Missä ihmeessä oikein olet, kun et ole koskaan siellä miss minä?
Meinaan vaan että on ikävä...:(
Kävin sua etsimässäkin, mutten tietenkään löytänyt...:(
yhyyyyyyyyyy
Meinaan vaan että on ikävä...:(
Kävin sua etsimässäkin, mutten tietenkään löytänyt...:(
yhyyyyyyyyyy
Vastaukset 35
Vanhimmat
ei uni tullut.
palasin etsimästä sinua, ja kirjoitin silloin!
Ei etsiessä voi nukkua, höpsistä. Unissaanko sinä etsit?
Unissakävely on vaarallista, pitää etsiä silmät auki ja valppaana!
unessasi teet hyviä löytöjä. Promise.
tulla enää uniini, jookos ? Pitää sitä joskus ihmisen saada olla ihan rauhassa...
;)
jyvällä toiveesi kanssa, sillä tekisin sinusta raastetta ja pistelisin poskeeni. Kuka nyt sellaista toivoo?
tee enemmin kitkerää soppaa, eikös katkeruus ja yksinäisyys tee ihmisestä kitkerän? ainakin happaman...
hah hah...vai raasteeksi...ota omena, se helpottaa ;)
mieleenkään semmoisen sopan teko. Katkeraa ja hapanta yksinäisyyttä. Hmm, mä ennakoin noi fiilarit aamulla ja pyrähdin lenkille, se auttoi. Mitä kivaa oot tänään tehnyt tai voisit vielä tehdä? Kerro mulle.
Ajattelin mennä katsomaan museolle yhden näyttelyn ja sitten kenties kirjastoon. tai rannallakin voisi olla aika mukavaa, jos siellä paistaa aurinko, ja miksi ei vois vähän pulahtaa veteenkin välillä...niin että ihan tämmöstä tavallista mukavaa vaan, mutta se onkin ainaskin minusta sitä kaikkein mukavinta...
Imuroida pitäis varmaan ja pestä autonromu, mä luulen että teen tänään ainakin nää kaksi...mutta tässä olikin jo melkein koko loppuviikon ohjelma :)...
(tosi toiminnallinen viikko, vai mitä :D)
etenee tyylikkäästi. Kuule (ja näe) kiertelin juuri pari tuntia taidenäyttelyssä ja kumma kyllä ei tunnu missään puudutusta. Piti olla Pohjoismaiden suurin sitä sun tätä, mutta enpä kyllä montaa suomalaista tunnistanut, kaiketi luetaan edelleen pohjoismaalaisiin. No hyvä oli ja hyvää teki. Nyt pitäisi istahtaa jonnekin kuppilaan ihmettelemään immeisiä, lueskelemaan, hörppiin vaikkapa olutta ja muuten vaan toljottelemaan. Kyllä lomailu on kivaa, kun ei ole hellettä.
*huoahtaa ja vihertää kateudesta*...
paras sää olis sellaista 22astetta ja aurinkoista, jos ja kun sataa, niin aamuyöllä vaan...mä en ole vielä terassillekaan ehtinyt, kaikkea rumbaa ja matonpesua, juu mökkeillyt olen kyllä :)
tää kesä taitaa mennä aikalailla hiljaisesti, mutta uimarannalla...siellä olen käynyt jo kolme kertaa ja hellettäkin piisasi kunnolla...ai et usko vai? ei koko Suomessa ole ollut näin kurjaa säätä :D, oli hellettäkin jossain !!!
lomailu on aina kivaa, oli sää mitä hyvänsä...:)
hyvää. Lupaathan, täydellinen hiljaisuus. Niin ja....kiitos ikävästä, olin jo unohtanut mitä se on.
Minua ei huvita olla hiljaa!
Vai tekee se sinusta hyvää olla hiljaa. Minusta ei.
Kiitos ikävästä vaan itsellesi, minä en ole unohtanut, mitä se on!
ketä etsit? jos minua, niin olen täällä, samassa paikassa kuin sinäkin :)
maailman suloisinta mörökölliä...:)
hauskinta ja lutuisinta ja sellaista ihanaa...
en sitäpaitsi etsinyt täältä vaan kahdestakin paikasta tuolla ulkomaailmassa...out there...mutt ei missään... ei missään...
edes vilausta...:(
..löydät mörököllisi :)
mistä päin suomea? kunhan vaan utelen...
mutt ei sitä löydy, ei sitä kuulu...missä taas lie luuhaa?
omituista hukata niin näkyvä ja meluisa ihminen!!!
näiltä nurkilta, kulman takaa...aika läheltä kuitenkin, muttei sitten kai tarpeeksi läheltä kummiskaan...
Minä asun hyvin keskeisellä paikalla Suomea! Siinä on kansa sattunu kaks mualimannappoo kohilleen :D
olisipa kiva jos muakin etsittäis, eilenkö etsit? Mä kuskasin yhtä tuttua joten olin kotosalla muutoin illan. Hiljaisuudesta oli toss ylhäällä, voi olla joskus hyväkin mutt jos hyvä kaveri ja porukka ni mikä ettei, voi olla yhdessäkin hauskaa. Vois suunnistaa johonkin tänään ku tietäis mihin kantsii mennä. Mä en ruukaa luuhata vaik käynkin silloin tällöin menoissa. Mä kyl näyn aivan tavallisesti mut en mielestäni ole mikään meluisa et tuskin mua etsiskelet. Voisit olla suht lähitienoollakin, mut enpä osaa tunnistaa.
pyöräilen tuossa illalla pikku lenkin, ja sit kotio...
huomenna matkalle kotiseudulle ja sit taas kuka tietää missä?? kun en tiedä vielä itsekään...
no joo, yhden paikan tiedän ihan varmasti, minne menen viikon päästä! 99% todennäköisyydellä joten kenties me tavattan sit siellä :D
illankähmässä, salaperäiseltä alko tuntuun. Leikitäänkö me piirileikkiä, mennään ristiin? Tulin tossa pari tuntia sitte lähempää keskipistettä kotia, käväsin kyläilemässä. Oonks mä nähny sut pyörälenkilläs, olisit morjenstanut, oisin jääny jutteleen, olen kyllä aatellu...
Taas voi tulla yhteensattumia, viikon päästä ois kolme juttuu minne voisin mennä. Yhteen melkein pitää, pohjoisempaan, toiseen haluttais ja kolmannessakin olis hyvä käydä. Mitähän paikkaa itte mahdoit tarkoittaa. Harmi kun kesän viikonloput hupenevat, valmiiksi mietitty kohde muuttuukin toiseksi. :)
no mä fillaroin noita hiekkateitä, tuskin sä siellä päin lenkkeilet :)
Mullakin aina suunnitelmat muuttuu, kun mä en tiedä että minne menis ja mitä tekis...muttas kai sen pitää ollakin niin, ettei suunnitelmat aina ihan mee silleen kun on ajatellut. täytyy kai sattumillekin antaa mahdollisuus tapahtua :D, toiv. eivät vaan ole niitä vahinkoja kun ne ei tunnetusti tule kello kaulassa...
en mä voi sanoa että mä olen viikon päästä varmasti jossain, mä en toimi silleen muutoin kun jos on ihan pakko...tuttu tilanne tollainen, että on ainaskin kolme paikkaa, joissa pitäis olla yhtäaikaa, muttei kai oikeesti voi kuitenkaan jakaantua kolmeksi...
no fyysisesti tietysti voi olla läsnä ja henkisesti poissaoleva niin että jos jokin kolmas yhteys vielä löytyy...hmmm...
ehkä en. Sanoitpas hyvin sattumista...
Huomasin äsken että tasan kaksi vuotta sitten, tosin silloin oli lauantai, näimme ensi kerran. Sitten ei pitkään aikaan. Kohtaloako, juuri tuli vieraakseni samainen sukulainen muita kenen kanssa olin silloin liikenteessä. Nyt olen sidottu, en voi lähteä.
Hääreissu taitaa viedä voiton menopaikoista. Ihania juhlia, varsinkin kesäaikaan.
Niin, ajatukset kantavat kauas jos niin haluaa.
Näistä mietteistä voinet tunnistaa jos tuntuu tutulta.
ei kuulosta tutulta, ei sitten lainkaan...hyvin kaukaa varmaan liippailee ja tuota ihan ollaan tuntemattomia ja silleen...
jos joku kysyisi minulta, mitä tein kaksi vuotta sitten niin en muistaisi lainkaan...jaa...pari viikkoakin tuottaa jo aikamoista harmia...
hmmm...mutta tänään olen pitänyt kyllä hauskaa ja imuroin ja pesin auton :D
jotkut asiat jäävät mieleen enemmän kuin toiset, jotkut pulpahtavat esiin mielen lonkeroista tuon tuostakin.
Heh, tuo sidottu tarkoitti kyseistä iltaa menojen suhteen.
Juu, mieli on kyllä aina hyvä kun saa paikkoja putsattua, autoakin saisi pestä, onpas jäänyt vähemmälle, hyvilläni olen kun sade viruttelee vaikka muuten sitä on jo tullut tarpeeksi. Aurinkoa kaipaisin.
aina sateen lomassa...auto tuli pestyä mutta on se sitten hankalaa, kun ei märästä autosta näe, että minne sitä kuraa oikein jää...sitten vasta kun se kuivaa, niin siellä täällä on pesemättömiä länttejä...voiskohan niitä loppuja hankailla vaikka tiskirätillä pois?
huomenna kyllä taidan lähteä liikenteeseen, tekis mieli mansikoita! muita marjoja ei taida paljon tullakaan...
tällä kulkee koko ajan ukkosia, vettä tulee kuin saavista välillä, nurmikko kasvaa ihan hillittömällä vauhdilla, kohta voi ennemminkin puhua viidakosta...ei nurmikosta...
mulle ainakin jää mieleen sellaiset asiat, jos joku sanoo jotain voimakkaasti...onkohan ihmisillä oikeasti jonkinlaisia ...aaltoja...?
olen huomannut saman tossa pesujutussa, ikkunoiden pesussa hieman sama homma, harmittaa kun pesun jälkeen huomaa jossain vielä likaa. Kyl sä taidat saada auton puhtaammaks ku mä. Kerran vein pesuun mutten uskaltanut jäädä sisälle ja toisekseen onhan se kiva nähdä kättensä jälki.
Tuttuni oli jo ostanut luomu mansikoita täältä. Itsekkin olen ennen ostanut, nyt en ole vielä ehtinyt, joskus kyllä käyn poimimasssa itsekkin. Alkukesästä harmittelin yöpakkasia. Luumupuuni (tosin vielä pieni) kukki kauniisti. Ei ollut kokemusta vioittaako pakkanen jo kukkinutta puuta. Omenapuuta peittelin pussilakanoilla muutaman kerran mutta ei näyttänyt auttavan. Iloitse kanssani, huomasin yhtenä päivänä että luumupuussani oli useita luumun alkuja. Kunpa tulisi kaunis, lämmin syksy, että ne ehtisivät kypsyä. Mielessäni jo maistan, annan makuhermojeni tunnustella... Joskus olen tehnyt raparperista ja ostoluumuista hilloa. Nämä luumut kyllä tulisi nautiskeltua sellaisenaan, on mitä seurata ja odottaa. Mun pitäisi käydä hillapaikassani katsastamassa, jos edes suuhuni saisin, mieluummin astiaankin. Eiks ollut kuulumassa et mustikoita ei tule kovin paljoo mut puolukoita kohtalaisesti. Mene ja tiedä, miten on missäkin paikoin säilyneet, ei ainakaan ole ollut kosteudesta puutetta.
Tulee ikävä lammasta. Aatteles, se olisi kiva veitikka, pitäisi nurmen lyhyenä ja muutenkin olisi hupulainen. Tosin kärpäsiä voisi olla enemmän ja kukkapenkit vaaravyöhykkeellä, ei näyttäisi kivalta jos olisi aitaus ympärillä. Olen joskus nähnyt sellasen "tekolampaan" en nyt keksi miten muutenkaan sanoisin, siis roportti joka itte kulkee nurmella leikaten, vaihtaa itte suuntaa. Aika tasainen oli jälki, taitaa vaan olla tyyris. Ja entäs jos se karkaisi, menisi vaikka naapuriin tai lähtisi tien päälle? Onkohan niillä jokin matkamittari systeemi minkä perusteella tietyllä etäisyydellä talosta leikkaavat.
Melko viidakossa asun itsekkin, ongelmia on ollut enemmän kuin muina kesinä. Jossain vaiheessä täytyy terästäytyä ja panna viikate tai raivaussaha vauhtiin. Mieluummin ennen kuin tietyt kasvit alkavat lennättelemään siemeniään ja tulevat vaivaksi kukkapenkkiin asti. Tienvierustoilta saisi kiireesti tiettyjä pesäkkeitä katkoa kun eivät vielä ole siemenasteella.
Mikähän on kun ei aina ole vauhtia. Kaksin oisi kaunihimpi hommata kaikenlaista, jälkikin voisi olla eri luokkaa. Ja ajallisesti kaikki tapahtuis nopeammin. Sit vois leppuutella hyvillä mielin, kattella kätten jälkeä, hörppästä janojuomaa, rentoutua... Ei sais purnata, mut saahan sittenkin, joskus...
Joskus jää jokin asia mieleen sieltä täältä, usein ajattelee samalla tavalla, joskus miettii, on vivahde-ero toisen mietteisiin. En nyt hoksaa mitä tarkoitat voimakkaasti sanomisella. Tai ymmärrän ja koen samoin, olipa kyse myönteisestä tai kielteisestä sanomisesta. Voin pahastua, ilahtua, mutta myös työstää asiaa mielessäni ja kasvaa ymmärtämään asiaa toisenkin näkökulmasta.
Noista aalloista sitten, sanoisin että on. Monenlaisia,täytyy olla. Olen kuullut puhuttavan kuumista aalloista, onhan radioaaltoja, nekin saavat aikaan tuntemuksia. Olen tasainen ihminen. Riippuu kuitenkin tilanteesta, se vaikuttaa. Elän ja tunnen syvästi. Ehkä en voi sitä aina näyttää. Kunpa voisimmekin. Hhhmmmm, sanoisin
Jotain oli ilmassa, sähköä, aaltoja,
jokin veti minua puoleesi, kuin mangneetti.
Olin hiljaa, kuulostelin, menin hämilleni.
Aaltoja, jäi mieleeni...
Ne nousivat taas pinnalle, aallot.
Selittämätön tunne, käsivarsillasi.
Kohina sisälläni, mihin olin menossa,
minun oli hyvä olla, aalloilla,
en halunnut hetken loppuvan, oli kuin taikaa,
keinuin kanssasi, sylissäsi ja tunsin,
sinäkin olit kanssani, aalloilla.
Tunsin lämmön, läheisyyden,
en olisi halunnut irroittautua sinusta,
pelkäsin että tämä hetki ja tunne katoaisi,
halusin jäädä aalloille, kanssasi.
Aaltoja, jäi mieleeni...
Ne nousivat aina uudelleen, mieleeni...
Samat aallot kuojettivat minua luoksesi.
Halusin tuntea ne vielä kanssasi,
käteni kädessäsi, käteni kädessäsi...
Sielussani soi, aallot veivät minua luoksesi.
Aaltoja, jäi mieleeni...
Aallot, ovat olleet mielessäni...
Samat aallot kuljettivat minua luoksesi.
Toivoin että tulisit vielä joskus, liki,
lähelle minua, kanssani, aalloille.
Samat aallot tunsin, sylissäsi,
sielussani soi, korvissani soi.
Aaltoja, jäi mieleeni...
Samat aallot kuljettivat minua luoksesi.
Haluaisin että tulisit vielä joskus, liki,
lähelle minua, kanssani, aalloille.
Ehkä sitten huomaisimme onko meillä
oikeasti jonkinlaisia ...aaltoja...?
Varmistuisi mielissämme miten oomme
aatelleet, aalloistamme, miten kaipailleet.
Tulipas, aurinkoista päivää!
mukavaa, että luumupuusi kukkii jo
sä varmaan ikävöit jotakuta muuta kuin minua, jotakuta jonka kanssa olet kokenut aaltoja...
minä taas olen noin enemmänkin niikuin vaan ystäviä kaipaillut, meluisaa ja hauskaa seuraa...
sun kanssa olis kyllä hauskaa kirjoitella, varsinkin kun sä olet ? nainen :)
mulla ei vaan taida enää olla toimivaa sähköpostia...
[email protected] on mutten tiedä toimiiko se enää ja voihan olla, että sä olet jo joskus kirjoittanut minulle ?
ja todellakaan ei ole pakko kirjoittaa, sillä sä et ehkä etsi kirjeystävää vaan jotain ihan muuta...
innostua, yksin ollessaan nääs saattaa jokin asia tms. jäädä mieleen ja sitä sitten työstää ja kehittelee.
Kirjoituksestani saattoi saada hieman väärää käsitystä. Kyse oli lämpimästä ystävyyden tunteesta sekoittuneena kaipauksesta suurempaan tunteeseen mikä alkoi kasvaa kuin pieni kukka sirkkalehdistä varttaan, lehtiään kasvattaen puhjetakseen kukaties kukkaan. Siis kuvaus siitä miten voi kokea toisen henkilön läheisyyden.
Ystävien seuraa, yhdessäoloa lähinnä itsekkin olen kaivannut normaalin elämäni rikastuttajaksi. Nainen olen, kyllä. Tulossa on vilkas viikonloppu, en ehkä ehdi koneelle. En ole tollaseen osoitteeseen kirjoitellut. Katsotaan... En ole aktiivisesti etsinyt kirjeystävää kuin muutakaan, pääsääntöisesti katastellut siellä sun täällä kun on sattunut olemaan aikaa.
ehkä se ei ollut hyvä idea ...ajattelin vain, kun sulta pukkasi tulla tuota tekstiä noin julmetusti :D
mutta ihanaa, kun tuli vihdoinkin kesä :))
pionit kukkii !!! ja tuoksuu !!!
kesäkukat on kohta tienvarsilla lakastumaan päin... se tarkoittaa sitä, että kesä kaatuu syksyyn
hyvää kesää!!!
kotona,sillä pelkäsin ettet enää halua tavata minua...
tiedätkö kuinka olenkaan ikävöinyt sinua...
kirjoitat niin tuttavallisesti etten nyt tiedä et ootko sä sä vai et. Myöhemmin huomasin et ois kantsinut lähtee mut en oikein ois päässyt. No, yön yli nukuttuani jo aattelin et kantsis kuiteskin selvittää ettei jää vaivaamaan...taasen.
miksi ihmeessä en enää haluaisi tavata sinua? minä haluan aina tavata mahd. monta ihmistä, mitä enemmän, sitä parempi !!!
mukavaahan se olisi, jos joku minuakin ikävöisi noin, mutta tuota saattaapi olla että jotakuta muuta sittenkin
niinkuin yleensäkin...
ollaan me ihmiset vaan aika ujoja piimiä