just peilin ohitte ja arvatkaa mitä mä näin? Hirrrrrveeen hyvännäköisen naisen.
Kävelin
lottamari<3
58
257
Vastaukset
Senkin narsisti! ;D
Vai johtuneeko siitä että kun on tyytyväinen itseensä, peilikin hymyilee(?)
Ja peili voi olla myös toinen ihminen joka hyväksyvästi katselee.- lottis<3
Miksi pitää olla narsisti, jos yllättyy, kun näkee itsensä hyvänäköisenä peilistä :D
Peilikuva voi silti vääristää, en tiedä. Pitää mennä uudestaan tarkistamaan asia :)
Hyvää loppupäivää sulle nuttuhattu. Ole ihmisiksi, ainahan sinä silti :-)Ihminen on kaunis, kun näkee itsensä kauniina!
Viikonloppua hyvää sinulle ja kaikille palstalaisille!- 12+9=21
yxex kirjoitti:
Ihminen on kaunis, kun näkee itsensä kauniina!
Viikonloppua hyvää sinulle ja kaikille palstalaisille!Minun eteisen peilissäni ollut jo vuosia yläreunassa pieni tarra...jossa lukee..."sinä olet kaunis"...
harvemmin siihen enää tulee itse vilkaistua...mutta ihmiset hymyilevät kun huomaavat sen...ja het näyttävät kauniimmilta...
hyvin tehokas...kaunistautumiskeino tuokin... 12+9=21 kirjoitti:
Minun eteisen peilissäni ollut jo vuosia yläreunassa pieni tarra...jossa lukee..."sinä olet kaunis"...
harvemmin siihen enää tulee itse vilkaistua...mutta ihmiset hymyilevät kun huomaavat sen...ja het näyttävät kauniimmilta...
hyvin tehokas...kaunistautumiskeino tuokin...Kun menet eteisen peilillesi, sano kuvajaiselle nämä sanat: 'olet tärkeä, rakastan sinua, en koskaan hylkää sinua'
Saa hymyillä. ;)- 11+2=13
yxex kirjoitti:
Kun menet eteisen peilillesi, sano kuvajaiselle nämä sanat: 'olet tärkeä, rakastan sinua, en koskaan hylkää sinua'
Saa hymyillä. ;)"Kun menet eteisen peilillesi, sano kuvajaiselle nämä sanat: 'olet tärkeä, rakastan sinua, en koskaan hylkää sinua'"
Noh...jos ny pitäydytään ulkonäköasioissa...niin kyllä minä mielessäni sanon, että joo...peilistä näkyy kyllä ihan ikäisekseen ihan näpsäkän näköinen nainen...mitä ny tukka pitäis värjätä...
Mutta tuo sinun ohjeistuksesi ...ei ihan luonnistu minulta luontevasti...mutta nykyään kerron sen itselleni toisella tapaa...
saatan tarjota jaloilleneni merisuolakylvyn, hiuksilleni öljyhoidon tai naamion...kasvoilleni naamion, vartalolleni voidemaista suihkusaippuaa, hellää kuorintaa...pitkän lämpimän suihkun päätteeksi...
Iholleni hyväntuoksuista kosteusvoidetta...kasvoille kallista ryppyrasvaa, varpaankynsille punaista kynsilakkaa...kantapäätkin saavat ylimääräistä rasvaa...jaloille villasukat, pehmeä oloasu...hyvää iltapalaa, hyvää lukemista/musiikkia...
Ah, rakastan, arvostan, olen tärkeä ihminen...nykyään itselleni...siksi tarjoan hemmotteluhetkiä itselleni...
ostan nykyään jopa kukkia itselleni... - ent.ilkikurimus
yxex kirjoitti:
Ihminen on kaunis, kun näkee itsensä kauniina!
Viikonloppua hyvää sinulle ja kaikille palstalaisille!Jaah.
No siinä ei ole mitään narsistista, jos näkee peilissään hyvännäköisen ihmisen....Mikäli se on edes omasta mielestä totta.
MUTTA. Se on TODELLA narsistista, kun sen kirjoittaa tänne....
- 15+4=100
Oletko epäillyt kauneuttasi?? Vai onko se vain maagisen ajattelun tulos?
Mietin juuri samaa kuin aloittaja, joten enköhän raahaa tämän ruhon tuonne päivänpaisteeseen ja loisteeseen ihmeteltäväksi ;)
- pois alta
Muista laittaa arskat naamalle näytät coolimalta. Kunnon narsku käyttää aina sisällä ja ulkona arskoja, koska hänestä lähtevä sädekehä on niin vahva, että se riittää aiheuttamaan silmänpohjarappeuman.
pois alta kirjoitti:
Muista laittaa arskat naamalle näytät coolimalta. Kunnon narsku käyttää aina sisällä ja ulkona arskoja, koska hänestä lähtevä sädekehä on niin vahva, että se riittää aiheuttamaan silmänpohjarappeuman.
Totta kai =)
Aina.
Se on kattos mun omaksi suojaksi kun tuo "aura" on niin kirkas että ihan itteäkin häikäsee =D
Kuuuuunnon narsku....hih =)
Kateellisten panettelua.
- lotan pakina
Olen epäillyt, että minulle on iskenyt maaginen ikänäkö ja joudun hankkimaan silmälasit ja pelottaa mitä sieltä peilistä sen jälkeen näkyy :)
Narsistista vai vanhenemisen pelkoa? Sama se, en aio hommata silmälaseja. Näin voin narsistisesti huijata itseäni :)
Kunnon narsisti ei silmälaseja tarvitse, hän luottaa omaan viehätysvoimaansa aina. Halvaksikin tulee, kun rypyt silottuvat uituiseen sumuun ja missään ei näy harmaata.
Narsistista vai itsensä pettämistä? Sama se, kunnon narsisti huijaa aina, itseään ja muita, kaikessa ja kaikkialla.
Kunnon narsisti ei ota myöskään itseään nuorempaa vaan jo puoliksi sokeutuneen vahvasti huonokuuloisen- ja näköisen kumppanin, jolle voi aina vängätä vastaan ja laittaa väärinkäsitykset hänen huonojen aistiensa syyksi :) Hyvä homma. Nimittäin kun näkee todellisuuden peilistä, juuri sen mikä peilistä pitääkin nähdä.
Kun vilkaisin peiliin tänä aamuna - hui saatana! - näin realismin. Väsyneen ja harittavan katseen, kertyneen epätoivon silmien nurkissa, ikääntyneen ja veltostuneen ihon, värittömyyden ja silti kaiken alta ikäisensä kauniin naisen, joka on nähnyt parempiakin päiviä. Olla sinut sen peilikuvansa kanssa, on tärkeintä. Hyväksyä valinnat mitä on tehnyt ja kantaa vastuu tekemistään ratkaisuista. Mitäpä muutamalla rypyllä tai muulla on väliä sen rinnalla, miksi ne on hankittu. Hinta ei ole ollut liian korkea maksettavaksi.
Sanoisin, että kaikki tehty on sen väärti. Jos se näkyy naamasta, että elämää on eletty, koettu tunteita ja ponnisteltu joidenkin asioiden eteen, mitä on pitänyt tärkeinä, niin silloinhan peiliostä pitäisikin nähdä se kaunis ja suuri ihminen seinästä repäistyn ketunretaleen sijaan.
Katsomamme peilikuvamme on juuri niin kaunis kuin itse sen haluamme luoda.
Kaikille palstalaisille haluaisin tänään sanoa, että hyväksykää itsenne. Rakastakaa itseänne ja halatkaa itseänne nyt lujasti. Olkaa tässä ja nyt, ei eilisessä, ei huomisessa.- lottamari<3
Hyvä kettu, sinulla on oikea asenne. Maailma on pullollaa tekopyhää kauneutta ja veltostuneen kuoren päälle vedettyjä paikkauksia. Ei peilikuvasi varmasti kettu niin pahalta näytä :)
Onko mitään säälittävämpää kuin ihmiset, jotka kuvittelevat ulkoisen kauneuden tekevän heistä muita parempia. 50- vuotias Anu Saagim oli taannoisessa lehtijutussaan möläyttänyt, että jos ihminen on vanha ja ruma niin hän on sairas. Ei saa olla siis ruma, vanha eikä sairas koskaan.
Älä siis vanhene, älä anna vanhenemisen koskaan näkyä tai tuntua missään. Vanheneminen ja rumuus on siis SAIRAUS! Tälläistä kuvaa meidän nuorisollemme annetaan ja heitä kasvatetaan ihannoimaan vain ulkoista kauneutta ja vaalimaan kroppaansa ajan patinalta, kun samaan aikaan heidät mädännetään sisältä.
Itsestään toki täytyy huolehtia ja pitää huolta, mutta vanhenemisen ja sairauden edessä me kaikki joudumme nöyrtymään. Silloin ei kauneuskaan meitä auta, eikä sillä mitään merkitystä ole, jos ihminen joutuu taistelemaan elämästään syövän tai muun sairauden kourissa. Elämä on kuitenkin viime kädessä se mistä emme halua luopua, kaikesta muusta olemme valmiit sen vuoksi luopumaan.Joskus olen nähnyt hyvin kauniita vanhuksia, jotka ovat sinuja itsensä kanssa. Se kokonaisuus, hengen ja kehon hahmo suorastaan huokuu seesteisyyttä. Sellainen hahmo kertoo sanattomasti; 'juuri tällainen minä olen'
yxex kirjoitti:
Joskus olen nähnyt hyvin kauniita vanhuksia, jotka ovat sinuja itsensä kanssa. Se kokonaisuus, hengen ja kehon hahmo suorastaan huokuu seesteisyyttä. Sellainen hahmo kertoo sanattomasti; 'juuri tällainen minä olen'
Tuosta Lotan ja Yxän kommenteista tuli mieleeni taiteilija Seela Sella. Eräs kauneimpia näkemiäni ihmisiä. En ole koskaan pitänyt häntä vanhana. Ihmettelen miksi vanhuutta tai ikääntymistä yleensä väheksytään tai pelätään. Tai että ihminen menettäisi ulkonäkönsä ikääntymiseen. Jotkut ovat upeimmillaan ikääntyneempinä.
Jotkut ihmiset vain ovat ulkoisesti kauniita. Ja on sellaisia, joiden kauneus tulee eletyistä tunteista ja mielentilasta. Seesteisyydestä, herkkyydestä, uteliaisuudesta ja innostuksesta. Hyvästä olosta. Muun muassa.
Sairauskaan ei rumenna ihmistä. Sairastunut voi ymmärrettävästi kokea niin; menettäessään onnettomuudessa ulkonäkönsä tai raajansa, syövän vuoksi menetetty rinta tai muu kehon osa, solunsalpaaja- tai muun hoidon kautta muuttunut ulkonäkö jne. Mikä rumentaa ihmistä, on paremminkin se sisäinen tunnetila; kuten katkeruus, viha, pettymykset ja sulkeutuneisuus.
Samalla kun ihminen kokee henkistä kipua, oirehtii koko keho, fyysisiä kipuja ja oireita alkaa lisääntyvin määrin ilmetä. Hän ei myöskään näe peilikuvaansa realistisena. Peili saa näyttämään hänet tavallista rumemmalta tai jopa luotaantyöntyvältä, itseinho kasvaa mitä enemmän hän peilikuvaansa tutkii.
Tämä on hyvin tärkeä asia tunnistaa itsessä tai läheisessä.
Toinen ääripää voi olla että hän ei katso kuvaansa kokonaisuutena; vain osan siitä. Kieltää katsomasta jotain epämieluista osaa itsessään. Silottelee kuvan ja mielessään maalaa sen mieleisemmäksi.
Kolmas hyvin yleinen on epävarma peilinkuva. Näytänkö tosiaan hyvältä vai luulenko vain itse niin? Itseluottamus puuttuu. Tämä ihminen ei ole yhtään sen heikommin näkevä kuin muutkaan, mutta tarvitsee tuekseen rohkaisua. Ongelmana ei ole vain ulkonäkö. Epävarmuus on se tekijä, joka saa ulkonäönkin tuntumaan suurelta asialta. Tälläiset ihmiset saattavat tavallista enemmän käyttää aikaa ja vaivaa saadakseen itsensä näyttämään hyvältä.
Peili on äärimmäisen helppo keino mennä itsensä siihen osaan, mikä jää tunnistamattomaksi. Jos kuvassa on jotain, joka vaivaa mieltä, kannattaa kysyä, miksi niin on? Tutkia ja tarkastella, nostaa se esille. Se ei ole sitä mitä näemme, se on jotain mikä on sisällämme, syvälle piilotettuna.elisakettu kirjoitti:
Tuosta Lotan ja Yxän kommenteista tuli mieleeni taiteilija Seela Sella. Eräs kauneimpia näkemiäni ihmisiä. En ole koskaan pitänyt häntä vanhana. Ihmettelen miksi vanhuutta tai ikääntymistä yleensä väheksytään tai pelätään. Tai että ihminen menettäisi ulkonäkönsä ikääntymiseen. Jotkut ovat upeimmillaan ikääntyneempinä.
Jotkut ihmiset vain ovat ulkoisesti kauniita. Ja on sellaisia, joiden kauneus tulee eletyistä tunteista ja mielentilasta. Seesteisyydestä, herkkyydestä, uteliaisuudesta ja innostuksesta. Hyvästä olosta. Muun muassa.
Sairauskaan ei rumenna ihmistä. Sairastunut voi ymmärrettävästi kokea niin; menettäessään onnettomuudessa ulkonäkönsä tai raajansa, syövän vuoksi menetetty rinta tai muu kehon osa, solunsalpaaja- tai muun hoidon kautta muuttunut ulkonäkö jne. Mikä rumentaa ihmistä, on paremminkin se sisäinen tunnetila; kuten katkeruus, viha, pettymykset ja sulkeutuneisuus.
Samalla kun ihminen kokee henkistä kipua, oirehtii koko keho, fyysisiä kipuja ja oireita alkaa lisääntyvin määrin ilmetä. Hän ei myöskään näe peilikuvaansa realistisena. Peili saa näyttämään hänet tavallista rumemmalta tai jopa luotaantyöntyvältä, itseinho kasvaa mitä enemmän hän peilikuvaansa tutkii.
Tämä on hyvin tärkeä asia tunnistaa itsessä tai läheisessä.
Toinen ääripää voi olla että hän ei katso kuvaansa kokonaisuutena; vain osan siitä. Kieltää katsomasta jotain epämieluista osaa itsessään. Silottelee kuvan ja mielessään maalaa sen mieleisemmäksi.
Kolmas hyvin yleinen on epävarma peilinkuva. Näytänkö tosiaan hyvältä vai luulenko vain itse niin? Itseluottamus puuttuu. Tämä ihminen ei ole yhtään sen heikommin näkevä kuin muutkaan, mutta tarvitsee tuekseen rohkaisua. Ongelmana ei ole vain ulkonäkö. Epävarmuus on se tekijä, joka saa ulkonäönkin tuntumaan suurelta asialta. Tälläiset ihmiset saattavat tavallista enemmän käyttää aikaa ja vaivaa saadakseen itsensä näyttämään hyvältä.
Peili on äärimmäisen helppo keino mennä itsensä siihen osaan, mikä jää tunnistamattomaksi. Jos kuvassa on jotain, joka vaivaa mieltä, kannattaa kysyä, miksi niin on? Tutkia ja tarkastella, nostaa se esille. Se ei ole sitä mitä näemme, se on jotain mikä on sisällämme, syvälle piilotettuna.Seela Sella on hyvä esimerkki. Katri-Helena on toinen ikoni. Oikeasti, ihminen on aina oikeassa iässä, ja vaikka kehomme rapistuu kohti vanhuutta, sieluamme voimme jalostaa läpi elämän. Negatiivisuus syö miestä ja naista, ja aiheuttaa mieleen ryppyjä. Mutta elämänilo.. :)
- nisse..
Hohhoijaa taas, kyllähän sitä alkaa uskoa jos koko ajan haukutaan rumaksi ja voihan se olla tottakin. Mitäs sitten jos se on vain karu totuus? Ei tämä maailma ole tehty rumiluksille, se on vain hyväksyttävä.
Toi on muuten aika rujo mutta realistinen asenne.
Kukaan ei jaksa loputtomiin kuunnella kuinka pazka tai ruma on mutta täällä maailmassa ei vain voi heittäytyä niiden ihmisten määriteltäviksi.
Okei okei... mä sain tästä kerran näpäytyksen kun psoriaksesta kärsivä kaverini sanoi että helppohan mun on puhua kun en ole samaa saanut omassa lottovuorossani. Se on totta mutta en voi silti häneltä sitä poistaa.
Mutta on se kyllä hullua, että ne "mallikauniit" saa "kaiken" ihan vaikka tekemättä mitään. Joo... niillekin kuitenkin yleensä käy huonosti. Elämä jää jollain tasolla normaalilla tavoin elämättä ja ollaan ihan hukassa. Sekin on surullista. Heidän persoonallisuutensa näin jää vähän kuin kehittymättä samalla tavalla. Kun ei tarvi. Voi vain hymyillä.
Mä olen aina kokenut raivoa siitä että ihmisiä luokitellaan sen perusteella mihin ei itse edes voi mitenkään vaikuttaa. Karua mutta totta. Miten ihmeessä sitä voisi muuttaa ?
Onhan meillä suuria hahmoja jotka eivät kameroille kelpaa (kuten vaikka Ahtisaari) mutta jotenkin ihmiset eivät sitten noissa suurissa viroissa sitten osaa ottaa kaunista koska sehän ei voi olla ammattitaitoista. Onneksi edes niin, muuten menis paineet vielä kovemmaksi. Meille kaikille.
Mäkin näin eilen parit tutut joita en ollut tavannut aikoihin ja kahden niistä kommentit liittyivät suoraan ulkonäkööni jota jäin ihmettelemään. Itelleni ei tullut mieleenikään kun menin tervehtimään että onkos Pentti reenannut kiinteämmän perseen vai ei. Paljoks nyt nousee penkistä. Whaaaat ?
Nice to see you tooooo....jees.... mutta onneksi nyt sitten huomasivat ensimmäisenä että reenikausi on taas alkanut kun perse "nousee". Mitä helkuttia ?
Toinen taas mainitsi kuinka housuni eivät istu oikealla tavalla päälleni ja korosta parhaita puoliani. Mä ees itte sen housuja huomannut...
Jengi (minä mukaan lukien) on iiiiihan sekaisin.- nisse..
lynett kirjoitti:
Toi on muuten aika rujo mutta realistinen asenne.
Kukaan ei jaksa loputtomiin kuunnella kuinka pazka tai ruma on mutta täällä maailmassa ei vain voi heittäytyä niiden ihmisten määriteltäviksi.
Okei okei... mä sain tästä kerran näpäytyksen kun psoriaksesta kärsivä kaverini sanoi että helppohan mun on puhua kun en ole samaa saanut omassa lottovuorossani. Se on totta mutta en voi silti häneltä sitä poistaa.
Mutta on se kyllä hullua, että ne "mallikauniit" saa "kaiken" ihan vaikka tekemättä mitään. Joo... niillekin kuitenkin yleensä käy huonosti. Elämä jää jollain tasolla normaalilla tavoin elämättä ja ollaan ihan hukassa. Sekin on surullista. Heidän persoonallisuutensa näin jää vähän kuin kehittymättä samalla tavalla. Kun ei tarvi. Voi vain hymyillä.
Mä olen aina kokenut raivoa siitä että ihmisiä luokitellaan sen perusteella mihin ei itse edes voi mitenkään vaikuttaa. Karua mutta totta. Miten ihmeessä sitä voisi muuttaa ?
Onhan meillä suuria hahmoja jotka eivät kameroille kelpaa (kuten vaikka Ahtisaari) mutta jotenkin ihmiset eivät sitten noissa suurissa viroissa sitten osaa ottaa kaunista koska sehän ei voi olla ammattitaitoista. Onneksi edes niin, muuten menis paineet vielä kovemmaksi. Meille kaikille.
Mäkin näin eilen parit tutut joita en ollut tavannut aikoihin ja kahden niistä kommentit liittyivät suoraan ulkonäkööni jota jäin ihmettelemään. Itelleni ei tullut mieleenikään kun menin tervehtimään että onkos Pentti reenannut kiinteämmän perseen vai ei. Paljoks nyt nousee penkistä. Whaaaat ?
Nice to see you tooooo....jees.... mutta onneksi nyt sitten huomasivat ensimmäisenä että reenikausi on taas alkanut kun perse "nousee". Mitä helkuttia ?
Toinen taas mainitsi kuinka housuni eivät istu oikealla tavalla päälleni ja korosta parhaita puoliani. Mä ees itte sen housuja huomannut...
Jengi (minä mukaan lukien) on iiiiihan sekaisin.Onhan siinä hyvätkin puolensa ettei ole kaunis, nimittäin säästyy monelta idiootilta ja muutenkin niistä on helpompi päästä eroon :)))
En tosiaankaan jaksa enää stressata ulkonäöstä niin kuin joskus ennen ja jotenkin huvittaa se ulkonäkökeskeisyys tässä maailmassa, toisaalta kyllä vähän kauhistuttaakin. Kaikki kuitenkin joutuu jollain lailla kiinnittämään huomiota siihen ulkonäköönsä ettei sitten ole pultsari katuojassa, ne onkin rehellistä porukkaa siinä mielessä, mutta kummasti se ulkoasu muuttuu kun sieltä ojasta noustaan eli ei siltä kukaan säästy.
Mietipä maailmaa missä ei ulkonäöllä olisi mitään väliä :) nisse.. kirjoitti:
Onhan siinä hyvätkin puolensa ettei ole kaunis, nimittäin säästyy monelta idiootilta ja muutenkin niistä on helpompi päästä eroon :)))
En tosiaankaan jaksa enää stressata ulkonäöstä niin kuin joskus ennen ja jotenkin huvittaa se ulkonäkökeskeisyys tässä maailmassa, toisaalta kyllä vähän kauhistuttaakin. Kaikki kuitenkin joutuu jollain lailla kiinnittämään huomiota siihen ulkonäköönsä ettei sitten ole pultsari katuojassa, ne onkin rehellistä porukkaa siinä mielessä, mutta kummasti se ulkoasu muuttuu kun sieltä ojasta noustaan eli ei siltä kukaan säästy.
Mietipä maailmaa missä ei ulkonäöllä olisi mitään väliä :)"Mietipä maailmaa missä ei ulkonäöllä olisi mitään väliä :) "
Niinpä... ideaalihan olis se että kaikki olis onnellisia ja munis onnellisten kanojen munia mutta näin tää vain menee vaikka se hullulta tuntuu ja kaikki silti kuitenkin elää just niin ... vaikka ei haluakaan =)
Mäkään en enää jaksa ressata mutta sitä kautta mä alan huomaamaan vielä enempi sen miten paljon kaikki siitä ressaa ja miten se porukkaa vie. Vidu jos näkee vuosien takaa kavereita ja ekat kommentit liittyy vaatteisiin ja perseen kehitykseen niin pistää miettimään kyllä.
Vaikka mä olin perustaltaan ihan samannäköinen "pohjalla " niin takki repsotti ja tukka oli paskanen eikä tullut oikein otettua kontaktia. Eikä sitä tullukkaan. Nyt kun sitten on päässyt taas eteenpäin ja laittanut ehjän takin ja alkanut "olemaan ihmisiksi" niin johan alkaa vastaantulijoiltakin hymyä tulemaan ja oma olo sen kuin paranee.
Oiskohan sama onnistunut siinä risassa takissa ja likasella tukalla vaikka asenne ois ollut sama ?
Jaa a...- nisse..
lynett kirjoitti:
"Mietipä maailmaa missä ei ulkonäöllä olisi mitään väliä :) "
Niinpä... ideaalihan olis se että kaikki olis onnellisia ja munis onnellisten kanojen munia mutta näin tää vain menee vaikka se hullulta tuntuu ja kaikki silti kuitenkin elää just niin ... vaikka ei haluakaan =)
Mäkään en enää jaksa ressata mutta sitä kautta mä alan huomaamaan vielä enempi sen miten paljon kaikki siitä ressaa ja miten se porukkaa vie. Vidu jos näkee vuosien takaa kavereita ja ekat kommentit liittyy vaatteisiin ja perseen kehitykseen niin pistää miettimään kyllä.
Vaikka mä olin perustaltaan ihan samannäköinen "pohjalla " niin takki repsotti ja tukka oli paskanen eikä tullut oikein otettua kontaktia. Eikä sitä tullukkaan. Nyt kun sitten on päässyt taas eteenpäin ja laittanut ehjän takin ja alkanut "olemaan ihmisiksi" niin johan alkaa vastaantulijoiltakin hymyä tulemaan ja oma olo sen kuin paranee.
Oiskohan sama onnistunut siinä risassa takissa ja likasella tukalla vaikka asenne ois ollut sama ?
Jaa a..."Oiskohan sama onnistunut siinä risassa takissa ja likasella tukalla vaikka asenne ois ollut sama ?"
Enpä usko, olen nimittäin testannut tuota. Nykyään sillä ei oikeastaan ole enää mitään väliä millaista kohtelua saan, kun siihen on jokseenkin jo tottunut että pääosin se on huonoa. Varmaan just siksi kun en jaksa välittää :) Joskus kyllä tulee kohdalle niitä poikkeuksiakin, mutta silläkään ei ole enää merkitystä niin paljon. Hymyillään vaan kun kohdataan.
Ja jos en kelpaa tällaisena niin sitten en kelpaa. - 1+2=3
lynett kirjoitti:
Toi on muuten aika rujo mutta realistinen asenne.
Kukaan ei jaksa loputtomiin kuunnella kuinka pazka tai ruma on mutta täällä maailmassa ei vain voi heittäytyä niiden ihmisten määriteltäviksi.
Okei okei... mä sain tästä kerran näpäytyksen kun psoriaksesta kärsivä kaverini sanoi että helppohan mun on puhua kun en ole samaa saanut omassa lottovuorossani. Se on totta mutta en voi silti häneltä sitä poistaa.
Mutta on se kyllä hullua, että ne "mallikauniit" saa "kaiken" ihan vaikka tekemättä mitään. Joo... niillekin kuitenkin yleensä käy huonosti. Elämä jää jollain tasolla normaalilla tavoin elämättä ja ollaan ihan hukassa. Sekin on surullista. Heidän persoonallisuutensa näin jää vähän kuin kehittymättä samalla tavalla. Kun ei tarvi. Voi vain hymyillä.
Mä olen aina kokenut raivoa siitä että ihmisiä luokitellaan sen perusteella mihin ei itse edes voi mitenkään vaikuttaa. Karua mutta totta. Miten ihmeessä sitä voisi muuttaa ?
Onhan meillä suuria hahmoja jotka eivät kameroille kelpaa (kuten vaikka Ahtisaari) mutta jotenkin ihmiset eivät sitten noissa suurissa viroissa sitten osaa ottaa kaunista koska sehän ei voi olla ammattitaitoista. Onneksi edes niin, muuten menis paineet vielä kovemmaksi. Meille kaikille.
Mäkin näin eilen parit tutut joita en ollut tavannut aikoihin ja kahden niistä kommentit liittyivät suoraan ulkonäkööni jota jäin ihmettelemään. Itelleni ei tullut mieleenikään kun menin tervehtimään että onkos Pentti reenannut kiinteämmän perseen vai ei. Paljoks nyt nousee penkistä. Whaaaat ?
Nice to see you tooooo....jees.... mutta onneksi nyt sitten huomasivat ensimmäisenä että reenikausi on taas alkanut kun perse "nousee". Mitä helkuttia ?
Toinen taas mainitsi kuinka housuni eivät istu oikealla tavalla päälleni ja korosta parhaita puoliani. Mä ees itte sen housuja huomannut...
Jengi (minä mukaan lukien) on iiiiihan sekaisin."Toinen taas mainitsi kuinka housuni eivät istu oikealla tavalla päälleni ja korosta parhaita puoliani"
hih...tuo oli niin tutun kuuloista, että on pakko mainita...se N-eksäni oli kerran mennyt autolla ohitseni...kun olin ollu selin kaupan pihalla juttelemassa jonkun kanssa, etten ollu huomannu häntä...
Niin hän kertoi myöhemmin, että olin muuten näyttänyt hyvältä, mutta farkkuni olivat olleet pepusta liian löysät...
Että kaikkea sitä näkee, metrien päästäkin, kun maantiellä autolla ohi ajaa ajaa...
samaan sarjaan kuuluu, monesti kun tarjosin jotain syötävää...niin söi kyllä kaiken hyvällä halulla...mutta syötyään kommentoi, että kuitenkin tarjottavassa oli aina jotain vikaa, oli liian rasvaista/täyttävää tms.
Joskus kun menimme tanssimaan...niin nyppi usein olemattomia roskia vaatteistani, puhumattakaan siitä, etten osannut tanssia...
Että aina löytyi jotain vikaa/korjattavaa...asiassa kuin asiassa...vaikka ilta oli mukava...niin ei silti ihan niin mukava ollutkaan...jos ei muuta niin esiintyjä ainakin oli ylimielinen...tai puitteet/tarjoilu huonoa... - 14+8=22
nisse.. kirjoitti:
"Oiskohan sama onnistunut siinä risassa takissa ja likasella tukalla vaikka asenne ois ollut sama ?"
Enpä usko, olen nimittäin testannut tuota. Nykyään sillä ei oikeastaan ole enää mitään väliä millaista kohtelua saan, kun siihen on jokseenkin jo tottunut että pääosin se on huonoa. Varmaan just siksi kun en jaksa välittää :) Joskus kyllä tulee kohdalle niitä poikkeuksiakin, mutta silläkään ei ole enää merkitystä niin paljon. Hymyillään vaan kun kohdataan.
Ja jos en kelpaa tällaisena niin sitten en kelpaa."Nykyään sillä ei oikeastaan ole enää mitään väliä millaista kohtelua saan, kun siihen on jokseenkin jo tottunut että pääosin se on huonoa."
Siis täh...
Ihan ny en ymmärrä, kun itsestä tuntuu, että nykyään pääosin saan osakseni ystävällistä, mukavaa kohtelua...niin työssä, vapaa ajalla kuin perheenikin parissa...kuin myös seurustelusuhteessani...joka kyllä on niin tuore, reilu puoli vuotta...että "selittänee" asiaa...
mutta jos siinä alkaa tulla enimmäkseen huonoa kohtelua...niin sitten täytyy miettiä taas sekin suhde uudelleen...
Eikä tuo asia liity mitenkään ulkoiseen olemukseeni, en ole mikään kaunotar ja vaatteenikaan ole mitään "erikoisia"... - nisse..
14+8=22 kirjoitti:
"Nykyään sillä ei oikeastaan ole enää mitään väliä millaista kohtelua saan, kun siihen on jokseenkin jo tottunut että pääosin se on huonoa."
Siis täh...
Ihan ny en ymmärrä, kun itsestä tuntuu, että nykyään pääosin saan osakseni ystävällistä, mukavaa kohtelua...niin työssä, vapaa ajalla kuin perheenikin parissa...kuin myös seurustelusuhteessani...joka kyllä on niin tuore, reilu puoli vuotta...että "selittänee" asiaa...
mutta jos siinä alkaa tulla enimmäkseen huonoa kohtelua...niin sitten täytyy miettiä taas sekin suhde uudelleen...
Eikä tuo asia liity mitenkään ulkoiseen olemukseeni, en ole mikään kaunotar ja vaatteenikaan ole mitään "erikoisia"...Niin no minustahan sekin taas tietysti johtuu kuinkas muutenkaan.
- 6+7=13
nisse.. kirjoitti:
Niin no minustahan sekin taas tietysti johtuu kuinkas muutenkaan.
"Niin no minustahan sekin taas tietysti johtuu kuinkas muutenkaan."
No tuo ny kuullosti taas...niin semmoselta, tottakai kaikki vika on aina minussa...
Mutta jäin miettimään, että ihan oikeastiko on ihmisiä, jotka kokevat noin, että heidän saamansa kohtelu on pääsääntöisesti huonoa...
Mistä se sitten johtuu, siitäkö että valitsee elämäänsä enimmäkseen huonosti kohtelevia ihmisiä...jos ei arvosta itseään...ja ns. kokee ettei hyvin kohtelevat ihmiset ole häntä varten...
Ja jos kohtaa ystävällisen ihmisen...ajattelee, mitähän tuokin yrittää hyötyä minusta...viisain antaa ystävällisyyden/hymyn olla tarttumatta...ettei se vaan luule, että pidän siitä...
Kun minun mielestäni ihmiset ny kuitenkin kohtelevat toisiaan pääsääntöisesti hyvin, ainakin yrittävät tehdä niin... - 15+19=34
"Ei tämä maailma ole tehty rumiluksille, se on vain hyväksyttävä."
Noh...tuosta tulee vielä mieleen yksi ihmislaji...joka "auttaa" rumiluksia...
Ainakin "se minun N"...viljeli usein ajatusta, että entäs ne rumat naiset, jotka eivät saa miestä, kai heitäkin pitää auttaa...
Että joo...hän ei sanonut suoraan minua rumaksi, mutta mene ja tiedä...kokiko hän minuakin "auttavansa" tuosta syystä...
Mutta itseäni ajatus enimmäkseen huvitti...kun minulla kuitenkin kosolti muunkinlaisia arvioita ulkoisesta olemuksestani...
Mutta tuota taustaa vasten...on sekin varmaan kurjaa...jos joutuu olemaan suhteessa enimmäkseen rumien naisten kanssa...kun tuntee tuollaista pakottavaa "auttamishalua"... - nisse..
6+7=13 kirjoitti:
"Niin no minustahan sekin taas tietysti johtuu kuinkas muutenkaan."
No tuo ny kuullosti taas...niin semmoselta, tottakai kaikki vika on aina minussa...
Mutta jäin miettimään, että ihan oikeastiko on ihmisiä, jotka kokevat noin, että heidän saamansa kohtelu on pääsääntöisesti huonoa...
Mistä se sitten johtuu, siitäkö että valitsee elämäänsä enimmäkseen huonosti kohtelevia ihmisiä...jos ei arvosta itseään...ja ns. kokee ettei hyvin kohtelevat ihmiset ole häntä varten...
Ja jos kohtaa ystävällisen ihmisen...ajattelee, mitähän tuokin yrittää hyötyä minusta...viisain antaa ystävällisyyden/hymyn olla tarttumatta...ettei se vaan luule, että pidän siitä...
Kun minun mielestäni ihmiset ny kuitenkin kohtelevat toisiaan pääsääntöisesti hyvin, ainakin yrittävät tehdä niin...No niinpä eli loogisesti päätellen vika on pakko olla minussa. Vai mitä? Tai sitten olen valehtelija. Mieti tarkkaan :)
- 1+13=14
nisse.. kirjoitti:
No niinpä eli loogisesti päätellen vika on pakko olla minussa. Vai mitä? Tai sitten olen valehtelija. Mieti tarkkaan :)
"No niinpä eli loogisesti päätellen vika on pakko olla minussa."
No tuo ajatus..."kaikki vika on minussa"...kuullostaa...
joko ihminen on masentunut...kokee itsensä täysin huonoksi...sellaisiakin on...
tai taustalla saattaa olla omahyväisyyttäkin...kukaan ei ymmärrä minua...pskat välitän muista ihmisistä/heidän mielipiteistään, tyhmiä ihmisiä he ovat kaikki...kun eivät ymmärrä/osaa kohdella minua oikein...
valehteluun täällä keskustelupalstoilla on sinällään vaikea ottaa kantaa...kun ei tunne ihmistä jonka kanssa keskustelee...kun täällä netissä ny kuka tahansa voi kertoa olevansa mitä tahansa... - 3+15=18
1+13=14 kirjoitti:
"No niinpä eli loogisesti päätellen vika on pakko olla minussa."
No tuo ajatus..."kaikki vika on minussa"...kuullostaa...
joko ihminen on masentunut...kokee itsensä täysin huonoksi...sellaisiakin on...
tai taustalla saattaa olla omahyväisyyttäkin...kukaan ei ymmärrä minua...pskat välitän muista ihmisistä/heidän mielipiteistään, tyhmiä ihmisiä he ovat kaikki...kun eivät ymmärrä/osaa kohdella minua oikein...
valehteluun täällä keskustelupalstoilla on sinällään vaikea ottaa kantaa...kun ei tunne ihmistä jonka kanssa keskustelee...kun täällä netissä ny kuka tahansa voi kertoa olevansa mitä tahansa..."No niinpä eli loogisesti päätellen vika on pakko olla minussa. Vai mitä? Tai sitten olen valehtelija. Mieti tarkkaan :)"
Lisään vielä, että keskustelu lähti siitä, kun kerroit että koet muiden kohtelevan sinua pääsääntöisesti huonosti ja täydensit ajatusta sillä, että vika on sinussa...
Tuo oli se sinun "totuutesi" tässä kohtaa tästä asiasta...näin oletin...
mutta jos se ei olekkaan totuus...että koet että sinua kohdellaan pääsääntöisesti huonosti...
niin mietin miksi sinulla oli tarvetta kertoa kokevasi niin...syystäkö, että muut ihmiset ovat mielestäsi veemäisiä...
vaiko vain saadaksesi keskustelua aikaan... - nisse..
3+15=18 kirjoitti:
"No niinpä eli loogisesti päätellen vika on pakko olla minussa. Vai mitä? Tai sitten olen valehtelija. Mieti tarkkaan :)"
Lisään vielä, että keskustelu lähti siitä, kun kerroit että koet muiden kohtelevan sinua pääsääntöisesti huonosti ja täydensit ajatusta sillä, että vika on sinussa...
Tuo oli se sinun "totuutesi" tässä kohtaa tästä asiasta...näin oletin...
mutta jos se ei olekkaan totuus...että koet että sinua kohdellaan pääsääntöisesti huonosti...
niin mietin miksi sinulla oli tarvetta kertoa kokevasi niin...syystäkö, että muut ihmiset ovat mielestäsi veemäisiä...
vaiko vain saadaksesi keskustelua aikaan...Sanon vaan sen että logiikkasi ei päde tässä kohtaa. Mistä mä tiedän miksi mua kohdellaan huonosti niin se vaan on aina ollut. Jos ei kohdella niin siinä on pakko olla jokin koira haudattuna, yleensä siinä tapauksessa joku on vailla jotain ja luulee saavansa sen minulta ja kun huomaa ettei onnistu alkaa syyttely milloin mistäkin. Usko pois tää on jo niin tuttu kuvio että kyllästyttää. Eikö vois jo vaihtaa levyä?
Niin ja yleensä kun tarpeeksi kyllästyn ja väsyn noihin syytöksiin annan periksi ja jätän toiset omiin kuvitelmiinsa. Saatan jopa ruokkia niitä ja katsella kuinka pitkälle ääliöt menevät. En mä siitä mitään iloa saa päinvastoin surettaa lähinnä heidän puolestaan, mutta omapa on valintansa.
Huh mitä paatosta, en mä oikeasti ole noin masentunut miltä kuulostaa. 1+2=3 kirjoitti:
"Toinen taas mainitsi kuinka housuni eivät istu oikealla tavalla päälleni ja korosta parhaita puoliani"
hih...tuo oli niin tutun kuuloista, että on pakko mainita...se N-eksäni oli kerran mennyt autolla ohitseni...kun olin ollu selin kaupan pihalla juttelemassa jonkun kanssa, etten ollu huomannu häntä...
Niin hän kertoi myöhemmin, että olin muuten näyttänyt hyvältä, mutta farkkuni olivat olleet pepusta liian löysät...
Että kaikkea sitä näkee, metrien päästäkin, kun maantiellä autolla ohi ajaa ajaa...
samaan sarjaan kuuluu, monesti kun tarjosin jotain syötävää...niin söi kyllä kaiken hyvällä halulla...mutta syötyään kommentoi, että kuitenkin tarjottavassa oli aina jotain vikaa, oli liian rasvaista/täyttävää tms.
Joskus kun menimme tanssimaan...niin nyppi usein olemattomia roskia vaatteistani, puhumattakaan siitä, etten osannut tanssia...
Että aina löytyi jotain vikaa/korjattavaa...asiassa kuin asiassa...vaikka ilta oli mukava...niin ei silti ihan niin mukava ollutkaan...jos ei muuta niin esiintyjä ainakin oli ylimielinen...tai puitteet/tarjoilu huonoa...Joo... ja sit kun laittaa sen bepanderin oikein "esille" tiukoilla farkuilla niin alkaa mustasukkailu ja kimpoilu...hih... ei ikinä hyvä =)
Mutta enpä mä ala kenenkään toisten toiveiden mukaan pukeutumaan. Jos ne nyt perseestä nykyään lötköttää kun se on vähän ylöspäin taas noussut;) niin voi voi. Kattokoot muualle.
Meillä oli tosi pitkä vaihe jossa "ryöpytti" kaikenlaisesta ihan koko ajan ja olin päihteistä, muista elämäntapahtumista ja siitäkin aivan sekaisin ja olo vain paheni. Sitä otti jotenkin kaiken itteensä silloin ja suri pahaapahaa maailmaa...
Nyt tätä mun kannalta parempaa vaihetta on mennyt jo aika pitkään ja tilanne välillä ryöpsähtää mutta on rauhoittunut n 90 rosentilla ainakin. Eli ei tässä koira karvojaan pääse vaihtamaan mutta peite on ohentunut =)
Sitä paitsi vaikka toisen lyttääminen ei ole koskaan okey (olen kyllä itsekin polkenut heikompiani ettei sikäli), mä en jotenkin ihmettelekään sitä kun elää ihmisen kanssa joka ei arvosta itseään ja elämäänsä pazkan vertaa mutta olettaa toisten tekevän sen puolestaan... mäkään en osaa arvostaa ja hoivaa/kannatella sellaista ihmistä vaan tekis mieli potkaista persiille ja sanoo et lopeta nyt toi vinkuminen.
Mutta tällain tää menee, harjoitellaan =)15+19=34 kirjoitti:
"Ei tämä maailma ole tehty rumiluksille, se on vain hyväksyttävä."
Noh...tuosta tulee vielä mieleen yksi ihmislaji...joka "auttaa" rumiluksia...
Ainakin "se minun N"...viljeli usein ajatusta, että entäs ne rumat naiset, jotka eivät saa miestä, kai heitäkin pitää auttaa...
Että joo...hän ei sanonut suoraan minua rumaksi, mutta mene ja tiedä...kokiko hän minuakin "auttavansa" tuosta syystä...
Mutta itseäni ajatus enimmäkseen huvitti...kun minulla kuitenkin kosolti muunkinlaisia arvioita ulkoisesta olemuksestani...
Mutta tuota taustaa vasten...on sekin varmaan kurjaa...jos joutuu olemaan suhteessa enimmäkseen rumien naisten kanssa...kun tuntee tuollaista pakottavaa "auttamishalua"...Oih, olipas hän avulias =)
Ihana mies !
Hih....- LK
lynett kirjoitti:
Oih, olipas hän avulias =)
Ihana mies !
Hih....Joo mut hei, kyl maailma ois parempi jos jokaine ois ainakin kerran jonkun kanssa joka on selvästi oman tason alapuolella. :)
nisse.. kirjoitti:
Sanon vaan sen että logiikkasi ei päde tässä kohtaa. Mistä mä tiedän miksi mua kohdellaan huonosti niin se vaan on aina ollut. Jos ei kohdella niin siinä on pakko olla jokin koira haudattuna, yleensä siinä tapauksessa joku on vailla jotain ja luulee saavansa sen minulta ja kun huomaa ettei onnistu alkaa syyttely milloin mistäkin. Usko pois tää on jo niin tuttu kuvio että kyllästyttää. Eikö vois jo vaihtaa levyä?
Niin ja yleensä kun tarpeeksi kyllästyn ja väsyn noihin syytöksiin annan periksi ja jätän toiset omiin kuvitelmiinsa. Saatan jopa ruokkia niitä ja katsella kuinka pitkälle ääliöt menevät. En mä siitä mitään iloa saa päinvastoin surettaa lähinnä heidän puolestaan, mutta omapa on valintansa.
Huh mitä paatosta, en mä oikeasti ole noin masentunut miltä kuulostaa.Masennus voipi olla terveen narsismin puutetta. Ja tilanne missä vihaa ja inhoaa itseään koska kokee olevansa tilanteessa mistä ei pääse etenemään. Monet etsivät kohteen vihalle välttääkseen masentumisen.
lynett kirjoitti:
Joo... ja sit kun laittaa sen bepanderin oikein "esille" tiukoilla farkuilla niin alkaa mustasukkailu ja kimpoilu...hih... ei ikinä hyvä =)
Mutta enpä mä ala kenenkään toisten toiveiden mukaan pukeutumaan. Jos ne nyt perseestä nykyään lötköttää kun se on vähän ylöspäin taas noussut;) niin voi voi. Kattokoot muualle.
Meillä oli tosi pitkä vaihe jossa "ryöpytti" kaikenlaisesta ihan koko ajan ja olin päihteistä, muista elämäntapahtumista ja siitäkin aivan sekaisin ja olo vain paheni. Sitä otti jotenkin kaiken itteensä silloin ja suri pahaapahaa maailmaa...
Nyt tätä mun kannalta parempaa vaihetta on mennyt jo aika pitkään ja tilanne välillä ryöpsähtää mutta on rauhoittunut n 90 rosentilla ainakin. Eli ei tässä koira karvojaan pääse vaihtamaan mutta peite on ohentunut =)
Sitä paitsi vaikka toisen lyttääminen ei ole koskaan okey (olen kyllä itsekin polkenut heikompiani ettei sikäli), mä en jotenkin ihmettelekään sitä kun elää ihmisen kanssa joka ei arvosta itseään ja elämäänsä pazkan vertaa mutta olettaa toisten tekevän sen puolestaan... mäkään en osaa arvostaa ja hoivaa/kannatella sellaista ihmistä vaan tekis mieli potkaista persiille ja sanoo et lopeta nyt toi vinkuminen.
Mutta tällain tää menee, harjoitellaan =)Rumia naisia ei ole olemassakaan.
Toisia rumina pitäviä ihmisiä kyllä on! ;)- 6+11=17
lynett kirjoitti:
Oih, olipas hän avulias =)
Ihana mies !
Hih...."Oih, olipas hän avulias =)"
Noh...auttoi hän niitäkin naisia, joilla oli /oli ollut narsisti puoliso...
että kauhean avulias hän kyllä oli...
Mutta liekö tuossa kyse kuitenkin...ajatella kumppaneitaan alempiarvoisina...vaikka he eivät ehkä todellisuudessa ollutkaan... - 18+7=25
nisse.. kirjoitti:
Sanon vaan sen että logiikkasi ei päde tässä kohtaa. Mistä mä tiedän miksi mua kohdellaan huonosti niin se vaan on aina ollut. Jos ei kohdella niin siinä on pakko olla jokin koira haudattuna, yleensä siinä tapauksessa joku on vailla jotain ja luulee saavansa sen minulta ja kun huomaa ettei onnistu alkaa syyttely milloin mistäkin. Usko pois tää on jo niin tuttu kuvio että kyllästyttää. Eikö vois jo vaihtaa levyä?
Niin ja yleensä kun tarpeeksi kyllästyn ja väsyn noihin syytöksiin annan periksi ja jätän toiset omiin kuvitelmiinsa. Saatan jopa ruokkia niitä ja katsella kuinka pitkälle ääliöt menevät. En mä siitä mitään iloa saa päinvastoin surettaa lähinnä heidän puolestaan, mutta omapa on valintansa.
Huh mitä paatosta, en mä oikeasti ole noin masentunut miltä kuulostaa."Mistä mä tiedän miksi mua kohdellaan huonosti niin se vaan on aina ollut. Jos ei kohdella niin siinä on pakko olla jokin koira haudattuna,"
Niin en minä tiedä miten sinua kohdellaan...mutta se, että jotain ihmistä kohdellaan pääsääntöisesti huonosti...kuullostaa vain minusta käsittämättömältä...
Kun itseäni on kyllä kohdeltu huonosti, niin lapsuuden perheessäni, avioliitossani kuin N_suhteessanikin...
Mutta siltikin..tuo huonokohtelu liittynyt minulla läheisiin ihmissuhteisiin...mutta muuten koen ihmisten kohtelevan minua pääsääntöisesti hyvin...ilman sen kummempia taka-ajatuksia hyötyä minusta jotenkin...
Että jään miettimään, että elätkö sinä oloissa/tilanteessa, jossa joku/jotkut läheisemmät sitten kohtelevat sinua huonosti... - nisse..
yxex kirjoitti:
Masennus voipi olla terveen narsismin puutetta. Ja tilanne missä vihaa ja inhoaa itseään koska kokee olevansa tilanteessa mistä ei pääse etenemään. Monet etsivät kohteen vihalle välttääkseen masentumisen.
Niin se voi olla tai sitten ei ole. Voi sitä masentua myöskin siitä ettei voi omalle tilanteelleen oikeasti mitään vaikka kuinka yrittäisi. Se on vaan hyväksyttävä, kaikilla ei ole samoja kortteja tässä elämässä. Sinäkin voisit jo lopettaa ton lässytyksen kun et oikeasti ole noin tyhmä.
nisse.. kirjoitti:
Niin se voi olla tai sitten ei ole. Voi sitä masentua myöskin siitä ettei voi omalle tilanteelleen oikeasti mitään vaikka kuinka yrittäisi. Se on vaan hyväksyttävä, kaikilla ei ole samoja kortteja tässä elämässä. Sinäkin voisit jo lopettaa ton lässytyksen kun et oikeasti ole noin tyhmä.
Kehuit minua aika omaperäisesti, hoh :D
Lähes poikkeuksetta ihminen voi tehdä jotain, se miksei tee, on luulo siitä ettei mitään ole tehtävissä. Masennuksen kehäajattelua, kuten "pidä tunkkisi"-vitsi.
Joo, erilaiset kortit meillä kaikilla on, ja muutenkin olemme yksilöllisiä. Sormenjälkihomman kaikki tietänee, sama uniikki sielunjälki meillä kaikilla on. Kaikilla 7 miljardilla erilaisella ihmis-sielulla. Aika huima juttu.- 13+2=15
nisse.. kirjoitti:
Niin se voi olla tai sitten ei ole. Voi sitä masentua myöskin siitä ettei voi omalle tilanteelleen oikeasti mitään vaikka kuinka yrittäisi. Se on vaan hyväksyttävä, kaikilla ei ole samoja kortteja tässä elämässä. Sinäkin voisit jo lopettaa ton lässytyksen kun et oikeasti ole noin tyhmä.
"Se on vaan hyväksyttävä, kaikilla ei ole samoja kortteja tässä elämässä."
Niin tiedä sitä mitä noilla korteilla tarkoitetaan...
jotain ulkoistako, rahaa, mainetta, hyvää ammattia, "viisautta", kaunista ulkonäköä yms.
Kun kuitenkin meillä kaikilla on monia samojakin kortteja...
ne ovat ne perusasiat/perustuntemme...ilo suru, viha, rakkaus, kauna, katkeruus, onnellisuus, kiintymys, innostus,tyytyväisyys, kateus, häpeä, syyllisyys, agressiivisuus, pelko, agressiivisuus...
Noista voi valita niin "rikas" kuin köyhäkin...samaa maailmaa me kaikki katselemme...sama aurinko paistaa kaikille...eikä ikäviltä tunteilta välty ns. paremmilla korteillakaan varustettu ihminen...
Huono kohtelu tuntuu samalta niin tavikselta kuin kuninkaastakin...pääosin koemme monet asiat samoin...kaikki ollaan ihmisiä...sellaisia kuin millaiseksi itse itsemme koemme...
joskus on tilanteita joille ei voi oikeasti mitään...jos ne johtuu muusta kuin itsestä....mutta niissäkin voimme valita oman asenteemme...miten niihin suhtaudumme...
Voimme jäädä apaattisina makaamaan...tai nousta ja lähteä jatkamaan matkaa...minun on vaikea uskoa...ettei jonkun ihmisessä elämässä ole mitään hyvää...
kun edelleenkin se sama aurinko paistaa kaikille...
aina on toivoa...paremmasta...vaikka sitä parempaa ei tulisikaan...niin silti on toivoa...
Siitä kannattaa pitää kiinni...
oli elämä/tilanteet/olosuhteet ...mitä/millaisia tahansa... - nisse..
yxex kirjoitti:
Kehuit minua aika omaperäisesti, hoh :D
Lähes poikkeuksetta ihminen voi tehdä jotain, se miksei tee, on luulo siitä ettei mitään ole tehtävissä. Masennuksen kehäajattelua, kuten "pidä tunkkisi"-vitsi.
Joo, erilaiset kortit meillä kaikilla on, ja muutenkin olemme yksilöllisiä. Sormenjälkihomman kaikki tietänee, sama uniikki sielunjälki meillä kaikilla on. Kaikilla 7 miljardilla erilaisella ihmis-sielulla. Aika huima juttu.Joskus ei todellakaan ole muuta tehtävissä kuin odottaa että se seinä poistuu edestä, aika suuret luulot on itsestäsi jos toisin luulet. Tosin niin perin inhimillistä kaikkivoipaisuusharhaa.
- nisse..
13+2=15 kirjoitti:
"Se on vaan hyväksyttävä, kaikilla ei ole samoja kortteja tässä elämässä."
Niin tiedä sitä mitä noilla korteilla tarkoitetaan...
jotain ulkoistako, rahaa, mainetta, hyvää ammattia, "viisautta", kaunista ulkonäköä yms.
Kun kuitenkin meillä kaikilla on monia samojakin kortteja...
ne ovat ne perusasiat/perustuntemme...ilo suru, viha, rakkaus, kauna, katkeruus, onnellisuus, kiintymys, innostus,tyytyväisyys, kateus, häpeä, syyllisyys, agressiivisuus, pelko, agressiivisuus...
Noista voi valita niin "rikas" kuin köyhäkin...samaa maailmaa me kaikki katselemme...sama aurinko paistaa kaikille...eikä ikäviltä tunteilta välty ns. paremmilla korteillakaan varustettu ihminen...
Huono kohtelu tuntuu samalta niin tavikselta kuin kuninkaastakin...pääosin koemme monet asiat samoin...kaikki ollaan ihmisiä...sellaisia kuin millaiseksi itse itsemme koemme...
joskus on tilanteita joille ei voi oikeasti mitään...jos ne johtuu muusta kuin itsestä....mutta niissäkin voimme valita oman asenteemme...miten niihin suhtaudumme...
Voimme jäädä apaattisina makaamaan...tai nousta ja lähteä jatkamaan matkaa...minun on vaikea uskoa...ettei jonkun ihmisessä elämässä ole mitään hyvää...
kun edelleenkin se sama aurinko paistaa kaikille...
aina on toivoa...paremmasta...vaikka sitä parempaa ei tulisikaan...niin silti on toivoa...
Siitä kannattaa pitää kiinni...
oli elämä/tilanteet/olosuhteet ...mitä/millaisia tahansa...Niin, eihän sitä voi täysin ymmärtää toisen kokemusta ennen kuin on itse kokenut samaa. Aika kapeakatseista ajattelua silti tuollainen ettei sitä voi olla olemassa kun minä en näe. Uskoo vasta kun näkee jos silloinkaan. Usko on lahja.
- sitten..
nisse.. kirjoitti:
Joskus ei todellakaan ole muuta tehtävissä kuin odottaa että se seinä poistuu edestä, aika suuret luulot on itsestäsi jos toisin luulet. Tosin niin perin inhimillistä kaikkivoipaisuusharhaa.
pitää vain tyynenä odottaa.
- nisse..
sitten.. kirjoitti:
pitää vain tyynenä odottaa.
Ja lausua tyynerukousta.
nisse.. kirjoitti:
Ja lausua tyynerukousta.
Eiks tollasessa ajattelussa tai asenteessa ole sellainen riski, että ikään kuin tuomitsee itsensä siihen tilanteeseen missä on ?
Yleensä kuitenkin ne ratkaisut ovat yllättävän yksinkertaisia ja pieniä joista se puro lähtee valumaan.
Ja valitettava tosi asia on se, että maailmanloppuun asti saa odottaan, kukaan ei voi sitä parannusta tehdä toisen puolesta, "pelastaa" tai tulla oven taaksen hakemaan.
Mutta joo, en nyt ehkä ihan täysin käsitä edes sitä mistä puhut.- nisse..
lynett kirjoitti:
Eiks tollasessa ajattelussa tai asenteessa ole sellainen riski, että ikään kuin tuomitsee itsensä siihen tilanteeseen missä on ?
Yleensä kuitenkin ne ratkaisut ovat yllättävän yksinkertaisia ja pieniä joista se puro lähtee valumaan.
Ja valitettava tosi asia on se, että maailmanloppuun asti saa odottaan, kukaan ei voi sitä parannusta tehdä toisen puolesta, "pelastaa" tai tulla oven taaksen hakemaan.
Mutta joo, en nyt ehkä ihan täysin käsitä edes sitä mistä puhut.Joo, siinä tyyneysrukouksessa on sanottu kaikki.
- 5+3=8
nisse.. kirjoitti:
Niin, eihän sitä voi täysin ymmärtää toisen kokemusta ennen kuin on itse kokenut samaa. Aika kapeakatseista ajattelua silti tuollainen ettei sitä voi olla olemassa kun minä en näe. Uskoo vasta kun näkee jos silloinkaan. Usko on lahja.
"Niin, eihän sitä voi täysin ymmärtää toisen kokemusta ennen kuin on itse kokenut samaa. Aika kapeakatseista ajattelua silti tuollainen ettei sitä voi olla olemassa kun minä en näe."
Niin asia jota kummastelin...on tämä..."sillä ei oikeastaan ole enää mitään väliä millaista kohtelua saan, kun siihen on jokseenkin jo tottunut että pääosin se on huonoa."
Sitä on vaikea uskoa...mutta ehkä se sitten on totta sinun osaltasi...
mutta edelleen ihmettelen..eikö sille ole tehtävissä mitään...mikä pakko sinun on olla ja elää sellaisissa olosuhteissa...
"kun edelleenkin se sama aurinko paistaa kaikille...
aina on toivoa...paremmasta...vaikka sitä parempaa ei tulisikaan...niin silti on toivoa..."
Tuo ajatukseni ehkä on peräisin Viktor Frankilinilta...jonka kirjoista muistan, että keskitysleireiltä selvisivät täyspäisinä he...jotka pitivät ihmisyytensä, pitivät yllä toivoa, näkivät jotain kaunista niissäkin oloissa...valitsivat asenteekseen toivon...
Häntä nimitetään erään psykoterapia suuntauksen logoterapian oppi isäksi...tässä näyte aiheesta...
Logoterapia on erittäin lyhyesti sanottuna itävaltalaisen lääkärin Viktor Franklin (1905-1997) kehittämä psykoterapian suuntaus, jossa kiinnitetään erityistä huomiota elämän tarkoitukseen ja ihmisen vastuuseen omista valinnoistaan.
Frankl joutui juutalaisena sodan aikana keskitysleirille ja hänen kokemuksensa siellä näkyvät hänen myöhemmässä ajattelussaan. Logoterapiassa käsitelläänkin suhtautumista elämään, kuolemaan ja väistämättömään kärsimykseen.
Kunkin ihmisen on löydettävä oma tehtävänsä ja täytettävä se. Logoterapiassa ei kysytä mitä elämä voi antaa minulle, vaan mitä minä voin antaa elämälle.
Hänen kirjoistaan olen aikoinaan osin ammentanut osan ajatuksistani...mm. tuon että ihminen on vastuussa omista valinnoistaan... - 8+3=11
nisse.. kirjoitti:
Joo, siinä tyyneysrukouksessa on sanottu kaikki.
"Joo, siinä tyyneysrukouksessa on sanottu kaikki. "
Niin on...siinä sanotaan myös...anna minulle rohkeutta muuttaa ne asiat jotka voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan...
Tuon voisi ajatella niinkin...en voi muuttaa toista ihmistä...sitä huonosti kohtelevaa...
Mutta voin muuttaa sen asian, ettei minun tarvitse olla suhteessa ihmiseen joka kohtelee minua pääsääntöisesti huonosti...
Minun on hyvin vaikea uskoa, että Suomen oloissa on pakko olla niin läheisessä suhteessa jonkun kanssa...vaikka ei itse halua...
poikkeuksena pienet lapset, he eivät voi valita vanhempiaan...aikuisella on valinnan vapaus...ihmisuhteissaan... - nisse..
8+3=11 kirjoitti:
"Joo, siinä tyyneysrukouksessa on sanottu kaikki. "
Niin on...siinä sanotaan myös...anna minulle rohkeutta muuttaa ne asiat jotka voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan...
Tuon voisi ajatella niinkin...en voi muuttaa toista ihmistä...sitä huonosti kohtelevaa...
Mutta voin muuttaa sen asian, ettei minun tarvitse olla suhteessa ihmiseen joka kohtelee minua pääsääntöisesti huonosti...
Minun on hyvin vaikea uskoa, että Suomen oloissa on pakko olla niin läheisessä suhteessa jonkun kanssa...vaikka ei itse halua...
poikkeuksena pienet lapset, he eivät voi valita vanhempiaan...aikuisella on valinnan vapaus...ihmisuhteissaan...Ei ole pakko ei, ellei sitten ole jonkin lahkon jäsen ja sitä kautta vaikeammassa tilanteessa kun samalla pitää irtaantua koko lahkosta. Hieman eri asia kuin päästä eroon yhdestä narskusta, tosin perheväkivallasta eroon pääseminenkin on paljon isompi prosessi kuin ymmärretäänkään. Koko elämä menee uusiksi ja joutuu ikäänkuin hyppäämään tyhjän päälle. Aika tavalla siinä rohkeutta tarvitaan ja rohkaisua.
nisse.. kirjoitti:
Ei ole pakko ei, ellei sitten ole jonkin lahkon jäsen ja sitä kautta vaikeammassa tilanteessa kun samalla pitää irtaantua koko lahkosta. Hieman eri asia kuin päästä eroon yhdestä narskusta, tosin perheväkivallasta eroon pääseminenkin on paljon isompi prosessi kuin ymmärretäänkään. Koko elämä menee uusiksi ja joutuu ikäänkuin hyppäämään tyhjän päälle. Aika tavalla siinä rohkeutta tarvitaan ja rohkaisua.
Pointti selkeä mutta tuo myös toivoa ; eli mahdotonta se ei ole.
- nisse..
lynett kirjoitti:
Pointti selkeä mutta tuo myös toivoa ; eli mahdotonta se ei ole.
Ei varmaankaan ole mahdotonta ja vertaistuki ehkä parasta siinäkin tilanteessa.
- ent.ilkikurimus
yxex kirjoitti:
Kehuit minua aika omaperäisesti, hoh :D
Lähes poikkeuksetta ihminen voi tehdä jotain, se miksei tee, on luulo siitä ettei mitään ole tehtävissä. Masennuksen kehäajattelua, kuten "pidä tunkkisi"-vitsi.
Joo, erilaiset kortit meillä kaikilla on, ja muutenkin olemme yksilöllisiä. Sormenjälkihomman kaikki tietänee, sama uniikki sielunjälki meillä kaikilla on. Kaikilla 7 miljardilla erilaisella ihmis-sielulla. Aika huima juttu.Mikä pidä tunkkisi vitsi?
Musta meillä kaikilla on samat kortit, mutta niillä pelaaminen on taitolaji....Jotkut ovat taitavampia kuin toiset. nisse.. kirjoitti:
Ei varmaankaan ole mahdotonta ja vertaistuki ehkä parasta siinäkin tilanteessa.
Varsinkin sellaisten ihmisten kohdalla joiden turva/lähiverkosto on retuperällään tai olematon jopa.
Ihminenhän pelkää sitä tyhjän päälle hyppäämistä koska kokee...heh, olevansa tyhjän päällä ja tällä en tarkoita sitä, että jonkun pitäis repparissa kantaa ja huoltaa vaan sitä, että yksikin ihminen joka tuntuu välittävän - saattaapi antaa yllättäviäkin voimia ja uskallusta sille joka on ihan hukassa.
Sitähän on aika hullua ajatella, että pelkää esim lähteä suhteesta jossa väkivallan uhka on kuolemanvakavaa(kin) koska jääminenhän se vasta vaarallista onkin. Mutta aina ei kaikki mene järjen mukaan.- nisse..
lynett kirjoitti:
Varsinkin sellaisten ihmisten kohdalla joiden turva/lähiverkosto on retuperällään tai olematon jopa.
Ihminenhän pelkää sitä tyhjän päälle hyppäämistä koska kokee...heh, olevansa tyhjän päällä ja tällä en tarkoita sitä, että jonkun pitäis repparissa kantaa ja huoltaa vaan sitä, että yksikin ihminen joka tuntuu välittävän - saattaapi antaa yllättäviäkin voimia ja uskallusta sille joka on ihan hukassa.
Sitähän on aika hullua ajatella, että pelkää esim lähteä suhteesta jossa väkivallan uhka on kuolemanvakavaa(kin) koska jääminenhän se vasta vaarallista onkin. Mutta aina ei kaikki mene järjen mukaan.Niin ja jos pitää vielä päästä irti siitä lähiverkostosta joka ei siis kai olekaan sama kuin tukiverkosto ja vielä pitäis hoksata se asia. Sitä kun monesti jää haikailemaan myös jonkun olemattoman perään kun on rakentanut päässään kaikenlaisia mielikuvia ja haaveita. Pitäisi luopua myös odotuksistaan. Niin ja elämä ei todellakaan aina mene oman käsikirjoituksen mukaan kun niitä muuttuvia tekijöitä tulee koko ajan vastaan. Vapaa tahto, miten hieno keksintö..
- LK
Miekin näin semmosen tässä yhtenä päivänä. Kannatan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1016259
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h814839Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1003101Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p302932Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska262165Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191546Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3371111Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?921110Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311036- 48804