Panteleimon harhapoluilla

Vanhat ukot pörhistelevät! Näyttää siltä että piispat kilpailevat näsissä tuomiojutuissa: jokaiselle omat toimituskilto pappinsa.

Alkaa olla naurettavaa julkisuutta. Kuka tekisi aasi-pinssin?

Kaanonit ovat tulkinnan varaisia, senhän olemme yksimielisesti todenneet. Olisi aika se aasipykäläkin muuttaa: Lapissa sallittaisiin käyttää poroja.

Sofiassa pitäisi ruveta kasvattamaan oikeita aaseja Etelä-Suomen tarpeisiin. Pante ajelisi pohjoisessa siunatulla porolla ja Ambro etelässä aasilla! Sillä kelpaisi matkustella vaikka siunattuun maahan asti.

Ort.kirkon elämässä papistoon kohdistuvien toimituskieltojen tarkoitus on pysäyttää miettimään missä mennään ja mihin pappi on oikeasti sitoutunut. Ne ovat vakava kutsu katumukseen. Ei niitä huvikseen jaella.

Nykyajan kirkkokansa lienee jo niin vieraantunut kirkkokurinpidollisesta toimista, että kun sellaista joskus (lue: hyvin harvoin) käytetään, niin sitä pidetään kauheana.

Nykyisten piispojen aikaan toimituskiellot ja muut kurinpitotoimet ovat hyvin harvinaisia. Ja silloin kuin niitä on käytetty, niin syyt ovat olleet hyvin raskauttavia. Ei kaikki ole aina niinkuin lehdissä yksipuolisesti väitetään...

KP Mertopoliitta Panteleimon on toiminut juuri niin kuin piispan pitää toimiakin hänelle annetuilla valtuuksilla. Jos hän olisi jättänyt tämän asian huomioimatta, hän olisi menetellyt virheellisesti.

Nämähän ovat Kirkon kannalta hyvin selkeitä asioita, eivät ole mitään mielipidekysymyksiä. Enemmän ihmetyttää, että pappeuteen vihitty mies ei itse ymmärrä Ortodoksisen kirkon opin mukaisia velvoitteitaan vaan lähtee hakemaan itselleen "oikeutta" protestanttiselta taholta, jossa kaikki vastaavat opilliset asiat on jo vuosisatoja sitten hylätty tai muutettu perusteellisesti.

Kukaan ei kuitenkaan estä kyseistä pappia menettelemästä oman tahtonsa mukaan. Hän voi mennä uudelleen naimisiin Ortodoksisessa kirkossa, jos hän sitä haluaa. Kirkkokuntaakaan ei siis tarvitse vaihtaa, mutta uudelleen avioituessaan hän tietää myös valitsevansa pappeuden menetyksen, eli hänestä tulee aivan samanlainen maallikko kuin muutkin Jumalan palvelijat ovat ortodoksisissa seurakunnissa.

Ei kai se mitenkään kauhea kohtalo ole. Ovathan myös kaikki luterilaiset saarnaajat ovat täysiä maallikoita pappisnimikkeestään huolimatta.

"Matkalla Sevettijärvelle hän poikkesi isäKuisman luona ja erotti hänet papin hommista kaanonien perusteella."

Jos papille tulee kanoninen este toimia pappina, eikö hänen olisi suoraselkäistä itse pyytää piispalta pappeudesta vapauttamista?

Kylläpäs selityksen murjasit. Jos esimerkkikirurgin käsikirja on 300-luvulta niin eipä taitais kolleegoilta paljoa myötätuntoa herua!

Kenen tekemiä ovat kaanonit?
Kenellä valtakirja tulkita niitä?
Onko kysymys pelkästään sukupuoliyhteydestä?

sairasta porukkaa olette ja kadotukseen pääsette.
Ansaitsisitte JOUTUMISEN paljon paljon epämukavampiin olosuhteisiin, kuten vaikkapa palkkapapiksi jolla vielä vietti on kohdallaan ja moraali paikallaan.

Surullista että kyseinen pappi ei itse ole ymmärtänyt väistyä papin töistä vaikka on itse jo vuosia sitten todennut "mä oon ihan väärällä alalla" :(

Ja nyt sitten vedotaan johonkin ihmisoikeuksiin kun on itse töpännyt ja ajatellut ettei kukaan koskaan puutu asiaan. Mutta kyllä tämäkin kohu tästä laantuu.

Onneksi kirkko ja piispat eivät taivu tämän maailman hullutukseen ja vouhkaamiseen ja uskaltavat antaa rangaistuksia sitä tarvitseville. Vaikka piispat eivät itse olisikaan synnittömiä, tulee heidän kuitenkin edes pyrkiä toimimaan oikein ja paimentaa papistoaan.

Tämä pappi joka nyt oikeuksiaan penää on "unohtanut" näissä lehtijutuissaan kertoa sen kolikon toisen puolen ja sen ettei hän itse ole todellakaan mikään pulmunen. Mutta ihmisethän takertuvat vain siihen että kirkko ja sen säännöt ovat kohtuuttomia yms. Ja tämä ko pappi sai aika monta vuotta humppailla ympäriinsä ja hänelle kyllä sievästi vihjailtiin että olisi aika varmaankin etsiytyä muihin töihin, mutta kun ei ymmärrä niin ei ymmärrä. Pappeus ei ole ihmisoikeus, palkinto tai saavutus. Se on syvä kutsumus nöyrään palvelutyöhön joka ei todellakaan ole helppoa tai ruusuilla tanssimista jos siihen sen ansaitsemalla arvostuksella ja sakramentaalisuudella suhtautuu.

Älkää tuomitko..ettei teitä tuomittaisi!

Ensiksi totean, että on surullista kun pappi jää leskeksi... ja yksin
on myös surullista, kun papin vaimo lähtee yhteisestä kodista... ja pappi jää yksin...

Tällä palstalla jaetaan tuomioita ja ilmeisesti udohdetaan, että surutyön jälkeen voisi oikeutetusti koitta armo, Kristuksen rakkaus, armahdus.

Pappi on ihminen kaikkine inhimillisin tarpeineen.. Pappi myös tarvitsee rakkautta ja läheisyyttä, siis toista ihmistä.

Jos piispa erottaa papin tehtävästään, täytyy tähän olla hyvät perustelut, pelkkä leskeksi jääminen tai avioero eivät riitä perusteluiksi.

Lopettakaa tämä paskan jauhaminen

Tällä palstalla ei jaeta tuomioita, vaan keskustellaan. Tuomioita jakavat panteleimonit joilla on jumalallinen valta ja voima tuomita syntisiä, varsinkin pappeja. Meikäläinen piruparka voitaisiin erottaa kirkosta synnillisen elämän takia helposti, on viinaa, akkaa vaihdettu, on vieraita naisia jne. Naapurin vaimon himoitsemisessakin on lipsahtanut joskus synnin puolelle, mutta en ole himoinnut miehiä enkä lapsia.

Onneksi luoja ei antanut lauluäänen lahjaa, muuten minustahan olisi tullut keskiverto pappi!

Voidaan kai kiistatta todeta, että tietämättömyys ja Kirkon opillisista käytännöistä vieraantuminen on tullut yhä ilmeisemmäksi myös Suomessa. Oikea tieto on korvautunut omalla mielipiteen muodostamisella ja tunteikkaalla elämöinnillä, jossa kritiikki halutaan kohdistaa Kirkon hallinnollisiin tehtäviin asetettuja piispoja kohtaan.

Piispa ei kuitenkaan voi vastata näin epäasialliseen arvosteluun, eihän hän voi lähteä samaan huutoäänestykseen, sillä juuri hänen pitää vastata Kirkon opetuksesta omassa hiippakunnassaan.

On tietenkin selvää, että ainakin osa kärkevästä arvostelusta tulee aivan muilta kuin ortodokseilta, onhan Suomessa protestanteilla ollut perinteisesti hyvin kriittinen suhde ortodoksisuuteen. Pieni kansallinen Kirkko on periaatteessa nähty suurten lahkojen uhkana, vaikka ortodoksien mielestä jokainen luterialainen, helluntailainen tai vanhoillislestadiolainen on saanut elää ja toimia ihan vapaasti oman mielensä mukaan.

On kuitenkin hyvin valitettavaa, jos myös ortodoksit yhtyvät näiden ryhmien elämöintiin ja unohtavat samalla oman perinteensä, johon kuuluu myös piispan kunnioittaminen ja tukeminen kaikissa hänen tehtävissään.

Mitä opimme tästä? Ei pidä ruveta ortodoksipapiksi. Katolisessa kirkossa on jo pappispula heidän selibaattinsa vuoksi.