Tuo ei varmaankaan ole kovinkaan yllättävä uutinen, sillä samanlaista sekavuutta on nykyisinkin huomattavissa, eikä yksilötason sekavuus ole ainakaan vähenemään päin kristllistä uskoa tunnustavissa ryhmissä. itseasiiassa voi hyvinkin olettaa sitä esiintyvän alkuaikoja enemmän.
------------------------------------------
Jeesuksen ristiinnaulitseminen oli hänen kannattajilleen valtava shokki, jonka yli he pääsivät pääsiäisen kokemusten avulla. Mutta heti alusta lähtien varhaisten kristittyjen joukossa tuli esiin monia eri tulkintoja Jeesuksesta.
Emeritusprofessori Heikki Räisänen kuvaa Jeesuksen seuraajien alkutaivalta värikkääksi ja monimuotoiseksi.
– Esimerkiksi ristinkuolema oli toisille vain oikeusmurha ja viattoman hurskaan kärsiminen. Synkkä tapahtuma, jonka ylösnousemus voitti. Toiset taas löysivät siitä positiivisen merkityksen, jonka mukaan ristinkuolemalla oli syntejä sovittava merkitys, hän kertoo.
Myös Jeesuksen olemuksesta varhaisilla kristityillä oli hyvinkin erilaisia käsityksiä. Eräille Jeesus oli Räisäsen mukaan Jumalan tiettyyn tehtävään valitsema ihminen. Toisille hän taas oli taivaasta tullut jumalallinen hahmo.
Nykyinen virallinen opillinen käsitys, jonka mukaan Jumala syntyi Jeesuksessa ihmiseksi ihmisten keskelle, kehittyi suhteellisen myöhään.
Kristinoppi onkin Räisäsen mukaan muotoutunut aikojen kuluessa siten, että on valittu, hylätty ja yhdistetty kilpailevia näkemyksiä. Kristinuskon tulevaisuus oli jokseenkin avoin vielä toisella vuosisadalla.
Koska valtakunta tulee?
Pääsiäisen tapahtumien jälkeen varhaiset kristityt odottivat, että Jumalan valtakunta toteutuisi hyvinkin pian. Jeesuksen omissa sanoissakin oli Räisäsen mukaan selviä viittauksia siihen suuntaan.
– Apostoli Paavali sanoi suoraan, että hän odottaa olevansa elossa Jumalan valtakunnan tullessa.
Kun se ei heti tullutkaan, odotus väljähtyi ja Jumalan valtakunnan toteutuminen siirtyi epämääräiseen tulevaisuuteen. Samalla nousivat etualalle nykyhetken kokemukset.
Jeesuksen seuraajat ajattelivat eri lailla myös siitä, missä ja miten valtakunta toteutuisi. Tämä kysymys palautui Räisäsen mukaan jo siihen, että juutalaisuudessa oli tästä erilaisia näkemyksiä.
– Toiset odottivat konkreettista valtakuntaa maan päälle. Tällöin tässä maailmassa menisi kaikki uusiksi ja tilalle tulisi aivan uudenlainen järjestys.
Toisaalta syntyi pian myös se ajatus, että täyttymys tapahtuisi jossain tuonpuoleisessa todellisuudessa, taivaassa.
Ruumiin ylösnousemus ja sielun kuolemattomuus ovat Räisäsen mukaan kaksi erilaista näkemystä, jotka liittyvät erilaiseen kokonaiskuvaan siitä, mitä odotetaan. Ruumiin ylösnousemus liittyy maanpäälliseen, sielun kuolemattomuus tuonpuoleiseen valtakuntaan.
* * *
Heikki Räisäseltä on viime vuonna ilmestynyt teos Mitä varhaiset kristityt uskoivat (WSOY)
------------------------------------------
Jeesuksen ristiinnaulitseminen oli hänen kannattajilleen valtava shokki, jonka yli he pääsivät pääsiäisen kokemusten avulla. Mutta heti alusta lähtien varhaisten kristittyjen joukossa tuli esiin monia eri tulkintoja Jeesuksesta.
Emeritusprofessori Heikki Räisänen kuvaa Jeesuksen seuraajien alkutaivalta värikkääksi ja monimuotoiseksi.
– Esimerkiksi ristinkuolema oli toisille vain oikeusmurha ja viattoman hurskaan kärsiminen. Synkkä tapahtuma, jonka ylösnousemus voitti. Toiset taas löysivät siitä positiivisen merkityksen, jonka mukaan ristinkuolemalla oli syntejä sovittava merkitys, hän kertoo.
Myös Jeesuksen olemuksesta varhaisilla kristityillä oli hyvinkin erilaisia käsityksiä. Eräille Jeesus oli Räisäsen mukaan Jumalan tiettyyn tehtävään valitsema ihminen. Toisille hän taas oli taivaasta tullut jumalallinen hahmo.
Nykyinen virallinen opillinen käsitys, jonka mukaan Jumala syntyi Jeesuksessa ihmiseksi ihmisten keskelle, kehittyi suhteellisen myöhään.
Kristinoppi onkin Räisäsen mukaan muotoutunut aikojen kuluessa siten, että on valittu, hylätty ja yhdistetty kilpailevia näkemyksiä. Kristinuskon tulevaisuus oli jokseenkin avoin vielä toisella vuosisadalla.
Koska valtakunta tulee?
Pääsiäisen tapahtumien jälkeen varhaiset kristityt odottivat, että Jumalan valtakunta toteutuisi hyvinkin pian. Jeesuksen omissa sanoissakin oli Räisäsen mukaan selviä viittauksia siihen suuntaan.
– Apostoli Paavali sanoi suoraan, että hän odottaa olevansa elossa Jumalan valtakunnan tullessa.
Kun se ei heti tullutkaan, odotus väljähtyi ja Jumalan valtakunnan toteutuminen siirtyi epämääräiseen tulevaisuuteen. Samalla nousivat etualalle nykyhetken kokemukset.
Jeesuksen seuraajat ajattelivat eri lailla myös siitä, missä ja miten valtakunta toteutuisi. Tämä kysymys palautui Räisäsen mukaan jo siihen, että juutalaisuudessa oli tästä erilaisia näkemyksiä.
– Toiset odottivat konkreettista valtakuntaa maan päälle. Tällöin tässä maailmassa menisi kaikki uusiksi ja tilalle tulisi aivan uudenlainen järjestys.
Toisaalta syntyi pian myös se ajatus, että täyttymys tapahtuisi jossain tuonpuoleisessa todellisuudessa, taivaassa.
Ruumiin ylösnousemus ja sielun kuolemattomuus ovat Räisäsen mukaan kaksi erilaista näkemystä, jotka liittyvät erilaiseen kokonaiskuvaan siitä, mitä odotetaan. Ruumiin ylösnousemus liittyy maanpäälliseen, sielun kuolemattomuus tuonpuoleiseen valtakuntaan.
* * *
Heikki Räisäseltä on viime vuonna ilmestynyt teos Mitä varhaiset kristityt uskoivat (WSOY)
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=76406:varhaiset-kristityt-olivat-sekalainen-ja-moniaeaeninen-seurakunta&catid=38:tiede&Itemid=7
Kristinusko perustuukin nykyään noihin varhaisten kristittyjen lähinnä arpomalla valittuihin uskonkappaleisiin. Uskonsuunnat ovat vielä jälkeenpäin "korjanneet" liturgioita paremmin sopimaan omiin tarkoitusperiinsä.
Huom!
6.4.2012 08:02
>>>Varhaiset ktistityt oli sekalainen seurakunta.
No, mikäpä homma ihmisillä ei karkaisi tulkintojen ja uudelleen tulkintojen kiehtovaan mutta sekavaan maailmaan?