oon syönyt nyt n. nelisen vuotta venlafaxinia. Suurimmillaan annoksella 225mg pienimmillään 75mg. Nyt tuli sellainen tunne että ois aika lopettaa kun ei ole stressaava elämäntilannekaan. Hain apteekista yhden paketin ja kerroin lopettamisaikeista apteekkarille, joka kielsi jyrkästi että itse ei saa lopettaa ja että suurin osa palaa aina käyttämään lääkettä kun olo pahenee.
Nyt lopetin seinään ja oon ollut noin pari viikkoo ottamatta lääkettä. Ihmettelen miten olo muuttui. Tajusin vasta lopetettuani että lääkityksen aikana olo oli aina epätodellinen ja jotenkin unenomainen. Pupillit oli kuurin aikana jättisuuret ja nyt ihan normaalit. Suurin yllätys oli että näköni parani, lääkkeiden aikana silmät tuntuivat sumeilta ja hitailta.
Myös tunteet alkaa palaamaan takaisin. Tänään jopa vähän itketti ja mä en ole itkenyt varmaan kahteen vuoteen. Tunnen myös olevani enemmän elossa ja hereillä. Toimeliaisuus tuntuu myös lisääntyvän, lääkkeen aikana olo oli laiskempi.
Nyt pelottaa että kohta tulee se pelätty takapakki ja kentien henkiset vierotusoireet (fyysiset vielä kestää jotenkin, säkärit/huimaus) tulevat ja palaan taas samaan tilaan. En usko että olon muuttuminen voi olla kuvitelmaakaan? Mietin vaan että miksi oon ylipäätään syönyt tollasta lääkettä joka tappaa inhimilliset tunteet ja saa olon epätodelliseksi.
Nyt lopetin seinään ja oon ollut noin pari viikkoo ottamatta lääkettä. Ihmettelen miten olo muuttui. Tajusin vasta lopetettuani että lääkityksen aikana olo oli aina epätodellinen ja jotenkin unenomainen. Pupillit oli kuurin aikana jättisuuret ja nyt ihan normaalit. Suurin yllätys oli että näköni parani, lääkkeiden aikana silmät tuntuivat sumeilta ja hitailta.
Myös tunteet alkaa palaamaan takaisin. Tänään jopa vähän itketti ja mä en ole itkenyt varmaan kahteen vuoteen. Tunnen myös olevani enemmän elossa ja hereillä. Toimeliaisuus tuntuu myös lisääntyvän, lääkkeen aikana olo oli laiskempi.
Nyt pelottaa että kohta tulee se pelätty takapakki ja kentien henkiset vierotusoireet (fyysiset vielä kestää jotenkin, säkärit/huimaus) tulevat ja palaan taas samaan tilaan. En usko että olon muuttuminen voi olla kuvitelmaakaan? Mietin vaan että miksi oon ylipäätään syönyt tollasta lääkettä joka tappaa inhimilliset tunteet ja saa olon epätodelliseksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.