Hyväksytkö puolisosi chattailyn...

Kaikkea ei aina siedä

Onko kohtalotovereita tällaisella tapahtumalle,
vai mahdanko olla turhaan itseäni kiusannut?

Vaimoni on usein ollut aika yksinäinen, kun
olen paljon töissä. Kun hän löysi chattailyn,
niin saipa vähän pirteyttä, mikä todella näkyi.
Asia oli tosi hyvä, sillä makkarissa ja sohvalla
olkkarissakin alkoi tapahtumaan:)... mutta......
Alkuinnostus on saanut hänet näköjään
koukkuun, niinkuin monet muutkin.

Sitten alkoi vaihe, jossa mielestäni reiluuden
"säännöt" unohdettiin. Keskustelut alkoivat
olemaan intensiivisiä ja vaimo oli täydellä
sydämmellä mukana.

Miten tämänkin käsittää
"keskustelukumppanille tyyli on flirttailevaa ja
kiihkeääkin ja sitten ikään kuin tehostaakseen
lämmintä suhdettaan keskustelu kumppania
kohtaan ottaa esille oman aviomiehensä
negatiivisessa mielessä".

Keskustelun taso paljastui aivan sattumalta,
kun kirjoitetut lauseet tulivat
kotikoneessamme näkyviin
kenttään johon asiat kirjoitetaan. Myönnän,
että itsetunto valahti ja mustasukkaisuus
piinasi.

Se ei enää tuntunut mukavalta, kun alettiin
ottaa peliin flirttailua, vihjailua ja muuta
vastaavaa ja varsinkin kun alettiin esitellä ja
kuvailemaan omia intiimejä paikkoja ja
viettelevään tyyliin. Sitä pelkäänkin, että kun
vaimo todella on halujen mukaan menevää
tyyppiä, niin että hän ihastuu/rakastuu
mielikuvaan chattihahmosta, ja että
"lähtee mopo käsistä" ja askel kerrallaan
edetään kunnes.... no tässä on taustalla
muitakin asioita vaikuttamassa. Sitäkään en
enää voinut sulattaa, että vaihdettiin jo
sähköpostiosoitteita ja alettiin kirjoitella sitä
kautta myös... tässäkin on taustalla se, että
vaimo valehteli, ettei hänellä ole mitään
sähköpostia... eli salailu ja valehtelu vain
antoi lisää "aihetta" pelkoihin.

Keskustelimme asiasta ja sovimme rajat,
mutta sama peli jatkui kuitenkin edelleen... nyt
en enää osaa luottaa häneen ja kiroan koko
chatin. Selvissä tapauksissa hän valehtelee
päin naamaa, siis oikeasti! Ja koska olemme
vuosien aikana kerinneet jo lähes kaiken
rakentamaan valmiiksi, eli perheen, oman
talon, uudet autot ja kaikki, niin pelko kaiken
menetettämisesta on suuri. Pelko on ollut niin
suuri, että olen jo vajonnut niin alas, että
historiikista on aivan pakkomielle ollut ottaa
selvää, että missä mennään... ja tottakai kun
asia mua huolettaa ja on isot asiat pelissä,
niin voinko vain unohtaa ja toivoa parasta? En!
Jos huomaan, että hän ei enää välitä, ei
arvosta, eikä ole enää kiinostunut musta, niin
haluan sen tietää jotta voin pakata laukkuni,
eikä tarvitse elää epätietoisuudessa.

Yritän koko ajan saada itseäni uskomaan,
että mitään mun kannalta ikävää ei ole
tapahtunut tai ei tule tapahtumaan, että se on
vain turhaa ja mustasukkaisuuden
aiheuttamaa, mutta kuitenkin taustalla
kummittelee suuri menettämisen pelko.

Chattailyn toki hänelle iloksi suon, mutta jos
se vie vaimon mennessään niin...

204

27095

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tessa

      Tämä chatmaailma on mukava ja innostava mutta se
      miten sen ottaa on eriasia. Pitäisi muistaa oma
      itsensä ja se ettei ketään loukkaa.
      Minä olen nainen ja chattailen töistä, mieheni
      tietää kyllä. Minä kuitenkin otan asian
      huumorilla ja juttelen ei liian henkilökohtaisia.
      Sitä toivon myös keskustelukumppaneiltani. Olen
      rehellinen ja kerron aina faktat itsestäni. En
      halua herättää kenessäkään turhia toiveita.
      Chattaily voi olla hauskaa ja välillä voi
      sydäntäänkin purkaa kunhan on samansuuntainen
      chattiystävä. Ja onhan niitäkin. Mutta mikään ei
      voita tosielämää, rakkautta siellä ja kunnon
      ystäviä.
      Harmittavaa on jos vaimollasi on mennyt yli.
      Pitäisikö teidän puhua asiasta.
      Chatmaailma on julma ja jos siellä ihastuu ei voi
      koskaan olla varma mikä tai kuka on tekstien
      takana.Kunpa vaimosi ei loukkaisi itseään
      turhaan. Tai Sinä hänen myötä. Olen valmis
      juttelemaan asiasta kanssasi jos haluat.

      • Kaikkea ei aina siedä

        ...hienoa, että saan tukea ja myötäelämistä:)
        ...pakko myöntää, että nyt on iso itku lähellä.
        Viikkojen piina ja pelko on kieltämättä aika
        lähellä purkautumista.

        Kyllä mäkin olen samaa mieltä, että chattaily
        on ihan jees ja varsinkin jos toinen on niin
        paljon yksin kuin vaimo todella on.

        Mutta että sitten lähteekin tekemään sitä
        ajattelematta yhtään mun tunteita tai missä
        reiluus loppuu. Musta kyllä tuntuu, että jos
        rehellisesti olisi siitä kertonut niin en varmasti
        olisi nyt näin rikki... viime yönä sain itseni
        uneen vasta n. 06.15 - 6.30 ja sitten seiskalta
        ylös ja "pirteänä" töihin.

        Niin se vielä puutuisi, että hän lähtisi
        hetkellisten illuusioitten perusteella tekemään
        jotain, mikä rikkoisi tämän liiton ja sitten tulisi
        vielä kaupanpäälle huijatuksi tms. En toivo
        mitään tällaista, mutta olisi varmasti sellainen
        opetus mikä todella tuntuu.

        Toi on todella arvossaan sun rehellisyys ja
        chattiasenne:) että kyllä se tuli huomattua
        kuinka mielettömän tärkeä on että luottamus
        olisi kunnossa ja pysyisi kunnossa.

        Ja kyllä tällaisen päälle hyvää juttuseuraa
        todella tarvitseekin:)


      • Tessa
        Kaikkea ei aina siedä kirjoitti:

        ...hienoa, että saan tukea ja myötäelämistä:)
        ...pakko myöntää, että nyt on iso itku lähellä.
        Viikkojen piina ja pelko on kieltämättä aika
        lähellä purkautumista.

        Kyllä mäkin olen samaa mieltä, että chattaily
        on ihan jees ja varsinkin jos toinen on niin
        paljon yksin kuin vaimo todella on.

        Mutta että sitten lähteekin tekemään sitä
        ajattelematta yhtään mun tunteita tai missä
        reiluus loppuu. Musta kyllä tuntuu, että jos
        rehellisesti olisi siitä kertonut niin en varmasti
        olisi nyt näin rikki... viime yönä sain itseni
        uneen vasta n. 06.15 - 6.30 ja sitten seiskalta
        ylös ja "pirteänä" töihin.

        Niin se vielä puutuisi, että hän lähtisi
        hetkellisten illuusioitten perusteella tekemään
        jotain, mikä rikkoisi tämän liiton ja sitten tulisi
        vielä kaupanpäälle huijatuksi tms. En toivo
        mitään tällaista, mutta olisi varmasti sellainen
        opetus mikä todella tuntuu.

        Toi on todella arvossaan sun rehellisyys ja
        chattiasenne:) että kyllä se tuli huomattua
        kuinka mielettömän tärkeä on että luottamus
        olisi kunnossa ja pysyisi kunnossa.

        Ja kyllä tällaisen päälle hyvää juttuseuraa
        todella tarvitseekin:)

        Voi sua...
        Jotenkin niin ikävä tilanne. Harmiton leikki
        muuttuu...
        Toivon että vaimosi ymmärtää eron chatin ja
        tosielämän välillä, yritä selittää sitä. Sillä
        kaikki ei ole sitä miltä näyttää.
        Kumpa kaikki olisiva yhtä tuntevia ja toisia
        ajattelévia kuin sinä. Muista että pidät
        itsestäsi hyvää huolta, sillä sinä olet tärkeä.
        Ja se on tärkeintä välittää itsestään, et voi
        syyttää itseäsi kaikesta.
        Onhan se elämä monimutkainen asia, mutta kornisti
        sanottu kaikella on tarkoitus. Myös tällä ja se
        selviää tavalla tai toisella. Myrskyn jälkeen
        tuuli lakkaa. Silloin voit huokasta että
        selvisit. en pysty sulle lupaamaan koska mutta
        varmasti se hetki tulee...


      • talvi

        hei ystäväiseni:)
        minun kohdallani on käynyt ei niin pahasti, mutta
        kuitenkin ajattelin kertoa toisenkin puolen
        asioista..
        minä löysin elämäni rakkauden "sätistä" olemme
        olleet nyt jo ikuisuuden yhdessä ja varsinkin
        suhteen alkuaikoina aina epäilin hänen
        käyttäytymistään sättimaailmassa, vaikka tiesin
        tasan hänen persoonansa ja olimme yhdessä käyneet
        jopa miiteissä yms. pelkäsin aina että koska
        kuulen ikäviä juoruja hänestä tms.. sitä ei
        koskaan tapahtunut.. kunnes tuli puheeksi meidän
        aikana tapahtuneet asiat ja kuulin että hän oli
        tehnyt kaikenlaista sättiystäviensä kanssa,
        sellaisiakin asioita koneen ääressä jotka
        kuuluvat vain meille kahdelle kuten fantasiat.
        kolahti kovaa. nyt epäilys on aina vaan suurempi,
        aloin vihata jokaista sättinaista koska ajattelin
        etten tiedä koskaan koko totuutta.
        teimme radikaalin ratkaisun. kotikone hävitettiin
        ja nyt sättäämme vain kumpikin töistämme ja
        voisin sanoa että kaikki aika koneella on
        vähentynyt puoleen ja samoin epäily tietysti..
        jotenkin hän sai vakuutettua minulle ettei ole
        koskaan ajatellut pettää tms. ja uskon.
        kunnes taas tapahtuu jotain..
        en luota kehenkään netissä, live ystäviä on ihan
        tarpeeks muutenkin ja se riittäköön.
        voimia sinulle, älä koskaan kuvittele että tiedät
        kaiken.


      • Poju
        Kaikkea ei aina siedä kirjoitti:

        ...hienoa, että saan tukea ja myötäelämistä:)
        ...pakko myöntää, että nyt on iso itku lähellä.
        Viikkojen piina ja pelko on kieltämättä aika
        lähellä purkautumista.

        Kyllä mäkin olen samaa mieltä, että chattaily
        on ihan jees ja varsinkin jos toinen on niin
        paljon yksin kuin vaimo todella on.

        Mutta että sitten lähteekin tekemään sitä
        ajattelematta yhtään mun tunteita tai missä
        reiluus loppuu. Musta kyllä tuntuu, että jos
        rehellisesti olisi siitä kertonut niin en varmasti
        olisi nyt näin rikki... viime yönä sain itseni
        uneen vasta n. 06.15 - 6.30 ja sitten seiskalta
        ylös ja "pirteänä" töihin.

        Niin se vielä puutuisi, että hän lähtisi
        hetkellisten illuusioitten perusteella tekemään
        jotain, mikä rikkoisi tämän liiton ja sitten tulisi
        vielä kaupanpäälle huijatuksi tms. En toivo
        mitään tällaista, mutta olisi varmasti sellainen
        opetus mikä todella tuntuu.

        Toi on todella arvossaan sun rehellisyys ja
        chattiasenne:) että kyllä se tuli huomattua
        kuinka mielettömän tärkeä on että luottamus
        olisi kunnossa ja pysyisi kunnossa.

        Ja kyllä tällaisen päälle hyvää juttuseuraa
        todella tarvitseekin:)

        Luin alkuvuodatuksesi ja se kuulosti aika
        hurjalta. Tosin uskon että alunperin syypää mopon
        karkaamiseen olet sinä itse. Et ole tarpeeksi
        pitänyt huolta vaimostasi ja olet jopa itse
        kehottanut häntä chättiin.

        Tämä mitä nyt olet itse tekemässä ei ole hyväksi
        teille kummallekkaan, keräät myötätuntoa pääosin
        naisilta. Nämä naisetkin jotka ovat sinua valmiit
        kuuntelemaan ovat hekin omalta osaltaan
        sitoutuneita. Oletko varma että et riko heidän
        välejään?

        Pidä hyvä ihminen lomaa töistäsi ja yllätä
        vaimosi jollain ihanalla asialla, vai oletko
        unohtanut miten se tehdään. Onnellisuuteen ei
        tarvita uusia autoja eikä edes omaa kotia, siihen
        tarvitaan partneri joka osaa huomioida toisen
        tarpeet.

        Keskustelkaa, keskustelkaa ja keskustelkaa, tällä
        tiellä mihin olet nyt ajautunut teillä ei ole
        tulevaisuutta!


      • sama mies
        talvi kirjoitti:

        hei ystäväiseni:)
        minun kohdallani on käynyt ei niin pahasti, mutta
        kuitenkin ajattelin kertoa toisenkin puolen
        asioista..
        minä löysin elämäni rakkauden "sätistä" olemme
        olleet nyt jo ikuisuuden yhdessä ja varsinkin
        suhteen alkuaikoina aina epäilin hänen
        käyttäytymistään sättimaailmassa, vaikka tiesin
        tasan hänen persoonansa ja olimme yhdessä käyneet
        jopa miiteissä yms. pelkäsin aina että koska
        kuulen ikäviä juoruja hänestä tms.. sitä ei
        koskaan tapahtunut.. kunnes tuli puheeksi meidän
        aikana tapahtuneet asiat ja kuulin että hän oli
        tehnyt kaikenlaista sättiystäviensä kanssa,
        sellaisiakin asioita koneen ääressä jotka
        kuuluvat vain meille kahdelle kuten fantasiat.
        kolahti kovaa. nyt epäilys on aina vaan suurempi,
        aloin vihata jokaista sättinaista koska ajattelin
        etten tiedä koskaan koko totuutta.
        teimme radikaalin ratkaisun. kotikone hävitettiin
        ja nyt sättäämme vain kumpikin töistämme ja
        voisin sanoa että kaikki aika koneella on
        vähentynyt puoleen ja samoin epäily tietysti..
        jotenkin hän sai vakuutettua minulle ettei ole
        koskaan ajatellut pettää tms. ja uskon.
        kunnes taas tapahtuu jotain..
        en luota kehenkään netissä, live ystäviä on ihan
        tarpeeks muutenkin ja se riittäköön.
        voimia sinulle, älä koskaan kuvittele että tiedät
        kaiken.

        Tää topic on antanut mulle todella hyvän
        kuvan, mitä kaikkea chat voi olla. Itse vihaan
        sitä sattuneesta syystä paljon.

        Vertasin chattia aiemmin paholaiseen, sillä
        samalla lailla chat tempaisee vähänkin
        heikon kaikkiin houkutuksiin, ja sumentaa
        järkevää ajattelua ja saa mahdollisesti tosi
        pahaa jälkeä aikaan.

        Lopputulos on se, että mielestäni chat
        kaikkine houkutuksineen on täysin väärä
        paikka "piristää" elämää... jos on omassa
        suhteessa menossa puuduttava kausi, ja
        kumpikin vain mököttää ja syyttää toista ja
        jopa aletaan vihaamaan toista... silloin sitä on
        useimmiten heikoimmillaan vastustamaan
        chatin... tarkoitan siis itse paholaisen:)
        vakuutteluja kaikista ruusuisista mielikuvista
        ja muista ihanuuksista. Jos ja kun mulla on
        "puutteellinen" fiilis, niin kyllä mulla ekaks
        oma kulta tulee mieleen:)

        Olenkin aina ollut siinä luulossa (pelossa)
        että tiedän vain jäävuoren huipun.

        Mut tsemppiä sullekin;) eletään päivä
        kerrallaan


      • dj rolexi
        Kaikkea ei aina siedä kirjoitti:

        ...hienoa, että saan tukea ja myötäelämistä:)
        ...pakko myöntää, että nyt on iso itku lähellä.
        Viikkojen piina ja pelko on kieltämättä aika
        lähellä purkautumista.

        Kyllä mäkin olen samaa mieltä, että chattaily
        on ihan jees ja varsinkin jos toinen on niin
        paljon yksin kuin vaimo todella on.

        Mutta että sitten lähteekin tekemään sitä
        ajattelematta yhtään mun tunteita tai missä
        reiluus loppuu. Musta kyllä tuntuu, että jos
        rehellisesti olisi siitä kertonut niin en varmasti
        olisi nyt näin rikki... viime yönä sain itseni
        uneen vasta n. 06.15 - 6.30 ja sitten seiskalta
        ylös ja "pirteänä" töihin.

        Niin se vielä puutuisi, että hän lähtisi
        hetkellisten illuusioitten perusteella tekemään
        jotain, mikä rikkoisi tämän liiton ja sitten tulisi
        vielä kaupanpäälle huijatuksi tms. En toivo
        mitään tällaista, mutta olisi varmasti sellainen
        opetus mikä todella tuntuu.

        Toi on todella arvossaan sun rehellisyys ja
        chattiasenne:) että kyllä se tuli huomattua
        kuinka mielettömän tärkeä on että luottamus
        olisi kunnossa ja pysyisi kunnossa.

        Ja kyllä tällaisen päälle hyvää juttuseuraa
        todella tarvitseekin:)

        älä haksahda samaan vibaan kuin sun eukkos!


      • Sama mies
        dj rolexi kirjoitti:

        älä haksahda samaan vibaan kuin sun eukkos!

        tiedän, että jos annan haluilleni periksi... ja
        syötän omatunnolleni nautintojen elämyksiä...
        näistä asioista... silloin tätä miestä viedään:)


      • Sama mies
        dj rolexi kirjoitti:

        älä haksahda samaan vibaan kuin sun eukkos!

        tiedän, että jos annan haluilleni periksi... ja
        suljen mielestäni reilun pelin säännöt...
        näistä asioista... silloin tätä miestä viedään:)


    • ..fee..

      ..huh,huh, tälleenkin tässä voi käydä kun antaa
      tunteiden viedä,se on paha jos rupee
      valehtelemaan,se satuttaa niin
      paljon,rehelisyyttä on vaan nykypäivänä niin
      vähän ja valheita sitäkin enenmän...

    • Minä vain

      Aina ei tietotekniikasta ole iloa, ainakaan
      niille, jotka joutuvat siitä kärsimään puolison
      chattailun tai mailaamisen takia ja
      mustasukkaisuus tulee peliin. Ymmärrettävää kyllä
      on ettet vaimosi chattailystä pidä. Itsekään en
      luultavasti kovin riemastunut olisi, jos
      poikakaverini chattailisi päivät pitkät muiden
      naisten kanssa. Mutta mikä minua riepoo on
      poikakaverini mailikaverit. Ollaan puhuttu niistä
      ja hän on kertonut jonkin verran heistä ja he
      ovat hänelle vain kavereita. Eikä hän ainakaan
      salaile heitä. Ja välillä en välitä heistä
      ollenkaan, kun uskon, että poikakaverini välittää
      minusta enemmän kuin heistä, mutta välillä
      mustasukkaisuus iskee. Välillä tulee mieleen,
      että hankin myös itselle miesmailikavereita, että
      olisi mukava kuulla myös muiden ajatuksia ja
      saada poikaystäväni ymmärtämään miltä minusta
      tuntuu eli saada hänet mustasukkaiseksi. Mutta
      toisaalta en tiedä kiinnoistasiko minua mailailla
      muiden miesten kanssa, oma poikakaverini riittää
      ihan hyvin.

      Itse en ole paljoa chattaillut, vaikka ehkä
      hieman kiinnostaisi, tuntuisi vain vaikealta
      kirjoitella outojen ihmisten kanssa. Toisaalta se
      voisi olla ihan hauskaa kuunnella muiden juttuja.

      Luulen, että chatissa varsinkin suhteessa olevia
      ihmisiä voi kiinnostaa sen yllätyksellisyys ja
      uutuus. Oma suhde on voinut kestää jo monta
      vuotta ja alkuvuosien jännitys ja romanttisuus on
      jo kadonnut. Tällöin on mukavaa jutella jonkun
      uuden ihmisen kanssa, jolloin on taas jännitystä,
      kun ei tiedä mitä toinen ajattelee ja kaikki on
      uutta ja mielenkiintoista kuin se mitä on jo
      kotona. Ja voi ottaa jonkinlaisen roolin ja
      kirjoitella mitä haluaa ja uskaltaa.

      Uskon kuitenkin ettei vaimosi tule löytämään
      onnea chatista ja jos hän lähtee tapaamaan
      löytämiään ihmisiä, hän tulee melko varmasti
      pettymään, sillä netissä harvoin mikään on sitä
      miltä näyttää.

      Toivon, että vaimosi alkuinnostuksen myötä
      tajuaa, ettei chatista saa kaikkea ja kotona on
      se oikea perhe, joka välittää.

      En osaa neuvoa, mutta ehkä vielä ei kannata tehdä
      hätiköityjä ratkaisuja. Onko mahdollista, että
      otat jotenkin osaa vaimosi chattailyyn?
      Juttelette siitä millaisia henkilöitä hän siellä
      on tavannut ja millaisia juttuja siellä liikkuu
      jne tai menette chattailemaan yhdessä. Joskushan
      chatista voi löytyä myös järkeviä
      keskustelupaikkoja, missä voi keskustella esim.
      lastenhoidosta, kodista, tietokoneista, autoista,
      eläimistä jne. Tai sitten rität olla välittämättä
      siitä ja ottaa sen kuin vaimon "harrastuksena",
      kunhan se ei mene liian pitkälle. Kaikenlaistahan
      sinne voi kirjoittaa, mutta sitä kuitenkaan
      tarkoittamatta. Ja nyt kun olet ehkä hieman
      ärsyyntynyt vaimon chattailusta ja vaimosi tietää
      sen, niin chattikaverit voivat näyttää vielä
      paremmilta. Sitten kun olette kahdestaa/perheen
      kanssa yhdessä, kannattaa tehdä sellaisia
      asioita, jotka ovat poissa tv:n ja tietokoneen
      ympäriltä. Käydä kylässä, olla ulkona, harrastaa
      jotain, jotta vaimosi ymmärtäisi, että chat ei
      ole se oikea elämä ja sinä voit tarjota paljon
      enemmän. Voittehan joskus keskustella onko hän
      jäänyt koukkuun chattiin ja miksi hän siellä
      tykkää olla vai onko hän niin paljon yksin. Vai
      johtuuko se juuri siitä, että oma suhde ei tunnu
      enää niin jännittävältä ja mielenkiintoiselta,
      jolloin voisitte välillä kahdestaan viettää
      romanttista iltaa ja jutella suhteestanne ja
      kuinka paljon toisista välitätte. Ja voisit sanoa
      suoraan hänelle miltä tuo chattaily sinusta
      tuntuu ja pelkäät menettäväsi hänet. Vai onko hän
      siellä chatissa vain saadakseen ystäviä ja
      vaihtaakseen ajatuksia heidän kanssa, mutta
      silloin en kyllä ymmärrä miksi hän valehteli
      sähköpostiosoitteesta.

      Parempaa jatkoa!

      • *cat*

        Minä tunnustaudun yhdeksi puolisoksi joka
        chattailee.. Mieheni tietää harrastuksestani ja
        tietää myös sen että olen vaihtanut e-mail
        osoitteita muutaman ihmisen kanssa joita olen
        chatissa "tavannut". Kaikille juttukavereilleni
        olen kertonut siitä että olen naimisissa ja että
        minulla on lapsia.
        En kuitenkaan kiistä sitäkään asiaa että
        joskus "juttelu" ei välttämättä ole jäänyt asia
        linjalle ja myös tämän olen miehelleni kertonut.
        Avoimesti keskustelemalla asiasta pääsee ehkä
        kaikkein parhainpaan tulokseen.
        Koskaan en ole harkinnutkaan tapaavani ketään
        chatti "tutuistani"...ja tuskin koskaan
        tahdonkaan tavata yhtäkään heistä. Sillä
        koskaanhan et voi olla varma siitä onko henkilö
        jolle puhut se mikä hän sanoo olevansa.
        Kuitenkin ajoittain chatti on oiva
        keino "jutella" asioistaan joista on ehkä vaikea
        puhua kasvoikkain. Asioista saa mielipiteen
        täysin ulkopuoliselta taholta, sellaisilta
        ihmisiltä joilla ei ole ennakkomielipidettä
        asiasta. Täytyy kuitenkin muistaa se että kaikki
        eivät chatissa ole mukana täysin rehellisin
        tarkoitusperin ja suodattaa paksun suodattimen
        läpi se mitä kuulet ja tahdot uskoa.
        Chat ei koskaan korvaa minulle aitoa elämää, sitä
        jota saan elää perheeni kanssa, mutta joskus on
        mukava uppoutua siihen maailmaan ja niihin
        ihmisiin joita olen siellä oppinut "tuntemaan".
        Kaikille chattaajille järki käteen tässä
        epätodellisen / todellisessa maailmassa jossa
        niin monet meistä ajoittain viihtyvät.


      • Kaikkea ei aina siedä
        *cat* kirjoitti:

        Minä tunnustaudun yhdeksi puolisoksi joka
        chattailee.. Mieheni tietää harrastuksestani ja
        tietää myös sen että olen vaihtanut e-mail
        osoitteita muutaman ihmisen kanssa joita olen
        chatissa "tavannut". Kaikille juttukavereilleni
        olen kertonut siitä että olen naimisissa ja että
        minulla on lapsia.
        En kuitenkaan kiistä sitäkään asiaa että
        joskus "juttelu" ei välttämättä ole jäänyt asia
        linjalle ja myös tämän olen miehelleni kertonut.
        Avoimesti keskustelemalla asiasta pääsee ehkä
        kaikkein parhainpaan tulokseen.
        Koskaan en ole harkinnutkaan tapaavani ketään
        chatti "tutuistani"...ja tuskin koskaan
        tahdonkaan tavata yhtäkään heistä. Sillä
        koskaanhan et voi olla varma siitä onko henkilö
        jolle puhut se mikä hän sanoo olevansa.
        Kuitenkin ajoittain chatti on oiva
        keino "jutella" asioistaan joista on ehkä vaikea
        puhua kasvoikkain. Asioista saa mielipiteen
        täysin ulkopuoliselta taholta, sellaisilta
        ihmisiltä joilla ei ole ennakkomielipidettä
        asiasta. Täytyy kuitenkin muistaa se että kaikki
        eivät chatissa ole mukana täysin rehellisin
        tarkoitusperin ja suodattaa paksun suodattimen
        läpi se mitä kuulet ja tahdot uskoa.
        Chat ei koskaan korvaa minulle aitoa elämää, sitä
        jota saan elää perheeni kanssa, mutta joskus on
        mukava uppoutua siihen maailmaan ja niihin
        ihmisiin joita olen siellä oppinut "tuntemaan".
        Kaikille chattaajille järki käteen tässä
        epätodellisen / todellisessa maailmassa jossa
        niin monet meistä ajoittain viihtyvät.

        Sun rehellisyys on todella hienoa... ja
        muutenkin sun asenne tähän hommaan...
        Tessalla on hieno ja vaikuttava piirre siinä,
        ettei anna mitään turhia toiveita vastapuolelle,
        niin tällainen asenne (kun seurustelee tai on
        naimisissa) on enemmän kuin älykkäästi
        ajateltua. Ten points!

        Mullakin on aina ollut mielessä se, että en tee
        mitään mikä loukkaisi vaimoa, vaikkei
        koskaan saisi edes pienintä aavistusta, mistä
        kaikesta voisinkin chatissä "jutella", niin silti
        mulla on omatunto ja sitä kautta rajat. Ja
        tottakai tällaista kohtelua sitä odotaa
        itselleenkin.

        (voitko tota kokonaisuutta enää paremmin
        sanoa:)


    • Nainen ;)

      Inhottavaa, että olet joutunut kärsimään
      puolisosi chattailusta, sillä chattailu on hyvä
      tapa vaihtaa ajatuksia ja saada niitä
      puolueettomiakin mielipiteitä, kuten joku aiemmin
      totesi. Itse elän parisuhteessa ja chattailen
      ajoittain paljonkin. Chatissa liikkuu monenlaista
      sakkia... Itse kerron rehellisesti
      elämäntilanteestani ja mikä tärkeintä:
      CHATTITUTUT OVAT VAIN CHATTITUTTUJA! Mikä
      tarkoittaa sitä, että heitä tavataan ainoastaan
      chatissa; mailiosoitetta, puhelinnumeroita yms.
      ei tulisi mieleenikään vaihtaa, tapaamisista
      puhumattakaan.. Itselläni on chattituttuja jo
      pidemmältä ajalta ja mikä tärkeintä; tapaamme
      chatissa kun tapaamme, MEILLÄ ON MYÖS MUUTA
      ELÄMÄÄ!

      Kokemasi kuulostaa inhottavalta, kehottaisinkin
      juttelemaan vaimosi kanssa asiasta, hän ei ehkä
      ole ymmärtänyt mitä on tekemässä. Tiedän muutamia
      ihmisiä, jotka tapaavat chattituttujaan.. mutta
      olen sitä mieltä, että asiasta on keskusteltava
      mahdollisen puolison kanssa ensin... Tsemppiä
      sinulle ja järkeä vaimollesi ;)

      • Kaikkea ei aina siedä

        Ihan samaa mieltä olen sun kanssa... koko
        sun asiasi kanssa.

        Sen verran upeeta teksiä kaikilta vastaajilta,
        että alkaa liikutus olla sitä luokkaa, että kohta
        tulee iso itku... ja kaikki piina tulee yhdellä
        ryöpyllä ulos.

        Ja kyllä tämä asia todella pitää selvittää,
        vaikka tulisi mitä kamalaa tahansa esille...
        mitä sen jälkeen tapahtuu niin riippuu juuri
        asiasta kuinka pitkälle on "lipsahtanut" jos
        sitä koskaan saan kuitenkaan tietää. Ehkä
        asia on niin edennyt niin pahaksi, että sitä ei
        voi enää myöntää. Toivottavasti ei.

        Kiitos sulle;) isosti:)


      • Tessa
        Kaikkea ei aina siedä kirjoitti:

        Ihan samaa mieltä olen sun kanssa... koko
        sun asiasi kanssa.

        Sen verran upeeta teksiä kaikilta vastaajilta,
        että alkaa liikutus olla sitä luokkaa, että kohta
        tulee iso itku... ja kaikki piina tulee yhdellä
        ryöpyllä ulos.

        Ja kyllä tämä asia todella pitää selvittää,
        vaikka tulisi mitä kamalaa tahansa esille...
        mitä sen jälkeen tapahtuu niin riippuu juuri
        asiasta kuinka pitkälle on "lipsahtanut" jos
        sitä koskaan saan kuitenkaan tietää. Ehkä
        asia on niin edennyt niin pahaksi, että sitä ei
        voi enää myöntää. Toivottavasti ei.

        Kiitos sulle;) isosti:)

        Itkeä saa ja kuuluu silloin kun siltä tuntuu.
        Itku helpottaa ja toivottavasti huomaat että et
        ole yksin.
        Saisit halauksen...kyllä se siitä. Tuuli tyvenee
        vielä joskus.
        Ja kun nyt jaksat vielä hetken tiedät miksi ja
        mitä varten. Ihan varmasti. Jaksamista sinulle,
        toivon sitä todella. Lämpöisiä ajatuksia sinulle
        päin!


      • Kaikkea ei aina...
        Tessa kirjoitti:

        Itkeä saa ja kuuluu silloin kun siltä tuntuu.
        Itku helpottaa ja toivottavasti huomaat että et
        ole yksin.
        Saisit halauksen...kyllä se siitä. Tuuli tyvenee
        vielä joskus.
        Ja kun nyt jaksat vielä hetken tiedät miksi ja
        mitä varten. Ihan varmasti. Jaksamista sinulle,
        toivon sitä todella. Lämpöisiä ajatuksia sinulle
        päin!

        Kyllä sitä tulikin aika vuolaasti kun ei enää
        jaksanu taistella vastaan. Nyt ei enää ole niin
        surkee fiilis, mutta masentaa vielä tietysti...

        kiitos... kyllä se siitä, uskon näin:)

        Päivä kerrallaan edetään... onneksi mä oon
        kuitenkin aina niin ikuinen optimisti niin se
        auttaa ikävissä asioissa... ja myös sun ja
        muiden mulle vastanneiden myötätunto
        asiassa.

        Ajattelin ensin, että ehkä tulee vain kehotuksia
        katsoa peiliin ja toinen suuri osa selityksiä
        kuinka ihana ja mukava se chatti on. Mutta
        positiivisen yllättävää oli lukea tällaista asiaa.

        Kiitos lämpöisistä ajatuksista:) Kyllä se tästä:)


      • Nainen
        Kaikkea ei aina siedä kirjoitti:

        Ihan samaa mieltä olen sun kanssa... koko
        sun asiasi kanssa.

        Sen verran upeeta teksiä kaikilta vastaajilta,
        että alkaa liikutus olla sitä luokkaa, että kohta
        tulee iso itku... ja kaikki piina tulee yhdellä
        ryöpyllä ulos.

        Ja kyllä tämä asia todella pitää selvittää,
        vaikka tulisi mitä kamalaa tahansa esille...
        mitä sen jälkeen tapahtuu niin riippuu juuri
        asiasta kuinka pitkälle on "lipsahtanut" jos
        sitä koskaan saan kuitenkaan tietää. Ehkä
        asia on niin edennyt niin pahaksi, että sitä ei
        voi enää myöntää. Toivottavasti ei.

        Kiitos sulle;) isosti:)

        Toivottavasti nää keskustelut on auttaneet.. Tää
        on yks niistä asioista miks chatissa käydään...
        keskustelemassa ja vaihtamassa mielipiteitä.. ;)
        Kiitos sulle, että aloitit tälläsen keskustelun,
        huoli on taatusti suuri monella muullakin... Ja
        chattaavat puolisot saavat ajattelemisen
        aihetta :)


      • aurinkoa nitrojen sekaan.
        Kaikkea ei aina... kirjoitti:

        Kyllä sitä tulikin aika vuolaasti kun ei enää
        jaksanu taistella vastaan. Nyt ei enää ole niin
        surkee fiilis, mutta masentaa vielä tietysti...

        kiitos... kyllä se siitä, uskon näin:)

        Päivä kerrallaan edetään... onneksi mä oon
        kuitenkin aina niin ikuinen optimisti niin se
        auttaa ikävissä asioissa... ja myös sun ja
        muiden mulle vastanneiden myötätunto
        asiassa.

        Ajattelin ensin, että ehkä tulee vain kehotuksia
        katsoa peiliin ja toinen suuri osa selityksiä
        kuinka ihana ja mukava se chatti on. Mutta
        positiivisen yllättävää oli lukea tällaista asiaa.

        Kiitos lämpöisistä ajatuksista:) Kyllä se tästä:)

        Kaikki chattailemaan ja iloa elämään! Olen taas
        nuori ja rakastunut-CHATMIEHEEN, kun oma kultani
        kuorsaa sohvalla(jo 30 vuotta). Mitä pahaa siinä
        on, ainakaan mielenterveys pysyy vakaana ja
        aurinko paistaa- puurokattilaankin. Tervemenoa!
        Tulkaa miehet mukaan, samaa iloa kaikille -ja
        sinä MUSTASUKKAINEN POSSU suukkoja sun
        kiiltävälle nahkatukalle. Menee mukaan
        ilonpitoon, siinä se juju - niitä ei tarvitse
        ikinä tavata, iloittelu on mukavaa - eikä kukaan
        järkevä tosissaan ole siinä ja jos on - oma on
        vikasi, ukkoseni.


      • ?????????????????????????
        aurinkoa nitrojen sekaan. kirjoitti:

        Kaikki chattailemaan ja iloa elämään! Olen taas
        nuori ja rakastunut-CHATMIEHEEN, kun oma kultani
        kuorsaa sohvalla(jo 30 vuotta). Mitä pahaa siinä
        on, ainakaan mielenterveys pysyy vakaana ja
        aurinko paistaa- puurokattilaankin. Tervemenoa!
        Tulkaa miehet mukaan, samaa iloa kaikille -ja
        sinä MUSTASUKKAINEN POSSU suukkoja sun
        kiiltävälle nahkatukalle. Menee mukaan
        ilonpitoon, siinä se juju - niitä ei tarvitse
        ikinä tavata, iloittelu on mukavaa - eikä kukaan
        järkevä tosissaan ole siinä ja jos on - oma on
        vikasi, ukkoseni.

        ... siis minä mustasukkainen possu ja kiiltävä
        nahaktukkainen... vai.......
        ????????????????????????????????????
        ????????????????????????????????????
        ????????????????????????????????????
        ????????????????????????????????????
        ??


      • iloa elämään
        ????????????????????????? kirjoitti:

        ... siis minä mustasukkainen possu ja kiiltävä
        nahaktukkainen... vai.......
        ????????????????????????????????????
        ????????????????????????????????????
        ????????????????????????????????????
        ????????????????????????????????????
        ??

        Mene peilin eteen ja katso, mitä näet sieltä -
        näkyykö ORASTAVA NAHKATUKKA tai mauritukka? Ja
        possu-possu-hali-hali- eikös tunnukin mukavalta?
        Olet vähän kireä, tarvitst yömyssyn ja lämpöiset
        sukat. Parempi neuvo -mene alko-nimiseen
        ruokakauppaan, osta pullo Napoleonia, mene kotiin
        ja korkkaa-ota kaapista kunnon konjakkilasit,
        tarjoa vaimolle ja keskustelkaa asiat selväksi -
        ja välillä konjakkia kyytipojaksi. Seuraavaksi
        aamuksi vara purkki suolakurkkuja! Ääntä ei saa
        korottaa sen keskustelun aikana eikä lähemmäksi
        toista - turvavälit! Suukkoja sinne nahkatukalle.


      • Sama mies
        iloa elämään kirjoitti:

        Mene peilin eteen ja katso, mitä näet sieltä -
        näkyykö ORASTAVA NAHKATUKKA tai mauritukka? Ja
        possu-possu-hali-hali- eikös tunnukin mukavalta?
        Olet vähän kireä, tarvitst yömyssyn ja lämpöiset
        sukat. Parempi neuvo -mene alko-nimiseen
        ruokakauppaan, osta pullo Napoleonia, mene kotiin
        ja korkkaa-ota kaapista kunnon konjakkilasit,
        tarjoa vaimolle ja keskustelkaa asiat selväksi -
        ja välillä konjakkia kyytipojaksi. Seuraavaksi
        aamuksi vara purkki suolakurkkuja! Ääntä ei saa
        korottaa sen keskustelun aikana eikä lähemmäksi
        toista - turvavälit! Suukkoja sinne nahkatukalle.

        Mä yritin vain hahmottaa tota
        nahkatukkapossujuttua, mutta se ei ollut
        riittävän tyhjentävä, että olisin koko sanoman
        tajunnut.

        En ole möllöttävä mauritukkainen lihava
        sohvaperuna... en epäeroottinen, ... eli peilistä
        en näe mitään, mikä häiritsisi
        vaimoa????????? Sytytän naisen pelkällä
        katseella...

        En ole kireä... olen cool! En vatvo mielessäni
        kovin kauaa paskaa... niin paljon on hyviä
        asioita elämässäni... en juo alkoholia kuin
        muutaman kerran vuodessa... en tykkää
        suolakurkkumauritukkapossumielikuvasta...
        olen urheileva 34 vuotias ikiteini... viisaampi
        vain... yleensä. Rentoutan ja "humallutan"
        naiseni olemuksellani, en alkoholilla,
        kuitenkaan:) Vaimoni rentouttaa mut hänkin
        pelkällä katseella;)

        Nahkatukka jees... millinen hiuskuontalo...
        sexy... tosi sexy;)

        Asiat on nyt keskusteltu.. olemme taas
        samalla aallolla... anteeksi pyydetty ja
        annettu... molemmin puolin. Me olemme taas
        yhtä.


    • Petetty nainen

      Minulle kävi päin vastoin miehellä oli aikaa
      työpaikalla ja hän chattaili, tapasi "kivan"
      naisen meni tapailun ym puolelle, asia paljastui
      ja tuli vuoden kestänyt taistelu, jonka j'lkeen
      mies lopetti tapailun ja "palautui luokseni",
      mutta mikään ei ole kuin ennen. Että se siitä
      chattailusta.

      • Kaikkea ei aina siedä

        Tuntuu todella pahalta kun "elää" tota asiaa
        mielessä. sympatiat on täysilllä sun puolella.
        Ja voin sanoa, että melkein tiedän tunteen.

        Tätä samaa on mun vaimo epäilly musta... ja
        jopa voin kaikille täälläkin vannoa, että en
        koskaan ole mitään rajojen yli menevää
        tehnyt.

        "Pettänyt" kyllä olen yhden kerran... tässäkin
        tapauksessa serkun tyttöystävä "yllätti" mut
        nukkumassa humaalani pois... eli rehellisesti
        voi sanoa, että siinä oli jo vähän hyväksikäytön
        merkkejä... heräsin siihen, että joku äheltää
        päällä... ensin viinahuuruissani olin
        tekemässä "sitä" vaimoni kanssa, mutta
        sitten tajusin, mitä on tapahtumassa ja
        valittelin huonoa oloa ja siirryin olohuoneen
        puolelle nukkumaan. että sitäkään "aktia" ei
        viety loppuun asti ja kesti ehkä 5 - 10
        minuuttia... mutta tätäkin häpeän aina kun sen
        muistan.

        Toivottavasti jo tänäpäivänä se teidän juttu on
        enää huono muisto, mistä olette päässyt yli.

        Mä en uskalla ajatella miten hirveä asia se on
        jos "chatti vie" mun vaimon, perheen ja kaiken
        mitä ollaan yhdessä rakennettu.

        Mä yritän parhaani mukaan estää sen, ettei
        tarvitse koko elämää aloittaa taas uudestaan.


      • chattailu on ansa

        minun mieheni chattaili ekaks työpaikalla ja
        myöhemmin kotona.
        sieltä hän nappas muutaman naisen ja alkoi
        mailata niille ja teki treffejä niitten kanssa.
        kolmisen viikkoa sitten hän muutti sen yhen luo
        asumaan.
        hän ei ole ottanut mitään yhteyttä viikkoon
        ilmoitti vain että ei palaa enään luokseni.
        meidän liitto kesti 30 vuotta.


      • Onnellinen kuitenkin
        Kaikkea ei aina siedä kirjoitti:

        Tuntuu todella pahalta kun "elää" tota asiaa
        mielessä. sympatiat on täysilllä sun puolella.
        Ja voin sanoa, että melkein tiedän tunteen.

        Tätä samaa on mun vaimo epäilly musta... ja
        jopa voin kaikille täälläkin vannoa, että en
        koskaan ole mitään rajojen yli menevää
        tehnyt.

        "Pettänyt" kyllä olen yhden kerran... tässäkin
        tapauksessa serkun tyttöystävä "yllätti" mut
        nukkumassa humaalani pois... eli rehellisesti
        voi sanoa, että siinä oli jo vähän hyväksikäytön
        merkkejä... heräsin siihen, että joku äheltää
        päällä... ensin viinahuuruissani olin
        tekemässä "sitä" vaimoni kanssa, mutta
        sitten tajusin, mitä on tapahtumassa ja
        valittelin huonoa oloa ja siirryin olohuoneen
        puolelle nukkumaan. että sitäkään "aktia" ei
        viety loppuun asti ja kesti ehkä 5 - 10
        minuuttia... mutta tätäkin häpeän aina kun sen
        muistan.

        Toivottavasti jo tänäpäivänä se teidän juttu on
        enää huono muisto, mistä olette päässyt yli.

        Mä en uskalla ajatella miten hirveä asia se on
        jos "chatti vie" mun vaimon, perheen ja kaiken
        mitä ollaan yhdessä rakennettu.

        Mä yritän parhaani mukaan estää sen, ettei
        tarvitse koko elämää aloittaa taas uudestaan.

        .. että mies löysi uuden, paremman chatista.
        Aikansa se tuska kesti mutta sitten tulin
        tulokseen että ei meitä sitten oltu yhteen
        tarkoitettukaan kun kerran noin "heppoisilla"
        perusteilla mies lähtee onneaan etsimään
        chatista.

        Kirpaisi ja kovasti kirpaisikin. En kiellä sitä,
        mutta aikaa on kulunut jo kolme vuotta joten ei
        se enää tunnu yhtä pahalta. Ja olen itse saanut
        elämäni uuteen järjestykseen ja löytänyt
        itselleni myös miehen, chatista. =)
        Hymyilyttääkö? No, varmasti. Mutta näin vain
        kävi. Aloin itse sitten chattailemaan kun totesin
        etten edes tiedä mitä se on, miten se vaikuttaa
        ihmisiin ja muuta sellaista. Halusin tietää että
        miten entiselle miehelleni kävi. Ja huomasin että
        chateissa on helppo ihastua, rakastuakin jopa.
        Mutta ihmiset eivät siellä ole sitä miltä
        päällepäin näyttää. Koin itse sen muutamaan
        otteeseen aika rankasti, kunnes opin sen että
        sellaiseen ei tule mennä mukaan muutoin kuin
        huumorilla.

        Miten sitten rakastuinkaan nykyiseen mieheeni?
        No, siten että ystävystyimme chatissa, tapasimme
        muutamaan otteeseen ennenkuin mitään erityistä
        tuli välillemme. Ja se oli hyvä se. Ystävyydestä
        on hyvä aloittaa. Ja se on luja pohja suhteelle.

        Meillä on yhä ns. kaukosuhde, sillä asumme parin
        sadan kilometrin päässä toisistamme ja olemme
        yhteydessä toisiimme päivittäin ircin ja
        puhelimen välityksellä, viikonloput on yhteistä
        aikaamme. Ne vietämme yhdessä aina kun vain
        voimme (kun työ sallii). Jonain päivänä muutamme
        yhteen. Tämä on jo suunnitteilla, mutta etenemme
        rauhallisesti, kiirettä ei ole siksi että
        tiedämme mitä haluamme, järjestämme vain asiat
        siten että voimme viettää elämämme yhdessä kunhan
        olosuhteet sen sallivat.

        Tässä yksi tarina siitä miten voi käydä.


    • iiris

      Itse olen vapaa nainen ja olen chattaillut myös
      varattujen miesten kanssa, jopa tapaillut
      heitä.En syyllistä itseäni kenenkään liiton
      rikkomisesta, koska luulen, että varatut
      chattaajat (sekä naiset että miehet) ovat jo
      tehneet jonkin asteisen päätöksen hankkia
      ulkopuolista kiihoketta jopa livenä, jos
      tilaisuus tulee.Sieltähän haetaan jonkun tyhjiön
      täyttymistä eli jos nykyinen elämä ei tarjoa
      riittävästi seuraa/keskustelua/ajankulua, niin
      chatista sitä on helppo saada.
      Oman lisänsä näihin sotkuihin tuovat toiset
      mustasukkaiset chattaajat.

      • Sammy

        Noh tuntuukos se sitten niin hirvittävän hienolta
        mennä jonkun "miehen" kanssa ulos tekemään nytten
        tiesmitä epämääräistä ja ehkä pitämään "hauskaa"
        , Tiedostaen että hän kumminkin seurustelee?
        Enhän toki sinuakaan/ketään syyllistä, ala
        valittamaan mutta, mutta itse en haluisi olla
        tuhoamassa joidenkin suhdetta.


      • Sara

        Onko mielestäsi myös baariin saapuvat ihmiset
        tehneet päätöksen etsiä jotain jännitettä?
        Höpö-höpö.. chat on helppo ja edullinen tapa
        tavata uusia ihmisiä. Ei sen tarvitse kieliä
        puutteessa olemisesta.


      • kyllä erotiikalle

        Moi Iiris

        Olet tässä ryhmässä niiden harvojen joukossa,
        jotka uskaltavat reilusti puhua henkilön
        persoonan lähtökohdista.

        Monet pitkään liitossa eläneet eivät ainoastaan
        odota, että tilaisuus uudenlaisten asioitten
        kokemiseen tulisi eteen. Monet tekevät sen eteen
        paljonkin, että löytyisi vaihtelua esim
        eroottiseen- ja/tai seksielämään.

        Siitä huolimatta elämänkumppanuus voi jatkua oman
        perheen toisen aikuisen ja lasten kanssa.

        Ei pidä olettaa, että tarkoitus on hajottaa
        perhe. Mistä ihmeestä tuollainen ajatus voi tulla
        mieleen? Peruskoulun uskonnontunniltako?

        Miehellä ja naisella voi olla seksisuhde. Ei
        kaikkien suhteiden päämääränä ja tuloksena ole
        uusi perheyhteisö.
        Seksiin ja erotiikkaa keskittyminen piristää
        kummasti tilanteessa, jossa on vuosikaudet
        hankittu koulutusta, työtä, autoa, asuntoa,
        mökkiä, venettä...

        Rohkeasti mutta reilusti!


    • nainen vm68

      Olen itse naimisissa oleva noin kolmikymppinen
      kahden lapsen äiti ja chattaillyt jo vuosien
      ajan. Se lähti liikkeelle ihan kokeilun halusta,
      taustalla ei ollut mitään ihmeempiä ongelmia.
      Välit puolison kanssa ihan kunnossa. Mieskin
      tiesi mitä teen, ja chattäili joskus itsekin.

      Huomasin pian että suurin osa chatissä
      juttelevista miehistä ei kiinnostanut minua, sen
      verran tökeröä porukkaa oli liikkeellä. Hetken
      juttuseuraa joistain heistä toki sai, ja se oli
      kivaa.

      Mutta sitten löytyi se aivan ihana ihminen, ihan
      sattumalta. Rehellinen, aito, ystävällinen...näin
      joka sanasta että hän ei ollut niin kuin muut,
      vaan jotain ihan erikoista. Tutustuttiin,
      ihastuttiin, rakastuttiin...chatissä. Kerrottiin
      toisillemme kaikki mahdollinen. Soiteltiin myös.
      Suuri kiusaus oli myös tavata, mutta kumpikin oli
      sitä mieltä, että seksisuhteeseen ei ryhdytä.
      Kummastakaan ei olisi ollut siihen ja se olisi jo
      liikaa, rajat meni siinä.

      Tämä suhde jatkuu edelleen. Kumpikin on löytänyt
      sellaisen ystävän, josta ei halua luopua. Elämä
      on muuttunut ihan kokonaan. Mutta: puoliso ja
      perhe ovat kuitenkin tärkeämmät...jos olisi
      valittava, valitsisin tietysti oman puolisoni
      jota rakastan. Tilanne on aika vaikea, mutta
      niinhän elämä usein on...

      • DR.~FrOG~

        Ei saakeli voi rakastua ihmiseen jonkun chatin
        kautta... Ihminen pitää nähdä, tavata, tuntea
        vähän aikaa, sitten rakastuu.. Kaikki ketkä..
        Säälin teitä kaikkia jotka makaavat kotona
        sohvalla kirjoittaen "rakkaalle" viestejä
        telkkariin/nettiin ja on sitten muka niin
        rakastuneina... HANKKIKAA ELÄMÄ!!!

        Itse tapasin kihlattuni opiskellessani, ja
        ennen seurustelun alottamista tehtiin tutkielmia
        yms esitelmiä yhdessa ja kahvilla, joskus
        teranssilla oluilla koulun jälkeen.. SIlloin
        ihminen rakastuu, kun on ainakin NÄHNYT henkilön
        ja tutustunut..

        Ei ihmistä VOI RAKASTAA joidenkin viestien
        perusteella.. TAi noh jos teillä on niin ankeeta
        ettei voi lähteä minnekkään kotoa.. Ja sitten
        maksaa infernaaliset puhelin laskut.. JOTEN
        HANKKIKAA EDELLEEN SE ELÄMÄ


      • kurnur kurnur
        DR.~FrOG~ kirjoitti:

        Ei saakeli voi rakastua ihmiseen jonkun chatin
        kautta... Ihminen pitää nähdä, tavata, tuntea
        vähän aikaa, sitten rakastuu.. Kaikki ketkä..
        Säälin teitä kaikkia jotka makaavat kotona
        sohvalla kirjoittaen "rakkaalle" viestejä
        telkkariin/nettiin ja on sitten muka niin
        rakastuneina... HANKKIKAA ELÄMÄ!!!

        Itse tapasin kihlattuni opiskellessani, ja
        ennen seurustelun alottamista tehtiin tutkielmia
        yms esitelmiä yhdessa ja kahvilla, joskus
        teranssilla oluilla koulun jälkeen.. SIlloin
        ihminen rakastuu, kun on ainakin NÄHNYT henkilön
        ja tutustunut..

        Ei ihmistä VOI RAKASTAA joidenkin viestien
        perusteella.. TAi noh jos teillä on niin ankeeta
        ettei voi lähteä minnekkään kotoa.. Ja sitten
        maksaa infernaaliset puhelin laskut.. JOTEN
        HANKKIKAA EDELLEEN SE ELÄMÄ

        ...olin vuoden chattaillut ja piti tavata sitten
        tämä ihana prinssi rohkea joka oli vienyt jalat
        altani ja olin onnests mykkyrällä ja kunnes
        näimme ja hups mies jonka piti olla tumma komee
        ja tavallinen hän olikin papparainen ja kalju ja
        tavallinen mutta oli valehdellut ja siitä samassa
        meni maku chattiin ja koko nettiin ja täällä käyn
        vaan kurkkimassa ja sen verran taisin jäädä
        koukkuun .... unelmilla on siivet mutta siivetkin
        voi mennä poikki ?
        ja toivon että kukin mitä etsivätkin niin
        löytävät sen mutta oikeilla ehdoilla ketään
        loukkaamatta .... eiks joo ?

        sammakon morsian


      • nainen vm68
        DR.~FrOG~ kirjoitti:

        Ei saakeli voi rakastua ihmiseen jonkun chatin
        kautta... Ihminen pitää nähdä, tavata, tuntea
        vähän aikaa, sitten rakastuu.. Kaikki ketkä..
        Säälin teitä kaikkia jotka makaavat kotona
        sohvalla kirjoittaen "rakkaalle" viestejä
        telkkariin/nettiin ja on sitten muka niin
        rakastuneina... HANKKIKAA ELÄMÄ!!!

        Itse tapasin kihlattuni opiskellessani, ja
        ennen seurustelun alottamista tehtiin tutkielmia
        yms esitelmiä yhdessa ja kahvilla, joskus
        teranssilla oluilla koulun jälkeen.. SIlloin
        ihminen rakastuu, kun on ainakin NÄHNYT henkilön
        ja tutustunut..

        Ei ihmistä VOI RAKASTAA joidenkin viestien
        perusteella.. TAi noh jos teillä on niin ankeeta
        ettei voi lähteä minnekkään kotoa.. Ja sitten
        maksaa infernaaliset puhelin laskut.. JOTEN
        HANKKIKAA EDELLEEN SE ELÄMÄ

        Hei sun käsitys rakastumisesta on hyvin
        mustavalkoinen, vaikka oot ihan tutkielmiakin
        tehnyt. Rakastumisen muodot on hyvin
        moninaiset...ei kukaan voi tietää mitä toisen
        pään sisällä tapahtuu ja miten tämä asiat kokee,
        siis hyvin henkilökohtainen juttu. Rakastumiseen
        ei vaadita ensinnäkään toisen tuntemista, voi
        aivan hyvin rakastua ensi silmäyksellä. Olen
        minäkin rakastunut niin että olen tavannut
        henkilön, tietysti olen. Mutta voi chatissäkin
        rakastua; tuntee toisen ajatukset sillä tavalla
        kuin usein vasta pitkän "normaalitutustumisen"
        jälkeen, tietää ulkonäön kun kuvia lähetellään,
        äänen tuntee myös kun soitellaan. Se mitä ei
        tiedä on eleet ja ilmeet, ns. body language...
        Jos siinä sitten jokin tökkii, niin tyssääkö
        kaikki siihen? Hei sä muuten oikein usutat
        chattiystäviä tapaamaan toisensa...pitäisköhän
        tehdä niin kun oot noin varma ettei tykättäis
        toisistamme. Sittenhän tästä riesasta pääsisi...
        *heh*

        Huomaa, oon puhunut koko ajan rakastumisesta.
        Rakastaminen onkin sitten ihan toinen juttu, ei
        sekoiteta niitä.


      • Kaikkea ei aina siedä
        kurnur kurnur kirjoitti:

        ...olin vuoden chattaillut ja piti tavata sitten
        tämä ihana prinssi rohkea joka oli vienyt jalat
        altani ja olin onnests mykkyrällä ja kunnes
        näimme ja hups mies jonka piti olla tumma komee
        ja tavallinen hän olikin papparainen ja kalju ja
        tavallinen mutta oli valehdellut ja siitä samassa
        meni maku chattiin ja koko nettiin ja täällä käyn
        vaan kurkkimassa ja sen verran taisin jäädä
        koukkuun .... unelmilla on siivet mutta siivetkin
        voi mennä poikki ?
        ja toivon että kukin mitä etsivätkin niin
        löytävät sen mutta oikeilla ehdoilla ketään
        loukkaamatta .... eiks joo ?

        sammakon morsian

        Sait sitten sitä mitä tilasit:))))))) No kaikesta
        oppii. chatti ON niin paska paikka jos alkaa
        käyttää väärin tai ajatelematta todellisuutta.

        sitä mä vaan en tajua, että miten se kalju
        papparainen kehtasi tulla paikalle jos on
        itsensä kuvaillut unelmiesi prinssiksi... vai
        oliko juttusi vain satua? No en ala väittää että
        valehtelet... mutta siinä on kyllä just sitä
        itseään minä chattiä pidän:))

        ;)


      • Aviomies

        Mun mielestä sä olet ylittänyt rajat jo kauan
        sitten. Tässä on just se liian syvällinen ja
        intensiivinen suhde, mitä mä en hyväksy... se
        on henkistä pettämistä, mutta kuitenkin
        pettämistä.

        Outoa jos miehesi tietää saman kuin sinä,
        eikä siitä ole ongelmia, tai sitten hän luulee
        sitä harmittomaksi... tai tietenkin jos hyväksyy
        sen että olet rakastunut chattihahmoon niin
        mikäs siinä.

        suakaan ei varmaan haittaisi, jos miehesi
        rakastuisi chattityttöön? jakaisi sen kanssa
        kaiken, surut, ilot jne.

        ainoa mun mielestä positiivista on se että
        yleensä olet osannut rajat edes johonkin
        vetää.

        Ihmettelee


      • DR.~FRoG~
        Kaikkea ei aina siedä kirjoitti:

        Sait sitten sitä mitä tilasit:))))))) No kaikesta
        oppii. chatti ON niin paska paikka jos alkaa
        käyttää väärin tai ajatelematta todellisuutta.

        sitä mä vaan en tajua, että miten se kalju
        papparainen kehtasi tulla paikalle jos on
        itsensä kuvaillut unelmiesi prinssiksi... vai
        oliko juttusi vain satua? No en ala väittää että
        valehtelet... mutta siinä on kyllä just sitä
        itseään minä chattiä pidän:))

        ;)

        Niimpäs se melkein on että sitä saa mitä
        tilaa..Mutta mitäpäs sitä muita enään
        tuomitsemaan... Mutta Jos ihmiset tai noh hakee
        seuraa chatistä niin toivottavasti he löytävät
        haluamansa ja eivätkä joudu pettymään..

        Jatkoja ihmiset..


      • Onnellinen kuitenkin
        Kaikkea ei aina siedä kirjoitti:

        Sait sitten sitä mitä tilasit:))))))) No kaikesta
        oppii. chatti ON niin paska paikka jos alkaa
        käyttää väärin tai ajatelematta todellisuutta.

        sitä mä vaan en tajua, että miten se kalju
        papparainen kehtasi tulla paikalle jos on
        itsensä kuvaillut unelmiesi prinssiksi... vai
        oliko juttusi vain satua? No en ala väittää että
        valehtelet... mutta siinä on kyllä just sitä
        itseään minä chattiä pidän:))

        ;)

        Vahingonilo on kaikkein parasta iloa?

        Ikävä kyllä näin taitaa olla. Miten on "kaikkea
        ei voi sietää", mitä jos itsellesi kävisi näin?
        Tuskin noin leveästi hymyilisit...? Luulen niin
        ainakin.


      • Nainen isolla N:llä
        Kaikkea ei aina siedä kirjoitti:

        Sait sitten sitä mitä tilasit:))))))) No kaikesta
        oppii. chatti ON niin paska paikka jos alkaa
        käyttää väärin tai ajatelematta todellisuutta.

        sitä mä vaan en tajua, että miten se kalju
        papparainen kehtasi tulla paikalle jos on
        itsensä kuvaillut unelmiesi prinssiksi... vai
        oliko juttusi vain satua? No en ala väittää että
        valehtelet... mutta siinä on kyllä just sitä
        itseään minä chattiä pidän:))

        ;)

        ..myös sitä mitä tilasit! Tulit tänne kerjäämään
        sääliä ja ymmärrystä. Sait sitä mitä tilasit,
        oletko nyt tyytyväinen? Hope so..

        Nettiseksi yms. ei ole pettämistä. Sillä sehän on
        vain tapa masturboida, hiplata itseään kun lukee
        toisen kirjoittamia sanoja ruudulta. Typerää
        nostaa meteliä moisesta. Itse en ainakaan
        viitsisi jos mieheni sellaista harrastaisi. Tai
        jos sanallisesti kiihottaisi itseään netissä ja
        tulisi sitten panemaan minua niin enpä voisi olla
        tyytyväisempi. Mitä sitä suotta ottamaan skitsoja
        tuollaisesta? Pettämiseksi se menee jos tavataan
        ja pannaan - fyysinen kontakti on eri asia. Sitä
        en itsekään katsoisi sormien välistä. Ja turha
        tulla väittämään että mistä tiedän ettei mieheni
        sitä jo tekisikin, no, ei tee. Meillä on tarkat
        säännöt siitä mitä saa ja mitä ei saa. Rakastamme
        toisiamme eikä meillä ole salaisuuksia,
        rehellisyys ennenkaikkea.


      • Ärsyttää
        Nainen isolla N:llä kirjoitti:

        ..myös sitä mitä tilasit! Tulit tänne kerjäämään
        sääliä ja ymmärrystä. Sait sitä mitä tilasit,
        oletko nyt tyytyväinen? Hope so..

        Nettiseksi yms. ei ole pettämistä. Sillä sehän on
        vain tapa masturboida, hiplata itseään kun lukee
        toisen kirjoittamia sanoja ruudulta. Typerää
        nostaa meteliä moisesta. Itse en ainakaan
        viitsisi jos mieheni sellaista harrastaisi. Tai
        jos sanallisesti kiihottaisi itseään netissä ja
        tulisi sitten panemaan minua niin enpä voisi olla
        tyytyväisempi. Mitä sitä suotta ottamaan skitsoja
        tuollaisesta? Pettämiseksi se menee jos tavataan
        ja pannaan - fyysinen kontakti on eri asia. Sitä
        en itsekään katsoisi sormien välistä. Ja turha
        tulla väittämään että mistä tiedän ettei mieheni
        sitä jo tekisikin, no, ei tee. Meillä on tarkat
        säännöt siitä mitä saa ja mitä ei saa. Rakastamme
        toisiamme eikä meillä ole salaisuuksia,
        rehellisyys ennenkaikkea.

        Sä ootkin sä ja mä oon mä... tajusitko! Asioilla
        on erilaisia näkökulmia... ja jos tosiaan
        tarkoitit mua, mä en tullu hakee sääliä täältä...
        Mä alan tekee täs susta mielikuvaa: sä oot
        vikisevä apina, pinnallinen typerys, et osaa
        arvostaa ihmistä tai sen mielipidettä joten olet
        helvetin vaikea ihminen... sä saat runkata ihan
        rauhassa tai kannattaa
        netinkanssarunkkaamista, mikä musta on
        älyvapaata touhua. Eihän vaimokaan tykkää
        jos mä kärähdän tupakasta, tulee
        vitunmoinen meteli.

        Sulle taitaa olla vieras käsite, että
        kirjoittaminen voi olla terapiaa... asioista
        keskustelu voi olla terapiaa...
        kohtalotovereiden kanssa keskustelu voi olla
        terapiaa... tajuutsä jos jokuu tuntuu pahalle,
        niin järki voi olla vähän sumeena... asiasta
        keskustelu saa taas ajatukset kasaan ja jopa
        hyvän fiiliksen päälle... mutta koska olet
        putkiaivoinen debiili mikä ei nää sivuille
        ollenkaan, niin kantasi on ennalta arvattu.

        Itseitseitseenviitisisi... haloo<:/

        Sun kanta asiaan on liian mustavalkoinen...
        tunteet on helvetin iso voima, niihin vaikuttaa
        erilaiset koetut asiat, mielipiteet, asenteet jne.

        Jos mä pidän jotain asiaa vääränä mikä
        menee rajojen yli niin en mä ole sen
        kummoisempi kuin joku joka on eri mieltä...
        kyse on vain siitä kuinka asia menee tajunnan
        läpi: loukkaako se vai koetaanko se kuitenkin
        normaalina.

        Mä oon taas sitä mieltä en sä oot typerä...
        vitun pinnallinen ihminen.

        Mutta loppujenlopuksi mä en kuitenkaan sun
        kommentilla päätäni vaivaa ja se on mulle
        yksi hailee miten sä jätkäs kanssa hommat
        hoidat.

        toivottavasti et loukkaantunut:)


      • Mikko
        Ärsyttää kirjoitti:

        Sä ootkin sä ja mä oon mä... tajusitko! Asioilla
        on erilaisia näkökulmia... ja jos tosiaan
        tarkoitit mua, mä en tullu hakee sääliä täältä...
        Mä alan tekee täs susta mielikuvaa: sä oot
        vikisevä apina, pinnallinen typerys, et osaa
        arvostaa ihmistä tai sen mielipidettä joten olet
        helvetin vaikea ihminen... sä saat runkata ihan
        rauhassa tai kannattaa
        netinkanssarunkkaamista, mikä musta on
        älyvapaata touhua. Eihän vaimokaan tykkää
        jos mä kärähdän tupakasta, tulee
        vitunmoinen meteli.

        Sulle taitaa olla vieras käsite, että
        kirjoittaminen voi olla terapiaa... asioista
        keskustelu voi olla terapiaa...
        kohtalotovereiden kanssa keskustelu voi olla
        terapiaa... tajuutsä jos jokuu tuntuu pahalle,
        niin järki voi olla vähän sumeena... asiasta
        keskustelu saa taas ajatukset kasaan ja jopa
        hyvän fiiliksen päälle... mutta koska olet
        putkiaivoinen debiili mikä ei nää sivuille
        ollenkaan, niin kantasi on ennalta arvattu.

        Itseitseitseenviitisisi... haloo<:/

        Sun kanta asiaan on liian mustavalkoinen...
        tunteet on helvetin iso voima, niihin vaikuttaa
        erilaiset koetut asiat, mielipiteet, asenteet jne.

        Jos mä pidän jotain asiaa vääränä mikä
        menee rajojen yli niin en mä ole sen
        kummoisempi kuin joku joka on eri mieltä...
        kyse on vain siitä kuinka asia menee tajunnan
        läpi: loukkaako se vai koetaanko se kuitenkin
        normaalina.

        Mä oon taas sitä mieltä en sä oot typerä...
        vitun pinnallinen ihminen.

        Mutta loppujenlopuksi mä en kuitenkaan sun
        kommentilla päätäni vaivaa ja se on mulle
        yksi hailee miten sä jätkäs kanssa hommat
        hoidat.

        toivottavasti et loukkaantunut:)

        oletko rajatilapersoona, niin paksua tuo tekstis
        oli?


      • sama
        Ärsyttää kirjoitti:

        Sä ootkin sä ja mä oon mä... tajusitko! Asioilla
        on erilaisia näkökulmia... ja jos tosiaan
        tarkoitit mua, mä en tullu hakee sääliä täältä...
        Mä alan tekee täs susta mielikuvaa: sä oot
        vikisevä apina, pinnallinen typerys, et osaa
        arvostaa ihmistä tai sen mielipidettä joten olet
        helvetin vaikea ihminen... sä saat runkata ihan
        rauhassa tai kannattaa
        netinkanssarunkkaamista, mikä musta on
        älyvapaata touhua. Eihän vaimokaan tykkää
        jos mä kärähdän tupakasta, tulee
        vitunmoinen meteli.

        Sulle taitaa olla vieras käsite, että
        kirjoittaminen voi olla terapiaa... asioista
        keskustelu voi olla terapiaa...
        kohtalotovereiden kanssa keskustelu voi olla
        terapiaa... tajuutsä jos jokuu tuntuu pahalle,
        niin järki voi olla vähän sumeena... asiasta
        keskustelu saa taas ajatukset kasaan ja jopa
        hyvän fiiliksen päälle... mutta koska olet
        putkiaivoinen debiili mikä ei nää sivuille
        ollenkaan, niin kantasi on ennalta arvattu.

        Itseitseitseenviitisisi... haloo<:/

        Sun kanta asiaan on liian mustavalkoinen...
        tunteet on helvetin iso voima, niihin vaikuttaa
        erilaiset koetut asiat, mielipiteet, asenteet jne.

        Jos mä pidän jotain asiaa vääränä mikä
        menee rajojen yli niin en mä ole sen
        kummoisempi kuin joku joka on eri mieltä...
        kyse on vain siitä kuinka asia menee tajunnan
        läpi: loukkaako se vai koetaanko se kuitenkin
        normaalina.

        Mä oon taas sitä mieltä en sä oot typerä...
        vitun pinnallinen ihminen.

        Mutta loppujenlopuksi mä en kuitenkaan sun
        kommentilla päätäni vaivaa ja se on mulle
        yksi hailee miten sä jätkäs kanssa hommat
        hoidat.

        toivottavasti et loukkaantunut:)

        ... että en osaa arvostaa sun mielipidettäsi...
        se on liian jyrkkä... et osaa ottaa tunteita
        mukaan...


      • sama taas
        Mikko kirjoitti:

        oletko rajatilapersoona, niin paksua tuo tekstis
        oli?

        ... vaiko toi tyttö joka kannattaa
        nettirunkkailua?


      • madonna
        Ärsyttää kirjoitti:

        Sä ootkin sä ja mä oon mä... tajusitko! Asioilla
        on erilaisia näkökulmia... ja jos tosiaan
        tarkoitit mua, mä en tullu hakee sääliä täältä...
        Mä alan tekee täs susta mielikuvaa: sä oot
        vikisevä apina, pinnallinen typerys, et osaa
        arvostaa ihmistä tai sen mielipidettä joten olet
        helvetin vaikea ihminen... sä saat runkata ihan
        rauhassa tai kannattaa
        netinkanssarunkkaamista, mikä musta on
        älyvapaata touhua. Eihän vaimokaan tykkää
        jos mä kärähdän tupakasta, tulee
        vitunmoinen meteli.

        Sulle taitaa olla vieras käsite, että
        kirjoittaminen voi olla terapiaa... asioista
        keskustelu voi olla terapiaa...
        kohtalotovereiden kanssa keskustelu voi olla
        terapiaa... tajuutsä jos jokuu tuntuu pahalle,
        niin järki voi olla vähän sumeena... asiasta
        keskustelu saa taas ajatukset kasaan ja jopa
        hyvän fiiliksen päälle... mutta koska olet
        putkiaivoinen debiili mikä ei nää sivuille
        ollenkaan, niin kantasi on ennalta arvattu.

        Itseitseitseenviitisisi... haloo<:/

        Sun kanta asiaan on liian mustavalkoinen...
        tunteet on helvetin iso voima, niihin vaikuttaa
        erilaiset koetut asiat, mielipiteet, asenteet jne.

        Jos mä pidän jotain asiaa vääränä mikä
        menee rajojen yli niin en mä ole sen
        kummoisempi kuin joku joka on eri mieltä...
        kyse on vain siitä kuinka asia menee tajunnan
        läpi: loukkaako se vai koetaanko se kuitenkin
        normaalina.

        Mä oon taas sitä mieltä en sä oot typerä...
        vitun pinnallinen ihminen.

        Mutta loppujenlopuksi mä en kuitenkaan sun
        kommentilla päätäni vaivaa ja se on mulle
        yksi hailee miten sä jätkäs kanssa hommat
        hoidat.

        toivottavasti et loukkaantunut:)

        Tulipa hyvät naurut duunipaikalla! Kiitos
        huvittavasta jutustasi. Näin puhuu tosi teini,
        aina ja ikuisesti puutteessa...jos isi sulle
        teki...you know..eihän se muiden vika ole...hae
        apua, terapiaa poju!! Ehkä joskus
        huomaat "eläväsi", vaikkakin yksin...


      • nasu

        Tässä sulle palautetta.
        Olen itse ollut jo 10 vuotta tenavien kanssa
        kotona.Alkaa jo tuntumaan siltä,että tulee
        yli,kun ei ole aikuista seuraa päivisin.Olen
        kyllä onnellisesti avioliitoss,mutta silti
        puuttuu jotain ja joskus pää sanoo ,että se ei
        tiedä mitä se oikeeasti tahtoo.
        Se olis vaan niin paljon helpompaa kun sais ihan
        oikeesti jutella jonkun
        kanssa,Kasvokkain/puhelimessa.
        Mieheni ajaa rekkaa ja samaan ammattiin olen myös
        itsekin ajautumassa tai olen jo ajautunut,mutta
        jonkun on huolehdittava tämä jälkikasvu,koska jos
        on niissä hommissa ei ehkä vuorokausi riitä
        siittä kun on kotoa lähtenyt.
        Siksi haluaisin jo jopa oman mielenterveydenkin
        kannalta chattailla koska kotona ei ole sitä
        aikuista seuraa jonka kanssa voisi heittää
        huumoria muusta puhumattakaan.
        Meillä on netti ollut alku keväästa ja olen
        mielestänni kolunnut kaikki chat paikat noin
        läpi,mutta missään en ole vielä kohdannut
        sellaista paikka jossa NAISET voivat todella
        keskustella keskenään. En tarkoita tätä muotoa
        vaan sellainen jossa saisi heti heitellä
        kysymyksiä ja vastauksia.
        Olen nyt chattäillyt kolme kertaa ja ne kaikki on
        tapahtunut aviomieheni ollessa paikalla.
        Haluaisin kyllä jutella ilman häntäkin.
        Rakastan häntä yli kaiken ja tiedän että en voisi
        koskaan pettää häntä.Kokeilun halusta minäkin
        täällä olen ja tiedän että tähän jään.
        Olisi kiva jos heittäisit postilla olisi varmaan
        puolin jos toisin asiaa.

        Syysterveisin:Minna (nasu)


    • Kohtalotoveri

      Vaimollani oli keväällä "suhde" yhteen Chat-
      nimeen ja se johti jopa tapaamiseen.
      Asian paljastuttua, minulle kerrottiin jopa
      halusta avioeroon.
      Ko. kumppanista paljastui, että häntä ei
      kuitenkaan tavoitettu mistään, sillä hän oli
      tapaamisellaankin käyttänyt väärää
      henkilöllisyyttä.
      Satusetiä riittää..
      On helppo kiilautua aviosuhteen väliin chatissa
      ja luoda ruusuisia tulevaisuudenkuvia.
      Nämä Chatit ovat oikeastaan hyvin lähellä
      seksikumppani-ilmoittelua.
      Täyttä itsensä ja kumppaninsa pettämistä kaikki
      tyyni.
      Selityksiä kyllä chataailulle riittää, varsinkin
      vaimoväellä, mutta sinkkubaarit ja sinkku-chatit
      ovat vain sinkuille ( 40 mukaan lukien).
      VIHAAN CHATTIA !!!!

      Repikää siitä...

      • Aina ei....

        Niimpä... paras läksytys onkin se, että
        puolisoaan pettävä joutuukin maksamaan
        teostaan kovan hinnan... menettää ensin
        puolisonsa, mahdollisesti kokonaisen
        perheen ja vielä uusi chattituttu kusettaa
        oikeen kovalla kädellä:)

        Tällaisen opetuksen toivonkin kaikille, jotka
        "käyttävät väärin" chattia.

        Mutta... tuliko ero vai saitteko asian selväksi?
        Ja jos saitte niin, minkälaisen vaikutuksen
        tämä chattijuttu jätti teidän liittoon?


    • onneton vaimo

      Voisin kuvitella, että mieheni kirjoittaa
      minusta.Pakko myöntää, että olen juuri tällainen
      chattäilijä, ja miksi. Uskallanko edes kertoa, no
      kerron, eihän sinun vaimosi tarvitse tuntea
      samoin kuin minä.Minunkaan mieheni, ei
      todellakaan pidä chättäilystä, mutta onneksi hän
      ei tiedä niin paljon kuin sinä.Minua kyllästyttää
      oma avioliittoni, en tunne rakkautta miestäni
      kohtaan ja haen täältä vaihtelua. Tunnen olevani
      alistettu ja pakotettu liittooni, lasten takia en
      voi lähteä. Täytyy vaan näytellä, että kaikki on
      ok. Kuitenkin sitä todellista rakkautta ja
      hellyyttä kaipaa, vaikkei sitä tuskin täältä
      saakkaan, mutta voi hetkeksi ainakin unelmoida
      sellaisesta. Muista kuitenkin etten ole vaimosi.

      • kohtalotoveri

        Mulla on juuri sama syy sättäilyyn..oma suhde
        kasassa vain lasten vuoksi..kaameaa myöntää
        asia..mutta näin se on!!!

        Sättäily tuo niitä pieniä ilon hetkiä elämään!!
        Ja irrotautumista arjesta!!


      • Kaikkea ei aina...

        Toivottavasti vaimoni ei ajattele noin...

        Jos mua alkaa kyllästyttää avioliitto, niin mulla
        tasan on muita tapoja piristää sitä kuin tehdä
        sitä "salaa". Anteeksi, mutta mun mielestä on
        köyhää ruveta tekemään jotain "ihan omin
        kesken", käyttää hyväksi toisen luottamusta
        jnejnejne... asioihin todellakin on erilaisia
        reiluja ratkaisuja.

        No, me jokainen tehdään omat ratkaisumme,
        mä kannatan kaikesta huolimatta reilua peliä.

        Meilläkin oli kohtuu tasapaksua pitkään,
        niinkuin varmasti jo mun jutuista olet
        lukenutkin, ehkä. Mutta ehkä siinä suhteessa
        vaimo ajatteli niinkuin sinä. Ja siinä mentiin
        rajojen yli. Kaikki tämä paska alkoi juuri kun
        liekki alkoi meillä pitkästä aikaa palaa. Ehkä
        vaimo olikin "piristynyt" chatkumppaninsa
        kanssa saaduista "elämyksistä". Ja se
        harmittaa, että se piristäjä en ollut minä!
        Tottakai harmittaa!

        Mä en ole kaikesta tasapaksuisuudesta
        huolimatta koskaan lakannut välillä
        halaamasta tai suukottelemasta häntä tai
        muuten näyttämällä että välitän... siksikin
        tuntuu helvetin väärältä.

        Jos antaudut tuohon asemaan, mitä kuvailit,
        niin sä oot köyhä ihminen. Lopeta
        näytteleminen ja selvitä asiat ja toimi! Paitsi
        jos sulle riittää chattien viettelys, että se on
        pelastava tekijä, niin... no en tiedä mitä sanoa,
        kun olen aivan eri mieltä.

        Mutta silti, harmihan se kuitenkin on, että
        suhde menee tuollaiseksi. Mulla oli onni, että
        yhtäkkiä aloin tuntemaan samoja tunteita kuin
        silloin -86 kun tapasin tulevan vaimoni ja
        vaimokin näytti olevan tyytyväisen oloinen.
        Harmi, että tämä chattipaska tuli ja pilas
        kaiken! Mitä jos hänkin vain näyttelee... ja
        kusettaa selän takana? No noita ajatuksiä mä
        yritän välttää.

        Mut tsemppiä sulle kuitenkin:)


      • Kaikkea ei aina siedä
        kohtalotoveri kirjoitti:

        Mulla on juuri sama syy sättäilyyn..oma suhde
        kasassa vain lasten vuoksi..kaameaa myöntää
        asia..mutta näin se on!!!

        Sättäily tuo niitä pieniä ilon hetkiä elämään!!
        Ja irrotautumista arjesta!!

        Sori... musta on maailman huonointa sanoa,
        että vain lapsien takia ollaan enää yhdessä.

        Onhan siinä parisuhteessa edelleen
        olemassa ne kaikki mahtavat asiat, joitten
        takia sitä aikanaan on lähdetty yhteiselle
        tielle... siis ne on olemassa ja ne saa esiin
        jos vain haluaa... tottakai joissain tapauksissa
        kaikki tuntuu ihan sairaan paskalta... puoliso
        on maailman tylsin olento... ruma ku mikä...
        helvetti. Mikään ei rumenna ihmistä niin kuin
        ainainen ilmassa väreilevä negatiivinen fiilis.

        vai onko, niin että vaan uskon aina ja vain
        hyvän voittavan... tuleeko mulle eteen joskus
        helvetinmoinen pettymys, että mun ainainen
        hyvän vaaliminen olikin vain itsepetosta. Tai
        jotain... ainakaan en kuseta vaimoani, en tee
        tyhmyyksiä ja yritän pitää itseni kiinnostavana,
        niin tiedämpä sitten ainakin yrittäneeni.

        Mut kuitenkin, ratkaisun avaimet sulla on
        käsissäs, että siihen malliin:)


      • sama nainen
        Kaikkea ei aina siedä kirjoitti:

        Sori... musta on maailman huonointa sanoa,
        että vain lapsien takia ollaan enää yhdessä.

        Onhan siinä parisuhteessa edelleen
        olemassa ne kaikki mahtavat asiat, joitten
        takia sitä aikanaan on lähdetty yhteiselle
        tielle... siis ne on olemassa ja ne saa esiin
        jos vain haluaa... tottakai joissain tapauksissa
        kaikki tuntuu ihan sairaan paskalta... puoliso
        on maailman tylsin olento... ruma ku mikä...
        helvetti. Mikään ei rumenna ihmistä niin kuin
        ainainen ilmassa väreilevä negatiivinen fiilis.

        vai onko, niin että vaan uskon aina ja vain
        hyvän voittavan... tuleeko mulle eteen joskus
        helvetinmoinen pettymys, että mun ainainen
        hyvän vaaliminen olikin vain itsepetosta. Tai
        jotain... ainakaan en kuseta vaimoani, en tee
        tyhmyyksiä ja yritän pitää itseni kiinnostavana,
        niin tiedämpä sitten ainakin yrittäneeni.

        Mut kuitenkin, ratkaisun avaimet sulla on
        käsissäs, että siihen malliin:)

        Kyllä minä sen tiedän että päätös on
        minulla.Arvaa olneko itse yrittänyt muutua..ja
        odottaa että toinen huomaisi arvoni..eikä pitäisi
        minua itsestään selvyytenä..mutta toistaiseksi
        olen saanut tyytyä huomaamaan..että asiat on
        hyvin kun minä en sano mitään vaan tyydyn ja
        vaikenen.
        Yksinäisyys ja suuri vastuuu lapsista...se kai
        tässä pidättää...ja estää lähtemästä.Tilanne vaan
        hiljalleen soljuu kohti jonkunlasita
        ratkaisuaan..aika näyttää:))))))


      • onneton
        Kaikkea ei aina... kirjoitti:

        Toivottavasti vaimoni ei ajattele noin...

        Jos mua alkaa kyllästyttää avioliitto, niin mulla
        tasan on muita tapoja piristää sitä kuin tehdä
        sitä "salaa". Anteeksi, mutta mun mielestä on
        köyhää ruveta tekemään jotain "ihan omin
        kesken", käyttää hyväksi toisen luottamusta
        jnejnejne... asioihin todellakin on erilaisia
        reiluja ratkaisuja.

        No, me jokainen tehdään omat ratkaisumme,
        mä kannatan kaikesta huolimatta reilua peliä.

        Meilläkin oli kohtuu tasapaksua pitkään,
        niinkuin varmasti jo mun jutuista olet
        lukenutkin, ehkä. Mutta ehkä siinä suhteessa
        vaimo ajatteli niinkuin sinä. Ja siinä mentiin
        rajojen yli. Kaikki tämä paska alkoi juuri kun
        liekki alkoi meillä pitkästä aikaa palaa. Ehkä
        vaimo olikin "piristynyt" chatkumppaninsa
        kanssa saaduista "elämyksistä". Ja se
        harmittaa, että se piristäjä en ollut minä!
        Tottakai harmittaa!

        Mä en ole kaikesta tasapaksuisuudesta
        huolimatta koskaan lakannut välillä
        halaamasta tai suukottelemasta häntä tai
        muuten näyttämällä että välitän... siksikin
        tuntuu helvetin väärältä.

        Jos antaudut tuohon asemaan, mitä kuvailit,
        niin sä oot köyhä ihminen. Lopeta
        näytteleminen ja selvitä asiat ja toimi! Paitsi
        jos sulle riittää chattien viettelys, että se on
        pelastava tekijä, niin... no en tiedä mitä sanoa,
        kun olen aivan eri mieltä.

        Mutta silti, harmihan se kuitenkin on, että
        suhde menee tuollaiseksi. Mulla oli onni, että
        yhtäkkiä aloin tuntemaan samoja tunteita kuin
        silloin -86 kun tapasin tulevan vaimoni ja
        vaimokin näytti olevan tyytyväisen oloinen.
        Harmi, että tämä chattipaska tuli ja pilas
        kaiken! Mitä jos hänkin vain näyttelee... ja
        kusettaa selän takana? No noita ajatuksiä mä
        yritän välttää.

        Mut tsemppiä sulle kuitenkin:)

        Niin myönnän, että olen inhoittava ihminen,
        mutten kuitenkaan haluaisi miestäni loukata ja
        taas toisaalta en pääse tästä chättäämisestä
        irti. Mieheni on, niinkuin sinäkin hyvä ihminen
        ja hänkin kärsii koko tästä touhusta.

        On ollut kyllä aikoja jolloin mieheni ei ole
        huomioinut minua lainkaan, tuntuu että vasta nyt
        hän rakastaa ja huomaa minutkin, olisiko se sitä
        menettämisen pelkoa sitten, en tiedä. Tuntuu
        kyllä, että tämä kaikki tulee liian myöhään,
        rakkautta olisi pitänyt olla jo kauan sitten,
        olisin sitä monesti tarvinnut.

        No se siitä, ehkä minäkin vielä muutun hyväksi
        ihmiseksi ja pääsen tästä irti.

        Hyvää jatkoa Sinulle elämääsi.


      • Johnny_Bee_Good

        Voisin kuvitella, että mieheni kirjoittaa
        minusta.Pakko myöntää, että olen juuri tällainen
        chattäilijä, ja miksi. Uskallanko edes kertoa, no
        kerron, eihän sinun vaimosi tarvitse tuntea
        samoin kuin minä.Minunkaan mieheni, ei
        todellakaan pidä chättäilystä, mutta onneksi hän
        ei tiedä niin paljon kuin sinä.Minua kyllästyttää
        oma avioliittoni,=>
        Miksi.. Oletko tyytyväinen itseesi? Oletko
        varmaan tehnyt kaikkesi jotta sinua rakastetaan
        vai oletko tehnyt asian eteen edes mitään?

        en tunne rakkautta miestäni
        kohtaan.=>
        Rakastatko itseäsi ja hyväksytkö itsesi. Mihin
        rakkautesi on hävinnyt....Arki on arkea, muista
        se.
        ja haen täältä vaihtelua.=>
        Mene itseesi. Mitä täältä nyt voisi löytyä....????

        Tunnen olevani alistettu ja pakotettu liittooni,
        lasten takia en voi lähteä. Täytyy vaan näytellä,
        että kaikki on ok. Kuitenkin sitä todellista
        rakkautta ja hellyyttä kaipaa, vaikkei sitä
        tuskin täältä saakkaan, mutta voi hetkeksi
        ainakin unelmoida sellaisesta. Muista kuitenkin
        etten ole vaimosi.=>
        Et onneksi ole vaimoni....Minun vaimoni valitti
        samaa ja lopputulos oli, että hän kärsii varmaan
        enemmän nykyisestä tilanteesta kuin ennen
        tapahtunutta. Valitettavasti asioita ei enää ehkä
        voi korjata.


      • Tytteli
        Kaikkea ei aina siedä kirjoitti:

        Sori... musta on maailman huonointa sanoa,
        että vain lapsien takia ollaan enää yhdessä.

        Onhan siinä parisuhteessa edelleen
        olemassa ne kaikki mahtavat asiat, joitten
        takia sitä aikanaan on lähdetty yhteiselle
        tielle... siis ne on olemassa ja ne saa esiin
        jos vain haluaa... tottakai joissain tapauksissa
        kaikki tuntuu ihan sairaan paskalta... puoliso
        on maailman tylsin olento... ruma ku mikä...
        helvetti. Mikään ei rumenna ihmistä niin kuin
        ainainen ilmassa väreilevä negatiivinen fiilis.

        vai onko, niin että vaan uskon aina ja vain
        hyvän voittavan... tuleeko mulle eteen joskus
        helvetinmoinen pettymys, että mun ainainen
        hyvän vaaliminen olikin vain itsepetosta. Tai
        jotain... ainakaan en kuseta vaimoani, en tee
        tyhmyyksiä ja yritän pitää itseni kiinnostavana,
        niin tiedämpä sitten ainakin yrittäneeni.

        Mut kuitenkin, ratkaisun avaimet sulla on
        käsissäs, että siihen malliin:)

        Olen samaa mieltä siitä ettei lapset voi olla syy
        yhdessä pysymiseen jos ei muita syitä ole...
        lapsetkin kärsii jos vanhempien väliltä puuttuu
        jotain...
        Mutmutmut...
        Ainakin itse sain tarvitsemaani keskusteluapua
        zätistä aikanaan, tosin olin jo silloin selvillä
        siitä että ero tulee, ihan muista syistä. Tuntui
        vaan hyvältä purkaa tuntojaan jollekin jolla ei
        ole mitään aavistusta minusta ennestään...
        Ennen pitkää zätistä sitte löytyi ystäviä, joiden
        kanssa on tavattu ja juteltu ja soiteltu, siis
        molempia, miehiä ja naisia... ystäväverkosto
        ympärilläni laajeni isosti... ja sitten sieltä
        ystävien joukosta löytyi myös nykyinen kultani...
        En siis osaa kovasti vihata zättiä... mutta, siis
        iso MUTTA: valehtelemista vihaan. Näiden asioiden
        kanssa täytyisi ehdottomasti olla avoin!!!
        Valehtelu ja salailu ovat ne jutut jotka sitä
        mustasukkaisuutta ruokkivat...
        Toivon että kaikki järjestyy teille kaikille
        parhain päin, voimia ja jaksamista kaikille!


      • nainen38
        kohtalotoveri kirjoitti:

        Mulla on juuri sama syy sättäilyyn..oma suhde
        kasassa vain lasten vuoksi..kaameaa myöntää
        asia..mutta näin se on!!!

        Sättäily tuo niitä pieniä ilon hetkiä elämään!!
        Ja irrotautumista arjesta!!

        ei avioliitto kasassa lasten vuoksi, vaan ihan
        hyvin meillä kotona menee silti mulla kiihkeä
        nettisuhde myös naimisissa olevaan mieheen.
        Molemmat teimme selväksi alusta asti että
        haluamme vain jotain piristystä elämään, jotain
        muuta ja sitä se on antanutkin, todellista
        piristystä elämään, kotonakin menee paljon
        paremmin ja varsinkin sängyssä oman miehen
        kanssa. Ehkä se on ihmetellyt mistä moinen johtuu
        mutta ei kysellyt kuitenkaan.
        Olemme tavanneet kerran oikeastikin nettimiehen
        kanssa, tapaamme toisenkin kerran
        pian, "oikeasti" en ole miestäni pettänyt koskaan.
        Mutta....


      • Adam ja EVE
        nainen38 kirjoitti:

        ei avioliitto kasassa lasten vuoksi, vaan ihan
        hyvin meillä kotona menee silti mulla kiihkeä
        nettisuhde myös naimisissa olevaan mieheen.
        Molemmat teimme selväksi alusta asti että
        haluamme vain jotain piristystä elämään, jotain
        muuta ja sitä se on antanutkin, todellista
        piristystä elämään, kotonakin menee paljon
        paremmin ja varsinkin sängyssä oman miehen
        kanssa. Ehkä se on ihmetellyt mistä moinen johtuu
        mutta ei kysellyt kuitenkaan.
        Olemme tavanneet kerran oikeastikin nettimiehen
        kanssa, tapaamme toisenkin kerran
        pian, "oikeasti" en ole miestäni pettänyt koskaan.
        Mutta....

        Käärme ja nainen


      • rc.
        kohtalotoveri kirjoitti:

        Mulla on juuri sama syy sättäilyyn..oma suhde
        kasassa vain lasten vuoksi..kaameaa myöntää
        asia..mutta näin se on!!!

        Sättäily tuo niitä pieniä ilon hetkiä elämään!!
        Ja irrotautumista arjesta!!

        Vanhempani kokeilivat vuoden asumuseroa ja
        kyselivät kokoajan meiltä, miten tämä meihin
        vaikuttaa. Sanoimme, että positiivisesti, sillä
        kumpikin ovat nyt iloisempia.

        Vuoden jälkeen he huomasivat, että ovat
        totaalisen yksin. Yhteisen päätöksen jälkeen
        lyöttäytyivät yhteen ja taas kysyivät, miten
        suhtaudumme. Sanoimme, että jos vain ovat
        onnellisia näin, niin miksei.. Miksi
        vastustaisimme sitä.

        Taidat olla itse tylsä ja mielikuvitukseton
        valitessasi asuja ja yrittäessäsi vietellä
        miestäsi. Mies syttyy yleensä vain näkemästään.
        TOSI ON.


      • Niinpä niinnii
        Kaikkea ei aina... kirjoitti:

        Toivottavasti vaimoni ei ajattele noin...

        Jos mua alkaa kyllästyttää avioliitto, niin mulla
        tasan on muita tapoja piristää sitä kuin tehdä
        sitä "salaa". Anteeksi, mutta mun mielestä on
        köyhää ruveta tekemään jotain "ihan omin
        kesken", käyttää hyväksi toisen luottamusta
        jnejnejne... asioihin todellakin on erilaisia
        reiluja ratkaisuja.

        No, me jokainen tehdään omat ratkaisumme,
        mä kannatan kaikesta huolimatta reilua peliä.

        Meilläkin oli kohtuu tasapaksua pitkään,
        niinkuin varmasti jo mun jutuista olet
        lukenutkin, ehkä. Mutta ehkä siinä suhteessa
        vaimo ajatteli niinkuin sinä. Ja siinä mentiin
        rajojen yli. Kaikki tämä paska alkoi juuri kun
        liekki alkoi meillä pitkästä aikaa palaa. Ehkä
        vaimo olikin "piristynyt" chatkumppaninsa
        kanssa saaduista "elämyksistä". Ja se
        harmittaa, että se piristäjä en ollut minä!
        Tottakai harmittaa!

        Mä en ole kaikesta tasapaksuisuudesta
        huolimatta koskaan lakannut välillä
        halaamasta tai suukottelemasta häntä tai
        muuten näyttämällä että välitän... siksikin
        tuntuu helvetin väärältä.

        Jos antaudut tuohon asemaan, mitä kuvailit,
        niin sä oot köyhä ihminen. Lopeta
        näytteleminen ja selvitä asiat ja toimi! Paitsi
        jos sulle riittää chattien viettelys, että se on
        pelastava tekijä, niin... no en tiedä mitä sanoa,
        kun olen aivan eri mieltä.

        Mutta silti, harmihan se kuitenkin on, että
        suhde menee tuollaiseksi. Mulla oli onni, että
        yhtäkkiä aloin tuntemaan samoja tunteita kuin
        silloin -86 kun tapasin tulevan vaimoni ja
        vaimokin näytti olevan tyytyväisen oloinen.
        Harmi, että tämä chattipaska tuli ja pilas
        kaiken! Mitä jos hänkin vain näyttelee... ja
        kusettaa selän takana? No noita ajatuksiä mä
        yritän välttää.

        Mut tsemppiä sulle kuitenkin:)

        Niin se oikeasti on, että NAISET NE PETTÄÄ
        useammin.. eivät vain kerro ja jää kiinni.

        Ja jos et anna tällaisesta syystä vähään aikaan,
        niin ei huoli, kyllä se saa kuitenkin.


      • vetovoimaa kyllä on
        rc. kirjoitti:

        Vanhempani kokeilivat vuoden asumuseroa ja
        kyselivät kokoajan meiltä, miten tämä meihin
        vaikuttaa. Sanoimme, että positiivisesti, sillä
        kumpikin ovat nyt iloisempia.

        Vuoden jälkeen he huomasivat, että ovat
        totaalisen yksin. Yhteisen päätöksen jälkeen
        lyöttäytyivät yhteen ja taas kysyivät, miten
        suhtaudumme. Sanoimme, että jos vain ovat
        onnellisia näin, niin miksei.. Miksi
        vastustaisimme sitä.

        Taidat olla itse tylsä ja mielikuvitukseton
        valitessasi asuja ja yrittäessäsi vietellä
        miestäsi. Mies syttyy yleensä vain näkemästään.
        TOSI ON.

        Kas kun se saattaa tuntua alentavalta olla
        tyrkyttämässä itseään..mielestäni miehen pitäisi
        huomoida myös ilman että keikuttelee vähissä
        vaatteissa..kesällä homma toimi hienosti..kun
        kulki bikineissä..jopas tapahtui..mutta pitkän
        päälle se loukkaa..nimittäin minun pitäisi kyllä
        olla aina se joka hakee ja etsii sen halun
        hänestä...kaipa hänen pitäisi hyväksyä ja haluta
        minua myös sellaisena kuin olen..siis vaikka
        verkkarit jalassa..
        Se on sitä kokonasvaltaista välittämistä..


      • sama mies
        vetovoimaa kyllä on kirjoitti:

        Kas kun se saattaa tuntua alentavalta olla
        tyrkyttämässä itseään..mielestäni miehen pitäisi
        huomoida myös ilman että keikuttelee vähissä
        vaatteissa..kesällä homma toimi hienosti..kun
        kulki bikineissä..jopas tapahtui..mutta pitkän
        päälle se loukkaa..nimittäin minun pitäisi kyllä
        olla aina se joka hakee ja etsii sen halun
        hänestä...kaipa hänen pitäisi hyväksyä ja haluta
        minua myös sellaisena kuin olen..siis vaikka
        verkkarit jalassa..
        Se on sitä kokonasvaltaista välittämistä..

        Miehinen julma puoli tulee turhan usein
        esille... mieshän useimmiten on vain
        "pillujahdissa" ja näkee naisessa
        useimmiten vain naimakumppanin.

        Että kyllä ymmärtää mitä useimmiten naiselta
        tuleva sanonta "se oikea" tarkoittaa.

        Mies on mies... useimmiten ei näe
        syvemmälle naiseen, näkee vain seksikkään
        "bikineissä keikistelevän" tytön:)... siitä se
        miehinen kohtuu yleinen pinnallisuus
        näkyykin: viriili useimmiten vain sängyssä.
        Ehkä se on kirjoitettu miehen geeneihin jo
        100 000 vuotta sitten.

        Miehenä sanon, että kun "näkee" naisen
        sieluun... tai osaa katsoa sinne, niin se on
        aika elämys. (Kunpa näitä "sokeita" hetkiä ei
        enää itselle tulisi.)

        Tsemppiä sulle:)


      • sama nainen
        sama mies kirjoitti:

        Miehinen julma puoli tulee turhan usein
        esille... mieshän useimmiten on vain
        "pillujahdissa" ja näkee naisessa
        useimmiten vain naimakumppanin.

        Että kyllä ymmärtää mitä useimmiten naiselta
        tuleva sanonta "se oikea" tarkoittaa.

        Mies on mies... useimmiten ei näe
        syvemmälle naiseen, näkee vain seksikkään
        "bikineissä keikistelevän" tytön:)... siitä se
        miehinen kohtuu yleinen pinnallisuus
        näkyykin: viriili useimmiten vain sängyssä.
        Ehkä se on kirjoitettu miehen geeneihin jo
        100 000 vuotta sitten.

        Miehenä sanon, että kun "näkee" naisen
        sieluun... tai osaa katsoa sinne, niin se on
        aika elämys. (Kunpa näitä "sokeita" hetkiä ei
        enää itselle tulisi.)

        Tsemppiä sulle:)

        Kas kun välillä tuntuu että oman miehen kohdalla
        ei se lukutaito ole kehittynyt ollenkaan..tai
        sitten hän ei halua/kykene edes katsomaan mitä
        minä olen.Toivonkin että hän jonakin päivänä
        oppisi arvostamaan minua sellaisena kuin
        olen..eikä saavutuksieni, ulkonäköni tai
        pankkitilini mukaan.Tämän perustella tietenkin
        saattaisi kuvitella että olen huonon itsetunnon
        omaava hissukka joka ei itsestään välitä...mutta
        ei se ole niin.Kun ikää on tullut lisää on
        oppinut näkemään/tuntemaan itseään ja samalla
        sen mitä odottaa toiselta ja minkälaista kohtelua
        itselleen haluaisi.
        Kiitos kommentistasi..miehistä näkökulmaa..joka
        kuitenkin osoittaa että joillakin löytyy haluakin
        (vaikkei tosiaan aina sitä taitoa;))tutustua
        naisen syvimpään olemukseen!!!


      • onneton
        Johnny_Bee_Good kirjoitti:

        Voisin kuvitella, että mieheni kirjoittaa
        minusta.Pakko myöntää, että olen juuri tällainen
        chattäilijä, ja miksi. Uskallanko edes kertoa, no
        kerron, eihän sinun vaimosi tarvitse tuntea
        samoin kuin minä.Minunkaan mieheni, ei
        todellakaan pidä chättäilystä, mutta onneksi hän
        ei tiedä niin paljon kuin sinä.Minua kyllästyttää
        oma avioliittoni,=>
        Miksi.. Oletko tyytyväinen itseesi? Oletko
        varmaan tehnyt kaikkesi jotta sinua rakastetaan
        vai oletko tehnyt asian eteen edes mitään?

        en tunne rakkautta miestäni
        kohtaan.=>
        Rakastatko itseäsi ja hyväksytkö itsesi. Mihin
        rakkautesi on hävinnyt....Arki on arkea, muista
        se.
        ja haen täältä vaihtelua.=>
        Mene itseesi. Mitä täältä nyt voisi löytyä....????

        Tunnen olevani alistettu ja pakotettu liittooni,
        lasten takia en voi lähteä. Täytyy vaan näytellä,
        että kaikki on ok. Kuitenkin sitä todellista
        rakkautta ja hellyyttä kaipaa, vaikkei sitä
        tuskin täältä saakkaan, mutta voi hetkeksi
        ainakin unelmoida sellaisesta. Muista kuitenkin
        etten ole vaimosi.=>
        Et onneksi ole vaimoni....Minun vaimoni valitti
        samaa ja lopputulos oli, että hän kärsii varmaan
        enemmän nykyisestä tilanteesta kuin ennen
        tapahtunutta. Valitettavasti asioita ei enää ehkä
        voi korjata.

        Myönnän, että nyt se elämä vasta vaikeaa on,
        mutta kun ei tahdo päästä irti. Tiedän, ettei
        tämä johda mihinkään ja täytyis olla järki mukana.
        Tajuta että tää on vaan unelmointia, joka ei voi
        toteutua. Rakastuu ja pettyy.

        Mutta on tästä jotain hyviäkin puolia, voi purkaa
        itseään, saada henkistä energiaa ja kertoa
        asioista ihan rehellisesti, niinkuin nyt Sinulle.

        Anna vaimollesi anteeksi ja yrittäkää sopia, hän
        tarvitsee Sinua ehkä enemmän kuin arvaatkaan.

        Kaikkea hyvää elämääsi


    • Valoa syksyyn

      Minun mieheni ei ennen ollut kiinnostunut
      tietokoneista, kotiin se hankittiin lasten ja
      minun takia kesällä. Jostain hän kipinän sai,
      tyttö neuvoi chatiin, ja koukussa oltiin. Meidän
      avioliitto on ollut huono muutenkin, joten kai se
      tarjosi seikkailua ja roolipelejä. Löysin itse
      myös sattumalta historystä keskustelun, joka löi
      pahasti vyön alle. Tosi rankka kokemus, oikein
      oksetti. Aloin sitten itsekin ottaa selvää
      systeemeistä, ja keskusteluista selvisi, että hän
      on pettänyt minua 6 vuotta ja viimeaikoina netti-
      ja sähköpostisuhteita, ja oikeitakin luotu. Tosi
      karseeta. No, vakoiltuani välimuistista juttuja
      osallistuin itse salanimellä keskusteluihin, ja
      sain mieheni tekemään treffit kanssani illaksi,
      jolloin hän oli "lähdössä työkokoukseen". Pienen
      harkinnan jälkeen paljastin itseni hänelle, ja
      lopputuloksena lienee avioero. Hänkin oli
      nimittäin vakuuttanut, ettei hänellä ole
      sähköpostisuhteita tai konkreettisia, ja ettei
      hän etsi täältä uutta naista. Luottamus on
      mennyt, en usko että sitä enää löytyykään.

      Toivottavasti et masennu tästä, meillä on mennyt
      jo kauan huonosti, toisaalta hyvä että totuus
      tuli julki. Olet jo saanut hyviä vinkkejä, yritä
      tehdä vaimosi elämä hyväksi netin ulkopuolella,
      voisitko vähentää töitäsi? Koeta kaikin keinoin
      osoittaa, että välität hänestä ja perheestäsi,
      uhrauksiakin kannattaa tehdä. Kaikkea hyvää
      teille!

      • Kaikkea ei aina siedä

        Itseasiassa näitä voisi näkyä enemmänkin
        että tällainen chatin viettelysteen
        antautuminen tulisi ilmi siellä missä tilanteet
        voisi johtaa pahoihin yllätyksiin ja
        pettymyksiin.

        Kertomuksesi kuulosti todella pahalta... Jos
        pettämistä on noin kauan tapahtunut, niin
        tuntuu, että teidän avioliiton laatu on kärsinyt
        myös miehesi pettämisen takia... aidot
        tunteethan sillä on ilmeisesti ollut pitkään
        aivan muualla... ja todennäköisesti olet
        saanut vain feikkiä osaksesi. Mutta sori,
        tarkoitus ei mullakaan ole masentaa yhtään
        lisää kaivelemalla asiaa.

        En tiedä onko sääli todella sairautta tai että
        kaipaatko edes sääliä, mutta kyllä mulla
        säälintunne herää kun osaan kuvitella mitä
        fiiliksiä oot joutunut mielessäsi pyörittelee.
        Todella lyöty sun ihmisyyttä raskaalla nyrkillä,
        mitä ei voi kuin ihmetellä, miksi sellaiseen
        kukaan ryhtyy avioliitossa. Mutta sellaisia me
        me miehet useimmiten olemme:(
        Epärehellisiä ja tunteettomia. Hyväksikäyttäjiä,

        Kuten aikaisemmin puhuinkin siitä että teen
        paljon töitä, niin jään usein yksin tänne kun
        muut lähtee kotiin, niin mieti minkälaiset
        mahdollisuudet olisi toteuttaa mitä fantasioita
        tahansa, mutta koskaan en ole "käyttänyt
        hyväksi" tilannetta. Aina on ollut järki ja
        hyväntahtoisuus ennen himoja ja viettelyksiä.
        Enkä todellakaan ole mikään kuiva nörtti vaan
        itseasiassa (näin meidän kesken, vaikka
        kaikki näkeekin:) olen todella seksihullu:) Jos
        antaisin halun ottaa vallan, niin... ;) Tunnen
        itseni niin hyvin, että tiedän mikä heikkous
        mulle on tyttö joka osoittaa kiinnostusta mua
        kohtaan. Mutta mulla on aina ollut hyvä syy
        pysyä vahvana;)

        Totuus on joskus todella julma, mutta olen
        samaa mieltä, että oli hyvä, että tuollainen
        kohtelu tuli ilmi.

        Ollaan selvitelty asiaa vaimon kanssa, ja
        tässä vaan nyt joka hetki tulee esiin kuinka
        helvetin tärkeä se luottamus on. Ei sitä
        meidänkään tapauksessa noin vain takas
        saada. Jatkuvasti mielessä kummittelee
        ajatus, entä jos se lupauksista huolimatta
        kuitenkin jatkuu... onko se mennyt jo
        tapaamisiin...

        Kyllä sitä kieltämättä tulee mieleen, että voisi
        katsoa peiliin ja miettiä olisiko jotain voinut
        tehdä paremmin... jos kerran onkin käynyt
        niin, että mä en enää häntä niin paljoa
        kiinnosta, jolloin annetaan itselleen "lupa"
        epärehelliseen toimintaan.

        No päivä kerrallaan eteenpäin ja yritetään
        etsiä positiivisia asioita, niin ehkä pahat asiat
        saa silleen pikkuhiljaa taka-alalle:)

        Sulle toivon voimia ja tsemppiä ja että pystyt
        sen asian voitoksesi kääntämään:)


      • rc.

        .. on aivan sama kuin konkurssi. Ylitöillähän
        sitä pysytään nollasummassa. Joskus toivois että
        sais sen lottovoiton, niin vois olla vaimon kans.


      • madonna
        rc. kirjoitti:

        .. on aivan sama kuin konkurssi. Ylitöillähän
        sitä pysytään nollasummassa. Joskus toivois että
        sais sen lottovoiton, niin vois olla vaimon kans.

        Kuulostaa pahasti siltä, nuo kirjoituksesi, että
        tarvitset ammattiapua!! "sais lottovoiton niin
        vois olla vaimon kanssa"!!!!!!!!???????????
        HUH HUH!


      • rc.
        madonna kirjoitti:

        Kuulostaa pahasti siltä, nuo kirjoituksesi, että
        tarvitset ammattiapua!! "sais lottovoiton niin
        vois olla vaimon kanssa"!!!!!!!!???????????
        HUH HUH!

        Kannattaa muuten ottaa ihan herne nenään
        seuraavasta:

        Välillä tuntuu siltä, että vaimo vetää
        pankkikortilla tilit miinukselle ja sitten kun
        yrittää paikkailla tilannetta (milläs muulla kuin
        työnteolla), niin se valittaa, miksi aina on
        töissä. Lottovoiton ansiosta vois sekä olla
        kontrolloimassa niitä "tarpeellisia" ostoksia ja
        tyydyttämässä tämän tarpeita.

        Ei voi maailma yhtään muuttua, että tämäkin asia
        on sama polvesta toiseen. Helppo se on tulla
        sanomaan tarttis sitä ja tätä ja vielä elämätä.

        Olisin ainakin itse aivan heti valmis jättämään
        työelämän, jos vaimo tienais saman tai enemmän.
        Ei työelämä nyt niin herkkua ole.

        Mutta mies saa aina kantaa raskaimman vastuun.
        Arvostan sitä, että nainen jaksaa huolehtia
        kodista. Haluaisin, että minua arvostettaisiin
        siitä, jos olisin kotona. Ero on vain siinä
        vastuissa, että jos rahan ansaitsemisen jättää..
        Koti lähtee alta eikä sitä voi sitten hoitaa
        toinenkaan.

        Siis mieti.. mikä mahdollisuus se lottovoitto
        olisikaan !


      • Dreamer
        rc. kirjoitti:

        Kannattaa muuten ottaa ihan herne nenään
        seuraavasta:

        Välillä tuntuu siltä, että vaimo vetää
        pankkikortilla tilit miinukselle ja sitten kun
        yrittää paikkailla tilannetta (milläs muulla kuin
        työnteolla), niin se valittaa, miksi aina on
        töissä. Lottovoiton ansiosta vois sekä olla
        kontrolloimassa niitä "tarpeellisia" ostoksia ja
        tyydyttämässä tämän tarpeita.

        Ei voi maailma yhtään muuttua, että tämäkin asia
        on sama polvesta toiseen. Helppo se on tulla
        sanomaan tarttis sitä ja tätä ja vielä elämätä.

        Olisin ainakin itse aivan heti valmis jättämään
        työelämän, jos vaimo tienais saman tai enemmän.
        Ei työelämä nyt niin herkkua ole.

        Mutta mies saa aina kantaa raskaimman vastuun.
        Arvostan sitä, että nainen jaksaa huolehtia
        kodista. Haluaisin, että minua arvostettaisiin
        siitä, jos olisin kotona. Ero on vain siinä
        vastuissa, että jos rahan ansaitsemisen jättää..
        Koti lähtee alta eikä sitä voi sitten hoitaa
        toinenkaan.

        Siis mieti.. mikä mahdollisuus se lottovoitto
        olisikaan !

        Huomaatko, sinäkin unelmoit! Ehkä eri asioista
        kuin minä, mutta siltikin.... ja kuten toteat
        itsekin, niin on niin helppo sanoa toiselle
        kaikenlaista.

        En ymmärrä miten vaimosi kehtaa vetää pankkitilit
        miinukselle? Onko hän vastuuntuntoinen
        aikuinen??? Itse olisin todella tyytyväinen, jos
        mieheni olisi kotona - hänen ei tarvitsisi
        osallistua taloudelliseen puoleen, minä hankkisin
        kyllä rahat! Tätänykyä mieheni ei ole lastemme
        kanssa kotona, mutta ei myöskään osallistu
        mitenkään asuntolainojen lyhennykseen,
        ruokaostoksiin, lasten vaatteiden tai
        harrastusten kustantamiseen tms....Hän väittää
        olevansa aamusta iltaan töissä
        (yksityisyrittäjä), mutta rahaa hänellä ei ole
        koskaan. Minä elätän koko (ison!) perheen ja
        kannan kaiken vastuun yksin! Sitten mies tulee
        kotiin ja ihmettelee, että miten voin olla
        väsynyt! Sitä sanotaan, että niin makaa kuin
        petaa, mutta voi, vitsit! kun kaikki asiat eivät
        ole aina niin yksinkertaisia todellisessa
        elämässä! Tunnen olevani kateellinen vaimollesi;
        saa olla lasten kanssa kotona ja joku muu kantaa
        taloudellisen vastuun! WAU!!!!


      • madonna
        rc. kirjoitti:

        Kannattaa muuten ottaa ihan herne nenään
        seuraavasta:

        Välillä tuntuu siltä, että vaimo vetää
        pankkikortilla tilit miinukselle ja sitten kun
        yrittää paikkailla tilannetta (milläs muulla kuin
        työnteolla), niin se valittaa, miksi aina on
        töissä. Lottovoiton ansiosta vois sekä olla
        kontrolloimassa niitä "tarpeellisia" ostoksia ja
        tyydyttämässä tämän tarpeita.

        Ei voi maailma yhtään muuttua, että tämäkin asia
        on sama polvesta toiseen. Helppo se on tulla
        sanomaan tarttis sitä ja tätä ja vielä elämätä.

        Olisin ainakin itse aivan heti valmis jättämään
        työelämän, jos vaimo tienais saman tai enemmän.
        Ei työelämä nyt niin herkkua ole.

        Mutta mies saa aina kantaa raskaimman vastuun.
        Arvostan sitä, että nainen jaksaa huolehtia
        kodista. Haluaisin, että minua arvostettaisiin
        siitä, jos olisin kotona. Ero on vain siinä
        vastuissa, että jos rahan ansaitsemisen jättää..
        Koti lähtee alta eikä sitä voi sitten hoitaa
        toinenkaan.

        Siis mieti.. mikä mahdollisuus se lottovoitto
        olisikaan !

        Kuulehan, en ymmärrä miksi olet yleensä vaimosi
        kanssa?? älä vain sano että rakastatte toisianne!
        En tiedä onko vaimosi hakenutkaan koskaan työtä
        mutta jos hän ei tajua että sinä et tienaa
        hänelle VAAN teille, teidän perheelle, niin onko
        avioliittosi tuon arvoista?? Lottovoitto ei
        tosiaankaan korvaa "reikiä" avioliitossanne, syy
        on syvemmällä. Jutelkaa, keskustelkaa, istutte
        keittiön pöydän ääreen tiliotteen kanssa ja
        mietitte mikä mättää. Mietit myös onko sinullakin
        ns.turhia menoja ja mitä hänellä on, tehkää selvä
        laskelma ja suunnitelma kuukauden menoista ja
        mitä jää kummallekin yli johonkin vähemmän
        tärkeään. Jos sekään ei auta niin miksi uppoaisit
        suohon hänen takiaan, jätä hänet. Toki en tiedä
        onko teillä lapsia, se olisikin kurja juttu tässä
        tilanteessa MUTTA lapset ei saa olla syy pitää
        liittoa koossa, he kun kärsivät siitä aina ja
        kuitenkin, lapsi kun aavistaa aina, jos jotain on
        pielessä vanhempien välissä...
        Ja mitä raskaan vastuun kantamiseen tulee niin
        äläpä unohda kuinka moni nainen on vastaavassa
        tilanteessa, hyvin moni nainen tässä
        yhteiskunnassa kantaa sen raskaimman taakan, ei
        vain fyysisen vaan myös henkisen, mikä on monesti
        hyvin tappavaa....
        Lottovoitto ei ole ratkaisu, sinä tiedät mikä se
        on, toimi hyvä mies!! Ole sinä tässä tapauksessa
        se järkevin!!


      • rc.
        madonna kirjoitti:

        Kuulehan, en ymmärrä miksi olet yleensä vaimosi
        kanssa?? älä vain sano että rakastatte toisianne!
        En tiedä onko vaimosi hakenutkaan koskaan työtä
        mutta jos hän ei tajua että sinä et tienaa
        hänelle VAAN teille, teidän perheelle, niin onko
        avioliittosi tuon arvoista?? Lottovoitto ei
        tosiaankaan korvaa "reikiä" avioliitossanne, syy
        on syvemmällä. Jutelkaa, keskustelkaa, istutte
        keittiön pöydän ääreen tiliotteen kanssa ja
        mietitte mikä mättää. Mietit myös onko sinullakin
        ns.turhia menoja ja mitä hänellä on, tehkää selvä
        laskelma ja suunnitelma kuukauden menoista ja
        mitä jää kummallekin yli johonkin vähemmän
        tärkeään. Jos sekään ei auta niin miksi uppoaisit
        suohon hänen takiaan, jätä hänet. Toki en tiedä
        onko teillä lapsia, se olisikin kurja juttu tässä
        tilanteessa MUTTA lapset ei saa olla syy pitää
        liittoa koossa, he kun kärsivät siitä aina ja
        kuitenkin, lapsi kun aavistaa aina, jos jotain on
        pielessä vanhempien välissä...
        Ja mitä raskaan vastuun kantamiseen tulee niin
        äläpä unohda kuinka moni nainen on vastaavassa
        tilanteessa, hyvin moni nainen tässä
        yhteiskunnassa kantaa sen raskaimman taakan, ei
        vain fyysisen vaan myös henkisen, mikä on monesti
        hyvin tappavaa....
        Lottovoitto ei ole ratkaisu, sinä tiedät mikä se
        on, toimi hyvä mies!! Ole sinä tässä tapauksessa
        se järkevin!!

        Elän onneksi todellisuutta ja tätä päivää.

        .. ja vain sanon, että rakastan vaimoani. En vain
        aina ymmärrä häntä. Kun olin työtön, olin kotona
        ja tein kaikkea, mitä hänkin kotona, mutta aina
        oli puute jostain. Yhteistä aikaa oli ehkä
        liiaksikin. Nyt kun teen töitä, eikä niinkään ole
        puutetta vaatteista, ruuasta ja muista
        perustarpeista.. en ole tarpeeksi hänen
        mielestään kotona.

        Antaisi sitten todellisen vaihtoehdon. Avioero ei
        ole vaihtoehto, ei todellakaan. Tiesin hyvin
        naimisiin mennessäni, millaisen ihmisen kanssa
        menen naimisiin. Olihan tuo vaikea jo
        seurusteluaikana..

        Kun jotain ihmistä niin hirmuisesti rakastaa,
        niin sille ei voi mitään.. Ja edelleen häntä
        rakastan.. monien kriisienkin jälkeen..
        Oikeastaan tuntuu ihan hyvältä se sanoa näin
        julkisesti.. vaikkakin nimimerkillä.

        Nytkin se lähetti mulle semmoisen viestin, että
        oikein tulin hyvälle mielelle. Kyllä meillä
        toisistamme välitetään. Tänään on lyhyt päivä
        töissä ja se tietää hyvin romantic evening.


    • tyttö

      Itse olin hieman aikaa aivan koukussa tähän
      chattiin.Chattailin aina kun vain voin ja päivän
      suunnitelmat tehtiin sen mukaan että pääsen
      mahdollisimman paljon chattaamaan, tietysti siis
      silloin kun mieheni ei ollut kotona.Tapasinkin
      paljon mukavia miehiä ja keskustelut olivat
      hauskoja. Monet halusivat sähköpostiosoitteeni,
      mutta sitä en antanut koskaan.Usein kerroin myös
      rehellisesti että seurustelen.Kerran tapasin
      oikein mukavan miehen, jonka kanssa chattailimme
      enemmänkin ja sovimme udein tapaamisajan.Muutaman
      kerran tein sitä kunnes jotenkin, aivan yht´äkkiä
      sain järjen kiinni päästäni ja lopetin koko
      homman aivan kokonaan.Nyt kun asiaa ajattelen, en
      ymmärrä mitä täältä hain, vaikka myöntää täytyy
      että yksinäiset illat täällä menivät
      mukavasti.Nyt olen onnellinen mieheni kanssa enkä
      harkitsekaan enää paluuta chattariksi.Ajattelen
      niin, että en tee miehelleni sitä mitä en
      haluaisi hänen tekevän minulle.

      • Kaikkea ei aina....

        Miten tuohon vastaisi... kohtuu sanattomaksi
        vetää:) Paitsi että tuollaista rehellisyyttä ja
        älykkyyttä ihailen täysillä:)

        Monelta taholta olen kuullut kuinka "viekas
        piru" chatti on... sumentaa järkevän ajattelun
        ja vetää tunteet isosti mukaan...
        lopputuloksena varmasti lähes kaikissa
        parisuhteissa on pelkkää murhetta, jos tulee
        keskustelut ilmi. Monet ovat olleet mun
        kanssa samaa mieltä, että se on pettämistä,
        henkistä sellaista, mutta pettämistä. Tiedät
        kyllä minkälaista keskustelutasoa tarkoitan.

        Mutta tosi hyvän päätöksen teit, teidän
        molempien kannalta:) Mutta tietenkin
        kaikkihan riippuu siitä, minkälaisella tasolla
        teidän jutut oli ja tietenkin miehesi mielipide
        siihen, ehkä ei olisi pahasti reagoinut ehkä
        olisi... sitä en nyt voikaan tietää, mutta ainakin
        nyt tuntuu siltä, että teit hyvän päätöksen.

        :)


    • Naenen

      Myy se kone.

      • Kaikkea ei aina siedä

        Se ei ole ratkaisu... vaimo joutuu menee
        naapurin Veijon luokse chattailee... mitähän
        siellä Veijon luona voikaan tapahtua... iiick!

        :)


    • sara

      niin no, mun mielestä ei voi kieltää etteikö
      ystäviä saisi olla, se kuulostaisi hieman
      oudolta,mut sitten kun ja jos keskustelut menee
      henkilökohtaisuuksiin,tekstiviestittelyyn tai
      jopa tapaamisiin se on jo liikaa.ja on valehtelua
      yms salailua. niin sitten se on jo liikaa.mut
      ihmiset on niin erilaisia ja niin tapa suhtautua
      näihin asiohin et missä se raja kulkee...hmm tää
      on vaikea kysymys.joskus tulee mieleen et pitäskö
      luopuu koko netistä, niin ei ois ainakaan mitään
      ongelmii ,puolin ja toisin .

    • VALEHTELIJOIDEN KLUBI

      Chat saattaa olla asiantuntijoiden
      keskustelufoorumina "työasiat" ihan upea.
      Mutta kun ruvetaan "priva" keskusteluihin
      ihmisten kanssa joista ei tiedetä mitään, niin
      liikutaan heikoilla jäillä. Keskustelukumppani
      saataa olla millainen henkilö vain.
      Esim:
      -Joku koululuokka joka haluaa pitää hauskaa
      kustannuksellasi "vakavaa keskustelua jossa
      analysoidaan millaisia vastauksia toivoisit".
      -mies vastaa miehelle naisen nikillä (lystiä,
      jota mahdoton paljastaa)
      -nainen vastaa naiselle miehen nikillä (myös
      mahdoton paljastaa)
      -varhaiskypsä lapsi leikkii aikuisten tunteilla
      -pedofiili etsii uhriaan
      -raiskaaja etsii uhriaan (kuten Turussa)
      -Chatissa siis MIKÄÄN EI OLE TOTTA.

    • Sama mies

      Chat on joillekin itse paholainen, joillekin hyvä
      paikka ajatusten vaihtoon. Ja joillekin helppo
      tapa etsiä uutta seksiseuraa/tulevaa puolisoa.

      Chat on useimmiten täysin väärä paikka
      lähteä paikkaamaan puutteellista liittoa... se
      on valitettavasti paikka missä aita on todella
      matala. Chat on itse "piru" joka houkuttelee
      heikkoa jännityksellä ja nautinnoilla... lupaa
      muka uutta jaksamista ja luo tyydytyksen
      tunnetta. Tunne on täysin yksipuolinen... mitä
      puoliso saa siitä jos toinen hakee nautintoa ja
      jännitystä toisilta miehiltä/naisilta? Chat on
      usein pelkkää itsepetosta, harhaisten
      mielikuvien rakentamista. "Mulla on niin hyvä
      olla kun se kuuntelee mua ja se on niin ihana
      ja kohtelias... taidan olla ihastunut".

      Kusetatte vain itseänne, useimmiten, ettekä
      edes myönnä sitä itsellenne. Kusetatte myös
      puolisoanne, useimmiten, ettekä edes sitä
      myönnä.... useimmiten.

      Chat auttaa unohtamaan arjen... chat auttaa
      unohtamaan todellisuuden... chat auttaa
      sinua purkamaan/tuhoamaan liittosi... chat
      antaa mahdollisuuden kusettaa itseäsi ja
      puolisoasi.

      Mutta joillekin chat on ihan jeeshomma...
      sellainen ihminen pystyy olemaan rehellinen
      itselleen, rehellinen puolisolleen ja on
      kaikinpuolin vahva ja viisaasti ajatteleva.

      Nyt on about pari viikkoa siitä kun liittoamme
      horjutti chatin "väärinkäyttö" (tämä siis mun
      kanta). Asiasta ollaan päästy
      yhteisymmärrykseen asiasta ja puhuttu paljon
      ja tehty kaikkea paljon, yhdessä:) tällaiset
      ikävät tapahtumat voivat paitsi tuhota liiton
      myös auttaa kaivamaan esille ne oikeat ja
      hyvät asiat, minkä vuoksi ollaan yhdessä.
      Onneksi näin kävi:)

      Muutaman kerran olen käynyt chatissä "sen"
      jälkeen ja saanut siitä pelkkää ahdistavaa
      fiilistä... siksi mun chattaily on nyt loppu...
      lopullisesti... enkä jää kaipaamaan niitä
      "harhakuvia" joihin tutustuin. Oma vaimo
      kaikesta huolimatta on se ainoa jolta haluan
      seuraa kun tuntuu yksinäiseltä ja tyydytystä
      kun tuntuu "siltä"... "kaikkivoipa" chatilluusio
      on julistettu pannaan.

      • Marja

        Olen olllut chatin suurkuluttaja...ja mistä
        kumman syystä, vaikka olenkin rva ja kolmen
        lapsen äiti.
        En saa mieheltäni mielestäni tarpeeksi
        ymmärrystä, hellyyttä, seksiä jne.

        Chattiin tulin aluksi ihan uteliaisuudesta, ja
        huomasin kuinka mukavaa on keskustella ihmisten
        kanssa niitä näitä ja joskus vähän vakavampiakin
        asioita.

        Olen jopa muutaman kuukauden aikana
        ehtinyt "ihastua" muutamaan mieheen, mutta olen
        päättänyt että ikinä en chatistä ketään tapaa
        livenä ja siinä päätöksessä olen pysynyt.

        On ollut hyvä huomata, että keskustelut näiden
        chat-ystävien kanssa ovat antaneet mulle iloa ja
        voimaa elämääni....

        Mieheni tietää, että olen chattaillut...hän on
        murahdellut ja sanonut, että muista pitää järki
        mukana hommassa...ja persettä et sitten ala jakaa.

        Että sellaista....

        Iloa chattailuun...ja rakkautta
        avioliittoihinne :)


    • Dreamer

      Minulle kävin juuri kuten vaimollesi!!! Olen
      käyttänyt tietsikkaa työn puolesta jo vuosia,
      mutten koskaan ole chattaillut...ennenkuin
      työkaveri näytti, miten se tapahtuu! Ensin pidin
      koko chattailua huvittavana touhuna, mutta
      sitten "tapasin" hyvän tyypin...sitten "tapasin"
      vieläkin paremmman...ja olin mennyttä naista.

      Rakastuin tämän miehen ajatusmaailmaan. Kun
      chattailimme, tuntui että virtuaaliprinssini on
      toisessa päässä, ajatusmaailmamme olivat niin
      lähellä toisiaan. Sitten chattailu meni
      intiimimmäksi, juuri kuten kuvailit....

      Sinä sait selville "valmiiksi täytetyistä"
      repliikeistä..olikohan vaimosi jättänyt ne
      tahallaan....nehän on niin helppo poistaa. Minä
      jäin "kiinni", kun mieheni hakkeroi
      sähköpostini!!!!

      En olisi ikinä tahtonut loukata häntä, omaa
      miestäni!!! Hän on kuitenkin se, joka pysyy
      rinnallani!!!! Mutta jotain on mennyt. JOS hän ei
      olisi hakkeroinut sähköpostiani ja antanut minun
      pitää virtuaalimaailmani, hän olisi saanut pitää
      iloisen ja seksistä nauttivan vaimonsa. Nyt
      vaimolla on taas jalat liiankin tiukasti
      maanpinnalla. Hyvästi unelmat!!!!!

      • rc.

        Hyvin on asiat, jos unelmoit muista. Unohda muut
        miehet ja ulkomaiset TV-sarjat. Ihminen toivoo
        saavansa enemmän, mitä elinaikanaan kykenee
        saamaan..

        Kannattaa herätä todellisuuteen ja unelmoida
        todellisen elämän kautta sellaisia unelmia, jotka
        liittyvät yhteiseen elämään aviopuolison kanssa.
        Niin entistät rakkautesi ja ylläpidät sitä.

        Motto: "Ei kukaan ole toista parempi. Jos edes
        ajattelee niin, niin on jo huonompi."


    • Jorma

      Mielestäni tuollainen chattailu on muuten ihan ok!
      Mutta kerroit että vaimosi on
      alkanut "fantasioida" ja ottamaan lähempää
      kontaktia niin jotain on vialla!Jos minulla olisi
      samanlainen tilanne laittaisin asiat kohdalleen.
      Vaikea tilanne mutta kyllä sinun on
      otettava "pieni" keskustelutuokio ja näytettävä
      missä kaappi seisoo tai annat vaimollesi kenkää!
      Vittu, jos kun akat on tyhmiä!!!

    • Samalla mitalla takaisin

      Ota selvää millä nimimerkillä ja missä hän
      chattailee ja ala hänen chattikaverikseen.
      Vaimosi rakastuu sinuun uudelleen, kun vihdoin
      paljastat hänelle henkilöllisyytesi.

      • Rehellinen (toistaisexy)

        Hyvä idis:)))

        Tosin olemme jo asian selvittäneet. Kerroin
        kyllä varsin tehokkaasti, mikä on homman
        nimi, että varmasti tajusi itsekin, mitä voi
        menettää.

        Kiitos vinkistä, mutta mussa on se ero
        vaimoon, että mä en tee mitään seläntakana
        salaa enkä puno juonia... idioottimaisen
        rehellinen tietyissä asioissa... ja odotan aina
        samaa kohtelua itselle, mutta hyvin
        mahdollista, että alkaa pikkuhiljaa ottaa
        itsetunnon päälle olla aina "uhrina" ja alan
        itsekin "nauttimaan" elämästä;) täysin
        pallein;)


    • Ikävää..

      Ehkä... Luin kirjoituksesi, ja jotenkin pelästyin
      sitä...! Itse aloitin juuri chattailun, ja olin
      vaihtamassa jo mailiosoitettakin. Mutta en tehnyt
      sitä. Tosin en ole flirttaillut, enkä puhunut
      yhtään intiimiasioista, mutta voin kuvitella että
      näin voi kyllä käydä.. Ymmärrän pelkosi. Meillä
      on myös oma "pieni maatila" hevosineen, ja muuta.
      Lapsia ei vielä ole. Olen 24v. ja mieheni on 10-
      vuotta vanhempi. Välillä kaipaa jotain...
      muuta... Mutta en pettäisi miestäni mistään
      hinnasta! Naispuolisen vinkkinä antaisin, että
      puhu vaimosi kanssa... Puhupuhu ja puhu. Miltä
      hänestä tuntuu, miksi hän hakee seuraa muista
      miehistä? Jos olet liikaa töissä, ethän anna sen
      mennä perheesi edelle? Älä ota sitä riskiä...
      Onko muuten vaimosi töissä? Usein naiset jotka
      ovat kotona, turhautuvat vielä nopeammin omaan
      elämäänsä? Mitä olen kavereitani seurannut...
      Koita nyt saada avioliittosi raiteilleen,
      pikkuhiljaa. Hurmaa vaimosi uudelleen! Miksi hän
      sinuun rakastui? Käytä niitä ominaisuuksiasi..
      Tsemppiä!!!

      • Rehellinen (toistaisexy)

        Yllätyin vähän itsekin reaktiosta chattailyyn,
        mutta se tapaus tuli todella väärään aikaan.

        Mulla ei piiiitkiin aikoihin vaimon
        pikkutuhmuuksista johtuen ole ollut luottamus
        kohdallaan niin sitä rankemmalta jokainen
        tällainen tapaus aina tuntuu.

        Edelliseenkin vastaukseen kerroin, että oon
        ollut idioottimaisen rehellinen näissä
        asioissa, ja aina odottanut vastaavaa myös
        vaimolta, mutta nyt pikkuhiljaa on kypsynyt
        fiilis, että alan olla tosi väsynyt olemaan "uhri"
        vähän väliä. ehkä olisi aika jo alkaa pitämään
        itsekin "hauskaa"... ajatella samalla lailla, eli
        että "kyllä tähän on mulla oikeus".... kuuntelen
        välillä omia halujani, mitkä olen osannut
        todella hyvillä tuloksilla sulkea pois
        mielestäni. Ehkä liiallinen uskollisuus saakin
        ihmisestä mielenkiinnottoman:) "Kun kukaan
        ei ns. ole hänestä kiinnostunut, niin miksi
        mäkään" *hiljainen ääni vaimon ajatuksissa*

        Ehkä se mielenkiintoisuuden salaisuus onkin
        juuri siinä jatkuvassa pikkupikku
        mustasukkaisuudessa ja menettämisen
        pelossa:) *mietintää*

        Avosylin otan tulevaisuuden vastaan:)))))

        PS: Jos olet reilu miestäsi kohtaan, niin
        kannattaa ehdottomasti miettiä tai kysyä
        asiaa. Chatti todella on piru mikä houkuttelee
        heikkoja jännityksellä, uutuudenviehätyksellä
        ja nautinnoilla.


      • "Ikävää"
        Rehellinen (toistaisexy) kirjoitti:

        Yllätyin vähän itsekin reaktiosta chattailyyn,
        mutta se tapaus tuli todella väärään aikaan.

        Mulla ei piiiitkiin aikoihin vaimon
        pikkutuhmuuksista johtuen ole ollut luottamus
        kohdallaan niin sitä rankemmalta jokainen
        tällainen tapaus aina tuntuu.

        Edelliseenkin vastaukseen kerroin, että oon
        ollut idioottimaisen rehellinen näissä
        asioissa, ja aina odottanut vastaavaa myös
        vaimolta, mutta nyt pikkuhiljaa on kypsynyt
        fiilis, että alan olla tosi väsynyt olemaan "uhri"
        vähän väliä. ehkä olisi aika jo alkaa pitämään
        itsekin "hauskaa"... ajatella samalla lailla, eli
        että "kyllä tähän on mulla oikeus".... kuuntelen
        välillä omia halujani, mitkä olen osannut
        todella hyvillä tuloksilla sulkea pois
        mielestäni. Ehkä liiallinen uskollisuus saakin
        ihmisestä mielenkiinnottoman:) "Kun kukaan
        ei ns. ole hänestä kiinnostunut, niin miksi
        mäkään" *hiljainen ääni vaimon ajatuksissa*

        Ehkä se mielenkiintoisuuden salaisuus onkin
        juuri siinä jatkuvassa pikkupikku
        mustasukkaisuudessa ja menettämisen
        pelossa:) *mietintää*

        Avosylin otan tulevaisuuden vastaan:)))))

        PS: Jos olet reilu miestäsi kohtaan, niin
        kannattaa ehdottomasti miettiä tai kysyä
        asiaa. Chatti todella on piru mikä houkuttelee
        heikkoja jännityksellä, uutuudenviehätyksellä
        ja nautinnoilla.

        Puhut ihan totta! Jatkuva epäily nakertaa
        suhdetta rotan lailla! Se ei toimi niin... Minä
        tulen itse helpommin juttuun miehen kuin vieraan
        naisen kanssa. Näin ollen minulla on miehiä
        ystävänä, juttuseurana. (Aika harvoin heitä
        kuitenkin näen enää) Tämän takia mieleeni tuli,
        että jos haluan itselleni näin sallittavan, millä
        oikeudella eväisin sen avopuolisoltani? Katsoa ja
        jutella saa, ei koskea... Se on mottoni. Ja tähän
        pitää luottaa. Jos jotain tapahtuu, (siis todella
        tapahtuu!) että luottamus horjuu, mielestäni
        silloin tilanne tulee purkaa. (Yhdessäolo) Olin
        aluksi niin mustis, että mieheni alkoi pelkäämään
        tilanteita joissa puheeksi hänen aloitteesta tuli
        joku naishenkilö, ja tämänvuoksi hän alkoi
        päästää suustaan pieniä valkoisia valheita,
        joista jäi kiinni. (Hän ei siis pettänyt missään
        vaiheessa, ainakin uskon niin? =o)) Tästähän minä
        sain slaakin, ja hän myöskin, jonka seurauksena
        tuli ilmi, että olin ylimustasukkainen. Pyysin
        anteeksi ja aikaa suhteen kypsyä, ja järjen
        päässäni kasvaa... Se onnistui. Enää en epäile
        hysteerisesti.
        Mutta oikeasti olen sitä mieltä, että olisi ehkä
        hyvä, että jokaisella miehellä ja naisella olisi
        hyvä olla vastakkaista sukupuolta oleva
        juttukaveri, vaikka näin tai chattailun
        merkeissä. Mutta juttukaverina sen pitäisi pysyä.
        On hyvä puhua, kysyä mielipiteitä ja ajtuksia.
        Toisen sylistä on kuitenkin lohtua väärin hakea.
        Harvoin vaan löytää esim. miestä, jonka kanssa
        voi näin jutella. Jos menet sanomaan, että elät
        avoliitossa, niin johan mielenkiinto häipyy...
        Eikä "henkiterapeuttia" löydy. Siksi kai sitä
        salailisi mahdollisimman pitkään? Ja kyllä minä
        myönnän, että se saa huippuhyvälle tuulelle, jos
        vieras mies osoittaa mielenkiintoa. Tämä kertoo
        että vetävyyttä on, ja sen että varmasti se oma
        mieskin sitten välittää? En
        olekkaan "rempsahtanut"... samoin varmaan
        miehillä?
        Kiitos! Oli kiva jutella! Elä ja anna toisenkin
        elää... Mutta rakastakaa toisianne! =o)Vaikutat
        fiksulta, joten tuskin vaimo lähtee, tai virheen
        saattaa tehdä? Ei se elämä ensihuuman jälkeen
        yleensä muuksi muutu...Muista sinäkin...=o)


    • toinen kotivaimo

      Törppö mies, etkö tajua, että vaimosi esittää
      omia ajatuksia sulle, toiveita ja arkielämän
      piristystä myös sulle - lue ja ota opiksi kaiken
      maisen mammonan lisäksi.Vaimosi tuntee olevan
      haluttu ja nuori - kuka meistä ei halusi olla.
      Itsekin vilkuilet nuoria naisia, nyt olet
      mustasukkainen-omalle elämäntoverille -
      sellaisena näet hänet- kehitä mielikuvitusta ja
      vanhakin koira innistuu luusta, olkoot se niin
      kaluttu kuin tahansa- katso toiselta sivulta ja
      meneee mukaan leikkeihin, oo sohvatarzan, äläkä
      syytä vaimoasi.Pistä töpinäksi ja täytä niitä
      vaimosi toiveita.

      • Kaluttu luu (?)

        Asioita voi tulkita monella tavalla... tämä
        chattipaskahelvetinjupakka tuli pilamaan
        kaiken juurin kun alkoi taas tuntumaan
        vipinää lahkeessa. Mä osoitin vaimolle kyllä
        täydestä sydämestä, että mä välitän ja että
        tämä meidän liitto on tärkein asia
        maailmassa... ja sitten fiilikset romahti.
        Sehän siitä anteeksiantamattoman tekikin. Ja
        isomman. Mitä mä ajattelin silloin "mä oon
        yrittäny tsempata ja kertonu siitä, mä käsitin,
        että toi tuntee mut ja välittää musta ja arvostaa
        mua... mutta kusettaakin TAAS jälleen kerran"
        Tätä mä ajattelin silloin.

        Ja jos pikkuhiljaa musta alkoi tuntua siltä, että
        tämä luu on loppuunkaluttu joka puolelta, niin
        vieläkö mä alan ainavaan optimistisena
        hymyssä suin "tsempaamaan"

        Helvetti... näinhän mä teinkin:)

        No kuitenkaan et tunne tilannetta: me
        selvitettiin välit ja varmasti hänkin tajusi
        vihdoinkin, että mä oon tosissani sen
        suhteen, että "uhrina" oleminen loppu. Hyvin
        on menny... tai siis unelmallisen hyvin...
        melkeen joka päivä ***** you know;)

        Mutta tilanne on kuitenkin vähän arka... mä en
        sitä ikävää tapahtumaa vähällä unohda, ja
        välillä on vielä varmaan jonkin aikaa kireyttä,
        että riita saattaa syttyä herkästi.

        Mutta päivä kerrallaan eteenpäin:)


      • myös petetty

        Vastaan naisena sulle:hyvä jos yritit, seura
        vähän sitä vaimoasi- mitä hän haluaa- huomiota?
        tuntea olla haluttu? ikäpelkoa? kokeilla sinun
        tunteita-ajatuksia? Ei toista voi omistaa, mutta
        peliä se on yhteiselämäkin, ei lintukaan pesää
        riko, joten kyllä nainenkin samaa ajattelee.
        Mutta nainen on se heikko astia, usein seuraa
        ystävättäriä ja tuntuu, että itse PIRU on mukana
        siinä!Mutta:aurinkoa sulle ja unohda vanhat- tai
        pistä korvan taakse- niin arki sujuu.Aika hoitaa
        loput, niin teki mullekin.10 vuotta sitten
        miehelläni oli HYPPY, kesti pari vuotta
        (komennusmatkan ajan)Päätin kestää sen=en anna
        jokaiselle nartulle OMA VIHITTTYÄ MIESTÄ,en
        ajatellut vastata samalla.Kotimme säilyi, elämä
        jatkuu.Ei yksi syrjähyppy kotia voi kaata, vaikka
        heiluttaa.Sitä sanotaan elämän myrskyiksi.Eikä
        sun vaimosi fyysisesti pettänyt, ajatella saa ja
        netissä runoilla- vaihtelua.Ei HIV netistä tartu!
        Seura vähän salaa niitä vaimosi viestejä - niin
        tiedät, mitä hän ajattelee -älä vaan
        mustasukkailee- ole luova- keksi itsekin jotain
        piristävää-arkihuoliesi päälle.Käännä omat
        ajatuksesi muualle -mitä itse haluat?- ajattelee
        sitä -ole omassa maailmassa - ja anna toisenkin
        olla. Voita oma katkera mieli - elämä se on
        kerran käytössä, älä pila sitä pahalla mielellä.
        Itsekuria ja rauhallista mieltä sulle.


    • 30-kymppinen mies

      Hei!

      Jos muijas on tollanen se pettää sua oikeestikin.
      Joten ota lapset ja lähe menee mies.

      • vastaus 30-selle

        Sinä 30! Onko sulla lapsia? Ja mikä siinä, että
        vaimo pettää- ei se riistä lapsilta omia
        vanhempia. Olet tosi rasvapää, kun sellaista
        sanot.Miksi pitää lapset otta ja mihin? ÄÄliö!Jos
        vaimo pettää, on siinä kyllä miehessä
        syytä=nainen ei mene helposti vieraisiin, mutta
        toisin on miekkosten laita- hameenhelma heiluu
        tuulessa ja haju tulee- niin mennyt on se uros
        kuin koira- hajun perään...


      • rehellinen (toistaisexy)

        Itseasiassa sehän tässä pahasti hiertääkin,
        kun tätä olen välillä itekkin ollut mieltä, mutta
        vannottu on että ei petä... välillä mä uskon ja
        päivät menee ihan hyvin, mutta joskus tulee
        mieleen, että kusetetaanko mua kuitenkin
        ihan täysillä.

        Sitä päivää en halua kokea kun en pysty
        hallitsemaan itseäni kun tajuan, miten on
        huijattu. Nämä asiat mitä olllaan yhdessä
        rakennettu on mulle h*vetin tärkeitä, ja jos
        oma vaimo tuhoaa kaiken niin ********!

        Olen kyllä toisaalta varautunut siihenkin.
        Tässä fiiliksessä on aika ikävä elää... siis
        epätietoisuudessa.


      • Sä sättijä sättäilijä
        vastaus 30-selle kirjoitti:

        Sinä 30! Onko sulla lapsia? Ja mikä siinä, että
        vaimo pettää- ei se riistä lapsilta omia
        vanhempia. Olet tosi rasvapää, kun sellaista
        sanot.Miksi pitää lapset otta ja mihin? ÄÄliö!Jos
        vaimo pettää, on siinä kyllä miehessä
        syytä=nainen ei mene helposti vieraisiin, mutta
        toisin on miekkosten laita- hameenhelma heiluu
        tuulessa ja haju tulee- niin mennyt on se uros
        kuin koira- hajun perään...

        Kun vain silmä välttää, niin hame nousee. Munaa
        on kiva saada, kyllä se on niin. Mites esim.
        kaikki työpaikkaromanssit? Ja vaimo on silmä
        kirkkaana aina kotona odottamassa omaa miestään ?

        Myönnän: Miehet ovat yksinkertaisia.. Siispä ei
        kovin vaikeita tapauksia pettää.. Nainen jos jää
        joskus sitten kiinni aina voi itkeä, että kun
        sitä ja tätä.. Kyllä ne naiset ovat niin
        oikeassa, uhreja ja heikkoja.

        Täytyis ottaa se vanha hellan ja kammarin malli,
        kun kerran hellyyttä ja vapautta käytetään väärin.
        Miehet joukolla : yhdistykää.. Naiset rautoihin !
        NO älkää nyt kuitenkaan.. Nykyäänhän ei sallita
        kuria - vain vapautta, vastuuttomuutta ja ennen
        niin rikollista toimintaa.

        Minkälaisia miehiä naiset tosiasiassa haluavat ?
        Juuri sellaisia, jotka käyttävät kovia otteita ja
        rumaa puhetta. Fiksut ja ystävälliset toimivat
        unelmissa, mutta todellisuudessa tulevat
        petetyiksi lepsuuden takia.

        Onhan se turvallista, kun mies pitää kuria
        kotona. Nykyään vain kaikki kurinpito on
        kiellettyä. Vain sukupuolettomuus on
        hyväksyttävää.. Älkää olko naisia älkääkä missään
        nimessä miehiä.. Vain haaleita henkilöitä...

        Kummakos se sitten on, kun ei löydy sitä
        vastapuolen vetovoimaa...


    • -girl-

      minulle kävi ihan samanlailla ja oon nyt 15wee
      vasta mut kummiski mun poikafrendil alko olee
      tylsää ja sit se meni chattii ja innostu siit ehkä
      vähän liikaakin.... mua pelottaa et se aikoo
      jättää mut kokonaan....esim jos se löytää sielt
      chatist jonkun toisen likan....mä tiiän et et
      haluais vastaa mut toivon et vastaisit et vaik
      oonki vasta 15wee ni silti ....vastaa
      pian...pliis.....=( *surullinen*

      • Vähän vanhempi

        Olet niin nuori ja poikafrendi samoin- teille
        kuuluu tutustua hyvin monenlaisiin ihmisiin,
        jotta kasvaisitte tasapainoisiksi aikuisiksi. Älä
        sido poikakaveriasi itseensä- ole ystävä hänelle,
        ei seksi kuulu vielä sun ikään. Aikuissuhteet
        ovat muuta, sulle kuulu vielä kasvaminen
        aikuiseksi.Äläkä jaka sitä seksi niin monelle,
        sen aika tulee vielä, ole pelkkä kaveri ja elämä
        hymyilee. OIKEA tulee vielä.


    • kiviä kengissä

      Tarinasi on lähes identtinen erään tuttavani
      tarinan kanssa.
      Vaimo lupasi ja lupasi lopettaa, mutta jäi kerta
      toisensa jälkeen "kiinni". Viimein oltiin jo niin
      pitkällä, että varattiin hotellihuone yms.
      Loppulaskenta alkoi...särkyi ihana perhe, mutta
      vaimo sai sen mitä halusi, eli vapauden.
      Ilmeisesti ero oli jo muhinut vaimon päässä
      pitkään, mutta ei osannut tai uskaltanut tehdä
      asialle mitään sivistyneesti, vaan päätyi
      repimään usean ihmisen elämän riekaleiksi.
      Sanoisin, että jos vaimolla on vielä halua jatkaa
      avioliittoanne, hän suostuu lähtemään kanssasi
      hakemaan apua. Kysy suoraan miten asia on ja
      vaadi selkeä suora vastaus ja osoita, että kestät
      myös negatiivisen vastauksen.Se on ainoa keino
      saada rehellinen vastaus.
      Ihmiselle ei ole olemassa sitä yhtä ja ainoaa
      "oikeaa", joten sinäkin varmasti löydät uuden
      onnen jos tässä jutussa huonosti käy !
      Pohjalta pääsee vain ylöspäin !
      Tsemppiä ja rakentavia ratkaisuja sulle !

    • Eetu

      ja tyhmä muijas on. Jos rupee tosiaan chattailee
      säännöllisesti jonkun kanssa omana ittenään ja
      vieläpä vaihtaa osoitteita - se on jo pettämistä
      eli toinen kiinnostaa ja tuskin se siihen
      jää...Meikäläisellä on tapana pitää hupia joskus
      chatissä eli oon millon kukakin (en koskaan omana
      itsenä) ja AINA se toinen haluaa vaihtaa e-
      mailia, sillon mä häviä linjoilta ja otan
      uuden "hahmon". Eli paljon liikku porukkaa joka
      vaan hauskuuttaan itseään ja jos muijas tälläseen
      on retkahtanu???,tyhmähän se on. No on tietysti
      niitäkin jotka oikeesti on asialla ja jos
      tällänen on kyseessä, ni sit se on huora. Sorry
      kova teksti mut näin yksinkertasta se on :(

    • Jussi

      Olen itse perheellinen, onnellisessa avioliitossa
      oleva mies. Aikoinani chattailin itsekin mutta
      sitä en vaimolleni kertonut, koska tiesin sen
      helposti herättävän mustasukkaisuutta. Kerronpa
      nyt sitten miten chattihuuma tulee ja menee,
      uskon että se tekee myös naisilla samalla tavalla.

      Aluksi chatti tuntui ihmeelliseltä ympäristöltä
      jutella, koska siellä oli niin helppo puhua
      intiimeistäkin asioista. Siihen todella voi jäädä
      koukkuun ja minustakin tuntui että olin koukussa
      siihen noin vuoden verran. En hakenut chatista
      seksiseuraa, ja huomasin että vaikea sieltä oli
      sellaista löytää. Jossain elämän vaiheessa tulee
      aikakausi, jolloin mies tai nainen haluaa
      testata, kelpaisiko hän muille enää. Chatissa
      liikkuu paljon juuri sellaista väkeä mukavista
      kotiäideistä koti-isiin. Chatissa kiehtoi juuri
      se virtuaalimaailma, jossa voi tehdä juuri mitä
      haluaa eikä sillä todellisuuden kanssa ole niin
      suurta tekemistä. Vai onko? Valitettavasti monet
      haluavat muuttaa sen todellisuudeksi, nähdä
      kuinka helppoa on saada seksiä sieltä. Kuinka
      helppoa on tutustua ensin sisältä ja vasta sitten
      ulkokuoreen. Yhtä kaikki, chatti on
      virtuaalimaailma ja tutustuminen muihin ihmisiin
      tuntuu nurinkuriselta. Tapaamisessa totuus
      paljastuu, ja pettymys on usein vastassa.

      Nykyään en enää chattaile, koska sen
      virtuaalisuus tuntuu varsin typerältä. Myös se
      kylmyys, jossa juttukaveria vaihdetaan kesken
      lauseen, tuntui minusta todella ikävältä. Chatti
      ei ole mikään sitoutuneiden maailma, vain
      äärimmäisen harvat sinne tulee siinä mielessä
      että löytävät pysyvän reaaliystävyyden. Olen
      tavannut sellaisen sattumalta, mailailemme
      edellee mutta emme hae toisistamme seksiä.
      Kumpikaan emme halua pettää puolisoitamme, emmekä
      koskaan ole pettäneetkään. Kyse on siis
      ystävyydestä.

      Mutta emme me chattailekaan enää. Se on
      auttamattoman hidas tapa kommunikoida,
      kyllästyttäväkin. Mailissa asiat saa sanottua
      paljon nopeammin. Voihan ystävän kanssa puhua
      tietenkin kaikenlaista, mutta pettäminen ei
      sittenkään ole edes tullut mieleen.

      Valitettavasti niillä lähtökohdilla, joilla
      chatissa liikutaan tullaan vielä särkemään monta,
      monta hyvää parisuhdetta. Siellä saa kyllä
      särkymään sellaisenkin suhteen, jossa kumpikin
      tuntuu olevan toisilleen se ainoa oikea. Mutta
      mitä tekisin sinun tilanteessasi?

      Tuntisin mustasukkaisuutta niin kauan kunnes
      tiedän millä tasolla keskustelu liikkuu. Ottaisin
      asian puheeksi sillä uskoisin ettei ne jutut
      pelkkään chattiin lopu monestikaan. En voisi
      sanoa muuta kuin pyytää että vaimo antaa
      minullekin mahdollisuuden elää: siis sanoisi
      mulle jos etsii parempaa, vai mitä hän etsii.
      Varmasti seuraisin tilannetta aika tarkasti sillä
      joka valehtelun linjalle lähtee, en voisi hänen
      sanaansa enää luottaa. Ehkä sinun kannattaisi
      kysyä, mihin hän ei ole sinussa tyytyväinen. Ja
      haluaisiko hän esim piristää teidän
      sänkyelämäänne ja millaisia fantasioita hänellä
      on. Ei niitä ole pakko toteuttaa yksin.

      Toivottavasti vaimosi ei tee tyhmyyksiä eli menee
      sänkyyn chattikaverinsa kanssa. Ei se yhteen
      sänkyyn silloin jää. Hyvää jatkoa sulle!

      • myös kokeillut

        Olen samaa mieltä-vähän aikaa on se uusi ja
        huvittava, mutta jokainen älykäs olento kyllästyy
        siihen. Jos siitä lähtee uutta kumppania
        hakemaan, pitäisi kyllä toisen puolison auttaa
        sitä tyhmyriä ja yrittää estää kuten lasta
        kielletään-opetetaan.Avioliittohan on myös toisen
        tukemista - tämä on elämän pituinen LIITTO -
        apuva on paikalla. Kateus ja mustasukkaisuus
        pilaa niin paljon - myös yhteiselämässä.Ei
        netikuvioille voi kateellinen olla - siitä voi
        vähän oppiakin- varsinkin sänkypellolta - onhan
        se ollut hyi-hyi-ei sellaista puhuta.


    • Saatanalliset säkeet

      Jos sun vaimosi chattailee muiden kanssa
      intiimisti ja on jäänyt siitä kiinni, niin kyllä
      se sua pettää heti, kun tilaisuus tulee. Ole
      tarkkana, varsinkin näin pikkujoulujen aikaan,
      kotiin tullessa kannattaa se alakerta tarkistaa,
      ettei sieltä valu vieraat nesteet...
      Ei sun vaimosi tunnustanut sulle edes sähköpostin
      olemassaoloa, eikä aluksi chattailua????? Jätä
      se,oman turvallisuutesi takia, ettet saa tauteja.
      Se chat-kaveri on kuitenkin joku huoripukki, joka
      jyystää joka lovea, mikä avautuu!!! MIETI OMAA ja
      LASTESI etua!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

      • ääliölle

        kertaus on kaiken oppimisen äiti...siis vielä
        kerran sulle..HAISTA VITTU!

        Kiva kun tunnet toisen ihmisen noin hyvin että
        voit mennä puhumaan tollasta. Riudu kusipää
        tuskissas...sä oot todella joutunut
        petetyksi...miltä tuntuu. Et sä muuten tollasta
        paskaa tänne kirjoita.Toivottavasti kokemuksesi
        omasta vaimostasi riuduttaa sut hengiltä.

        Tuskinpa tämän miehen, joka aloitti tämän
        keskustelun, tuskimpa hänen vaimonsa noin mulkku
        sentään on. Ei varmasti.

        ääshole!!


      • Joulu vaan ei pukki
        ääliölle kirjoitti:

        kertaus on kaiken oppimisen äiti...siis vielä
        kerran sulle..HAISTA VITTU!

        Kiva kun tunnet toisen ihmisen noin hyvin että
        voit mennä puhumaan tollasta. Riudu kusipää
        tuskissas...sä oot todella joutunut
        petetyksi...miltä tuntuu. Et sä muuten tollasta
        paskaa tänne kirjoita.Toivottavasti kokemuksesi
        omasta vaimostasi riuduttaa sut hengiltä.

        Tuskinpa tämän miehen, joka aloitti tämän
        keskustelun, tuskimpa hänen vaimonsa noin mulkku
        sentään on. Ei varmasti.

        ääshole!!

        Silti nyt tuntuu, että ei ole. Ei taida tulla
        joululahjoja tänä vuonna.

        Lopettakaa lapsellisuudet
        (minäminäminämullemullemulle) ja kasvakaa
        aikuisiksi.


    • särkynyt enkeli-84

      koita vain pärjäillä, äläkä luovuta.vaimosi on
      mitä ilmeisemmin vain kyllästynyt arkipäivän
      jatkuvaan samanlaiseen rutiiniin...EI SINUUN!
      vaimosi ei ehkä ole sisäistänyt aviolíiton varjo
      puolia vaan kuvitteli yhteis elämän olevan
      pelkkää "PRINSESSA LEIKKIÄ"...sitä luulee aina
      tuntevansa toisen...ja luottaa..mun neuvo on et
      ÄLÄ KOSKAAN LUOTA KENEENKÄÄN TÄYSIN...en halua
      valehdella mutta itse uskon ainakin vaimosi
      tapaavan tämän "ystävänsä" joskus tai on jo
      tavannut...mutta ONNEX NE EI SOITTELE TAI
      LÄHETTELE TEKSTIVIESTEJÄ...VIELÄ!!!!!!!!

      • Sama mies

        ... mistä tiedät ettei "onnex vielä soittele tai
        tekstaile"?

        sitä mäkin olen pelännyt, että meneekö ihan
        tapaamisiin asti, tai että onko jo mennyt.

        Sen verran haluan valistaa sua tohon
        arkijuttuusi: meillä alkoi pitkästä aikaa mennä
        todella hyvin... hyvä fiilis palasi kuvioihin ja
        juteltiin kokoajan enemmän, eli se arki alkoi
        näyttää tosi mukavalta... ja sitten tuli tämä
        chattikuvio sekottaa kaiken... siksi se tuntuikin
        ehkä normaalia paskemmalta jutulta.

        Luottamus tottakai koki kovia ja vie aikansa,
        ennen kuin on taas normaalilla tasolla.


      • psykopaatille

        Hei kaikkitietävä!!

        Surullista kuulla että oot itse menettänyt
        luottamuksen ihmisiin. Älä tyrkytä sitä muille!!!
        Avioliitossa toiseen uskominen ja luottaminen on
        elinehto. Mutta...älä hyvä ihminen sinä vaan mene
        koskaan naimisiin..sinunlaista vaimoa ei kukaan
        halua.

        Ei muihin ihmisiin kannatakkaan luottaa...mutta
        omaan puolisoon kannattaa, ehdottomasti ja
        ehdoitta. Tee kaikille palvelus ja lopeta tänne
        noiden neuvojen antaminen.

        Miten sä, joka et tilanteesta tiedä mitään, miten
        sä voit mennä sanomaan että ne on jo tapaillu
        toisiaan ja tulee tapaamaan. Taidat olla itse
        niin läpimätä huoraperse.

        Vitun karmeeta jatkoa sulle munapää!!


      • Onks valoo
        Sama mies kirjoitti:

        ... mistä tiedät ettei "onnex vielä soittele tai
        tekstaile"?

        sitä mäkin olen pelännyt, että meneekö ihan
        tapaamisiin asti, tai että onko jo mennyt.

        Sen verran haluan valistaa sua tohon
        arkijuttuusi: meillä alkoi pitkästä aikaa mennä
        todella hyvin... hyvä fiilis palasi kuvioihin ja
        juteltiin kokoajan enemmän, eli se arki alkoi
        näyttää tosi mukavalta... ja sitten tuli tämä
        chattikuvio sekottaa kaiken... siksi se tuntuikin
        ehkä normaalia paskemmalta jutulta.

        Luottamus tottakai koki kovia ja vie aikansa,
        ennen kuin on taas normaalilla tasolla.

        Mieti hyvä mies mieti!!

        Mieti mitä täällä onkeesi otat!! Tollasia kelle
        tän vastasit on paljon. Eli ihmisiä joita on
        petetty ja jotka haluavat että muutkin kärsivät
        vähintään yhtä paljon kuin ovat itse kärsineet.

        Sitä monet nyt tuntuvat sinulle haluavan, sitä
        että epäilet ja lopulta tulet siihen tulokseen
        että avioero on ainoa keino. Lopeta näiden
        juttujen lukeminen ja niihin vastailu...tämä on
        pahempaa kuin chatti...otat aika tosissasi nää
        jutut.

        Varo ettei vaimosi kyllästy kun jatkat noita
        epäilyjäsi. Mitä sitten enään tapahtuukaan.


    • Yh-iskä

      Valitettavasti meitä saman kohtalon kokeneita
      taitaa löytyä yllättävän paljon.

      Oma tarinani on jokseenkin identtinen
      alkuperäisen kirjoittajan kanssa ja se päättyi
      kipeästi pettämiseen ja sen myötä eroon. Oma
      perhe ei enää vaimoa kiinnostanut. Oli lapset,
      autot, talo jne... Eikä edes riitoja. Tasaisen
      auvoista elämistä.

      Se ihana chattirakkaus, jonka mukaan vaimoni
      lähti, ei sitten ollutkaan niin ihana kuin miltä
      vaikutti. Pari kuukautta sitä suhdetta kesti ja
      sitten jätkä lähti...

      Itselleni tuo kokemus oli niin rankka, etten
      millään halua ottaa riskiä sen uusiutumisesta.
      Asukoon ex nyt sitten missä, miten ja kenen
      kanssa lystää. Chattailkoon nyt sydämensä
      kyllyydestä. Minä hoidan nyt talovelkaa yksikseni
      ja asustelen lasten kanssa. Elatusmaksujakaan ei
      exältä tipu :-(

      Mutta ettei tämä nyt ihan synkistelyksi menisi...
      Onhan elämääni tullut mukaan uusi upea Aikuinen
      naisihminen, joka ei moisista chatti yms.
      hömpötyksistä piittaa ja on muutoinkin
      jalatmaassa tyyppiä.

      Niin se on, että reaalimaailma voittaa aina
      chatit...

      Minun puolestani chattipalveluille pitäisi säätää
      haittavero. Riippuvuutta, sairauksia ja
      taloudellisia menetyksiä, monista muista
      haitoista ja rikotuista perheistä puhumattakaan,
      moinen humpuuki aiheuttaa.

      • onni oli myötä

        aloitin chattailun viattomasti vain silloin kun
        oli vähän aikaa ja satuin olemaan koneella.. niin
        ja sitten huomasin jo chattailevani useita
        tunteja ja ihan tarkoituksella. Tapasin mukavia
        miehiä, välillä jopa mukavempia kuin oma
        aviomieheni. Vaihedettiin ensin emaili osoitteita
        ja sitten jopa puhelin numeroita.. niin kaikki
        muuttui äkkiä vaaralliseksi suhteella
        leikkimiseksi. Kirjoittelut ja soittelut aivät
        olleet aina mitenkään säädyllisiä ja kai se
        täytyy myöntää että niistä nauttikin.

        Mieheni kuitenkin sai tietää touhuistani. oli kai
        aavistanut ja huomennut vaimon muuttuneen
        käytöksen. Siinä tuli kaikki sitten ilmi, eikä
        ollut ero kaukana. Tuo aika oli todella rankkaa
        meille molemmille. Mieheni huusi ja haukkui
        minua, yritin puolustella tekojani, vaikka eihän
        niissä puolusteltavaa ollut. Lopulta myönsin
        virheeni, pyysin anteeksi, liitoomme säilyi.

        Nyt jälkeen päin olen miettinyt mikä sai
        minut "lankeamaan" ja oen tullut siihen tulokseen
        että olin yksinäinen ja tyytymätön suhteeseen.
        Olihan minulla oman kiireeni koulu ja lisäksi
        vielä työ, parisuhteelle ei ollutkaan riittävästi
        aikaa. En kuitenkaan syytä pelkästään itseäni tai
        miestäni, meissä molemmissa oli vika emme
        muistaneet hoitaa liittoamme.

        Nyt on tapahtuneesta jo vuosi, en ole
        monestikkaan käynyt chatissa kun ei tee mieli ja
        siitä tulee vain huono olo. Nyt annamme
        parisuhteessa aikaa toisillemme, harrastamme
        yhdessä. Tämä tapaus on kuitenkin usein mielessä
        ainakin minulla, toivoisin ettei sitä olisi
        tapahtunut, luottamusta on vaikea saada takaisin.


      • rc.
        onni oli myötä kirjoitti:

        aloitin chattailun viattomasti vain silloin kun
        oli vähän aikaa ja satuin olemaan koneella.. niin
        ja sitten huomasin jo chattailevani useita
        tunteja ja ihan tarkoituksella. Tapasin mukavia
        miehiä, välillä jopa mukavempia kuin oma
        aviomieheni. Vaihedettiin ensin emaili osoitteita
        ja sitten jopa puhelin numeroita.. niin kaikki
        muuttui äkkiä vaaralliseksi suhteella
        leikkimiseksi. Kirjoittelut ja soittelut aivät
        olleet aina mitenkään säädyllisiä ja kai se
        täytyy myöntää että niistä nauttikin.

        Mieheni kuitenkin sai tietää touhuistani. oli kai
        aavistanut ja huomennut vaimon muuttuneen
        käytöksen. Siinä tuli kaikki sitten ilmi, eikä
        ollut ero kaukana. Tuo aika oli todella rankkaa
        meille molemmille. Mieheni huusi ja haukkui
        minua, yritin puolustella tekojani, vaikka eihän
        niissä puolusteltavaa ollut. Lopulta myönsin
        virheeni, pyysin anteeksi, liitoomme säilyi.

        Nyt jälkeen päin olen miettinyt mikä sai
        minut "lankeamaan" ja oen tullut siihen tulokseen
        että olin yksinäinen ja tyytymätön suhteeseen.
        Olihan minulla oman kiireeni koulu ja lisäksi
        vielä työ, parisuhteelle ei ollutkaan riittävästi
        aikaa. En kuitenkaan syytä pelkästään itseäni tai
        miestäni, meissä molemmissa oli vika emme
        muistaneet hoitaa liittoamme.

        Nyt on tapahtuneesta jo vuosi, en ole
        monestikkaan käynyt chatissa kun ei tee mieli ja
        siitä tulee vain huono olo. Nyt annamme
        parisuhteessa aikaa toisillemme, harrastamme
        yhdessä. Tämä tapaus on kuitenkin usein mielessä
        ainakin minulla, toivoisin ettei sitä olisi
        tapahtunut, luottamusta on vaikea saada takaisin.

        No ei kuiteskaan...
        Aika samanlainen tapaus.

        Voin sanoa, että itse jäin kiinni sellaisten
        aikuissivujen katselusta.. että meillä niin..
        En voi puolustaa sitä.

        Yhteydenotto oikeaan henkilöön ja millä
        tarkoituksella, niin... kyllä mua kirpaisi..
        Vaimo itki jäädessään kiinni.. ei kuitenkaan sitä
        ennen.. Mietin usein, onko lapseni omia.. saanko
        taudin.. ketä meillä käy, kun olen töissä.. missä
        vaimo liikkuu ja kenen kanssa (todellisuudessa)..

        Näin selviän: En halua ottaa selvää, vaikka asia
        vaivaakin.. Jos saan taudin (itse en voi
        itselleni enkä vaimolle aiheuttaa, kun en
        petäkään), kärsin siitä... Mutta toivon, että
        vaimo silloin tietää, että on tuhonnut yhden
        arvokkaan elämän. Jos lapseni eivät ole omia...
        saavat kuitenkin hienon isän.

        Olenko sitten aisankannattaja ? EN TIEDÄ .

        Jos sellainen tulee tietooni, otan välittömästi
        eron. Rakastan vaimoani yli kaiken, mutta sen
        jälkeen en enää jaksa. Toista en ota, olen sitten
        mieluummin koko elämäni yksin. Olen tämän
        vaimolleni kertonutkin.


      • ilonatar
        rc. kirjoitti:

        No ei kuiteskaan...
        Aika samanlainen tapaus.

        Voin sanoa, että itse jäin kiinni sellaisten
        aikuissivujen katselusta.. että meillä niin..
        En voi puolustaa sitä.

        Yhteydenotto oikeaan henkilöön ja millä
        tarkoituksella, niin... kyllä mua kirpaisi..
        Vaimo itki jäädessään kiinni.. ei kuitenkaan sitä
        ennen.. Mietin usein, onko lapseni omia.. saanko
        taudin.. ketä meillä käy, kun olen töissä.. missä
        vaimo liikkuu ja kenen kanssa (todellisuudessa)..

        Näin selviän: En halua ottaa selvää, vaikka asia
        vaivaakin.. Jos saan taudin (itse en voi
        itselleni enkä vaimolle aiheuttaa, kun en
        petäkään), kärsin siitä... Mutta toivon, että
        vaimo silloin tietää, että on tuhonnut yhden
        arvokkaan elämän. Jos lapseni eivät ole omia...
        saavat kuitenkin hienon isän.

        Olenko sitten aisankannattaja ? EN TIEDÄ .

        Jos sellainen tulee tietooni, otan välittömästi
        eron. Rakastan vaimoani yli kaiken, mutta sen
        jälkeen en enää jaksa. Toista en ota, olen sitten
        mieluummin koko elämäni yksin. Olen tämän
        vaimolleni kertonutkin.

        Kaikessa puolisonsa tekemisistä ei kuitenkaan
        saisi olla liian epäluuloinen vaan täytyy
        kaikesta huolimatta yrittää luottaa. Uskoisin
        että vaimosi kuitenkin on uskollinen sillä
        helpompi on saada ulkopuolisia suhteita muualta
        kuin chatistä jos sellaisia haluaa.

        Meillä tilannetta on pahentanut se että me asumme
        viikot erillämme koulun ja työn vuoksi, silloin
        on luonnollisesti vaikea kontrolloida puolisonsa
        tekemisiä luottamus on silloin tärkeää. meillä ei
        kuitenkaan ole lapsia liitossamme.yritä nyt antaa
        vaimollesi hänen kaipaamansa huomio ja hurmio
        teidän omassa suhteessanne sillä avioerolapsia
        suomessa on jo aika paljon.


      • rc.
        ilonatar kirjoitti:

        Kaikessa puolisonsa tekemisistä ei kuitenkaan
        saisi olla liian epäluuloinen vaan täytyy
        kaikesta huolimatta yrittää luottaa. Uskoisin
        että vaimosi kuitenkin on uskollinen sillä
        helpompi on saada ulkopuolisia suhteita muualta
        kuin chatistä jos sellaisia haluaa.

        Meillä tilannetta on pahentanut se että me asumme
        viikot erillämme koulun ja työn vuoksi, silloin
        on luonnollisesti vaikea kontrolloida puolisonsa
        tekemisiä luottamus on silloin tärkeää. meillä ei
        kuitenkaan ole lapsia liitossamme.yritä nyt antaa
        vaimollesi hänen kaipaamansa huomio ja hurmio
        teidän omassa suhteessanne sillä avioerolapsia
        suomessa on jo aika paljon.

        En ehdi olemaan kotona, kun olen jatkuvasti
        töissä. Työhän on aina vapaaehtoista, siitä
        lähdetään.. Kenenkään ei tarvitse olla töissä.

        Silloin vain pitää luopua monesta asiasta, kuten
        vaatteista, paremman laatuisesta ruuasta kuin
        pottu ja nakki, puhelimet yms. yms.

        Haluaisinkin lopettaa työt siltä istumalta, jos
        se olisi vastaus tähän ongelmaan.
        Mutta ei se ole.. rehellisesti puhuen.. ei ole.
        Sitten ne ongelmat vasta alkaisivat.

        Vaimo on kotona yksin pojan kanssa, tosin nyt hän
        on tutustunut jo joihinkin äiteihin alueella.
        Tiedän, että henkinen taakka on yhtä raskas kuin
        fyysinenkin..

        Voisinkin sanoa, että raskaampi. Tiedän sen ihan
        omasta kokemuksesta. En olisi missään muualla
        mieluummin kuin kotona.. Joskus se näkyy
        työssäkin..

        Koti-isänä oleminen voisi olla JEES (on ollut
        unelmana jo monta vuotta), kun lapset ovat
        lähellä sydäntä. Oma poika on niin rakas, vaimon
        jälkeen rakkain ihminen maan päällä.

        Velkaa on, niin on muitakin kuluja, joten helppoa
        pääsyä tästä "umpikujasta" ei ole. Tosin ei nyt
        ole kyllä mitenkään hirveä tilanne, kun saadaan
        tänä vuonna ehkä jokunen joululahjakin :) Isi
        tekee vähän ylitöitä taas. Joulupukiksi ei
        tarvinne ryhtyä tänä vuonna (onneks).

        Päälle päätteeksi :
        Vanhat asiat vanhoja, niitä ei muistella, kun on
        annettu anteeksi. Vaimolle tunnustus kotona
        jaksamisesta!


      • ilonatar
        rc. kirjoitti:

        En ehdi olemaan kotona, kun olen jatkuvasti
        töissä. Työhän on aina vapaaehtoista, siitä
        lähdetään.. Kenenkään ei tarvitse olla töissä.

        Silloin vain pitää luopua monesta asiasta, kuten
        vaatteista, paremman laatuisesta ruuasta kuin
        pottu ja nakki, puhelimet yms. yms.

        Haluaisinkin lopettaa työt siltä istumalta, jos
        se olisi vastaus tähän ongelmaan.
        Mutta ei se ole.. rehellisesti puhuen.. ei ole.
        Sitten ne ongelmat vasta alkaisivat.

        Vaimo on kotona yksin pojan kanssa, tosin nyt hän
        on tutustunut jo joihinkin äiteihin alueella.
        Tiedän, että henkinen taakka on yhtä raskas kuin
        fyysinenkin..

        Voisinkin sanoa, että raskaampi. Tiedän sen ihan
        omasta kokemuksesta. En olisi missään muualla
        mieluummin kuin kotona.. Joskus se näkyy
        työssäkin..

        Koti-isänä oleminen voisi olla JEES (on ollut
        unelmana jo monta vuotta), kun lapset ovat
        lähellä sydäntä. Oma poika on niin rakas, vaimon
        jälkeen rakkain ihminen maan päällä.

        Velkaa on, niin on muitakin kuluja, joten helppoa
        pääsyä tästä "umpikujasta" ei ole. Tosin ei nyt
        ole kyllä mitenkään hirveä tilanne, kun saadaan
        tänä vuonna ehkä jokunen joululahjakin :) Isi
        tekee vähän ylitöitä taas. Joulupukiksi ei
        tarvinne ryhtyä tänä vuonna (onneks).

        Päälle päätteeksi :
        Vanhat asiat vanhoja, niitä ei muistella, kun on
        annettu anteeksi. Vaimolle tunnustus kotona
        jaksamisesta!

        Sukulaisillamme on ollut sama tilanne että mies
        on paljon töissä ja ylitöissäkin kun on asunta ja
        autovelat maksussa ja vaimo on ollut hoitamassa
        kotona kahta perheen pientä lasta. Ei se ole
        ollut kummallekaan varmasti helppoa se vaimo oli
        varmasti kyllästynyt vaan oleen kotona kun se ei
        enää loppuajasta jaksanut hoitaa kotiaan yms
        asioita ja mies tunsi huonoa omaa tuntoa
        töistänsä. Onneksi niillä ei ole ollut mitään
        chattaily juttuja se olisi varmasti repinyt sen
        perheen hajalleen.

        Minä tuossa jälleen huomasin yksi päivä olevani
        chatissä, heti kun joudun oleen pitempiä aikoja
        poissa kotoa. Onneksi se nyt on vaan juttelua
        samanhenkisten ihmisten kanssa enkä aio sitä sen
        pitemmälle päästääkään sillä toinen "kiinni
        jääminen" voisi olla jopa kaiken loppu, eihän se
        mieskään kaikkea kestä ja epäilys vaan kasvaisi.

        Hyvää joulun odotusta sinulle ja perheellesi,
        meillekin on tulossa kahden keskinen kiireetön
        joulu josta aiomme nauttia.


    • varattu chattailija

      hei!
      itse olen nais puolinen ihminen ja kulutan paljon
      aikaa chatissa ja mieheni tietää sen!joka kerta
      kun aloitan keskustelun jonkun kanssa niin
      ilmoitan että olen varattu ja en keskustele henk.
      koht. asioista! Maili osotteita oon vaihtanut
      kahden ihmisen kanssa ja kirjoittelemme ihan
      ystävinä ja jos mieheni haluaisi lukea
      kirjoittelumme antaisin lukea, koska ei ole
      mitään salattavaa!
      Olen ennenkin kuullut että joku on jäänyt
      kiinni/koukkuun chattiin, mutta tässä ei auta muu
      kuin että kerrot vaimollesi miltä sinusta tuntuu
      ja ilmoitat että joko tai! joko kirjoittelee
      asiallisesti niinkuin varatun ihmisen kuuluu tai
      lopettaa sinun ei tarvitse kestää tuollaista,
      itse en kestäisi jos mieheni rupeaisi vehtaan
      jonkun ihmisen kanssa chatissa ja se muuttuisi
      hyvinkin läheiseksi, silloin pistäisin pisteen
      iin päälle!joko minä tai chatti persoona!
      koita jaksaa!

    • mansikka

      Itse en usko yhtään että jostain chatistä vois
      naisen/miehen löytää...enkä muutenkaan tiiä ku
      yhen tapauksen joka on löytäny ja sattuu olemaan
      siskoni..
      Mitä mä olen chateissä kulkenu..en pysty
      uskomaan paljoa mitään mitä joku toinen siel
      sanoo..koska kasvoja ei nähdä..eli siellä
      voidaan "kusettaa" niin paljon kuin vaan
      haluaa..et aika harvat siel totta puhuuu...
      Mutta kerta tuo juttu sun naisel on menny jo
      nuin pitkälle..EN toivo muuta kuin että saat
      hänet taas maanpinnalle..

    • e

      se on alko se chatissä tahi baarissa...jos
      toisesta on kiinnostunu ja alkaa
      viestittelyt/mailailut/puhelut ja lopulta
      tapaamiset. Eri asia jos joku kusettaa toisessa
      päässä, muttei se eukostas yhtään parempaa tee
      jos se ite meni retkuun OIKEESTI.(eli on ite
      tosissaan ja halukas tuttavuuteen).

    • unelmoijatar

      Mielestäni pelkosi on aiheellinen. Itse olen
      sinkku, mutta chattijutskat ovat vieneet silti
      mennessään ja mailit myös. Olen aivan muissa
      maailmoissa ja oikeastaan kaipaan, että joku
      herättää mut maan pinnalle ja auttaa näkemään,
      että koko chattailu ja varsinkin semmonen
      sexchattailu on aivan typerää...

      Jos olisin vaimosi, toivoisin että kestät mun
      heikkouden ja otat sen puheeksi taas ja taas ja
      taas ja kaivat ne syyt sieltä esiin... Ja annat
      tyhmyyden anteeksi... autat mua päättämään et
      ryhdistäydyn tosissaan, etkä suutu, jos erehdyn
      vielä hetkeksi, koska tää on niin riippuvaisuutta
      aiheuttavaa...

      Juttele, keskustele, puhu hauskoja ja vakavia
      niin paljon kun kerkiät hänelle. Herkistä hänet
      intohimollasi ja anna mennä täysillä. Pidä
      kiinni! Sitä mä ainaski haluisin...

      Osoita, että olet todellinen ihminen, joka
      rakastaa vain häntä... Nettisuhteet on vain
      kuvitelmaa, eihän sitä tiedä yhtään minkälaisen
      kuvan toinen luo, kun ei näe ei kuule ei tunneta
      kemiaa... suuria pettymyksiä sieltä vaan tulee!

      Toivon sydämestäni sulle ja vaimollesi onnea!

      Auta häntä!

    • Kokenut mies

      Jos koet tarpeelliseksi syynätä vaimosi tekemisiä
      netissä, kannattaisi katsoa ensin peiliin. Olenko
      vaimoni arvoinen mies? Olenko pitänyt liiton
      kunnossa? Jos vastaus molempiin kysymyksiin on
      rehellinen kyllä, niin sinulla ei ole mitään
      hätää ja voit unohtaa vaimosi chatti harrastuksen
      saman tien. Jos vastaus on ei tai ehkä, on syytä
      kohottaa omaa itsetuntoa ja ryhtyä vaalimaan
      suhdetta.

      Jos tiedät olevasi mies, jonka kanssa vaimosi
      haluaa jakaa elämänsä ja viettää yhteisen
      vanhuuden, ei ole mitään väliä vaikka hän joskus
      piristäisi itseään käymällä oikeastikin
      vieraissa. Tietääpä sitten varmemmin sinun olevan
      hänelle paras vaihtoehto.

      Mustasukkaisuus on ennenkin liitot hävittänyt. Ei
      naista pidetä vahtimalla vaan luomalla sellaiset
      olosuhteet ja ilmapiiri joissa hän viihtyy
      vapaaehtoisesti.

      • Yksinkö

        Juuri noinhan se on. Muistetaanpa vaan kaikki,
        että homma toimii molempiin suuntiin.

        Ei miestä/naista pidetä vahtimalla vaan luomalla
        sellaiset olosuhteet ja ilmapiiri joissa hän
        viihtyy vapaaehtoisesti.

        Ja tuon ilmapiirin luomisessa ei chattailu tai
        pettäminen auta. Pitää aina muistaa, että
        parisuhteessa tarvitaan kahden ihmisen panos.
        Yksin ei kukaan pysty liittoa pitämään kasassa
        vaikka kuinka yrittäsi sitä ilmapiiriä vaalia.
        Kolmas pyörä taas on aina liikaa. Parisuhteeseen
        ei mahdu kolmea ihmistä niin sitten millään.

        Ansaitsenko puolisoni? Olenko vaimoni arvoinen
        mies? Ansaitsenko puolisoni minulle
        pettämisellään aiheuttamat kärsimykset? Minäkö
        tässä olen syyllinen ja kaiken pahan alku ja
        juuri? Yksinkö minun pitää suhdetta edelleen
        vaalia?

        Ja vitut!


      • kokenut mies
        Yksinkö kirjoitti:

        Juuri noinhan se on. Muistetaanpa vaan kaikki,
        että homma toimii molempiin suuntiin.

        Ei miestä/naista pidetä vahtimalla vaan luomalla
        sellaiset olosuhteet ja ilmapiiri joissa hän
        viihtyy vapaaehtoisesti.

        Ja tuon ilmapiirin luomisessa ei chattailu tai
        pettäminen auta. Pitää aina muistaa, että
        parisuhteessa tarvitaan kahden ihmisen panos.
        Yksin ei kukaan pysty liittoa pitämään kasassa
        vaikka kuinka yrittäsi sitä ilmapiiriä vaalia.
        Kolmas pyörä taas on aina liikaa. Parisuhteeseen
        ei mahdu kolmea ihmistä niin sitten millään.

        Ansaitsenko puolisoni? Olenko vaimoni arvoinen
        mies? Ansaitsenko puolisoni minulle
        pettämisellään aiheuttamat kärsimykset? Minäkö
        tässä olen syyllinen ja kaiken pahan alku ja
        juuri? Yksinkö minun pitää suhdetta edelleen
        vaalia?

        Ja vitut!

        Vaikka vastaaja alatyyliin sortuikin, niin
        vastaan vielä. Kukaan ei voi oikeasti muuttaa
        kuin omaa käyttäytymistään. Siinä voi pyrkiä
        mahdollisimman hyvään suoritukseen jotta toinen
        nauttisi elämästä parisuhteessa

        Jos taas ei aio luottaa puolisoonsa, olisi
        suhteen lopettaminen ihan itse ainoa oikea
        ratkaisu. Vaihtoehtoinen toimintamalli on miesten
        yleisesti suosima epätoivoinen yritys pitää muija
        väkisin talossa ja antaa vaikka turpaan jos ei
        muuten usko. Tai voihan sitä ampua muijan, lapset
        ja itsensä. Sitäkin harrastetaan paljon.

        Miksi muuten kärsit puolisosi sosiaalisuuden
        tarpeesta?


      • @
        kokenut mies kirjoitti:

        Vaikka vastaaja alatyyliin sortuikin, niin
        vastaan vielä. Kukaan ei voi oikeasti muuttaa
        kuin omaa käyttäytymistään. Siinä voi pyrkiä
        mahdollisimman hyvään suoritukseen jotta toinen
        nauttisi elämästä parisuhteessa

        Jos taas ei aio luottaa puolisoonsa, olisi
        suhteen lopettaminen ihan itse ainoa oikea
        ratkaisu. Vaihtoehtoinen toimintamalli on miesten
        yleisesti suosima epätoivoinen yritys pitää muija
        väkisin talossa ja antaa vaikka turpaan jos ei
        muuten usko. Tai voihan sitä ampua muijan, lapset
        ja itsensä. Sitäkin harrastetaan paljon.

        Miksi muuten kärsit puolisosi sosiaalisuuden
        tarpeesta?

        puhut vähän ristiin..."jos tiedät olevasi mies,
        jonka kanssa vaimosi haluaa jakaa elämänsä, ei
        ole mitään väliä vaikka hän joskus piristäisi
        itseään käymällä vieraissa" ja "jos ei aio
        luottaa puolisoonsa, olisi suhteen lopettaminen
        itse ainoa oikea ratkaisu". Siis haloo...miten
        voi LUOTTAA puolisoon joka käy
        välillä "piristämässä" itseään vieraissa???Jos on
        ns. avoin suhde, ni siitä vaan, mutta nyt
        sellainen ei tainnu olla kyseessä? ja älä hyvä
        ihminen sotke luottamusta ja pettämistä samaan
        lauseeseen!


      • sama mies

        1. koko juttu tuli esille vahingossa. en vahdi
        häntä.... mutta kun tällainen tapaus tulee
        esille, niin tottahelvetissä sitä haluaa tietää,
        missä mennään.

        2. peiliinkatsominen ei ole ratkaisu, vaikka
        sitä "harrastankin" aika ajoin.

        3. pettämisellä aikaansaatu "piristys" toimii
        EHKÄ, jos ei jää kiinni... mutta aina on
        kiinnijäämisen vaara... kutsutaanko sitä
        mielestäsi "liiton pelastamiseksi".... todella
        tyhmä idea. Jos minua vaimo alkaa
        kyllästyttää, en nussi toista, koska silloin a. )
        saatan ihastua siihen, ja unohdan kaiken
        mitä ollaan rakennettu yhdessä. b)
        omatuntoni ei anna elää rauhassa. c) asia
        tulee ilmi ja vaimo jättää... vaikka kuinka
        toteaisin, että "kulta kuule... mä vaan halusin
        tietää, että ootko se oikea"

        4. Mulle rehellisyys on tärkeä asia... onhan
        vaimokin ollut mulle tyly, eikä ole aina
        huomioinut mua, niinkuin minä häntä, vaikka
        aina haluan, että hänkin tekisi kaikkensa, että
        olisi mun arvoinen etten kyllästy häneen... silti
        en ole lähtenyt epärehellisillä keinoilla
        hakemaan täytettä siihen puutteeseen.

        5. Avioliittoon kuuluu rehellisyys, uskollisuus,
        terve järjenkäyttö, toisen huomioiminen,
        toisen mielipiteiden kunnioittaminen... vaimo
        rikkoi niitä kaikkia... enkä koskaan sitä ole
        pyytänyt... ainoastaan aina sitä, että jos en ole
        enää se jonka kanssa hän haluaa olla niin voi
        sen suoraan sanoa, jolloin ryhdytään toimiin...
        tietenkään en voi hyväksyä sitä, että hän
        haluaa olla loppuelämän mun kanssa, "tietyin
        ehdoin".


      • Yksinkö
        kokenut mies kirjoitti:

        Vaikka vastaaja alatyyliin sortuikin, niin
        vastaan vielä. Kukaan ei voi oikeasti muuttaa
        kuin omaa käyttäytymistään. Siinä voi pyrkiä
        mahdollisimman hyvään suoritukseen jotta toinen
        nauttisi elämästä parisuhteessa

        Jos taas ei aio luottaa puolisoonsa, olisi
        suhteen lopettaminen ihan itse ainoa oikea
        ratkaisu. Vaihtoehtoinen toimintamalli on miesten
        yleisesti suosima epätoivoinen yritys pitää muija
        väkisin talossa ja antaa vaikka turpaan jos ei
        muuten usko. Tai voihan sitä ampua muijan, lapset
        ja itsensä. Sitäkin harrastetaan paljon.

        Miksi muuten kärsit puolisosi sosiaalisuuden
        tarpeesta?

        Hmmm... Jos sosiaalisuutta on se, että unohdetaan
        oma perhe-elämä, lapset ja aviopuoliso ja
        antaudutaan täysin chattikanaville ja hypitään
        vieraissa niin aika omituiseksi on sosiaalisuuden
        käsite muuttunut. Moista mallia en lapsilleni
        kyllä sosiaalisuudesta halua antaa.

        No, omalla kohdallani tuo aika on jo takana. En
        jaksanut pitää suhdetta yllä yksin ja vaimo sai
        lähteä. Ei ketään väkisin voi pitää. Siinä olet
        ihan oikeassa. Mutta ei mitä tahansa tarvitse
        sietääkään.

        Lapsille oli kyllä vaikea selittää kaikki
        tapahtunut, mutta nyt ollaan jo voiton puolella,
        vaikka aikaa vaurioiden korjaamiseen menikin
        hyvänlainen tovi.

        Ex-vaimoni elämisestä voi sen verran valaista,
        että ei se ainakaan parempaa ole kuin ennen.
        Yksin, sossun luukulla, työttömänä jne. Kun ei
        niistä chattisuhteista ollutkaan
        vastuunkantajiksi. Sosiaalisuutta... Kissan
        viikset.

        Vaikka tämä yksinhuoltajan elämäkään ei
        varsinaista herkkua ole niin on tämä ainakin
        helpompaa ja parempaa kuin petollisen ja
        valehtelevan ihmisen kanssa eläminen.


    • madonna

      Who the fuck cares!!! Ota ja häivy jos olet niin
      mamo!! Kuka sua tartteekaan!! Eli, syy löytyy
      peilistä kun siihen katsot!! Chattaily on jees
      kunhan sen tajuaa.. hiffaatko äijä!! Muuta
      landelle (vai oletko jo siellä??) ja ota 60 muija
      jolla olis vielä haluja, ehkä se on sulle oma
      juttusi...muuhun et kai pysty..et osaa etkä
      halua!! Vaimoasi et osaa tyydyttää tosiaankaan ja
      tyhmyytesi näytit todella kirjoittaessasi tänne.
      Keskustelu vaimosi kanssa, kunnollinen
      sellainen ,olisi paikallaan. Eli otat hänet
      enemmän huomioon...sitähän ei tiedä vaikka
      minäkin olisin jutellut vaimosi kanssa...nammm...

      • Olen uusi mies:)

        Olet juuri se ihminen, jolle haluaisin
        murheeni purkaa... ystäväni:) Sulla on kyky
        myötäelämiseen ja olet todellinen näkijä:)

        Mä katsoin peiliin ja nyt kaikki on mulle
        kirkasta ja selvää... kaikki, siis KAIKKI oli kiinni
        vain mun peilikuvasta:) Miksi en ole sitä
        ennen tajunnut, että kaikki on niin
        mustavalkoista.

        Eikä tarvii edes asiaa tuntea kun siitä jo
        kaiken tietää.

        Vain idiootti ja madonna keksii heittää ton
        ikuisen kliseen "katso peillin" tuossa
        merkityksessä kuin sinä. Pikku tuhmeliini
        oot;)

        Kyllä sun juttusi täällä myös ihmetyttää,
        varsinkin kun et osaa lukea... silmäpuoli:) Sun
        elämäsi on varmasti yhtä köyhää ja kieroa
        kuin kykysi kirjoittaa. Epäeroottinen suohirviö:)

        Anteeksi, että olen asiaton, mutta sun tapas
        ymmärtää asioita loukkaa. Sitäpaitsi, mä en
        sitäkään ymmärrä, että mitä tää juttu liittyy
        suhun? Kuka on pyytäny sulta kommentteja?
        Sä kuulut siihen vähemmistöön, joka voi
        ideoida noita kiviäkin kiinnostavia lande- ja
        mummojuttuja jossain muualla kuin täällä,
        mistä asioista puhutaan niiden omilla
        nimillä:)

        Jos olisit koko jutun lukenut niin kuten ala-
        asteella opetettiin "luetun ymmärtäminen"
        muistatko vielä... niin uskon, että ymmärtäisit
        asian paremmin.

        Sulla ei näemmä ihmeemmin ole tajua, mitä
        on elämä, siis elämä yhdessä sen tietyn
        kanssa... paitsi, että "who the fuck cares"

        Idiootin susta tekee sekin, että kirjoitat, että
        chat on jees kun sen tajuaa *
        vitunmoinennaurunremakka* Siitähän tässä,
        ruikuttava puoliapina, on kyse... kunhan sen
        tajuaa. He-loo-uuu;)

        Muuta landelle? :))))))) etkö parempaan
        pysty... 60 muija? :))))))) et näköjään. Juttusi
        perustuu vain tyhjänpäiväiseen
        paskanjauhamiseen... jos edes osaisit
        kirjoittaa asiallisesti, niin mä varmaan ottaisin
        sun juttus erilailla... mutta mä en ymmärrä
        sun tekstiäs yhtään. Kyllä siinä jotain lukee,
        mutta mitä, mikä on loppujen lopuksi
        homman ydin???????? (who the fuck cares)

        Tuota... mun vaimo jutellu sun kanssa *
        sairaankovanauru* Mun vaimolla on tasoa
        sentään ja tuollaiset luokattomat eliömuodot
        hän haistaa kaukaa... me ollaan aivan eri
        luokista kuin sinä... eikä meidän ongelmat
        kuulu sulle!

        Itseasiassa olen helpottunut, että mun
        ongelmat ovat sittenkin ihan pieniä... sä
        todistit sen mulle:) kiitos siitä... mä tuon sulle
        sinne osastolle banaanin kiitokseksi... ja saat
        sen ihan itse avatakin:)

        Hei muuten... en osaa tyydyttää vaimoani?
        Mun vaimo lukee nämä kaikki jutut... myös
        sun juttusi. Hän antaa sulle vastauksen
        tuohon sairaalloiseen juttuusi, että miten olen
        hänet tyydyttänyt. Luuletko, että saat häneltä
        yhtään tukea vittuiluusi. Musta tuntuu, että saat
        vielä hävetä eriparisilmäsi karvaisesta
        naamastasi:)))))

        Hyvää jatkoa sulle, muistathan olla kiltti:)

        PS: soitin hänelle ja luin juttusi hänelle!
        Tuskin haluat edes kuulla koska uskon, että
        olet sitä mieltä, että who the fuck cares.

        :)))))))


      • madonna
        Olen uusi mies:) kirjoitti:

        Olet juuri se ihminen, jolle haluaisin
        murheeni purkaa... ystäväni:) Sulla on kyky
        myötäelämiseen ja olet todellinen näkijä:)

        Mä katsoin peiliin ja nyt kaikki on mulle
        kirkasta ja selvää... kaikki, siis KAIKKI oli kiinni
        vain mun peilikuvasta:) Miksi en ole sitä
        ennen tajunnut, että kaikki on niin
        mustavalkoista.

        Eikä tarvii edes asiaa tuntea kun siitä jo
        kaiken tietää.

        Vain idiootti ja madonna keksii heittää ton
        ikuisen kliseen "katso peillin" tuossa
        merkityksessä kuin sinä. Pikku tuhmeliini
        oot;)

        Kyllä sun juttusi täällä myös ihmetyttää,
        varsinkin kun et osaa lukea... silmäpuoli:) Sun
        elämäsi on varmasti yhtä köyhää ja kieroa
        kuin kykysi kirjoittaa. Epäeroottinen suohirviö:)

        Anteeksi, että olen asiaton, mutta sun tapas
        ymmärtää asioita loukkaa. Sitäpaitsi, mä en
        sitäkään ymmärrä, että mitä tää juttu liittyy
        suhun? Kuka on pyytäny sulta kommentteja?
        Sä kuulut siihen vähemmistöön, joka voi
        ideoida noita kiviäkin kiinnostavia lande- ja
        mummojuttuja jossain muualla kuin täällä,
        mistä asioista puhutaan niiden omilla
        nimillä:)

        Jos olisit koko jutun lukenut niin kuten ala-
        asteella opetettiin "luetun ymmärtäminen"
        muistatko vielä... niin uskon, että ymmärtäisit
        asian paremmin.

        Sulla ei näemmä ihmeemmin ole tajua, mitä
        on elämä, siis elämä yhdessä sen tietyn
        kanssa... paitsi, että "who the fuck cares"

        Idiootin susta tekee sekin, että kirjoitat, että
        chat on jees kun sen tajuaa *
        vitunmoinennaurunremakka* Siitähän tässä,
        ruikuttava puoliapina, on kyse... kunhan sen
        tajuaa. He-loo-uuu;)

        Muuta landelle? :))))))) etkö parempaan
        pysty... 60 muija? :))))))) et näköjään. Juttusi
        perustuu vain tyhjänpäiväiseen
        paskanjauhamiseen... jos edes osaisit
        kirjoittaa asiallisesti, niin mä varmaan ottaisin
        sun juttus erilailla... mutta mä en ymmärrä
        sun tekstiäs yhtään. Kyllä siinä jotain lukee,
        mutta mitä, mikä on loppujen lopuksi
        homman ydin???????? (who the fuck cares)

        Tuota... mun vaimo jutellu sun kanssa *
        sairaankovanauru* Mun vaimolla on tasoa
        sentään ja tuollaiset luokattomat eliömuodot
        hän haistaa kaukaa... me ollaan aivan eri
        luokista kuin sinä... eikä meidän ongelmat
        kuulu sulle!

        Itseasiassa olen helpottunut, että mun
        ongelmat ovat sittenkin ihan pieniä... sä
        todistit sen mulle:) kiitos siitä... mä tuon sulle
        sinne osastolle banaanin kiitokseksi... ja saat
        sen ihan itse avatakin:)

        Hei muuten... en osaa tyydyttää vaimoani?
        Mun vaimo lukee nämä kaikki jutut... myös
        sun juttusi. Hän antaa sulle vastauksen
        tuohon sairaalloiseen juttuusi, että miten olen
        hänet tyydyttänyt. Luuletko, että saat häneltä
        yhtään tukea vittuiluusi. Musta tuntuu, että saat
        vielä hävetä eriparisilmäsi karvaisesta
        naamastasi:)))))

        Hyvää jatkoa sulle, muistathan olla kiltti:)

        PS: soitin hänelle ja luin juttusi hänelle!
        Tuskin haluat edes kuulla koska uskon, että
        olet sitä mieltä, että who the fuck cares.

        :)))))))

        Osuinpas taas nappiin muruseni. Vain älykääpiö
        menee tuohon vanhanaikaiseen eli polttaa päreensä
        tarkoituksellisesti ärsyttävällä kirjoituksella!!
        Kommentteja saat, jos tänne kirjoitat, se on
        selvä. Jos niistä hermostut niin onpahan taas
        kalikka osunut oikeaan paikkaan kun kiljahdit!!:-)
        Huvittavaa on nyt, että yhtäkkiä vaimollasi
        löytyy "tasoa" kun ensiksi haukut sen huoraksi
        kun chattailee muiden kanssa??..."eikä meidän
        ongelmat kuulu sulle" !!!??? Kertaus on opintojen
        äiti poju: eli, kun tänne kirjoitat niin
        ongelmasi setvitään täällä julkisesti. Et
        todellakaan voi valita, kelle ongelmasi kuuluu ja
        kelle ei!! (voiko joku olla noin tyhmä!?)
        Hae sitä terapia apua sieltä pienen paikkakuntasi
        lääkäreiltä, jos haluat pitää "pikku ongelmasi"
        salassa.
        Uskomatonta että todellakin sain sinut noin
        suloisesti polttaan päreesi...se kertookin
        todella sen, mitä yritit kauheasti todistella,
        onnistumatta, että et todellakaan pysty
        tyydyttämään vaimoasi!! Miksi hän muuten
        hakisi "korvausta" puutteeseensa chatistä!? Suo
        se hänelle, sillä, jos joku on omaa luokkaansa
        niin hän...sinä rämmit vielä apukoulussa, sillä
        vain todella säälittävä otus soittaa vaimolleen
        ja itkee kuinka pojua on taas loukattu...hei,
        mitä jos muuttaisit takas iskän ja äiskän luo!?..
        "mun vaimo lukee nämä kaikki jutut"!??..."soitin
        hänelle ja luin juttusi hänelle"!!??...Voi pyhä
        sylvi sun kanssasi!!!


      • Sama mies;)
        madonna kirjoitti:

        Osuinpas taas nappiin muruseni. Vain älykääpiö
        menee tuohon vanhanaikaiseen eli polttaa päreensä
        tarkoituksellisesti ärsyttävällä kirjoituksella!!
        Kommentteja saat, jos tänne kirjoitat, se on
        selvä. Jos niistä hermostut niin onpahan taas
        kalikka osunut oikeaan paikkaan kun kiljahdit!!:-)
        Huvittavaa on nyt, että yhtäkkiä vaimollasi
        löytyy "tasoa" kun ensiksi haukut sen huoraksi
        kun chattailee muiden kanssa??..."eikä meidän
        ongelmat kuulu sulle" !!!??? Kertaus on opintojen
        äiti poju: eli, kun tänne kirjoitat niin
        ongelmasi setvitään täällä julkisesti. Et
        todellakaan voi valita, kelle ongelmasi kuuluu ja
        kelle ei!! (voiko joku olla noin tyhmä!?)
        Hae sitä terapia apua sieltä pienen paikkakuntasi
        lääkäreiltä, jos haluat pitää "pikku ongelmasi"
        salassa.
        Uskomatonta että todellakin sain sinut noin
        suloisesti polttaan päreesi...se kertookin
        todella sen, mitä yritit kauheasti todistella,
        onnistumatta, että et todellakaan pysty
        tyydyttämään vaimoasi!! Miksi hän muuten
        hakisi "korvausta" puutteeseensa chatistä!? Suo
        se hänelle, sillä, jos joku on omaa luokkaansa
        niin hän...sinä rämmit vielä apukoulussa, sillä
        vain todella säälittävä otus soittaa vaimolleen
        ja itkee kuinka pojua on taas loukattu...hei,
        mitä jos muuttaisit takas iskän ja äiskän luo!?..
        "mun vaimo lukee nämä kaikki jutut"!??..."soitin
        hänelle ja luin juttusi hänelle"!!??...Voi pyhä
        sylvi sun kanssasi!!!

        Että ihan älykääpiö... :)))))

        Tottakai sä sanot noin --> "Vain älykääpiö
        menee tuohon vanhanaikaiseen eli polttaa
        päreensä tarkoituksellisesti ärsyttävällä
        kirjoituksella!! "

        Toi oli niin ennalta arvattavissa:) Miksi sä
        haluaisit tahallaan ärsyttää, miksi tekisit niin...
        joku hyvä syy? Eikö tämäkin todista että vain
        idiootti tekee tuollaista. Lankesit omaan
        hölmöyteesi:)

        Mutta älä iloitse suotta... miksi olisin polttanut
        päreeni... mähän pidin hauskaa idiootin
        kustannuksella:) Nautinnolla... vaikkakin nyt
        vähän harmittaa, että piti alentua samalle
        tasolle... *yägh*

        Sä todistat koko ajan olevasi luokaton idiootti.
        Näytä mulle se kohta, missä haukun vaimoa
        huoraksi... mistä lähtien chattaily on tehnyt
        naisesta huoran... puhu hyvä ihminen asioista
        niiden oikealla nimellä... sitä ennen kehotan
        sua hahmottamaan todellisuuden, eli
        ymmärtämään mistä OIKEASTI on kyse. Sitten
        tule kirjoittamaan juttujasi.

        Kertausta sullekin maronna:) vain idiootti
        tulee julkisesti esille yhtä idioottimaisella
        kommentoinnilla... eli haluaa vain tahallaan
        ärsyttää eli tehdä vanhanaikaiset:))))))))))

        Maronna... täällä keskustellaan asiallisesti!
        Kato noita muita kommentteja ja hahmota
        asia, sitten ala kirjoittaa. Kyllä sä vielä sen
        joskus ymmärrät.... luota muhun:)

        Vaatiiko se tyhmyyttä jos sanon, ettei asia
        sulle kuulu? Ei, se ei vaadi kuin sen, että mä
        vain totean, että asia ei sulle kuulu... eikä se
        edelleenkään sulle kuulu... got it? Vai onko
        täällä joku sitä mieltä, että kun jotain tällaista
        tapahtuu, niin saa ihan vapaasti alkaa
        vuodattaa asiatonta paskaa ja vielä
        puolustelemaan niitä... sun juttusi perusteella
        oli tarpeeksi syytä sanoa, että asia ei sulle
        enää kuulu:) byebye:)

        Eikä mun tarvii sulle todistella yhtään, miten
        kyvykäs olen vaimon tarpeet tyydyttämään... en
        ymmärrä nyt miksi sulle edes lähdin
        vastaamaan?? Mulle riittää, että minä ja
        vaimo sen tiedämme... sun mielipiteesi.. (sun
        sanojasi lainaten) "who the fuck cares":)))

        voi sua:) ... ethän vain polttanut päreitäsi mun
        pikku keskustelusta sulle:) menitkö
        vanhanaikaiseen:))))))

        Täh? olenko jotain yrittänyt "salata"????? En!
        Mutta jos voisin niin sulta mielelläni:)

        Mutta tee palvelus... älä enää vastaa mulle tai
        tänne osastoon... tai jos osaat pyytää
        anteeksi, että olit asiaton ja kommentoit
        asiallisesti:) Eikö vain:)

        Tsemppiä;)


      • madonna
        Sama mies;) kirjoitti:

        Että ihan älykääpiö... :)))))

        Tottakai sä sanot noin --> "Vain älykääpiö
        menee tuohon vanhanaikaiseen eli polttaa
        päreensä tarkoituksellisesti ärsyttävällä
        kirjoituksella!! "

        Toi oli niin ennalta arvattavissa:) Miksi sä
        haluaisit tahallaan ärsyttää, miksi tekisit niin...
        joku hyvä syy? Eikö tämäkin todista että vain
        idiootti tekee tuollaista. Lankesit omaan
        hölmöyteesi:)

        Mutta älä iloitse suotta... miksi olisin polttanut
        päreeni... mähän pidin hauskaa idiootin
        kustannuksella:) Nautinnolla... vaikkakin nyt
        vähän harmittaa, että piti alentua samalle
        tasolle... *yägh*

        Sä todistat koko ajan olevasi luokaton idiootti.
        Näytä mulle se kohta, missä haukun vaimoa
        huoraksi... mistä lähtien chattaily on tehnyt
        naisesta huoran... puhu hyvä ihminen asioista
        niiden oikealla nimellä... sitä ennen kehotan
        sua hahmottamaan todellisuuden, eli
        ymmärtämään mistä OIKEASTI on kyse. Sitten
        tule kirjoittamaan juttujasi.

        Kertausta sullekin maronna:) vain idiootti
        tulee julkisesti esille yhtä idioottimaisella
        kommentoinnilla... eli haluaa vain tahallaan
        ärsyttää eli tehdä vanhanaikaiset:))))))))))

        Maronna... täällä keskustellaan asiallisesti!
        Kato noita muita kommentteja ja hahmota
        asia, sitten ala kirjoittaa. Kyllä sä vielä sen
        joskus ymmärrät.... luota muhun:)

        Vaatiiko se tyhmyyttä jos sanon, ettei asia
        sulle kuulu? Ei, se ei vaadi kuin sen, että mä
        vain totean, että asia ei sulle kuulu... eikä se
        edelleenkään sulle kuulu... got it? Vai onko
        täällä joku sitä mieltä, että kun jotain tällaista
        tapahtuu, niin saa ihan vapaasti alkaa
        vuodattaa asiatonta paskaa ja vielä
        puolustelemaan niitä... sun juttusi perusteella
        oli tarpeeksi syytä sanoa, että asia ei sulle
        enää kuulu:) byebye:)

        Eikä mun tarvii sulle todistella yhtään, miten
        kyvykäs olen vaimon tarpeet tyydyttämään... en
        ymmärrä nyt miksi sulle edes lähdin
        vastaamaan?? Mulle riittää, että minä ja
        vaimo sen tiedämme... sun mielipiteesi.. (sun
        sanojasi lainaten) "who the fuck cares":)))

        voi sua:) ... ethän vain polttanut päreitäsi mun
        pikku keskustelusta sulle:) menitkö
        vanhanaikaiseen:))))))

        Täh? olenko jotain yrittänyt "salata"????? En!
        Mutta jos voisin niin sulta mielelläni:)

        Mutta tee palvelus... älä enää vastaa mulle tai
        tänne osastoon... tai jos osaat pyytää
        anteeksi, että olit asiaton ja kommentoit
        asiallisesti:) Eikö vain:)

        Tsemppiä;)

        Miksikö halusin tahallaan ärsyttää? Kirjoituksesi
        takia tietenkin ja sen kuinka olet unohtanut itse
        mitä olet kirjoitellut tänne, käyhän ne läpi...
        Kaikki kirjoituksesi kertovat tosiaankin sen
        kuinka luokalta pääsemätön juntti oot, vähän
        kouluja käynyt ja velkainen luuseri, joka luulee
        olevansa jotain mitä ei koskaan tule olemaan, ei
        tolla järjenjuoksulla....
        Sä todella lankesit nyt ihan omaan hölmöyteesi ja
        alennuit omalle tasollesi (tai sähän elät
        siellä "alennetulla" tasollasi..)joten älä
        turhaan harmittele sitä...
        Vai keskustellaan täällä asiallisesti!! No,
        käypäs näitä keskusteluja läpi taas ja vähän
        muitakin niin huomaat EHKÄ jotain, mutta niinhän
        se on, ei voi kauhalla vaatia kun on lusikalla
        annettu...
        Toisaalta vapaa maahan tämä on, joten SINUNKIN
        asiasi ja kirjoituksesi kuuluu muiden lisäksi
        MULLE ja sun elämäsi myös, toithan sen julkisesti
        esille. Joten sitä "asiatonta paskaa" muutkin
        vuodattaa sulle ja muille, pidit siitä tai et.
        Fiksumpi olisit kun lukitsisit itsesi pikku
        kaksioosi, aukaisisit teeveen ja pysyisit siellä,
        kunnes on aika laittaa sinut maahan,
        kirjaimellisesti...
        Piti vieläkin sun poju rassun palata aiheeseen,
        osaanko ja pystynkö tyydyttämään vaimon, huh huh,
        osuinpa todellakin oikeaan ja arkaan paikkaan!!
        Sulla on poju todella huono itsetunto!!!
        Lopuksi muru, säälittävä vetosi kirjeesi lopussa,
        valitettavasti en voi enkä halua toteuttaa sitä,
        koita elää sen kanssa. Terveisiä rakkaalle
        vaimollesi ja voimia hänelle, ehkä aurinko
        paistaa hänellekin pian uuden MIES ystävän
        muodossa...puss o kramm :-)


      • sama mies
        madonna kirjoitti:

        Miksikö halusin tahallaan ärsyttää? Kirjoituksesi
        takia tietenkin ja sen kuinka olet unohtanut itse
        mitä olet kirjoitellut tänne, käyhän ne läpi...
        Kaikki kirjoituksesi kertovat tosiaankin sen
        kuinka luokalta pääsemätön juntti oot, vähän
        kouluja käynyt ja velkainen luuseri, joka luulee
        olevansa jotain mitä ei koskaan tule olemaan, ei
        tolla järjenjuoksulla....
        Sä todella lankesit nyt ihan omaan hölmöyteesi ja
        alennuit omalle tasollesi (tai sähän elät
        siellä "alennetulla" tasollasi..)joten älä
        turhaan harmittele sitä...
        Vai keskustellaan täällä asiallisesti!! No,
        käypäs näitä keskusteluja läpi taas ja vähän
        muitakin niin huomaat EHKÄ jotain, mutta niinhän
        se on, ei voi kauhalla vaatia kun on lusikalla
        annettu...
        Toisaalta vapaa maahan tämä on, joten SINUNKIN
        asiasi ja kirjoituksesi kuuluu muiden lisäksi
        MULLE ja sun elämäsi myös, toithan sen julkisesti
        esille. Joten sitä "asiatonta paskaa" muutkin
        vuodattaa sulle ja muille, pidit siitä tai et.
        Fiksumpi olisit kun lukitsisit itsesi pikku
        kaksioosi, aukaisisit teeveen ja pysyisit siellä,
        kunnes on aika laittaa sinut maahan,
        kirjaimellisesti...
        Piti vieläkin sun poju rassun palata aiheeseen,
        osaanko ja pystynkö tyydyttämään vaimon, huh huh,
        osuinpa todellakin oikeaan ja arkaan paikkaan!!
        Sulla on poju todella huono itsetunto!!!
        Lopuksi muru, säälittävä vetosi kirjeesi lopussa,
        valitettavasti en voi enkä halua toteuttaa sitä,
        koita elää sen kanssa. Terveisiä rakkaalle
        vaimollesi ja voimia hänelle, ehkä aurinko
        paistaa hänellekin pian uuden MIES ystävän
        muodossa...puss o kramm :-)

        Kiva kiva:) Sä se jaksat:) Mutta oikeasti voit
        lopettaa ton sekopäisen jutustelusi. Mutta
        sano mitä sanot, olet pihalla:) PI-HAL-LA:)

        JA ensinnäkin, en ole unohtanut mitä olen
        tänne kirjoittanut, mutta itse olet tähän
        mennessä ainoa, jolla on outo tapa suhtautua
        mielipiteisiin ja näkemyksiin.

        Ainoastaan sulta on tullut sitä "asiatonta
        paskaa"... toisilta, jopa niiltä, ketkä ovat eri
        mieltä mun kanssa, sävy on ollut asiallista ja
        sivistynyttä:)

        Säälittävää on ainoastaan sun heikot yritykset
        puolustella omaa mokaasi:)))

        Sulla on todella omituisia oletuksia ja hauska
        tapa yrittää tehostaa juttuja noilla kivoilla pikku
        sanaleikeilläsi, mitkä itseasiassa on aivan
        tyhjänpäiväistä. Jos olisi edes pieni kipinä
        siitä, että sun jutuissasi olisi joku
        ymmärrettävissä oleva pointti niin asia olisi
        toinen. Halveksiva tapasi keskustella täällä on
        todella ala-arvoista, luokatonta idiotismia.
        Siitä ei pääse mihinkään, ei millään...

        Et ole osunut mihinkään arkaan paikkaan...
        mitään et varmasti pysty sanomaan mikä
        saisi sohaistua mun itsetuntoa:)

        Itseasiassa joka viestissä todistat omaa
        tyhmyyttäsi jossa ryvet ikuisesti:

        Soommoro:)


      • madonna
        sama mies kirjoitti:

        Kiva kiva:) Sä se jaksat:) Mutta oikeasti voit
        lopettaa ton sekopäisen jutustelusi. Mutta
        sano mitä sanot, olet pihalla:) PI-HAL-LA:)

        JA ensinnäkin, en ole unohtanut mitä olen
        tänne kirjoittanut, mutta itse olet tähän
        mennessä ainoa, jolla on outo tapa suhtautua
        mielipiteisiin ja näkemyksiin.

        Ainoastaan sulta on tullut sitä "asiatonta
        paskaa"... toisilta, jopa niiltä, ketkä ovat eri
        mieltä mun kanssa, sävy on ollut asiallista ja
        sivistynyttä:)

        Säälittävää on ainoastaan sun heikot yritykset
        puolustella omaa mokaasi:)))

        Sulla on todella omituisia oletuksia ja hauska
        tapa yrittää tehostaa juttuja noilla kivoilla pikku
        sanaleikeilläsi, mitkä itseasiassa on aivan
        tyhjänpäiväistä. Jos olisi edes pieni kipinä
        siitä, että sun jutuissasi olisi joku
        ymmärrettävissä oleva pointti niin asia olisi
        toinen. Halveksiva tapasi keskustella täällä on
        todella ala-arvoista, luokatonta idiotismia.
        Siitä ei pääse mihinkään, ei millään...

        Et ole osunut mihinkään arkaan paikkaan...
        mitään et varmasti pysty sanomaan mikä
        saisi sohaistua mun itsetuntoa:)

        Itseasiassa joka viestissä todistat omaa
        tyhmyyttäsi jossa ryvet ikuisesti:

        Soommoro:)

        Kyllä tosiaankin sun kannattaisi
        järjestelmällisesti käydä kaikki jutut läpi niin
        toteat mahdollisesti( jos järkesi juoksee) että
        asiattomia viestejä löytyy paljonkin. Jos tälle
        linjalle mennään niin asiattomuutta löytyy sunkin
        vastauksissasi, vai annatko itsellesi luvan olla
        asiaton kun muutkin ovat sinun mielestäsi?? Vain
        sinä saat vastata asiattomasti mutta muiden
        pitäisi sääliä sinua raukkaa, kuten eräs mainitsi
        nauraen...sitä saa mitä kylvää!....
        Jos joku jotain puolustelee niin sinä poju, koko
        ajan, kun lankeat vastaamaan!!! Vaan sitähän et
        voi edes tajuta, et sun järjen juoksullasi...
        Kiva kun sanaleikkini on tehnyt sinuun
        vaikutuksen!! Ehkäpä opit jotain siitä...kun
        muuten koulutuksesi on jäänyt apukoulun tasolle!!
        Ja taas palattiin aiheeseen"arka paikkasi"..."et
        ole osunut mihinkään arkaan paikkaan...mitään et
        varmasti pysty sanomaan mikä saisi sohaistua mun
        itsetuntoa:)"....jaa-a, jospa lukisit tuon
        lauseesi yhä uudelleen niin ehkä ensi vuonna
        tajuat sen oman mokasi...miksi sinä edes palaisit
        aiheeseen jos itsetuntosi olisi hyvä ja saisit
        tyydytettyä vaimosi!! Miksi todistelet sitä koko
        ajan itsellesi??? Tee jotain, tyydytä vaimosi,
        jos pystyt!! Tai kasva mieheksi ja anna vaimosi
        mennä..onko sinusta siihen poju!!??


    • s@turnus

      Rakastat vaimoasi paljon, ja pelkäät menettäväsi
      hänet kokonaan mutta älä uppoa ITSESÄÄLIIN...
      näytä hänelle kuinka paljon RAKASTAT häntä ja
      hyvitä hänelle poissa-olosi.

      ÄLÄ tuomitse häntä tai itseäsi.

      ps: kyllä kaikki järjestyy

      • sama mies

        Sitähän se itseään oli, menettämisen
        pelkoa... kaiken poispyyhkäisyä.

        Enkä todellakaan ole tyyppiä joka alkaa
        rypemään säälissä... selvät sävelet meillä
        miten tästä jatketaan:) asia on jo selvinnyt.


    • myra

      mminä kyllä jättäisin mieheni jos se tuommosta
      harrastaisi.mielestäni henkinen pettäminen on
      pahempaa kuin fyysinen ja tuo kuulostaa jo siltä
      että vaimosi haluaisi pettää sinua myös
      todellisuudessa...

      • sama mies

        toivottavasti se ei ole totta... mikähän mättää...
        mä oon komea jätkä ja saan sen aina hyvälle
        päälle:)))))))

        Mutta olen sun kanssa samaa mieltä tosta
        henkisestä pettämisestä. Mutta kaikille meille
        joskus sattuu hairahduksia:)

        Ja lujalla tahdolla ja järjellä niistä selviää.


      • äääh

        Painu myyrä takaisin sinne maan alle ja pysy
        siellä. Varmasti sun kommentti lämmitti miehen
        mieltä..


    • Uskollinen Chattääjä

      sittenpähän olette tasoissa ja huomaat että
      minkälaista chattäily todellisuudessa on...
      kokeile ainakin!

    • turmis

      ...heräähän nyt hyvä mies ja anna vaimos "mennä",
      jos on kerran "mennäkseen", - kyllä Sinäkin saat
      uuden "ystävän", mut suosittelen lämpimästi Sun
      tyyppiselle hakeutumaan johonkin hieman
      "vaativampaan" seuraan, mut toki tää chattikin
      kai "harjoituskenttänä" toimii, - otaksun !?
      ikävää, että noin on Teille käymässä, mut
      elämässä on niin monia "polkuja", joille heikko
      ihminen voi joutua..., - mielestäni nää chatit ei
      oo perheellisiä yms. varten, koska useimmat vaan
      täällä kaipaavat "jotain"... :O(
      älä välitä, kyllä Sä pärjäät, elämää tää vaan on
      ! :O)

      • Sama mies

        Sullekin on pakko sanoa, että asiat eivät ole
        noin yksinkertaisia, mutta mielipiteesi olen
        ymmärtänyt... no problem.

        Asia vain on niin, että jos osaat ajatella asiaa
        mun näkökulmasta... haluan taistella
        hänestä... hamaan tappiin:) Hän vain on
        ihminen jonka kanssa viihtyy ja josta välittää
        tosi paljon... me ollaan koettu yhdessä
        paljon... ollaan useimmiten samalla
        aaltopituudella... ollaan rakennettu paljon
        yhdessä ja siinä haluan elää loppuelämän.

        Hairahduksia sattuu, joihin joskus löytyy
        yksinkertainen selitys. Mullekin on sattunut
        hairahduksia... se on vain elämää, joskus
        kolahtaa kovaa, joskus ei niin pahasti.

        Asiat ollaan selvitetty ja hän pyysi anteeksi, ja
        sen olen antanut... ja haluamme molemmat
        samaa... ehkä se oli jo selvääkin.

        Tottakai mä pärjään:) Aina:)


    • -

      joo, kyllä varmaan vaimos nyt pettää sua.

      tyhmä.. kysy siltä.

      • sama mies

        Ootsä tosissasi? Keksitkö ton ihan ite?

        Sano vielä että kato peiliin, vika löytyy sieltä!


    • chattaava vaimo

      Halusin antaa sinulle tällaisen chattaavan vaimon
      vastineen kirjoitukseesi. Täytyy rehellisyyden
      nimissä myöntää, että kirjoituksesi laittoi
      miettimään ja se kosketti.
      Kosketti varmaan sillä, että voisit tuon
      kirjoituksesi perusteella olla vaikka aviomieheni.

      Minun on myönnettävä, että koukkuun olen jäänyt.
      Itselläni on kaikesta huolimatta tunne, että en
      tällä ketään haluaisi loukata...en miestäni enkä
      ketään muutakaan.Tosin edellisen lauseeni perään
      moni on varmasti valmis heittämään miljoona
      kysymysmerkkiä.
      Jutut kieltämättä toisinaan liikkuvat sen rajan
      yli, jota voi pitää arveluttavana. En tiedä, mitä
      täältä haen, tapaamaan en ole ketään lähtenyt,
      vaikka toisinaan mielessä tuokin vaihtoehto on
      käynyt. Täällä olen kokenut sen 'virtuaalisen
      seitsemännen taivaan' kuin myös valtaisia
      pettymyksiä. Niin typerältä kuin tuo kaikki
      kuulostaakin, niin se vain on. Ehkä sitä vain
      etsii itseään, käy läpi jotain omaa sisäistä
      prosessia tai hakee sitä 'jotain' siihen arkeen.

      Elän tällä hetkellä kaksoiselämää, sitä
      todellista ja täällä virtuaalimaailmassa olevaa.
      Jossain vaiheessa koin, varsinkin chattikauteni
      alussa, että se jopa piristi minun ja miehenikin
      elämää. Sain siitä vain jotain aivan uudenlaista
      energiaa.
      Mieheni siis tietää, että chattailen ja
      varmastikin hänellä on jo omat epäilyksensä, että
      missä mennään.
      Minun ei kai tässä yhteydessä pitäisi edes
      käyttää sanaa rakastan ....siis miestäni...mutta
      rakastan siltikin enkä häntä haluaisi mistään
      hinnasta menettää. Ehkäpä hänkin on sen huomannut.

      En itse tiedä mitä tuleman pitää, mutta nautin
      täällä olosta. Suurin osa keskusteluistani on
      sellaista viatonta hauskanpitoa ja ne olen
      itsekin kokenut antoisimmiksi.

      Nyt pitempään täällä olleena aina välistä
      minullekin on alkanut tulla enemmän tunne, että
      mitä täällä oikein teen. Ehkäpä ne ajatukset ovat
      merkkejä siitä, että sydämmeni sopukoissa tiedän
      kuka on minulle se tärkein ja ennen kaikkea, kuka
      vois minusta enää enemmän välittää kuin hän.

      Aiheesta voisin vaikka romaanin kirjoittaa mutta
      jääköön tämä nyt tähän...toivottavasti sait siitä
      jotain sinäkin....toivon kaikesta huolimatta
      sinulle ja vaimollesi kaikkea hyvää, ehkäpä se
      yhteinen sävel soi vielä entistäkin kauniimpana...

    • mari

      Harmin paikka,
      Kerros sinulle saman tapaisen tarinan..
      Minä asun vieraalla paikkakunnalla ei kavereita
      ei sukulaisia mies aina työssä tai jossain
      matkalla. Tiukka paikka voin sanoa.
      Aloitin chatissa kavereiden (niinhän sinulle
      kerroin) kanssa, sovittiin treffit ja vaihdettiin
      kuulumiset, sitten sattuikin, että tapasin
      miehen, oikein mukavan sellaisen. Aikaa kului ja
      me tavattiin aina sovittuun aikaan ja kuukaudet
      kuluivat Kirjoittelustakin oli tullut tosi
      tiukkaa, tapasimme aina vain kuin voimme ...
      tuntui niin mukavalta, oli joku jonka kanssa
      vaihtaa ajatuksi, päivän normaali asiat saivat
      aivan uuden puolen; joku välitti... ( ja sinähän
      olit aina töissä). Vaihdoimme kuvat ja läheisyys
      ainakin (virtuaalinen) tuntui tosi hyvältä.
      Kun sattui jotain ikävää ( sinä olit töissä) ja
      kun jotain mukavaa( missä olit silloinkin?).
      Halauksen lähettäminen ja virtuaali suudelmakin
      saaminen tuntui hyvältä. Opimme toisistamme lähes
      kaiken, voisin sanoa, että hän tuntee minut
      paremmin kuin minä itse.
      Voi olla , että seksimme parani, et ollut siitä
      aluksi huolissasi. Kun aloitin salilla käynnin ja
      muistin hoitaa myös ulkonäköäni ( et edes
      huomannut). Hoikistuin aloin pukeutua taas
      mieliksi itselleni en muille... Ehkä silloin
      sinulla alkoi raksuttaa kopassa. Oliko minulla
      toinen?? Ei minulla ei ollut toista, mutta
      kuitenkin olin saanut ystävän, joka välitti
      vaikka olikin kaukana. Sinussa heräsi
      mustasukkaisuus; väliäkö sillä en ollut tehnyt
      mitään pahaa. En ainakaan tunne niin...Jos
      sinulla on aikomus jättää minut sen takia, että
      olen tavannut ystävän. Olet vapaa niin tekemään
      ja rakentamaan uuden elämän. Minä olen kuitenkin
      tyytyväinen nykyiseen, enkä kuitenkaan vaihtaisi
      SINUA kehenkään toiseen.
      Tapaan sitä meistä vieläkin virtuaali
      maailmassamme, eikä minulla ole aikomustakaan
      jättää häntä.Voin lohduttaa sinua meillä ei ole
      aikomustakaan tavata, eipä tuo kai olisi edes
      mahdollista...( jos se lohduttaa).
      Kaikkea parasta sinulle

      • Sama mies

        Tarinassa tulee esille se tavallisin, eli mies
        on enemmän tai vähemmän omissa
        maailmoissa eläjä... laiminlyö sua jne... ja se
        kieltämättä tuntuu hassulta, että miksi mies
        vasta sitten alkaa ajattelemaan kun on ikään
        kuin aihetta mustasukkaisuuteen. Mutta jos ei
        yrityksistä huolimatta tapahdu mitään, niin
        ymmärrän että silloin tulee helposti otettua
        tilanne tiukemmin omiin käsiin.

        Mä olen ehkä vähän ihmeissäni tästä meidän
        tapauksesta, koska mä kuitenkin olen häntä
        huomioinut, kehunut aina kun ollut vähänkin
        syytä.. välillä tosin on ollut puuduttavaa, ei
        aina huomiointia tms. mutta aivan vastaavaa
        vaimon puolelta, enkä silti ole lähtenyt
        "piristämään" elämää, koska tiedän, että se
        loukkaa häntä. Olen myös ollut kiinnostunut
        siitä, mitä mieltä hän on ollut minusta jne.
        Ehkä se oli ainoastaan siitä kiinni, että olin
        liikaa töissä, että joutu olee paljon yksin...
        tottakai olin myös usein väsynyt rankasta
        työtahdista. Ehkä sekin...

        Olen aina sanonut vaimolle, että mulle on ok,
        että hänelläkin on miespuolisia ystäviä, saa
        chattaillä...

        Tää on nyt tällä hetkellä niin vaikea itelleen
        selittää.... tuntuu, että mua on petetty...
        henkisesti... mihin se olisi johtanut jos asiat
        ei olisi tullut ilmi. Monet tällä osastolla ovat
        samaa mieltä mun kanssa. Silti... ehkä vaimo
        vain haki jotain "korviketta" ja eteen ilmestyi
        chat. Kuitenkin päivä päivältä ymmärrän
        paremmin vaimoa, miksi näin kävi... kuitenkin
        mielessä on myös, että miksi se on mun
        mielestä epärehellistä... kuitenkin olen aina
        vaimon puolella... ristiriitaiset fiilikset, vai
        mitä?

        Aika hyvin, että ehdotin eräälle naiselle aivan
        samaa, eli tee jotain uutta... ala huolehtimaan
        ulkonäöstäsi ja tekemään jotain mikä
        herättää miehen mielenkiinnon... eli
        suosittelin tietyin varauksin herättelemään
        mustasukkaisuutta:)

        Vaimon chattikumppani myönsi, että hän oli
        vain "pillujahdissa"... hän puheidensa
        mukaan menossa naimisiin... silti valmiina
        rikkomaan toisen avioliiton... jos sen sällin
        saisin kädenulottuville niin uskoisin, että
        voisin tehdä jotain "asiatonta". Näissä
        asioissa en vain ymmärrä tuollaista
        kusettamista.

        Tsemppiä sullekin:)


      • sama mari
        Sama mies kirjoitti:

        Tarinassa tulee esille se tavallisin, eli mies
        on enemmän tai vähemmän omissa
        maailmoissa eläjä... laiminlyö sua jne... ja se
        kieltämättä tuntuu hassulta, että miksi mies
        vasta sitten alkaa ajattelemaan kun on ikään
        kuin aihetta mustasukkaisuuteen. Mutta jos ei
        yrityksistä huolimatta tapahdu mitään, niin
        ymmärrän että silloin tulee helposti otettua
        tilanne tiukemmin omiin käsiin.

        Mä olen ehkä vähän ihmeissäni tästä meidän
        tapauksesta, koska mä kuitenkin olen häntä
        huomioinut, kehunut aina kun ollut vähänkin
        syytä.. välillä tosin on ollut puuduttavaa, ei
        aina huomiointia tms. mutta aivan vastaavaa
        vaimon puolelta, enkä silti ole lähtenyt
        "piristämään" elämää, koska tiedän, että se
        loukkaa häntä. Olen myös ollut kiinnostunut
        siitä, mitä mieltä hän on ollut minusta jne.
        Ehkä se oli ainoastaan siitä kiinni, että olin
        liikaa töissä, että joutu olee paljon yksin...
        tottakai olin myös usein väsynyt rankasta
        työtahdista. Ehkä sekin...

        Olen aina sanonut vaimolle, että mulle on ok,
        että hänelläkin on miespuolisia ystäviä, saa
        chattaillä...

        Tää on nyt tällä hetkellä niin vaikea itelleen
        selittää.... tuntuu, että mua on petetty...
        henkisesti... mihin se olisi johtanut jos asiat
        ei olisi tullut ilmi. Monet tällä osastolla ovat
        samaa mieltä mun kanssa. Silti... ehkä vaimo
        vain haki jotain "korviketta" ja eteen ilmestyi
        chat. Kuitenkin päivä päivältä ymmärrän
        paremmin vaimoa, miksi näin kävi... kuitenkin
        mielessä on myös, että miksi se on mun
        mielestä epärehellistä... kuitenkin olen aina
        vaimon puolella... ristiriitaiset fiilikset, vai
        mitä?

        Aika hyvin, että ehdotin eräälle naiselle aivan
        samaa, eli tee jotain uutta... ala huolehtimaan
        ulkonäöstäsi ja tekemään jotain mikä
        herättää miehen mielenkiinnon... eli
        suosittelin tietyin varauksin herättelemään
        mustasukkaisuutta:)

        Vaimon chattikumppani myönsi, että hän oli
        vain "pillujahdissa"... hän puheidensa
        mukaan menossa naimisiin... silti valmiina
        rikkomaan toisen avioliiton... jos sen sällin
        saisin kädenulottuville niin uskoisin, että
        voisin tehdä jotain "asiatonta". Näissä
        asioissa en vain ymmärrä tuollaista
        kusettamista.

        Tsemppiä sullekin:)

        Onneksi, olette nyt sopineet kuten olen
        lukenut...

        Saitkin aika paljon hälyä nousemaan asiasta, (
        kiva joskus nostaa pölyt maasta) josta kukaan ei
        oikeastaan koskaa kehtaa puhua.. Kuinka moni
        myöntää chättilevänsä...?! Ei monikkaan...

        Kiitos kannustuksesta


    • vinkkejä epäilijälle

      Olen sitä mieltä mustasukkaisuus ja epäilyt ovat
      aiheettomia, mikäli vaimosi chattailu pysyy vain
      ja ainoastaan "flirttailu"-tasolla ja kaiken
      lisäksi ellei hän ole näytä teoin kiinnostustaan
      "näkymätöntä chatti-kaveria" kohtaan ei sinun
      kannata olla mokomasta flirtistä moksiskaan.Vielä
      jos se vaikuttaa sänkykamari puolellekin
      positiivisesti.En ymmärrä miksette juttele
      asiasta avoimesti ja suoraan. ´Kysy naiseltasi
      mihin hän pyrkii, haluaako hän että olet
      mustasukkainen vai miksi hän loukkaa moisella
      käytöksellä sinua? Kysy häneltä onko hänellä
      aihetta moiseen käytökseen? Puuttuuko väliltänne
      se jokin tunne tai onko kenties mielenkiinto
      hävinnyt arjen keskellä sinua kohtaan?
      vain suorapuhuminen auttaa tässä tilanteessa.
      Muuta en voi sanoa!

    • frog

      Olet aivan oikeassa.... jos keskustelu on edennyt
      noinkin pitkälle niin voi myös olettaa/odottaa
      että seuraavaksi ei enää riitä pelkkä kirjoittelu
      vaan ehkä käydään kahvilla ...yms. jos vielä
      sinun kannaltasi asiat hoituvat huonosti niin se
      chatti kumppani ei olekkaan sellainen hirviö kun
      jotkut mustasukkaisuudesta aina selittelevät...se
      on kumminkin vaan joku 120cm 160kg... ja
      epämiellyttävä ei siis syytä
      mustasukkaisuuteen...EIKÖ!!! Johan se todistaa
      ettei vaimosi ole rehellinen jos kirjoittelee
      teidän yksityis asoita jollekkin joka voi vaikka
      olla naapurisi,pomosi tai vaikka serkkusi... En
      halua pahentaa oloasi ruokkimalla
      mustasukkaisuuttasi mutta muista olla realisti.
      Kokemuksesta tiedän että hyvin moni chatti
      ystävyys menee jossain vaiheessa siihen että
      mennään leffaan,kahville tai jotain muuta ja
      sitten VALEHDELLAAN että auto hajosi tai kävin
      kaverin luona..... Jos ei muu auta niin luovu
      internetistä ja maksa laskut taas muilla
      tavoilla ... voihan vaimosi mennä vaikka
      kirjastoon ja lukea kirjoja ,lenkkeillä tai
      jotain muuta mikä vahingoittaa vähemmän
      suhdettanne ja sitä paitsi ei ole terveellistä
      istua ruudun ääressä näpyttelemässä pitkin
      päivää...... *Tiedän mikä tai mihin chatti pystyy*

    • annakaisa

      Olen "harrastanut" chattailua tästä syksytä
      lähtien. Joskus, harvoin, chatissa löytää todella
      mukavan juttukumppanin, jonka kanssa haluaa
      vaihtaa ajatuksia jatkossakin. Tällaisten
      tyyppien kanssa olen vaihtanut mailiosoitteita
      siitä syystä, että uuden chattailukerran
      ja "tapaamisen" sopiminen on helpompaa. On
      mukavampi vaihtaa ajatuksia "tutun" kanssa, joka
      tietää elämästäni jotain.

      Kerron aina rehellisesti elämäntilanteestani ja
      itsestäni. En voi tietenkään olla varma, tekeekö
      juttukumppanini samoin, mutta valheella on lyhyet
      jäljet ja se kyllä paljastuu ennen pitkää.
      Itsellä kuitenkin on hyvä mieli, kun ei ole
      mitään salattavaa eikä ole kenellekään antanut
      muuta kuvaa itsestään kuin millainen
      todellisuudessa on.

      Omista asioista puhuminen anonyymille, anonyymina
      on hirveän paljon helpompaa ja olen huomannut,
      että kun näistä aroista asioista on pystynyt
      puhumaan jonkun kanssa virtuaalisesti, ne on
      helpompi ottaa esille myös "todellisessa"
      elämässä. Siinä mielessä chatti on hyvä paikka.

      Helpostihan siinä kyllä alkaa pilvilinnoja
      rakentamaan, jos ei osaa pitää jalkojaan maassa.
      Itse pidän huolen siitä, että pysyn ehdottoman
      anonyymina, en paljasta itsestäni liian
      henkilökohtaisia asioita enkä tyrkyttele
      puhelinnumeroani jne.

      Taitava puhuja saa helposti ihmisen, ja varsinkin
      naisen sekaisin. Ehkä vaimosikin oppii vasta
      kantapään kautta. Sen vaan soisi tapahtuvan ennen
      kuin on liian myöhäistä.

      Onkohan vaimosi chattailu tuorekin harrastus?
      Kyllä luulisi hänenkin kohdallaan vastaan tulleen
      sellaisia tapauksia, joiden perusteella hän
      tajuaisi chattimaailman "petollisuuden", ettei
      pidä uskoa kaikkea.

      Omalla kohdallani ainakin kävi niin, että
      ensimmäisten kertojen jälkeen sitä eli vaikka
      minkälaisissa "satumaailmoissa", mutta ajan myötä
      sitä on jotenkin kasvanut ja ymmärtänyt että
      chattimaailma on erillinen todellisesta ja
      sellaisena se myös tulee pitää.

      Harmi kun vaimosi on salannut sinulta asioita.
      Oletko ajatellut kertoa hänelle tästä täällä
      aikaansaamastasi keskustelusta? Hän voisi "oppia"
      jotakin, kun lukisi, mitä mieltä tapauksestanne
      ollaan oltu. Varsinkin jos hän on sitä tyyppiä,
      että menee vähän muiden mielipiteiden mukaan..
      sellaisen kuvan ainakin minä viestistäsi sain.

      Jos vaimosi on kertonut chattikumppaneilleen
      huonoista puolistasi ja kyseenalaistanut tiettyjä
      taitojasi, suosittelen "nostamaan kissan
      pöydälle" ja keskustelemaan avoimesti asioista
      sekä sen jälkeen tekemään niille jotain. Ja
      toisinpäinkin, ehkä sinunkin on aika antaa
      palautetta samoista aiheista, ei kai vaimosikaan
      mielestäsi täydellinen ole?

      Oletteko ajatelleet, että voisitte tavata
      toisenne chatissa myös? Suomalaisillehan
      kaikki "tärkeät" asiat on hirveän vaikeita
      ratkaista puhumalla kasvoista kasvoihin, jospa
      teidän olisi helpompi jutella virtuaalisesti? Tai
      puhua vaikka vähän tuhmiakin.. Se voisi antaa
      aivan uudenlaista potkua teidänkin suhteeseen..?

      Tässä nyt joitain ajatuksia ja ideoita, mitä
      juttusi herätti...

      • Sama mies

        Kyllä tämä chatjuttu oli ehkä meille
        molemmille yllätys... tuore "harrastus" kyllä
        vaimolla.

        Toisaalta mun mielestä on ihan jees, että voi
        keskustella muittenkin kanssa... vaikka vähän
        syvällisemminkin. Yllätyin vähän, että se
        kolahtikin aika ikävästi... tottakai siitä tuli
        mieleen kaikki pahat mahdollisuudet, miksi
        se saikin ikävän käänteen.

        Kyllä vaimon kanssa on asiasta juteltu ja asia
        on selvitetty, anteeksi pyydetty ja annettu
        puolin ja toisin. Vaimo ymmärtää mun kannan
        asiaan hyvin... kun vähän mietti, että miten
        asia olisi toisin päin:) Ehkä asia olisi ihan
        päinvastainen jos vaimo olisi rehellisyyden
        nimissä kertonut asioista. Musta se olisi ollut
        reilua.

        Aivan.... kukaan ei ole täydellinen... siksi niitä
        hairahduksia saattaa sattuakin... joskus
        ajattelematta.

        Vaimo on käynyt lukemassa kyllä näitä
        juttuja... ja uskon, että on saanut paljon uutta
        tietoa.

        Nyt meillä taas mene hyvin... itseasiassa
        todella hyvin... mutta tietenkin tällaiset ikävät
        tapahtumat jättävät jälkensä ("mitä
        seuraavaksi?")

        Kun asiat tuli ilmi, niin vaimon chatkumppani
        myönsi olleensa "pillujahdissa"... naimisiin
        kohta menevä mies oli valmis rikkomaan
        toisen avioliiton... tämä v***ttaa oikeesti. Ja
        uskon että jos saisin kyseisen kaverin käden
        ulottuville niin saattaa olla että käsi kävisi
        nopeammin kuin ajatus.


      • madonna
        Sama mies kirjoitti:

        Kyllä tämä chatjuttu oli ehkä meille
        molemmille yllätys... tuore "harrastus" kyllä
        vaimolla.

        Toisaalta mun mielestä on ihan jees, että voi
        keskustella muittenkin kanssa... vaikka vähän
        syvällisemminkin. Yllätyin vähän, että se
        kolahtikin aika ikävästi... tottakai siitä tuli
        mieleen kaikki pahat mahdollisuudet, miksi
        se saikin ikävän käänteen.

        Kyllä vaimon kanssa on asiasta juteltu ja asia
        on selvitetty, anteeksi pyydetty ja annettu
        puolin ja toisin. Vaimo ymmärtää mun kannan
        asiaan hyvin... kun vähän mietti, että miten
        asia olisi toisin päin:) Ehkä asia olisi ihan
        päinvastainen jos vaimo olisi rehellisyyden
        nimissä kertonut asioista. Musta se olisi ollut
        reilua.

        Aivan.... kukaan ei ole täydellinen... siksi niitä
        hairahduksia saattaa sattuakin... joskus
        ajattelematta.

        Vaimo on käynyt lukemassa kyllä näitä
        juttuja... ja uskon, että on saanut paljon uutta
        tietoa.

        Nyt meillä taas mene hyvin... itseasiassa
        todella hyvin... mutta tietenkin tällaiset ikävät
        tapahtumat jättävät jälkensä ("mitä
        seuraavaksi?")

        Kun asiat tuli ilmi, niin vaimon chatkumppani
        myönsi olleensa "pillujahdissa"... naimisiin
        kohta menevä mies oli valmis rikkomaan
        toisen avioliiton... tämä v***ttaa oikeesti. Ja
        uskon että jos saisin kyseisen kaverin käden
        ulottuville niin saattaa olla että käsi kävisi
        nopeammin kuin ajatus.

        Vai kävisi käsi nopeammin kuin ajatus!...niin,
        sun ajatuksen juoksulla tosiaan vika on aina
        muissa kuin sinussa tai ehkä vaimossasi...
        Oi miks meitä rangaistaan täällä tuollaisilla
        vajaaälyisillä, yksinkertaisilla, säälittävillä
        ja turhilla olioilla????????? (oi mikä macho hän
        yrittääkään olla!? :-)...)


      • Tytteli
        Sama mies kirjoitti:

        Kyllä tämä chatjuttu oli ehkä meille
        molemmille yllätys... tuore "harrastus" kyllä
        vaimolla.

        Toisaalta mun mielestä on ihan jees, että voi
        keskustella muittenkin kanssa... vaikka vähän
        syvällisemminkin. Yllätyin vähän, että se
        kolahtikin aika ikävästi... tottakai siitä tuli
        mieleen kaikki pahat mahdollisuudet, miksi
        se saikin ikävän käänteen.

        Kyllä vaimon kanssa on asiasta juteltu ja asia
        on selvitetty, anteeksi pyydetty ja annettu
        puolin ja toisin. Vaimo ymmärtää mun kannan
        asiaan hyvin... kun vähän mietti, että miten
        asia olisi toisin päin:) Ehkä asia olisi ihan
        päinvastainen jos vaimo olisi rehellisyyden
        nimissä kertonut asioista. Musta se olisi ollut
        reilua.

        Aivan.... kukaan ei ole täydellinen... siksi niitä
        hairahduksia saattaa sattuakin... joskus
        ajattelematta.

        Vaimo on käynyt lukemassa kyllä näitä
        juttuja... ja uskon, että on saanut paljon uutta
        tietoa.

        Nyt meillä taas mene hyvin... itseasiassa
        todella hyvin... mutta tietenkin tällaiset ikävät
        tapahtumat jättävät jälkensä ("mitä
        seuraavaksi?")

        Kun asiat tuli ilmi, niin vaimon chatkumppani
        myönsi olleensa "pillujahdissa"... naimisiin
        kohta menevä mies oli valmis rikkomaan
        toisen avioliiton... tämä v***ttaa oikeesti. Ja
        uskon että jos saisin kyseisen kaverin käden
        ulottuville niin saattaa olla että käsi kävisi
        nopeammin kuin ajatus.

        Hyvä, te löysitte taas yhteisen sävelen!
        Avoin keskustelu auttaa paljon, vaimosi varmasti
        ymmärsi kantasi kun ajatteli asiaa toisin päin...
        toivottavasti teillä tästä eteenpäin puhutaan
        puhutaan ja puhutaan...
        Eihän zätissä mitään pahaa ole, kunhan muistetaan
        rajat...
        Pääasia ettei kukaan polttanut siipiään eikä
        myöskään siltoja takanaan ja elämä jatkuu!
        Kovasti mukavia hetkiä teille yhdessä ja kaikille
        muillekin lukijoille!=)


      • Sama mies
        madonna kirjoitti:

        Vai kävisi käsi nopeammin kuin ajatus!...niin,
        sun ajatuksen juoksulla tosiaan vika on aina
        muissa kuin sinussa tai ehkä vaimossasi...
        Oi miks meitä rangaistaan täällä tuollaisilla
        vajaaälyisillä, yksinkertaisilla, säälittävillä
        ja turhilla olioilla????????? (oi mikä macho hän
        yrittääkään olla!? :-)...)

        :)


      • madonna
        Sama mies kirjoitti:

        :)

        otit neuvostani vaarin ja katsoit muutkin
        viestit!...sopii hyvin luonteen kuvaasi...


      • Sama mies:)
        madonna kirjoitti:

        otit neuvostani vaarin ja katsoit muutkin
        viestit!...sopii hyvin luonteen kuvaasi...

        (: ellus nilethelav ,tilettääp niin äs ätsim


      • madeira/monte carlo
        Sama mies:) kirjoitti:

        (: ellus nilethelav ,tilettääp niin äs ätsim

        Opitko jotain uutta suojatyöpaikassasi eilen!?
        Onneksi olkoon, ehkä voit vihdoinkin eka kerran
        elämässäsi lähettää tänä vuonna itsellesi
        joulukortin!! Toiv. saat siitä selvän..
        Et vain hiffannut, että nyt alennuit todella
        teini murkun tasolle..
        oletkohan sinä sittenkin loppujen lopuksi 14 vee,
        hiljainen hissukka, vanhempien silmänilo,
        varsinkin iskän....
        t:madonna


      • 14 v mies
        madeira/monte carlo kirjoitti:

        Opitko jotain uutta suojatyöpaikassasi eilen!?
        Onneksi olkoon, ehkä voit vihdoinkin eka kerran
        elämässäsi lähettää tänä vuonna itsellesi
        joulukortin!! Toiv. saat siitä selvän..
        Et vain hiffannut, että nyt alennuit todella
        teini murkun tasolle..
        oletkohan sinä sittenkin loppujen lopuksi 14 vee,
        hiljainen hissukka, vanhempien silmänilo,
        varsinkin iskän....
        t:madonna

        Ihan juuri näin:))


      • madeira/monte carlo
        14 v mies kirjoitti:

        Ihan juuri näin:))

        sittenhän ymmärrämme/ymmärrät sinua/itseäsi...
        mitä toivoit joululahjaksi? chattikaverin?...


      • :)
        madeira/monte carlo kirjoitti:

        sittenhän ymmärrämme/ymmärrät sinua/itseäsi...
        mitä toivoit joululahjaksi? chattikaverin?...

        Nii tai joo... tai ei... tai... emmä tiiä. Kerro sä
        kun oot niin hyvä ihmistuntija.


    • ~LiitoOrava~

      Alkohan se keskustelu tästäkin. Luulenpa, että
      asiasta on mielipiteitä aikasta monia, mutta
      pitänee muistaa, että jos vaimo/mies chattailee
      ja pitää chatti-kaveria parempana vaihtoehtona
      kuin omaa puolisoaan, niin eiköhän suhteessa ole
      jotain muutakin outoa.
      Perustelen väitteeni siihen mielipiteeseeni, että
      mustasukkaisuus on AINA hölmöä. -> jos tuntuu,
      että sinulla on syytä mustasukkaisuuteen, niin on
      viisainta lopettaa koko suhde. Jos taas tuntuu,
      että omasta puolisosta ei tarvitse olla
      huolissaan, niin antaa toisen chatata ja jäynätä
      hölmömpiä :D

      Puolisoni (Avo sellainen) ottaa asiaan lisää
      kantaa huomenissa. Nyte met mennään kimpassa
      chattiin tai jotain....

      • akka

        Kertokaan, miten saisin ukkoni chattailemaan
        sensijaan, että hän löhöön ja haisee sohvalla!
        chattailu olisi yksi hyvä keino päästä eroon
        haisevasta otuksesta.
        Kateellisena luen juttuja, että mies alkoi
        chattalemaan ja muutti sitten pois kotoa!


    • *Woman67*

      Hetken jo pelästyin, että MINUN miehenikö tuon
      jutun kirjoitti... Niin kovin tutulta tuntui,
      niin monesti asiasta keskustelleet...
      Ymmärrän siis sinua todella hyvin. Ymmärrän
      epätietoisuutesi, pelkosi ja epäilyksesi, mutta
      samalla ymmärrän kovasti myös vaimoasi..
      Itse aloin chattailla reilut vuosi sitten, kun
      avioliitosta oli jäljellä enää vain "kuori"..
      Avioliittomme parani todellakin, monin tavoin,
      melkein heti kun "jäin kiinni". Mies alkoi olla
      kiinnostunut minusta uudestaan, ja sen myötä
      kaikki muukin alkoi loksahtaa uudestaan
      paikoilleen!! Alku oli silti hankalaa, koska
      tavallaan "rakastuin" erääseen mieheen, jonka
      kanssa useimmin keskustelin. Oli hankalaa saada
      kiinni enää siitä "vanhasta". Mutta kuukausien
      myötä kaikki kuitenkin parani paranemistaan,
      PUHUMALLA!
      Nyt siitä on siis kulunut jo yli vuosi..
      Chattailuintoni on hieman laantunut, samalla
      miehen mustasukkaisuus.. Mutta se on todella
      minunkin pakko sanoa; ainakaan minun kohdallani
      ei ole ollut sellaista, että tekisin "selän
      takana" mitään suunnitelmia, ei ollenkaan! Nautin
      vain jutella... ja seksielämääkin se kummasti
      piristää, kuten teilläkin! ;)
      JUTELKAA!!

    • Wake up and smell the tea

      Se on joskus sellainen juttu, että just
      tommosista virtuaalihaavechattikavereista tulee
      se fantasiatyyppi. Jotain täysin epärealistista
      ja saavuttamatonta. Unelmien mies. Olen kokenut
      saman illuusion, mutta kun realistisesti katson
      peiliin niin tajuun ettei tässä oo mitään järkee.
      Kun haluaa kaiken ja ei oo mitään itellä
      tarjottavaa..Ostin yhen uuden levyn viime
      viikolla, jossa oli mun mielestä aivan loistavat
      sanat sisältävä biisi..just tästä aiheesta.

      Hei, missä oot mies tällainen?
      Deittisivuille mä laitan ilmoituksen.
      En tarvii mitään ihmeempää, kuin sun hauis se
      vain kääntää pään ja mä pohdintoihis koukkuun
      jään.

      Sivuilta harlekiinin löydän sut, kuin Tauno Palo
      kaadat mut.
      Kun katson silmies kipinää, oon täysin tuulen
      viemää, tuntuu kuin vois en hengittää...

      Hei, missä oot...

      On lempi leffas casablanca, serenadin virität
      kuin Paul anka. Oot Brad Pitt, George Clooney ja
      Gregory Peck ja kun muutan mieltäni, suutu
      et,et,et vaan kosketuksellas palkitset

      Hei, missä oot mies tällainen...


      Osu ja uppos. Esittäjä Jaana Raivio levyltä
      Enkelin unta.

    • boy-81

      niin...tapasin kivan naisen jonka kanssa
      seurustelin kolmisen vuotta...tapasimme
      sattumalta chatissa...jossa en ollut naista
      etsimässä mutta hän vain jotenkin...iski minut.
      meillä meni se kolmevuotta hyvin kunnes eräänä
      iltana menin chatiin kun kaukana asuva serruni
      halusi vaihtaa kuulumisia...menin paikalle
      erinimellä kuin yleensä ja kas kummaa kultanihan
      täällä...mutta mitä tekemässä...etsimässä seuraa.
      no minähän rupesin chattaa hänen kanssaan jolloin
      hetken päästä käsi ilmi että hän etsi vapaita
      kundeja ihan tapaamis mielessä...
      lähdin samantien pois chatista ja vasta
      seuraavana päivänä rupesin tiedustelemaan häneltä
      asiasta....useamman tunnin päästä hän vasta
      kertoi harrastaneensa tätä jo puolivuotta mutta
      ei halunnut että tämä mitenkään vaikuttaisi
      meidän suhteeseen...oli kuulemma pelkkää
      leikkiä...ja ettei hän heitä "oikeasti" edes
      tavannut...en vieläkään luota naiseen...enkä
      varmaan tule koskaan luottamaankaan...mutta
      tulihan asia kerrottua...hmm....=(...vie vieläkin
      mielen matalaksi

      • kasva

        yhyyy!!
        Ihan tässä liikuttuu...nyt oli kyllä kyse
        aikuisten suhteesta ja chattailystä..ei teidän
        lasten. Kasvakaa vaan rauhassa.


      • Nörtti
        kasva kirjoitti:

        yhyyy!!
        Ihan tässä liikuttuu...nyt oli kyllä kyse
        aikuisten suhteesta ja chattailystä..ei teidän
        lasten. Kasvakaa vaan rauhassa.

        Miksi meidän pitäisi kasvaa, kun nykyään te
        aikuisette olette aivan pikkulasten tasolla niin
        henkisesti kuin fyysisestikin. Salkkareita,
        sauvakävelyä ja chattailua. Haha.


      • !!!!!!!!!!!!!
        Nörtti kirjoitti:

        Miksi meidän pitäisi kasvaa, kun nykyään te
        aikuisette olette aivan pikkulasten tasolla niin
        henkisesti kuin fyysisestikin. Salkkareita,
        sauvakävelyä ja chattailua. Haha.

        Just ton takia!! Lue tekstisi, vain toukka
        kirjoittaa noin...(putsaa finnisi ja jatka
        barbien pukemista).


    • rc

      Aivan samanlainen tapahtui minulle jo vuosi
      sitten. Teen melkein pakosta kolmivuorotyötä ja
      olen aivan puhki. Silloin kun olen hereillä, olen
      koomassa.. siis en jaksa tehdä mitään. Tämä sai
      vaimoni tsattailemaan netissä. En voinut
      kuvitellakaan moista. Melkoinen shokki se oli.

      Meni kaksi kuukautta ennenkuin sänkyhommat
      alkoivat sujua ilman epäilyksiä. Sekin vain
      siksi, että lopetimme kotiliittymän yhteisestä
      sopimuksesta. Vaimo myönsi, että siihen jää liian
      helposti kiinni. Itsekään en aivan putipuhtoinen
      ole, sillä jäin vuotta aiemmin kiinni
      aikuissivuista. Siksi ehkä oli helpompi antaa
      anteeksi..

      Nyttemmin meillä kärsitään enää vain yhteisen
      ajan puutteesta vuorotöistä johtuen. Mutta
      sellaista se elämä on.

      • leena

        .. hienoa että tälläinen keskustelu on syntynyt.
        Sitä luulee olevansa yksin ja meitä on näin
        paljon....
        Olen itse se pariskunnan chattaileva osapuoli.
        En ainakaan myönnä olevani koukussa =) ,vaikka
        ehkä vähän olenkin..
        Olen aina rehellinen ja kerron perhetilanteeni.
        Ketään en ole tavannut, pyrin ns. normaaliin
        keskusteluun ja nautin siitä.
        Nyt olen puolivuotta keskustellut melko
        vakituisesti ulkomailla asuvan miehen kanssa..
        Tiedän hänen kohta tulevan käymään suomessa.
        Olen tehnyt selväksi myös hänelle, että perheeni
        on minulle todellakin tärkein asia elämässä.
        Mieli tekisi tavata, kavereina. En tiedä onko se
        viisasta..?


      • voi itku
        leena kirjoitti:

        .. hienoa että tälläinen keskustelu on syntynyt.
        Sitä luulee olevansa yksin ja meitä on näin
        paljon....
        Olen itse se pariskunnan chattaileva osapuoli.
        En ainakaan myönnä olevani koukussa =) ,vaikka
        ehkä vähän olenkin..
        Olen aina rehellinen ja kerron perhetilanteeni.
        Ketään en ole tavannut, pyrin ns. normaaliin
        keskusteluun ja nautin siitä.
        Nyt olen puolivuotta keskustellut melko
        vakituisesti ulkomailla asuvan miehen kanssa..
        Tiedän hänen kohta tulevan käymään suomessa.
        Olen tehnyt selväksi myös hänelle, että perheeni
        on minulle todellakin tärkein asia elämässä.
        Mieli tekisi tavata, kavereina. En tiedä onko se
        viisasta..?

        Kyllä se on niin, että jos pystyt kohtaamaan
        kasvotusten, niin kyllä sitten viemään
        pidemmällekin. Niin ja jos sulla on jonkunlainen
        positiivinen mielikuva... niin anna sellaisena
        ollakin.

        Joku vois tietty sanoa, että antaa palaa.
        Mutta ei siinä avioliiton hyvin käy.

        Ja jos mies saa tietää, että olet tapaillut
        jotain miestä ihan vain jutustelumielessä, josta
        tietenkään et ole kertonut miehellesi.. niin
        kyllä sinä olet se onneton osapuoli sen jälkeen.


      • Olen itse kokoenut saman
        leena kirjoitti:

        .. hienoa että tälläinen keskustelu on syntynyt.
        Sitä luulee olevansa yksin ja meitä on näin
        paljon....
        Olen itse se pariskunnan chattaileva osapuoli.
        En ainakaan myönnä olevani koukussa =) ,vaikka
        ehkä vähän olenkin..
        Olen aina rehellinen ja kerron perhetilanteeni.
        Ketään en ole tavannut, pyrin ns. normaaliin
        keskusteluun ja nautin siitä.
        Nyt olen puolivuotta keskustellut melko
        vakituisesti ulkomailla asuvan miehen kanssa..
        Tiedän hänen kohta tulevan käymään suomessa.
        Olen tehnyt selväksi myös hänelle, että perheeni
        on minulle todellakin tärkein asia elämässä.
        Mieli tekisi tavata, kavereina. En tiedä onko se
        viisasta..?

        Kysyit kannattaako..... Kannattaa, jos lähdet
        siltä linjalta kin olet ajatellut,,, perhe ensin.
        Mutta jos mielessä käy edes pinikin pilke jostain
        muusta; Anna olla. Annan sinulle ystävän
        neuvon... Omasta kokoemuksesta puhun... (muista
        pienikin ajatus riittää sytyttämään ison liekin)


    • Mister

      ...samalla mitalla takaisin. Tee hänet
      mustasukkaiseksi...

    • ItsekinSamanVirheenTehnyt

      Kävin chatissä elämäni ekan kerran kesällä
      töissä, kun piti kekesiä jotain tekemistä...ja
      jäin ekasta kerrasta koukkuun jutskaa saman
      tyypin kanssa. Olen seurustellut pitkään oman
      mieheni kanssa(ei tää chattimies) ja tuntui, että
      sain taas kokea sen alkuhuuman,joka suhteesta
      (parhaimmastakin)aina katoaa ajan myötä.

      Vaikka tunsin huonoa omatuntoa tekemisestäni,
      olin koukussa koko touhussa. Chatti rupesi
      kuitenkin hyvin pian ahdistamaan mua ja vei ihan
      liikaa aikaa, joten vaihdoimme sähköpostiosoitteet
      (en omalla nimelläni) ja kirjoiteltiin sen kautta.

      Tätä jatkui kuukauden verran, kunnes tajusin
      lopettaa koko homman. Chattimies oli omassa
      suhteessaan umpikujassa ja jälkeenpäin ajateltuna
      uskon sen vetäneen minut mukanaan uskomaan, että
      omassa suhteessani olisi jotain vikaa myös.
      Onneksi tulin järkiini ja voin vannoa, etten mene
      enää koskaan chattiin. Joillekin se paikka sopii,
      muttei mulle.

      Väitän,että intiimiys, jonka voi chatissa
      saavuttaa vastaa sitä, mitä ihmiset voivat
      saavuttaa kasvotusten. Joskus jopa enemmän, sillä
      pystyy puhumaan vieläkin avoimemmin asioista.
      Olisin itekin ihan rikki, jos mieheni olis tehnyt
      saman...tuntuis ihan pettämiseltä!

      Olen siis jäänyt kerran samaan koukkuun, mutta
      tajusin irrottautua siitä ajoissa...tulin
      järkiini. Enkä tee samaa virhettä toista kertaa.

      Ohjesäännöksi muuten se, että chatti-ihminen ei
      ole juuri koskaan se, millaiseksi hänet
      kuvittelet!

      Tsemppiä:)

      • samavaimo

        Hei kaikille!

        Aluksi ajattelin etten kirjoita tänne ollenkaan,
        halusin pitää tämän vain
        mieheni "selviytymiskeinona". Nyt kuitenkin
        haluan sanoa, että olen todella yllättynyt
        vastausten määrästä ja mielenkiinnosta tämän
        asian suhteen. Chatti taitaakin olla yllättävän
        iso ongelma monessa parisuhteessa.

        Minäpä kerro hieman taustaa. Meillä on todellakin
        pitkä parisuhde takana(..ja vielä pidempi edessä).
        Olemme molemmat vasta kolmekymppisiä, lapsena
        alettu jo seurustelemaan.
        Arki on asia mitä me rakastamme, mutta täytyy
        myöntää että sekin joskus saattaa yllättää.
        Vuosien myötä kaikki vaan alkoi urautua, aamulla
        töihin ja illalla kotiin. Näimme todella vähän
        toisiamme. Suorastaan olemme viime vuodet
        juosseet rahan perässä. Töitä on tehty niin
        paljon kun vaan on pystytty. Vaikka rahaa tuli ei
        kaikki ollutkaan niin hauskaa kuin oli ajateltu.
        Väliltämme puuttuikin jo jotain. Mutta ei sitä
        ehditty pohtimaan sen enempää. Oli aina
        kiire...jonnekin.

        Kahden keskiset menot loppui kokonaan, jos
        jonnekin mentiin, siinä oli aina lapset mukana.

        Tietokone tuli meille vasta oikeastaan viime
        keväänä...pojalle pelikoneeksi ja minulle
        laskujen maksuja varten. En ole ollut koskaan
        kiinnostunut näistä vehkeistä, mutta kerran...
        kun makselin laskuja en sulkenutkaan konetta vaan
        aloin katsella mitä sieltä löytyy. Ja kuinka
        ollakaan löysin chatin. En ollut koskaan
        sellaisessa paikassa ollut, enkä uskonut
        menevänikään. Itseasiassa en tiennyt siitä mitään.
        Aloin jutella eri ihmisten kanssa, se tuntui
        kivalta, koska olin aina illat kotona lasten
        kanssa. Tuntui niin piristävältä jutella..ja mikä
        parasta kotoa käsin, ei tarvinnut muuta kuin
        avata kone ja juttu seuraa oli vaikka kuinka
        paljon. Nopeasti homma kuitenkin alkoi saada
        epäilyttäviä piirteitä. Seksihän siellä olikin se
        pop-juttu.
        Useimmiten olin oman kaupunkiní chatissa. Mitä
        useammin siellä kävin, aloikin
        muodostumaan "kaverisuhteita". Joidenkin kanssa
        vain moikattiin, mutta pari oli sellasta, että
        juteltiin kaikesta kivasta. Eräs kaveri pyysi
        minulta usein sähköpostiosoitetta, en suostunut
        aluksi..mutta sitten annoin sen. Ja se se vasta
        tyhmyyden huippu olikin. Tässä vaiheessa kyllä
        mietin mitä olen tehnyt, mutta en vaan katsonut
        tekeväni väärin! En suunnitellut edes tapaamisia,
        mutta nyt ymmärrän kyllä että kirjoituskaverini
        ei muuta halunnutkaan. Ja mikä RAIVOSTUTTAVINTA,
        useimmat miehet haluavat nimenomaan perheellisiä
        naisia!! Suurinosa miehistä oli myös perheellisiä
        tai "nuoria miehiä", joilla on tyttöystävä, mutta
        haluavat seksikokemuksia. Eli oletan että
        perheellisen naisen kanssa on turvallista olla,
        koska salassa pito on taattu.
        En olisi mennyt tapaamisvaiheeseen missään
        tapauksessa, halusin vain hyvän ajatustenvaihto
        kaverin. Mutta olin tyhmä! Minullahan oli
        maailman paras kaveri vieressäni, oma mieheni.
        Vika oli kylläkin siinä että juttelimme liian
        vähän ja työpäivät oli miehellä pitkät.
        Ymmärrän täysin että mieheni säikähti tilannetta
        ja pelkäsi, että olen jo tapaillutkin muita.
        Tämä "kriisi" on ollut näin jälkikäteen
        ajateltuna vain hyväksi meille. Olemme taas
        huomanneet miten tärkeitä olemme toisillemme.
        Seksikin on pitkästä aikaa erittäin nautittavaa
        ja omaakin aikaa olemme järjestäneet paljon
        enemmän. Rakkaus on ollut piilossa, mutta nyt se
        on kaivettu esiin. MINULLA ON MAAILMAN HELLIN JA
        IHANIN AVIOMIES!
        ..ja ne chattitouhut olen jättänyt, tai melkein.
        Joskus olen käynyt siellä, mutta vain käynyt.
        Tässä tämä tarina.


      • unelmoijatar
        samavaimo kirjoitti:

        Hei kaikille!

        Aluksi ajattelin etten kirjoita tänne ollenkaan,
        halusin pitää tämän vain
        mieheni "selviytymiskeinona". Nyt kuitenkin
        haluan sanoa, että olen todella yllättynyt
        vastausten määrästä ja mielenkiinnosta tämän
        asian suhteen. Chatti taitaakin olla yllättävän
        iso ongelma monessa parisuhteessa.

        Minäpä kerro hieman taustaa. Meillä on todellakin
        pitkä parisuhde takana(..ja vielä pidempi edessä).
        Olemme molemmat vasta kolmekymppisiä, lapsena
        alettu jo seurustelemaan.
        Arki on asia mitä me rakastamme, mutta täytyy
        myöntää että sekin joskus saattaa yllättää.
        Vuosien myötä kaikki vaan alkoi urautua, aamulla
        töihin ja illalla kotiin. Näimme todella vähän
        toisiamme. Suorastaan olemme viime vuodet
        juosseet rahan perässä. Töitä on tehty niin
        paljon kun vaan on pystytty. Vaikka rahaa tuli ei
        kaikki ollutkaan niin hauskaa kuin oli ajateltu.
        Väliltämme puuttuikin jo jotain. Mutta ei sitä
        ehditty pohtimaan sen enempää. Oli aina
        kiire...jonnekin.

        Kahden keskiset menot loppui kokonaan, jos
        jonnekin mentiin, siinä oli aina lapset mukana.

        Tietokone tuli meille vasta oikeastaan viime
        keväänä...pojalle pelikoneeksi ja minulle
        laskujen maksuja varten. En ole ollut koskaan
        kiinnostunut näistä vehkeistä, mutta kerran...
        kun makselin laskuja en sulkenutkaan konetta vaan
        aloin katsella mitä sieltä löytyy. Ja kuinka
        ollakaan löysin chatin. En ollut koskaan
        sellaisessa paikassa ollut, enkä uskonut
        menevänikään. Itseasiassa en tiennyt siitä mitään.
        Aloin jutella eri ihmisten kanssa, se tuntui
        kivalta, koska olin aina illat kotona lasten
        kanssa. Tuntui niin piristävältä jutella..ja mikä
        parasta kotoa käsin, ei tarvinnut muuta kuin
        avata kone ja juttu seuraa oli vaikka kuinka
        paljon. Nopeasti homma kuitenkin alkoi saada
        epäilyttäviä piirteitä. Seksihän siellä olikin se
        pop-juttu.
        Useimmiten olin oman kaupunkiní chatissa. Mitä
        useammin siellä kävin, aloikin
        muodostumaan "kaverisuhteita". Joidenkin kanssa
        vain moikattiin, mutta pari oli sellasta, että
        juteltiin kaikesta kivasta. Eräs kaveri pyysi
        minulta usein sähköpostiosoitetta, en suostunut
        aluksi..mutta sitten annoin sen. Ja se se vasta
        tyhmyyden huippu olikin. Tässä vaiheessa kyllä
        mietin mitä olen tehnyt, mutta en vaan katsonut
        tekeväni väärin! En suunnitellut edes tapaamisia,
        mutta nyt ymmärrän kyllä että kirjoituskaverini
        ei muuta halunnutkaan. Ja mikä RAIVOSTUTTAVINTA,
        useimmat miehet haluavat nimenomaan perheellisiä
        naisia!! Suurinosa miehistä oli myös perheellisiä
        tai "nuoria miehiä", joilla on tyttöystävä, mutta
        haluavat seksikokemuksia. Eli oletan että
        perheellisen naisen kanssa on turvallista olla,
        koska salassa pito on taattu.
        En olisi mennyt tapaamisvaiheeseen missään
        tapauksessa, halusin vain hyvän ajatustenvaihto
        kaverin. Mutta olin tyhmä! Minullahan oli
        maailman paras kaveri vieressäni, oma mieheni.
        Vika oli kylläkin siinä että juttelimme liian
        vähän ja työpäivät oli miehellä pitkät.
        Ymmärrän täysin että mieheni säikähti tilannetta
        ja pelkäsi, että olen jo tapaillutkin muita.
        Tämä "kriisi" on ollut näin jälkikäteen
        ajateltuna vain hyväksi meille. Olemme taas
        huomanneet miten tärkeitä olemme toisillemme.
        Seksikin on pitkästä aikaa erittäin nautittavaa
        ja omaakin aikaa olemme järjestäneet paljon
        enemmän. Rakkaus on ollut piilossa, mutta nyt se
        on kaivettu esiin. MINULLA ON MAAILMAN HELLIN JA
        IHANIN AVIOMIES!
        ..ja ne chattitouhut olen jättänyt, tai melkein.
        Joskus olen käynyt siellä, mutta vain käynyt.
        Tässä tämä tarina.

        Hei sulle ystäväni!

        Kiitos vastauksestasi ja taustastasi kertomisesta!

        Mulle itseasiassa kävi samoin, vaikka olen
        sinkku, tunsin silti näistä chattijutuista
        pelkkää pettymystä... useinhan ne alkaa
        kysymyksillä, minkänäköinen yms... eipä paljon
        kukaan mitään henkevää juttele, se tuntuu vaan
        pehmityskeinolta, ja jos jutteleekin... sekin
        menee sexijuttuihin... ja sit jo kysytään
        puhelinnumeroa yms.

        Niin kauan kuin vain säilyttää anonyymin asenteen
        ja myönteisen ja iloisen tyylin, tää on ehkä
        järkevää tää chattäily...

        Minäkin erehdyin tuleen chattiin vähän niinkuin
        sinä... sattumalta ja pienessä yksinäisyydessäni,
        joten ymmärrän sua kovin hyvin. Tätä on jatkunut
        nyt 2 kk ja loppuu tämän viikon perjantaina,
        koska muutan ja jään ilman konetta, mikä
        mielestäni on mulle maailman paras juttu...
        Kyllähän 33-vuotiaan ihmisen nyt pitäisi löytää
        seuraa tosielämästä ja löytääkin! Ei paljon
        kantsii tämmösten chattisuhteitten tähden
        itkeskellä...

        Kuten miehesi maileihin kommentoinkin, olen
        sydämestäni iloinen, että asiat selvisivät ja
        että te olette jälleen yhden ongelman voittaneita
        ja vahvempia ja onnellisempia!

        Olispa hauska tuntea noin viehättävä pariskunta
        tän kylmän ja sexistisen maailman keskellä!

        HYVÄÄ JATKOA TEIDÄN ONNELLENNE!


    • privasex

      Aika yksipuolista, päästäppä vaimosi myös
      osallistumaan tähän keskusteluun. Luulen että
      suhteessanne on jotain vialla. Jo sekin että olet
      paljon töissä on huono. Mistä me tiedetään miten
      käyttäydyt vaimoasi kohtaan, kunnioitatko häntä
      ja otatko huomioon hänen seksuaaliset ja
      tunnepuolen tarpeensa? Syytätkö vaimoasi siitä
      että hän kokee tilanteen sellaiseksi että hakee
      uutta suhdetta chatin kautta? Sinun on helppo
      sanoa täällä että olet tehnyt kaikkesi suhteen
      eteen, mutta mitä mieltä on vaimosi???!!!

    • kippe

      yritin kirjoitta sinulle, mutta tämä ei toimi,
      kuten moni muukaan suomella. Ole hyvä ja vastaa
      maili-osoitteeseeni

    • nörtti

      Hommaa keyloggeri koneellesi niin pääset
      epävarmuudestasi.

    • niinpä

      Tilanne nimittäin. Itse törmäsin vastaavaan
      tilanteeseen vajaa vuosi sitten kun oma vaimoni
      keksi tämän chattailun (minä hölmö opastin...).
      Meillä tilanne on kuitenkin sikäli erilainen että
      myös minulla on samainen harrastus ja olemme
      pystyneet keskustelemaan asiasta ja sopineet
      erinäisiä sääntöjä asian suhteen. Myös oma
      vaimoni vaihtoi sähköpostiosoitetta ei kylläkään
      kiistänyt sitä..........se meistä....

      Tuo valehtelu on paha. Siinä vaiheessa on joko
      suhde totaalisen lopussa tai sitten vaimosi
      viestittää näin että ei saa tarpeeksi huomiota
      osakseen...Perhe on kuitenkin tässä ihmiselämässä
      niinpaljon tärkeämpi kuin työ. Ainahan voit
      laittaa tietokoneen myyntiin ja näin rauhoittaa
      mielesi, mutta varmaan kaikkien kannalta parempi
      olisi saada puhuttua asiat selviksi. Mielestäni
      jos keskustelun jälkeen vielä valehdellaan niin
      eihän siinä ole enää kuin yksi tie. Sinun on
      turha piinata itseäsi elämällä valehtelevan
      ihmisen kanssa....toisaalta enpä ole mikään
      ammatti-ihminen sua neuvomaan.

      Koita jaksaa...elämää se vaan on

    • Eloveena

      Puun ja kuoren väliin ei pääse jollei jossain ole
      reikää... Eli hyvä suhde ei chattailyyn kaadu.

    • neljäspyörä

      Hanki oma sättikaveri ja viesti hänen
      kanssaan.Tapaaminenkin jossain. Kerro vaimollesi
      avoimesti,että sinä myös kerrot sättikaverillesi
      kaiken teidän suhteestanne. Niin eiköhän säti jää
      ja alkaa huomata myös sinut.Älä alistu moiseen.
      Sätti on ihan kivaa,kunhan pysyy rajoissa joista
      on sovittu. Ymmärrän sinua,vaikka olenkin nainen
      ja sättäillyt juuri tällaisen sättinaisen miehen
      kanssa.Nainen istuu illat pitkät koneella ja mies
      yksin omien epäilyjensä kanssa.

    • Angel

      otan asiaan sen verran kantaa....että tee
      vaimollesi selväksi se asia että netissä suurin
      osa ihmisistä on sitä mitä he haluaisivat
      olla..eivätkä ole sitä mitä oikeasti olevat....
      chattiin tullaan sen takia kun halutaan jutella
      jonkun kanssa jonain toisena minä itsensä
      haluaisi nähdä...
      kukaan tai no sanotaan näin...että 75%chatissä
      olijoista valehtelee todella paljon itestään...
      he pakenevat tälle sivulle...niin minäkin tein
      nuorempana...niin ovat ja tekevät kaverini
      vieläkin...
      itse tajusin juuri kun luin sinun
      kertomuksesi...että asiat ovat samalla tavalla
      meillä...noin melkein.-...mutta minä olen se joka
      salailee eikä uskalla kertoa miten oikeasti on...
      en voisi sanoa koskaan kihlatulleni että juttelin
      juuri"heikin" kanssa chatissä ja juteltiin vaikka
      mitä....joten se on mieli piteeni...tee
      vaimollesi tämä asia selväksi...niin on
      tapahtunut monelle ja niin tulee vielä
      tapahtumaan...chatille on moni kumppaninsa
      menettänyt.....

    • hilja

      Kannattaisko katsoa itseä vähän peiliin ja
      ihmetellä sitten...

      • Sama mies

        Sä pystyt varmaan parempaankin... paitsi jos
        asennoidut heti vastaan.

        Peiliin katsominen ei ole aina ratkaisu... eli
        olet ehkä maalannut mielessäsi mielikuvan
        sohvalla makaavasta turhapurokloonista, joka
        herää vasta kun alkaa olla myöhäistä! Please,
        don't:)

        Ei siitä ole kysymys. Mä valotan sulle
        tilannetta, mikä silloin oli (ja nyt asiat on jo
        ok... enemmänkin:)

        Meillä, niinkuin monessa muussakin liitossa,
        on puuduttavia aikakausia... niihin on muitakin
        syitä kuin aina se helvetin peilikuva. Ja Hilja,
        ei kannata lähteä olettamaan mitään! Mutta jo
        ennen tätä chatjupakkaa meillä meni hyvin,
        pidän kohtuullisen hyvin ulkonäöstäni huolta
        kuin myös siitä, että olen kiinnostava
        ihminen... sen verran olen katsonut peiliin,
        että voisin olla enemmän kotona... kun iso
        osa ajasta menee töissä... ja sekin on ollut
        hoidossa jo ennen tätä.

        Loppujen lopuksi tämä chatmaailma yllätti
        sekä minut että vaimon... se oli uutuuden
        viehätystä ja siihen uppoutui. Minut se yllätti
        niin, että koin sen ikäväksi mua kohtaan... ja
        ongelma tuli esille siinä kohdassa kun aloin
        huolestua (kuvitella) että vaimolla "menee
        lujaa"... eikä vaimon tarkoitus ollut tahallisesti
        loukata mua... Madonnan harmiksi täytyy
        sanoa, että vaimo ei ollut etsimässä
        seksiseuraa tai uutta miestä! Tottakai
        tapahtuma kuitenkin mua heilautti niin, että
        itsetunnossa kolahti kovasti... että olenko niin
        huono mies, että vaimo hakee vain korviketta
        tms. Asia tuntui siis sen verran pahalta, että
        en toivoisi saavani tuollaisia
        oletusjuttuviestejä kuin minkä kirjoitit, mutta
        sana on tottakai vapaa.

        Nyt tällä hetkellä vaimolla menee lujaa mun
        kanssa... häntä harmittaa tapahtunut, minkä
        tottakai annan ja annoin anteeksi ja olemme
        entistä viisaampia, eikä tällaista tule enää
        tapahtumaan. Toivottavasti myös muilla, ketkä
        on kokenut tällaista asiat kääntyy hyviksi:)


    • Sama mies

      Kiitän kaikkia asiallisia jotka on rakentavaa
      kritiikkiä kirjoittaneet. ei tarvitse aina olla
      samaa mieltä, mutta jos on asiallinen niin
      homma toimii... alun perin halusinkin vain
      mielipiteitä, mitkä edelleen varmasti auttavat
      (ja auttoivatkin) mua käsittelemään asiaa
      omassa mielessäni. Siitähän tässä oli
      kysymyskin.

      Mulla ja vaimolla menee taas lujaa:) vaimo ei
      tahallaan loukannut mun tunteita... ei ollut
      etsimässä uutta miestä tai seksiseuraa...
      koska olen hänelle kuitenkin se elämänsä
      mies:) tarinalla oli onnellinen loppu... sillä
      monet mielipiteet täällä oli niin rakentavia, että
      nyt voin myös niiden perusteella todeta, että
      huoli oli aiheeton... säikähdys vain oli rankka:)

      Madonnan kaltaiset kusipäät osaavat kyllä
      pilata keskusteluilta tason totaalisesti...
      tahallinen ärsyttäminen, jonka madonna itse
      myönsi (tai joutui myöntämään, koska
      kompastui omaan tyhmyyteensä) kuin myös
      hänen oletukset asiasta/tilanteesta oli
      kaikkien munausten äiti.

      Kiitän kaikkia:) (paitsi...:)

      • unelmoijatar

        Ihanaa, että asiat selvisivät parhain päin!

        Nyt teillä on jälleen yksi kriisi voitettuna ja
        se kasvattaa ja vahvistaa! Olen todella iloinen,
        että saitte puhuttua asian selväksi... oikein
        ylpeäkin!

        Itse otan teistä mallia ja jätän
        hömppächattäilyn, vaikka sinkku ja vapaa olenkin.
        Minusta tuntuu, että jotenkin loukkaan toisia ja
        itseäni tällä touhulla ainakin toisinaan.
        Chattailyä ei saisi harrastaa kuin ehdottoman
        leikkimielisesti ja hyväntahtoisesti... ainakaan
        mun. Kyllä tosielämä on tosielämää ja tosiystävät
        on tosiystäviä ja tosipuoliso on tosipuoliso...

        Esimerkkinne kannustaa mua ja varmaan montaa
        muutakin...

        HYVÄÄ JATKOA! :)


      • madonna

        alkoipa taas viikko hyvin, on duunissakin nauru
        piisannut!!
        Olet yrittänyt kovinkin "hienoa" tekstiä
        kirjoittaa...no, yritys hyvä kymmenen.
        wau, että "sulla ja vaimollasi menee taas lujaa"
        mistäköhän mekin se tiedetään, sun sanas vain on
        takeena?...
        vaimo rukkako nyt joutui lopettaan tietokoneen
        käytön?? se itsetuntosi...ai jai...
        lopuksi vielä, loukkasit kaikkien muiden sulle
        kirjoittaneiden tunteita!! ai miten?? no kai se
        on selitettävä sun
        järjenjuoksullesi:"..tahallinen ärsyttäminen,
        jonka madonna itse myönsi(tai joutui myöntämään,
        koska kompastui omaan tyhmyyteensä) kuin
        myös...jne. on aika ikävää että tällä tavoin
        haukut muita, jotka sinua auttoivat! sillä
        kaikkihan osaavat LUKEA, ainakin tänne
        kirjoittaneet ja näin ollen he tietävät
        hyvin,mikä on totuus...että sinä jos kuka mokasit
        taas ja kompastuit olemattomaan itsetuntoosi ja
        isoon mahaasi kirjoittaessasi JÄLLEEN kerran
        lapsellisen viestisi...olen pahoillani muiden
        puolesta, sinä olet ilkeä ihminen, kun näin
        kiität sinua auttaneita...
        ps. kauheeta, uskalsiko hilja olla eri mieltä
        kuin sinä!!!???


      • Sama mies;)
        madonna kirjoitti:

        alkoipa taas viikko hyvin, on duunissakin nauru
        piisannut!!
        Olet yrittänyt kovinkin "hienoa" tekstiä
        kirjoittaa...no, yritys hyvä kymmenen.
        wau, että "sulla ja vaimollasi menee taas lujaa"
        mistäköhän mekin se tiedetään, sun sanas vain on
        takeena?...
        vaimo rukkako nyt joutui lopettaan tietokoneen
        käytön?? se itsetuntosi...ai jai...
        lopuksi vielä, loukkasit kaikkien muiden sulle
        kirjoittaneiden tunteita!! ai miten?? no kai se
        on selitettävä sun
        järjenjuoksullesi:"..tahallinen ärsyttäminen,
        jonka madonna itse myönsi(tai joutui myöntämään,
        koska kompastui omaan tyhmyyteensä) kuin
        myös...jne. on aika ikävää että tällä tavoin
        haukut muita, jotka sinua auttoivat! sillä
        kaikkihan osaavat LUKEA, ainakin tänne
        kirjoittaneet ja näin ollen he tietävät
        hyvin,mikä on totuus...että sinä jos kuka mokasit
        taas ja kompastuit olemattomaan itsetuntoosi ja
        isoon mahaasi kirjoittaessasi JÄLLEEN kerran
        lapsellisen viestisi...olen pahoillani muiden
        puolesta, sinä olet ilkeä ihminen, kun näin
        kiität sinua auttaneita...
        ps. kauheeta, uskalsiko hilja olla eri mieltä
        kuin sinä!!!???

        Eieiei madonna! Ei saa vetää hatusta
        johtopäätöksiä. jos joku käsittää niin, että olen
        toisia haukkunut, niin pyydän nöyrimmin
        anteeksi (en vain usko sitä, ennenkuin joku
        sen sanoo)... hauskanpitoni oli tarkoitettu vain
        sulle, ja vain sulle koska kirjoitit [asiatonta
        kritiikkiä] ja vastasin siihen samaan sävyyn.

        Vaimo saa chattaillä edelleen. Me tiedämme
        molemmat miten asiat on todellisuudessa
        nyt... ja miten ne oli. Meillä ei ole asiasta enää
        pienintäkään epäselvyyttä. Ihmisillä jotka
        käyttävät järkeä, on kyky selvityä
        pahimmistakin ongelmista.

        Miten sä jaksat noin monta riviä tota
        haukkumista kirjoittaa, taisit vetää kunnolla
        herneet nenääsi. Rauhoitu nyt hyvä ihminen
        jo. Täällä alkaa jo muutkin hermostumaan
        meidän sanasodasta.

        ;)


      • Sama mies;)
        unelmoijatar kirjoitti:

        Ihanaa, että asiat selvisivät parhain päin!

        Nyt teillä on jälleen yksi kriisi voitettuna ja
        se kasvattaa ja vahvistaa! Olen todella iloinen,
        että saitte puhuttua asian selväksi... oikein
        ylpeäkin!

        Itse otan teistä mallia ja jätän
        hömppächattäilyn, vaikka sinkku ja vapaa olenkin.
        Minusta tuntuu, että jotenkin loukkaan toisia ja
        itseäni tällä touhulla ainakin toisinaan.
        Chattailyä ei saisi harrastaa kuin ehdottoman
        leikkimielisesti ja hyväntahtoisesti... ainakaan
        mun. Kyllä tosielämä on tosielämää ja tosiystävät
        on tosiystäviä ja tosipuoliso on tosipuoliso...

        Esimerkkinne kannustaa mua ja varmaan montaa
        muutakin...

        HYVÄÄ JATKOA! :)

        tällä hetkellä on ihan mielettömän hyvä fiilis:)
        Säikähdys oli aika rankka... ymmärrät
        tietenkin, jos ajattelee, että jos on löytänyt
        ihmisen joka on kaikkea mitä ihmisestä
        toivoo, eli kaunis, älykäs, taitava,
        huumorintajuinen, haasteellinen, seksikäs,
        himottava, liikunnallinen (<-- kroppa
        kunnossa) pirteä, iloinen, ymmärtäväinen,
        nopea leppymään, romanttinen, hyvää
        juttuseuraa jnejnejne niin on tietty ihan
        normaalia, että pelko sellaisen
        menettämisestä on sitä rankempi.

        Aivan totta... toivottavasti tästä on sitä hyötyä,
        että tämä kaikki saa "tietyssä
        elämäntilanteessa" olevat ihmiset
        ajattelemaan, niin varmasti monessa
        osoitteessa vältytään ikävyyksiltä:)

        Samoin sulle:)


      • madeira/monte carlo
        Sama mies;) kirjoitti:

        Eieiei madonna! Ei saa vetää hatusta
        johtopäätöksiä. jos joku käsittää niin, että olen
        toisia haukkunut, niin pyydän nöyrimmin
        anteeksi (en vain usko sitä, ennenkuin joku
        sen sanoo)... hauskanpitoni oli tarkoitettu vain
        sulle, ja vain sulle koska kirjoitit [asiatonta
        kritiikkiä] ja vastasin siihen samaan sävyyn.

        Vaimo saa chattaillä edelleen. Me tiedämme
        molemmat miten asiat on todellisuudessa
        nyt... ja miten ne oli. Meillä ei ole asiasta enää
        pienintäkään epäselvyyttä. Ihmisillä jotka
        käyttävät järkeä, on kyky selvityä
        pahimmistakin ongelmista.

        Miten sä jaksat noin monta riviä tota
        haukkumista kirjoittaa, taisit vetää kunnolla
        herneet nenääsi. Rauhoitu nyt hyvä ihminen
        jo. Täällä alkaa jo muutkin hermostumaan
        meidän sanasodasta.

        ;)

        Vaikea uskoa että vaimosi saa chattailla
        edelleen...oletko hankkinut sen keyloggerin,
        kuten joku sulle ehdotti!??
        Kerroppa miksi sinä selität ja miksi alennut itse
        koko ajan selittelemään samat ja taas samat jutut
        yhä uudelleen, toistat ihmisille jo kauan sitten
        kirjoittamiasi juttuja!!??
        Miten sä jaksat noin monta riviä kirjoittaa susta
        ja musta?..herää kysymys...haluatko kenties
        tavata? LOL!!!!
        Vai mikä on syy siihen että haluat tehdä itsesi
        naurunalaiseksi yhä uudelleen, joka päivä!!??
        Miksi sinä selität kuinka sinulla ja vaimollasi
        menee niin hyvin nyt, nyt ei ole pienintäkään
        epäselvyyttä,...no ei tietenkään, sähän käyt
        tiiraamassa kaikki vaimosi chattailyt
        jälkikäteen, eikös se ole rikos, vähän kuin
        toisen kirjeen lukisi luvatta???....
        Huonon itsetuntosi toit taas esiin viimeisessä
        lauseessasi, "täällä alkaa jo muutkin
        hermostumaan meidän sanasodasta"...jälleen kerran
        hait olematonta turvaa muista, et pärjää yksin...
        t:madonna
        ps.vaihdoin nimimerkkiä, josko se innostuttaisi
        sinut yhä uudelleen, voit vaikka haukkua sitä!
        joten älä unohda katsoa ylempänäkin olevaa
        viestiäni....


      • en tapaile teinejä;)
        madeira/monte carlo kirjoitti:

        Vaikea uskoa että vaimosi saa chattailla
        edelleen...oletko hankkinut sen keyloggerin,
        kuten joku sulle ehdotti!??
        Kerroppa miksi sinä selität ja miksi alennut itse
        koko ajan selittelemään samat ja taas samat jutut
        yhä uudelleen, toistat ihmisille jo kauan sitten
        kirjoittamiasi juttuja!!??
        Miten sä jaksat noin monta riviä kirjoittaa susta
        ja musta?..herää kysymys...haluatko kenties
        tavata? LOL!!!!
        Vai mikä on syy siihen että haluat tehdä itsesi
        naurunalaiseksi yhä uudelleen, joka päivä!!??
        Miksi sinä selität kuinka sinulla ja vaimollasi
        menee niin hyvin nyt, nyt ei ole pienintäkään
        epäselvyyttä,...no ei tietenkään, sähän käyt
        tiiraamassa kaikki vaimosi chattailyt
        jälkikäteen, eikös se ole rikos, vähän kuin
        toisen kirjeen lukisi luvatta???....
        Huonon itsetuntosi toit taas esiin viimeisessä
        lauseessasi, "täällä alkaa jo muutkin
        hermostumaan meidän sanasodasta"...jälleen kerran
        hait olematonta turvaa muista, et pärjää yksin...
        t:madonna
        ps.vaihdoin nimimerkkiä, josko se innostuttaisi
        sinut yhä uudelleen, voit vaikka haukkua sitä!
        joten älä unohda katsoa ylempänäkin olevaa
        viestiäni....

        Alennun?!? Vastaan ihmisten kysymyksiin ja
        mielipiteisiin... kaikki eivät ole välttämättä
        ajantasalla... mitä sitä asiaa muuttamaan...
        mutta useaan kertaan kirjoittaneille ja
        kiinnostuneille olen kertonut miten asiat
        selvisi ja eteni... so what?!? Seuraa
        tilannetta... säkään et ole näemmä enää
        ajantasalla ollenkaan... edelleen teet outoja
        johtopäätöksiä.

        Turvaa susta:) Just.. mitä seuraavaksi. Mähän
        kirjoitin, että EN edes kyttää vaimoa!! Ja ole
        huoleti, ilman sua on paljon parempi:)

        Ja mitä sä mun itsetunnosta tiedät?
        Itseasiassa et tiedäkkään:)... sähän vain
        heittelet juttuja millä ei ole mitään pohjaa...
        Että se itsensä naurunalaiseksi
        tekeminen:))))))

        Älä itse jahkaa noita samoja sanaleikkejä
        aina uudelleen... jos olet sitä mieltä, että on
        alentumista selittää samoja uudelleen niin
        miksi sorrut siihen itse? Kiukuttaako kenties?

        Mulle tää on hauskaa ajanvietettä... ja sulle
        herne nenussa:))))


      • madeira/monte carlo
        en tapaile teinejä;) kirjoitti:

        Alennun?!? Vastaan ihmisten kysymyksiin ja
        mielipiteisiin... kaikki eivät ole välttämättä
        ajantasalla... mitä sitä asiaa muuttamaan...
        mutta useaan kertaan kirjoittaneille ja
        kiinnostuneille olen kertonut miten asiat
        selvisi ja eteni... so what?!? Seuraa
        tilannetta... säkään et ole näemmä enää
        ajantasalla ollenkaan... edelleen teet outoja
        johtopäätöksiä.

        Turvaa susta:) Just.. mitä seuraavaksi. Mähän
        kirjoitin, että EN edes kyttää vaimoa!! Ja ole
        huoleti, ilman sua on paljon parempi:)

        Ja mitä sä mun itsetunnosta tiedät?
        Itseasiassa et tiedäkkään:)... sähän vain
        heittelet juttuja millä ei ole mitään pohjaa...
        Että se itsensä naurunalaiseksi
        tekeminen:))))))

        Älä itse jahkaa noita samoja sanaleikkejä
        aina uudelleen... jos olet sitä mieltä, että on
        alentumista selittää samoja uudelleen niin
        miksi sorrut siihen itse? Kiukuttaako kenties?

        Mulle tää on hauskaa ajanvietettä... ja sulle
        herne nenussa:))))

        itse asiassa me alennutaan kumpikin poju, ero on
        vain siinä että sun itsetuntosi on alhaisin mitä
        tiedän...miksi muuten aina vaan palaisit siihen
        aiheeseen ja todistelet, että minä kyllä tiedän,
        minä olen oikeassa, eukko on nyrkin ja hellan
        välissä, prkle!!
        miksi en jahkaisi sanaleikkejä yhä uudelleen,
        sinähän reagoit niihin ja kukaties voit jopa
        oppia jotain, sillä elämästähän sulla on paljon
        oppimista poju....
        ihan kivaa ajanvietettä tosiaan, odottelen taas
        koska alennut vastaamaan...toisaalta, jos et,
        niin tiedämme kuka jäi niskan päälle poju....
        miten oli sen tapaamisen laita poju, me kaksi
        teiniä, vai menikö "herne nenään" ?
        t:madonna
        ps.surffaa poju itsellesi elämä! ja vaimollesi
        vapaus susta...ainiin, "vaimo" olikin
        mielikuvitustasi...


      • Poju:)
        madeira/monte carlo kirjoitti:

        itse asiassa me alennutaan kumpikin poju, ero on
        vain siinä että sun itsetuntosi on alhaisin mitä
        tiedän...miksi muuten aina vaan palaisit siihen
        aiheeseen ja todistelet, että minä kyllä tiedän,
        minä olen oikeassa, eukko on nyrkin ja hellan
        välissä, prkle!!
        miksi en jahkaisi sanaleikkejä yhä uudelleen,
        sinähän reagoit niihin ja kukaties voit jopa
        oppia jotain, sillä elämästähän sulla on paljon
        oppimista poju....
        ihan kivaa ajanvietettä tosiaan, odottelen taas
        koska alennut vastaamaan...toisaalta, jos et,
        niin tiedämme kuka jäi niskan päälle poju....
        miten oli sen tapaamisen laita poju, me kaksi
        teiniä, vai menikö "herne nenään" ?
        t:madonna
        ps.surffaa poju itsellesi elämä! ja vaimollesi
        vapaus susta...ainiin, "vaimo" olikin
        mielikuvitustasi...

        Tottakai täähän on kivaa... kaikki näyttää niin
        valoisalta kun huomaa, että on kaukana siitä
        mitä joku väittää:))) Ihan tosi:)<--- tossa sulle
        taas houkutin:))) zeh zeh Et voi olla
        vääntämättä totakin "naurettavaksi"

        Me teinejä... vain toinen meistä on loppujen
        lopuksi teini:) sekä iältään että henkisesti.

        Mut näin lopuksi ihan viimeisen vastauksen
        sanon sulle, että sulla on vakava ongelma. JA
        vain yksi meistä ei ole sietänyt omiin
        juttuihinsa kritiikkiä. Lue itse vaihteeksi omat
        viestisi ja tee yhteenveto niin huomaat kuinka
        yksinkertainen tomppeli ja vaikea ihminen sä
        oot... oikeasti... mä säälin sun kaverias, jos
        sulla on sellaista. Vaikutat siltä, että chattailet
        ja kirjoittelet näitä juttujasi nuorisovankilasta
        tms. ongelmatapausten laitoksesta käsin.

        Olen pahoillani muiden puolesta, että vielä
        tämän kerran alennuin vastaamaan
        identiteettikriisiään parkuvalle
        yksinkertaisenaivokuolleelle teinille:)

        Hauskaa joulua... ja varo "vanhanaikaisia":)


    • "chattailija"

      Eihän ketään voi omistaa, pakottaa jne... Anna
      vaimon vapaasti nauttia chattailusta. Jos
      itsetuntosi ei sitä kestä, on parempi erota. Eikö
      vaimo saisi nauttia jostain, pitää jotain
      yksityisyyttä itselläänkin. Olisit iloinen että
      seksielämäsikin virittyi vaimosi chattailun
      myötä. Hyväksy vaimosi sellaisena kuin hän on.
      Eihän kysymys ole pettämisestä. Kait vaimollakin
      saa olla ystäviä. Keskustelkaa vaimon kanssa,
      mitä suhteeltanne puuttuu kenties?

    • tellu

      Kaverilla ja sen vaimolla on vähän sama tilanne !
      en halua pelotella mut se meni sen kaverin kaa
      johon tutustu täällä treffeille ja oli jo
      jättämässä omaa miestäänkin . niillä on kaksi
      ihanaa lasta ja välit ovat nyt tosi epiksessä!
      Lapsille kaikista vaikeinta kun ne vaistoaa
      kumminkin ettei kaikki oo hyvin!
      juttele vaimosi kanssa vakavasti tosta!
      päättää mitä päättää !jos ei osaa päätä sinä!
      mä en ainakaan jäisi katsomaan jos nainen tosiaan
      rakastaa sua niin päätöksen pitäis olla tosi
      helppo!!!

    • RWX-Queen

      En jaksa lukea jo saamia vastauksiasi. Itse olin
      kuitenkin vastaavaan tilanteeseen sotkeutuneena,
      olin nainen ja se chatissa istuva mies oli
      naimisissa.
      VARO, tuo kuulostaa hyvin pahalle. Minusta
      sinulla on tasan kaksi toimintavaihtoehtoa
      jäljellä, joko näytät sinnikkäästi parhaita
      puoliasi niin että vaimosi tukahtuu huonoon
      omaantuntoon.
      Tai sitten asetat selvät rajat ja kysymykset.

      Tai piilota modeemin kaapeli, et usko minkälainen
      myrsky voi seurata.

      Selkeää on että kumppanisi on riippuvainen. Olin
      sitä itsekin mutta pääsin siitä eroon... liekö
      johtunut siitä että se chat-mies muuttui eläväksi
      ja olemme tällähetkellä nk unelmapari elävässä
      elämässä (since 1999).

      VARO, ja tee jotain ennenkuin on myöhäistä.

      • Sama mies:)

        Kiitos varoituksesta:) mutta kaikki on jo
        selvinnyt... pahinta tässä oli vain mun
        säikähdys kaikesta. Jos kaikki tietäisivät mikä
        pakkaus vaimo on niin asia olisi vielä
        paremmin ymmärrettävissä... en usko, että
        lähellekään sellaista löytäisin uudestaan.

        Asiat on puhuttu selviksi ja olemme taas
        entistä viisaampia... vaimolla ei ollut mitään
        tahallista tarkoitusta loukata mua tai
        tarkoitusta etsiä tiettyä "piristystä" elämään...
        vaikkakin vähän koukkuuntumista chattiin
        näytti olevan... olihan se ihan uutta ja
        kiehtovaa hänelle, ja kun tietää millainen
        useimmiten chatmies pohjimmiltaan on ja
        sanoilla on tunnetusti voimaa oikeanlaiseen
        sävyyn kerrottuna.... hänen chatkumppaninsa
        myönsi, että hän oli vain pillujahdissa...
        onneksi vaimolla on kuitenkin järkeä... ja
        onneksi sillä on mut:)


      • madeira/monte carlo
        Sama mies:) kirjoitti:

        Kiitos varoituksesta:) mutta kaikki on jo
        selvinnyt... pahinta tässä oli vain mun
        säikähdys kaikesta. Jos kaikki tietäisivät mikä
        pakkaus vaimo on niin asia olisi vielä
        paremmin ymmärrettävissä... en usko, että
        lähellekään sellaista löytäisin uudestaan.

        Asiat on puhuttu selviksi ja olemme taas
        entistä viisaampia... vaimolla ei ollut mitään
        tahallista tarkoitusta loukata mua tai
        tarkoitusta etsiä tiettyä "piristystä" elämään...
        vaikkakin vähän koukkuuntumista chattiin
        näytti olevan... olihan se ihan uutta ja
        kiehtovaa hänelle, ja kun tietää millainen
        useimmiten chatmies pohjimmiltaan on ja
        sanoilla on tunnetusti voimaa oikeanlaiseen
        sävyyn kerrottuna.... hänen chatkumppaninsa
        myönsi, että hän oli vain pillujahdissa...
        onneksi vaimolla on kuitenkin järkeä... ja
        onneksi sillä on mut:)

        seli seli taas kerran...
        "ja onneksi sillä on mut:)"...
        tuo sinun mustasukkaisuutesi kaipaa hoitoa, herää
        jo mies!!
        se kun päättyy melkein aina väkivaltaiseen
        loppuun...
        t:madonna


      • ?
        madeira/monte carlo kirjoitti:

        seli seli taas kerran...
        "ja onneksi sillä on mut:)"...
        tuo sinun mustasukkaisuutesi kaipaa hoitoa, herää
        jo mies!!
        se kun päättyy melkein aina väkivaltaiseen
        loppuun...
        t:madonna

        ?


      • HUS
        madeira/monte carlo kirjoitti:

        seli seli taas kerran...
        "ja onneksi sillä on mut:)"...
        tuo sinun mustasukkaisuutesi kaipaa hoitoa, herää
        jo mies!!
        se kun päättyy melkein aina väkivaltaiseen
        loppuun...
        t:madonna

        Mikä sua vaivaa??

        siirry jo muihin keskusteluihin, reppana. Olen
        itse aikuinen nainen ja mielestäni sinä olet joko
        15 vuotias tai avohoidon potilas.

        Miksi haluat pilata hyvän ja aiheellisen
        keskustelun olemalla noin ilkeä?

        Pilaat monen ihmisen päivän...elätkö ilman
        rakkautta kun olet noin katkera. Tämän
        keskustelun aloittanut mies on varmasti
        kunnollinen ja kaikin puolin ok. Hullut ei tänne
        kirjoittele huolistaan...tai siis taidat olla
        poikkeus, sori vaan.

        Poistu jo täältä!


      • madeira/monte carlo
        HUS kirjoitti:

        Mikä sua vaivaa??

        siirry jo muihin keskusteluihin, reppana. Olen
        itse aikuinen nainen ja mielestäni sinä olet joko
        15 vuotias tai avohoidon potilas.

        Miksi haluat pilata hyvän ja aiheellisen
        keskustelun olemalla noin ilkeä?

        Pilaat monen ihmisen päivän...elätkö ilman
        rakkautta kun olet noin katkera. Tämän
        keskustelun aloittanut mies on varmasti
        kunnollinen ja kaikin puolin ok. Hullut ei tänne
        kirjoittele huolistaan...tai siis taidat olla
        poikkeus, sori vaan.

        Poistu jo täältä!

        pikemminkin kuka ihme sä oot?? alkuperäisen
        viestin kirjoittaja, joka näin kummallisesti
        hakee itselleen sympatiaa? vai taas kerran,
        kenties ed.sukulainen, "sukulaissielu", jolla ei
        ole mitään muuta tekemistä päivisin kuin etsiä
        epätoivoisesti aihetta "kommentoidakseen"
        jollekin. sitä se yksinäisyys teettää ja liika
        surffailu...
        kuten jo pojulle sanoin niin samaa toivon
        sullekin, surffaa itsellesi oma elämä tai ota
        yhteyttä ylläpitäjään, jos elämäsi on noin
        vaikeaa...
        t:madonna
        ps.miksi muuten painotit lausettasi, .."olen itse
        aikuinen nainen"...pönkititkö sinäkin
        itsetuntoasi...haiskahtaa tutulta..


      • Sama mies:)
        HUS kirjoitti:

        Mikä sua vaivaa??

        siirry jo muihin keskusteluihin, reppana. Olen
        itse aikuinen nainen ja mielestäni sinä olet joko
        15 vuotias tai avohoidon potilas.

        Miksi haluat pilata hyvän ja aiheellisen
        keskustelun olemalla noin ilkeä?

        Pilaat monen ihmisen päivän...elätkö ilman
        rakkautta kun olet noin katkera. Tämän
        keskustelun aloittanut mies on varmasti
        kunnollinen ja kaikin puolin ok. Hullut ei tänne
        kirjoittele huolistaan...tai siis taidat olla
        poikkeus, sori vaan.

        Poistu jo täältä!

        Pakko sanoa, että madonnasta (vai mikä lie
        madeira) paistaa hyvin läpi, että on varmaan
        kokenut aika pahoja kusetuksia ja/tai
        pettymyksiä elämänsä aikana. Edelleenkään
        en tiedä, mistä se sai idiksen tuollaiseen
        asenteeseen. Normaali siis NORMAALI
        ihminen ei kritisoi kenenkään juttuja tuohon
        sävyyn. Mutta yksi asia on selvää... sillä on
        itsellä todella huono itsetunto... vai mitä
        muuta noi sen jutut todistaa... tyyli on just sen
        mukainen. Mutta kannattaa tietty tsekata mitä
        kirjoittaa... ettei se taas tartu pikkuseikkoihin
        ja ala heittelee "itsetuntojuttujaan":)))

        Huomaatko, että kaikki jotka ovat kritisoineet
        hänen juttujaan vastaan ovat joko
        itsetunnottomia tai mun sukulaisia:))))))))

        Muutenhan tämä juttu olisikin saanut kehittyä
        aivan rauhassa ja asiallisena. useasta
        vastauksesta päätellen tästä on tullut ihan
        hyvä ja kohtuu hyödyllinen keskustelu...
        muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

        ;)


    • Marchu

      Sinun tarinasi luettuani tajusin. Olenko MINÄ
      pettänyt poikaystävääni huomaamattani chatin
      kautta? Tapasin mukavan pojan siellä, jonka
      kanssa juttelimme omista kumppaneistamme ja
      vaihdoimme sähköpostiosoitteita. Itse olen
      syvästi rakastunut omaan poikaystävääni, enkä
      missään nimessä haluaisi tuottaa hänelle
      pettymystä.

      Sinun tekstisi sai minut käsittämään, että on
      lopetettava ajoissa. Taidanpa siis katkaista
      kaikki yhteydet kyseiseen chat tuttuuni.

      Kiitos erittäin paljon. Sait todellakin avattua
      silmäni!!!

      Toivottavasti vaimosi tajuaisi saman.

      Lähdenpä tästä pyytämään anteeksi
      poikaystävältäni mahdollisia aiheuttamiani
      harmeja.

    • Jukka

      Hei hemmo

      Täähän on vain roolipelii netissä.

      Jos vaimosi tapaa tän chätäilijän oikeassa
      elämässä , silloin olisin jo huolestunut.

      Mikä Teiltä puuttuu, jos sen löytää muualta.
      On itse tutkistelun aika. siis mikä mättää ??

      Kaikki on niin helpoo, kun ei oikeesti tunne
      toista. Kusettaa voi kuinka tahansa, kunhan ei
      jää kii.

      Ota rennosti anna asioiden virtaa itsestään.
      Ottamalla kantaa voimakkaasti voit vain pahentaa
      tilannetta.

      Chattäilijä stadista

    • Anonyymi

      Kuinkahan tässä tarinassa onkaan käynyt? Ei voi tietää, vai tiedätkös?

    • Anonyymi

      Kuka jaksaa lukea noita juttuja, katoin vain tämän viimeisen

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      107
      2685
    2. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      30
      2375
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      20
      2255
    4. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      102
      1826
    5. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      114
      1600
    6. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      166
      1318
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      277
      1138
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1014
    9. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      80
      994
    10. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      178
      920
    Aihe