Minun Nokiani johon minulla on melkein

ja sitten maailman tuskaa tunteville innokkaille ihmioikeuksita taisteleville joiden aina tehtävä on välttää työntekoa sekä tuntea tuskaa sekä ahdistusta milloin mistäkin konfliktista ja joiden on oman esteelisyytensä takia muodikasta tuntea yhteekuluvaisuutta maaapallon toisella puolella tapahtumiin sekä muutenkin profiloitua "suurena " asintuntijana...

Voin kertoa että suurimalle osalle noista ihmisistä olisi sitä ihmisoikeustyötä siellä omassa kunnassa kuin lähialueilla menette rohkeasti vain vapaaehtoistyötä hekemaan sekä pyyttämään saatteko olla hyödyksi..voitte tehdä köyhille rukaa, viedä estyneitä ulkoilemaan, mammoja tanssimaa, leikata hiuksia, hoitaa ha hieroa kipeitä jalkoja sekä talvisen hakata puita sekä kaikenlaista ihmisoikeustyötä on kyllä.


Tosin sehän on helppoa nähdä jossain muualla se hätä kuin omassa lähipiirissään eikä se ole kovin trenikästäkään eikä äksöönii kuin miten siitä ei saa edes julkisuutta...Kuitenkin hyvin useat ja suurempi osa voivat tehdä hyvää siinä omassa ympäristössä ja sitä työtä riittää. Huomauttaisin myös kaikille nyt kriiseissä tunteville kuin yhteistä psykoosia tunteville että kannattaa myös lukea mitä suuret kansalliset yhtiöt tekevät ihmisten eliolojen parantamiseksi eikä vain ainoastaan yksipuolista ihmisoikeusjärjestöjen rabortointia.

Tosi asia kuin faktaa että läheltä voi opetella lähimmäisen rakautta ja kun taidot kehittyvät sekä myös tunnetasolla että eivät mene sekaisin jokaikisestä maailman sodasta voivat hankkiutua maailman kriisipesäkkeisiin jos viellä on jäljellä todelista halua, mutta nuo monekin halut auttaa on sinne jonnekin koska on helppo tuntea huolta ja olla hyvinkin tietoinen kunhan ei vain tarvitse työhön tarttua ihan siinä omassa lähipiirissä.

mutta jatkakoot palstoilla tuntemista minä lähden lidliin viellä toisenkin kerran tänään Ai mutta oletteko ajatteleet mikä ero on tuntemisella ja tietämisellä :)