http://www.intelligentdesign.fi/2011/06/28/ihminen-ei-kehity-vaan-rappeutuu/
>>Ihminen ei kehity vaan rappeutuu
Hiljaittain Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan vanhemmilta siirtyy lapselle keskimäärin 60 uutta mutaatiota. Tämä tutkimustulos tukee J. Sanfordin tutkimusta genomien rappeutumisesta.
Tiedämme, että suurin osa mutaatioista on melkein neutraaleja, hieman haitallisia. Äärimmäisen suurilla valintaeduilla luonnonvalinta kykenisi poistamaan 0.5 haitallista mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen ei kehity, eikä ole kehittynyt, vaan rappeutuu alkuperäisestä suunnitelmasta nopeaa vauhtia.
Toisaalta älykkäällä suunnittelulla pystytään luultavasti jatkossa korjaamaan ainakin joitain genomin rappeumia.
>>Ihminen ei kehity vaan rappeutuu
Hiljaittain Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan vanhemmilta siirtyy lapselle keskimäärin 60 uutta mutaatiota. Tämä tutkimustulos tukee J. Sanfordin tutkimusta genomien rappeutumisesta.
Tiedämme, että suurin osa mutaatioista on melkein neutraaleja, hieman haitallisia. Äärimmäisen suurilla valintaeduilla luonnonvalinta kykenisi poistamaan 0.5 haitallista mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen ei kehity, eikä ole kehittynyt, vaan rappeutuu alkuperäisestä suunnitelmasta nopeaa vauhtia.
Toisaalta älykkäällä suunnittelulla pystytään luultavasti jatkossa korjaamaan ainakin joitain genomin rappeumia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älykkään suunnittelun perusongelma on se, että jos geenistö on alkujaan "täydellinen" ja kaikki muutokset ovat vain rappiota, niin ei olisi ollut älykästä suunnitella suvullisesti lisääntyviä eliöitä.
Suvullisessa lisääntymisessähän on se riski, että alkuperäinen "täydellinen" geeni korvautuu sukupolvien myötä mutatoituneella (=rappeutuneella) ja "hyödyllinen diversiteetti" eli alkuperäisten älykkäästi suunniteltujen geenien kirjo kapenee, kun vanhemmat luovuttavat jälkeläisilleen vain osan geeneistään.
Eli älykkäästi suunnitellut eliöt olisi loogista suunnitella suvuttomasti lisääntyviksi eli itseään kloonaaviksi. Näin rappeutuminen olisi hitainta.
Kretuoppiinhan kuuluu syntiinlankeemuksen jälkeinen ihmiskunnan kaikinpuolinen rappeutuminen ja etenkin moraalinen sellainen.
Esimerkiksi 1500-luvulla olimme moraalisesti korkeammalla kuin nyt. Ihmiset uskoivat ja luottivat jumalaan ihan tosissaan ja melkein kaikki. Eliitti ja sotapäälliköt puhuivat säilyneissä kirjeissään jumalasta kuin leivästä. Hän oli todella läsnä kaikkialla, ja ihmisten moraali siis paljon nykyistä parempi.
Koska jumalaan uskottiin ja luotettiin itärajamme molemmin puolin, oli aivan tavallista, että kumpaankin suuntaan tehtiin tuon tuostakin hävitysretkiä, joissa talot poltettiin ja asukkaat murhattiin vanhuksia, naisia ja lapsia myöten. Joskus ihmisiä, myös lapsia, seivästettiin ja poltettiin elävältä. Ketään ei säästetty, eikä naapurivaltion rahvaalla ollut minkäänlaista ihmisarvoa. Noita kauheuksia ei nykyihminen oikein pysty kuvittelemaankaan, ja kaikki olivat luomiseen vakaasti uskovien kristittyjen tekemiä.
Paljon on moraalimme tosiaan noista ajoista huonontunut.