Loogisen ajattelun taito.

Kyllä se Halonenkin voisi terävöittää loogista ajatteluaan. Hänen kommenttinsa kuului: "Kun teillä (siis yrittäjillä) on teemana, että Suomesta on tehtävä paras, maailman paras maa yrittäjyydelle, niin valmiiksi sanon, että mä en usko sellaiseen ketjuun, että kun se on paras yrittäjille, niin se on paras muillekin."
Tuon yrittäjyyden voidaan tulkita tarkoittavan yrityksen kokonaisetua, siis omistajat, työntekijät, sidosryhmät. Toisessa lauseessaan Halonen kääntää asian pelkästään yritysten omistajien eduksi.
Toinen asia on, ettei liene tavanomaista, että presidentin luona käyvät vieraat saavat märän rätin päin naamaa. Kritiikin voi esittää hienotunteisemminkin. En oikein usko että kun Halosen luona on käynyt mamulähetystö, hän on valittanut heidän pelkästään loisivan veronmaksajien rahoja.
Kun noin tapahtuu Halosen hyväksymässä elokuvassa, voi vain kuvitella, millaista tekstiä tulee, kun kamerat eivät ole paikalla.

Näyttää siltä, että meillä on hyvin erilaiset käsitykset yrittäjyydestä. Sinun katsannossasi yritykset näyttävät olevan lähinnä WinCapitoja, joiden tarkoituksena on tuottaa lyhytaikaista voittoa ja sitten kanttuvei. Minun mielessäni ovat lähinnä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on uusi tuote tai liikeidea, jolla voidaan aikaansaada vientiä tai tuontia korvaavaa kotimaan kauppaa. Yrityksen päätavoite, mutta ei ainoa, on tuottaa tulosta ja sitä kautta voittoa omistajille. Vaikka en ole yrittäjä, uskoisin kuitenkin useille yrittäjille tuottavan tyydytystä myös se, että he ovat pystyneet työllistämään ihmisiä, luomaan vaurautta paikkakunnalle ja aktivoimaan harrastustoimintaa siellä. Kyynikkona voit tietysti mitätöidä tämänkin näkökannan: ainoana motiivina on itsekeskeisen yrittäjän arvostuksen lisääminen, hän on vain siirtynyt maslovilaisen tarvehierarkian seuraavalle tasolle.

Mitä tulee Haloseen, en ole huomannut hänen missään julkisessa puheessaan tai kirjloituksessaan sanoneen mitään positiivista yrittäjyydestä. Luulen hänen talouspoliittisten näkemystensä jämähtäneen 1970-luvulle. Silloinhan kenttää hallitsivat suuret kotimaan ja idänkaupan markkinoilla toimivat valtion omistamat, yksityiset ja osuuskunnalliset yritykset. Poliitikot saneilivat pelisäännöt paljolti hintavalvonnan ja tavaranvaihtosuunnitelmien kautta. Pienet ja keskisuuret yritykset muodostivat lähinnä pikantin lisän tähän sikermään. Nykyisin tilanne on hyvin toisenlainen: puunjalostusteollisuus on romahtanut, metalliteollisuus ja elektroniikkateollisuus ovat suurissa vaikeuksissa. Toivomme lepää paljolti PKS-yrityksissä, ja onneksi uusi presidenttimme on oivaltanut tämän.

Jäi vielä kommentoimatta tuo virkkeesi: "On hyvin kuviteltavissa yhteiskunta, jossa yrittäjät menestyvät repimälla menestyksensä muiden, "alempien yhteiskuntaluokkien" selkänahasta."
Näin varmaan saattoi olla menneisyydessä, ainakin marxilaisen käsityksen mukaan. Yritysten perustaminen pohjautui paljolti luonnovaroihin: malmeihin, metsävaroihin ja koskivoimaan, ja lisäarvo saatiin työntekijöiden raadannan kautta. Kuitenkin yrityksen menestys perustuu nykyään yhä enemmän älylliseen pääomaan. Et kai väitä, että Nokian menestys 1990-luvun lopulla, tai Applen tai Angry Birdsin viimeaikainen menestys olisi revitty pelkästään työntekijöiden selkänahasta.
Eli nykyään yrittäjyydelle on aiempaa vähemmän tilausta tai olosuhde-etua. Vaihtoehtona ei ole aina, kuka perustaa yrityksen, vaan perustetaanko sitä lainkaan. Vastaavasti työntekijälle yrityksen syntyminen voi olla ainutkertainen mahdollisuus.
Vielä Halosen retoriikasta. Tietysti tuo lausuma: "Mä en usko sellaiseen ketjuun, että kun (Suomi on) on paras yrittäjille, niin se on paras muillekin" on periaatteesa oikein. Ei yrittäjien maksimaalinen hyvä ole saman kuin kansan maksimaalinen hyvä. Kyse onkin siihen liitetystä arvolatauksesta. Otetaan toinen esimerkki. Kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden, jospa Halonen olisi noussut lavalle Senaatintorilla ja julistanut: "En usko jääkiekon maailmanmestaruuden olevan pelkästään siunaukseksi Suomelle". Se olisi varmaan herättänyt suurta raivoa. Kuitenkin tämäkin lausuma on loogisesti ja periaatteessa aivan oikein. Kyllä maailmanmestaruuteen liittyi niin paljon haitallisa lieveilmiöitä, ettei se ollut pelkästään hyväksi kansakunnalle.

En ole pidä itseäni kyynisenä, kuten ehkä muista taloutta käsittelevistä kirjoitusaloitteistani saatat havaita: toivon että järki voittaa. Olen positiivisessä mielessä "yrityshenkinen" vaikka en tällä hetkellä vielä olekaan oikea yrittäjä. Minulla ei vielä ole tuotetta. Ehkä 2-4v kuluttua on. Jos näin hyvin kävisi, toimisin muutaman vuoden yrittäjänä ennen eläköitymistäni. Ja minun hypoteettisen yrittäjyyteni tavoitteena olisi vaikuttaa maailmaan positiivisesti, ei niinkään tehdä tulosta.

Mutta olen edelleen sitä mieltä, että valtaosalla yrittäjistä päätavoite on "vaurauden tavoittelu", nousta meidän tavallisten palkkaduunareiden yläpuolelle. Ei se tarkoita useimmiten WinCapita-tyylistä pelaamista, mutta kyllä oman pienen imperiumin perustamista, usein loppuelämäksi ja perillisille luovutettavaksi. Kyllä työllistäminen on siinä välttämätön paha, jota vältetään viimeiseen asti. Paljon poikkeuksia on. Olen ollut esim yhdessä sellaisessa poikkeuksessa mukana, jossa koko firmamme olemassaolo tähtäsi vain ja ainoastaan meidän, osakkaiden työllistämiseen: siis insinööritoimisto.

"Et kai väitä, että Nokian menestys 1990-luvun lopulla, tai Applen tai Angry Birdsin viimeaikainen menestys olisi revitty pelkästään työntekijöiden selkänahasta."

Olin mukana Nokialla vuosituhannen vaihteessa silloin, kun kaikki vielä meni hyvin. Henki oli loistava. Meillä oli labran yhdessä laatikossa jemmassa tusina kuohuviinipulloa, eikä tarvinnut olla isokaan milestone, kun yksi avattiin ja kehuttiin, että kyllä olemme hyviä. Ja me olimme. Saimme tehdä innovatiivista kehitystä rauhassa, johdon hyväksyessä "rönsyt". Sitten henki muuttui. Ylin johto päätti, että keskitytään oleelliseen eli tuloksen tekemiseen, rönsyt lakkautettiin, innovaatio kuihtui, ja Nokian alamäki alkoi. Me kaikki tiedämme tämän seuranneen nykyisen välivaiheen, mutta lopullinen tuho on vielä edessä.

Kun luet tarinoita Applesta, niin siellä kyllä menestys revittiin selkänahasta. Kova on ollut paikka ja tuottanut paljon henkisiä romahduksia, mielisairaalapotilaita ja itsemurhia. En kadehdi.

Mutta minä puhuin kielen logiikasta.

"..mä en usko sellaiseen ketjuun, että kun se on paras yrittäjille, niin se on paras muillekin."

Ketju luonnolliseti tarkoittaa kausaalista ketjua, sitä, että "maailman parhaiten yrittäjyyttä kannustamisesta" seuraa automaattisesti se, että muillakin on parhaat olot. On itsepetosta väittää, että ketju on tosi. Nykypäivän Kiina voisi olla esimerkki tästä. Kyllä siellä yrittäjyyttä kannustetaan, eikä anneta työturvallisuuden, palkanmaksun luotettavuuden, ympäristövaikutusten, tekijänoikeuksien eikä muiden yrittäjyyden esteiden hidastaa kansantulon kasvua. Inhimilliset kärsimykset ovat suuria enkä lähtisi ottamaan mallia. Halonen on oikeassa. Muusta hänen persoonastaan en välitä puhua. Hän oli huono presidentti, piste.

Mutta vastustan vääristelyä, vääristellään kenen tahansa sanoja.

Ehdottomasti väittely- ja keskustelutaidot oppiaineiksi kouluihin.

Nyky"huutelu" (ei kylläkään - onneksi - tällä palstalla!) erityisesti sähköisissä viestimissä syö pohjaa perustelluilta mielipiteiltä ja rakentavalta keskustelulta.

Ihmisen hyvä taito on osata perustella kantansa ja keskustella _asioista_.

Yusa on oikeassa, mutta kielellinen tulkinta johtaa usein omaan tahtoon ymmärtää asioita. mm. presidenttivaalit olivat sellaisia, jossa paljon kiinnitettiin huomiota kielen semantiikkaan ja kommentteja heiteltiin edestakaisin liittyen niiden sisältöön.

Itse olen yrittäjyydestä samaa mieltä kuin Halonen; yrittäjät ovat liian ahneita pelkästään rahalle ja heiltä puuttuu halu ottaa vastuuta yhteiskunnallisista asioista. Mielummin he polkevat omat työntekijänsä suohon saavuttaakseen tavoitteensa. Toisin on laita esim. Roviolla, joke ei suostunut myymään liiketoimintaansa edes 2 miljardilla, vaikka tämänhetkinen arvo ei ole lähellekään puoliakaan tästä. Otetaan vastuuta ja kehitytään yhteisönä. Luodaan työpaikkoja ja luotettava imago kotimaan turvaajana. Se on oikein! Joidenkin mielestä se on väärin ja sulaa hulluutta. Päättäkööt jokainen itse.

Ihmisillä on yleensä tapana kärjistää sanomia, koska miele ei kykene jäsentämään ajatuksia. Päädytään ns. ratkaisuun, joka ei ole todellinen ratkaisu, mutta on helpompi jäsentää ja ymmärtää vajaalla ymmärryksellä ja prosessointikyvyllä. Aihetta tutkii mm. Egidi (2007), joka mallintaa ongelmien simplifiointia. Olen huomannut, että hyvin paljon "business"-maailmassa tapahtuu tällaista. Oletetaan, että kaikille on parasta taloudellinen hyvinvointivaltio, muttei ymmärretä sitä, että jotkut arvostavat muuta kuin talousnäkökulmaa.

Viittaukset:
Egidi. M, "Decomposition Patterns in Problem Solving", Contributions to economic analysis, vol 280, pp. 15-46

Ihan hyvä kirjoitus, mutta keksin esimerkkitapauksen, jossa semanttinen tulkinta ei ehkä ole ollenkaan mielekäs. Joku pyöräilypalstalla sanoi suunnilleen näin:

"Seitsemän vaihdetta riittää polkupyörässä hyvin."

Ongelma on muodollinen: Yleisimmän seitsenvaiheiset, Shimano Nexukset ovat huonoa laatua, ja lause johtaa kuulijan harhaan. Semanttisesti toteamuksen todenperäisyyttä lienee vaikea kiistää.

Toisaalta voidaan kysyä, voiko lauseen tulkita kahdella eri tavalla. Minusta toteamuksella on selvä "primäärimerkitys", ja lauseen luokitteleminen monitulkintaiseksi tuomitsisi kaikki maailman lauseet monitulkintaisiksi.

Vai pitäisikö luvut asettaa logiikan ulkopuolelle? Logiikka on diskreettiä mutta luvut jatkuvia.

"Itse olen yrittäjyydestä samaa mieltä kuin Halonen; yrittäjät ovat liian ahneita pelkästään rahalle ja heiltä puuttuu halu ottaa vastuuta yhteiskunnallisista asioista."

Eli presidentin ei pitäisi suosia yrittäjyyttä, vai pitäisikö presidentin jopa nujertaa yrittäjyyttä, olisiko Suomi sitten onnellisempi? Kaikilla menee yhtä tosi surkeasti?

Nyt logiikasta ollaan luopumassa jo professoristasolla:

http://santtuma.blogspot.com/2012/04/william-lane-craig-vs-kari-enqvist.html

"Kari Enqvistin keskeinen väite oli, että luonto ei seuraa klassista logiikkaa. Filosofisiin argumentteihin ei pidä luottaa, koska ne ovat vain sanoja, eikä mikään ole itsestään selvää."

"Loppupuheenvuorossaan KE piti edelleen kiinni siitä, että kvanttifysiikka tekee klassisen logiikan pätemättömäksi."

Jos tarkoitat ateisteilla Kari Enqwistiäkin, niin olet väärässä. Enqwist ei ole ateisti, hän on USKONNOTON. Ja siinä on suuri ero.

Pahasti näyttäisi siltä, että Enqvist on hukassa. Hän luottaa tieteellisiin todistuksiin, mutta samalla kieltää tieteellisestä näkäkulmasta tärkeän seikan: logiikan. Mitä tämä kaveri oikein yrittää selittää? Filosofia ei ole pelkästään kielellistä ajattelua. Filosofia on myös matematiikkaa ja fysiikkaa parhaimmillaan. Miksi heitä muuten sanottaisiin filosofian maistereiksi tai tohtoreiksi?