Hyttysen aivot kykenevät tulkitsemaan kahden suuren verkkosilmän muodostamia tuhansia kuvia ja kaikkia muita hyttysen aisteja. Tuo mitättöman pieni hermokimppu ohjaa muutaman millisekunnin vasteajalla kuuden niveljalan ja kahden siipiparin saumatonta yhteistyötä sekä muita elintoimintoja.
Kykeneekä parhaimmat supertietokoneet samaan, vai lyökö hyttynenen suurimmat megaflopsit pöytään?
Perustuuko aivotoiminta binäärilogiikkaan, eli voidaanko sitä mitata flopseissa?
Erityisesti asianharrastajan mielipide kiinnostaa, sillä jossakin hän kertoi perehtyneensä aivotoimintaan.
Kykeneekä parhaimmat supertietokoneet samaan, vai lyökö hyttynenen suurimmat megaflopsit pöytään?
Perustuuko aivotoiminta binäärilogiikkaan, eli voidaanko sitä mitata flopseissa?
Erityisesti asianharrastajan mielipide kiinnostaa, sillä jossakin hän kertoi perehtyneensä aivotoimintaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyttysen aivojen aikayksikössä tekemä laskenta on pienen pieni murto-osa supertietokoneen samassa ajassa tekemästä.
Flops tarkoitta liukulukuoperaatioita sekunnissa.
Hyttysen aivot noin periaatteessa siis toimivat paremmin kuin keskivertokretardin..
Kirjoittelin viime vuonna palstalle paljonkin ihmisaivoista ja myös niiden mahdollisesta simuloinnista tietotekniikalla. Jos tämä vastaus ei riitä, voin koettaa kaivaa niitä tietoja hakukoneella esiin.
Aivoihin liittyvät rakenteet (aistineuronit, käsittelyneuronit, hermoyhteydet ja tukielimet) ovat kaikilla eläimillä (myös ihmisellä) samankaltaiset. Ne eivät muistuta binääristä tietokonetta, vaan sitä edeltäneitä analogiakoneita, joissa tietoa käsiteltiin ainevirtauksien ja varastosäiliöiden avulla. Aivoissa virtaava "aine" on kemiallisesti siirtetty sähkövaraus, ja sen varastoina toimivat hermosolut (neuronit) sekä pienemmässä määrin niiden väliset liitokset (synapsit).
Aivorakenteita on eri karkeusasteita, erään merietanalajin (Aplysia) neuronit ja synapsit voi nähdä paljain silmin, mutta ihmisaivojen kuutiomillimetrissä saattaa olla liki miljoona neuronia ja miljardi synapsia; se on siis mikro- ja nanometritason tekniikkaa. Hyttysestä en tiedä, mutta pienenä otuksena se lienee varustettu tiheällä aivorakenteella, ja sillä lienee myös paljon vähemmän komponentteja kuin ihmispäässä. Koska aivoissa on myös vaikuttavia molekyylejä sekä liikkuvien sähkövarausten aiheuttama sähkömagneettinen kenttä, siellä on myös nanotasoa tiheämpiä rakenteita ja tapahtumia.
Vankasti yksinkertaistaen aivoja voi digitaalisesti simuloida neuronit ja synapsit kattavalla soluautomaatilla, jonka ihmisen tapauksessa tarvitsema käsittelyteho (pakostakin epävarman) arvioni mukaan ylittää suurimmat nykyiset tietokoneet tuhat - miljoonakertaisesti. Suurin este asiassa ei lienekään koneteho, jonka kasvu edelleen jatkuu, vaan tarvittavan ohjelman mutkikkuus sekä lähtötietojen saanti sille.
Toisaalta Aplysian hermotoiminnalle on jo tehty kattava simulaatio, enkä arvelisi hyyttysenkään taklaamisen jäävän enää megaflopseista kiinni. Software ja data ovat tässäkin ne isommat esteet.
Kiitoksia vastauksesta asianharrastaja. Itsekin olen arvellut, että suurin ongelma on ohjelma, ei niinkään laskentateho.
Epäilemättä meillä on edessä vielä monta yllätystä, ennen kuin ymmärrämme ajattelutoiminnan syvät synnyt.