahaa?
Vieraileminen aloitettiin varhain aamulla. Kaikkein paras oli, jos ehdittiin paikalle, kun virvottava oli vielä sängyssä. Palkaksi annettiin kananmuna, viinaa tai rahaa tilanteesta ja ihmisestä riippuen.
– Palkka haettiin yleensä vasta viikkoa myöhemmin virpomisesta. Saatettiin se antaa heti, jos välimatka oli pitkä, mutta oikean tavan mukaan palkkaa odotettiin viikko, Nirkko kertoo.
Virpomisen tarkoitus oli toivottaa hyvää onnea ja siunausta, kuten tästä Karjalan Liiton nettisivuilta löytyneestä virpomislorusta käy ilmi.
Virvon varvon vitsasella, kosken kevätpajusella, terveyttä toivottelen, siunausta siivittelen, onnea oksalla tällä. "
– Ennen virvottiin kummeja ja sukulaisia. Ei olisi tullut kuulonkaan, että olisi virvottu tuntemattomia ihmisiä, Nirkko toteaa.
Ennen virpojilla oli pyhäpuvut päällä.
Virpomisesta tuli noituuden noituuden eräs muoto myöhemmin Suomessa. Noidiksi pukeutuminen on alkanut vasta 1980-luvun mittaan, kun koko Suomessa sekoittuivat läntinen pikkunoitina kiertely lankalauantaina ja itäinen palmusunnuntain virpominen.
Pohjanmaalla myös poltetaan kokoissa noitia vielä nykyaikanakin.
Viinaa vai rahaa?
Vieraileminen aloitettiin varhain aamulla. Kaikkein paras oli, jos ehdittiin paikalle, kun virvottava oli vielä sängyssä. Palkaksi annettiin kananmuna, viinaa tai rahaa tilanteesta ja ihmisestä riippuen.
– Palkka haettiin yleensä vasta viikkoa myöhemmin virpomisesta. Saatettiin se antaa heti, jos välimatka oli pitkä, mutta oikean tavan mukaan palkkaa odotettiin viikko, Nirkko kertoo.
Virpomisen tarkoitus oli toivottaa hyvää onnea ja siunausta, kuten tästä Karjalan Liiton nettisivuilta löytyneestä virpomislorusta käy ilmi.
Virvon varvon vitsasella, kosken kevätpajusella, terveyttä toivottelen, siunausta siivittelen, onnea oksalla tällä. "
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.