Ystävälläni on jo useamman vuoden ollut tapana kadota muutamiksi päiviksi/viikoksi sanaakaan sanomatta. Olemme tunteneet jo reilut 10 vuotta, joten olisi mukava tietää onko ystävälläni kaikki hyvin. Mielestäni hän voisi huoletta kertoa minulle murheensa.
Syy miksi olen huolissani(enkä ole ainut ystäväporukastamme) on se, että kerran kun ystävällisesti ja mahdollisimman varoen kysyimme ystävältämme, että missä hän oli, hän rupesi itkemään ja sanoi, että selittää tilanteen myöhemmin.No, ei selittänyt.
Hän katoilee myös, vaikka olisimme sopineet tapaamisia yms. eikä edes viitsi ilmoittaa missä menee, ei vastaa puheluihin, viesteihin tai muutenkaan häneen ei saa yhteyttä. Kerran olimme sopineet tapaamisen ystäväporukkamme kanssa ja tämä kyseinen henkilö katosi jälkiä jättämättä viikoksi, ja me muut ehdimme huolestua todella.
Yleisin selitys näille katoamisille on "puhelin oli rikki" "unohdin" "en huomannut" tai viimeisin "se vaan oli semmonen hölmö juttu". Jos yritän asiallisesti sanoa, että me muut olemme huolissamme, hän pyörittelee minulle silmiään ja käyttäytyy muutenkin töykeästi.
Viimeviikonloppuna meillä oli erään ystävän syntymäpäivät ja olimme sopineet että järjestämmä yllätyksen sankarille, mutta yllätysvaan, tämä sama tyyppi katoaa taas. Edellis iltana olin hänen kanssaan puhelimessa, jossa sovimme lahjanostot ja muut järjestelyt. No, kun sovittu päivä koittaa, ystävää ei näy eikä kuulu ja minä törsäsin rahani ja aikani juhliin aivan itse. Ystävä ei tullut edes syntymäpäivä juhlii, ei edes onnitellut! Sitten muutama päivä sen jälkeen hän ilmestyy selitykseni "puhelin rikki ja se oli hassu juttu" ja naureskelee, kysyy, että voiko osallistua lahjaan maksamalla minulle jälkikäteen puolet kuluista.
Mitä teen? Onko meillä muilla oikeus tietää minne tämä tyyppi katoilee? Muutama vuosi sitten tämä katoilija ystävä kertoi, että hänen elämäntilanteensa on todella vaikea...olen huolissani.
Ystävän oudot katoamistemput!
94
5040
Vastaukset
- 16+16
Ei kannata olla huolissaan. Tuntuu lähinnä siltä, että ystävänne tuolla käytöksellä koittaa manipuloida teitä muita. Tyypillistä passiivis-aggressiivista käytöstä tuo tuollainen.
Lakkaa kyselemästä selityksiä ja ole kuin hänen katoilunsa eivät sinua hetkauttaisi. Luovu myöskin siitä ajatuksesta, että ystäväsi lupauksiin voi luottaa. Annat mennä sisään yhdestä ja ulos toisesta korvasta.
Kertoo sinulle sitten jos kertoo. Jos ei, niin et sinä sille mitään voi. Parempi, että koitat keskittyä muihin asioihin etkä tuhlaa energiaasi ja mielenterveyttäsi hänen käytöksensä pohtimiseen. Annat hänen vaan rauhassa pyöritellä silmiään ja töykeillä. Ehkä tilanne joskus muuttuu, tai sitten ei. Sinusta se ei ole kiinni.- Koita ymmärtää!
Mä nyt ihmettelen syvästi, että aloittaja on saanut noin paljon miinusääniä ja sinulla vielä äänet nollissa.
Minusta se on vielä hyvä asia, että on ihmisiä, jotka välittävät läheisistään, eikä kuittaa outoa käytöstä vaan joksikin mielenterveyshäiriöksi ja päätä olla välittämättä hänestä.
Tällä katoamistemppuja tekevällä ihmisellä on mitä luultavammin helvetin paha olla ihmisten seurassa. Hän saattaa kärsiä selittämättömästä ihmispelosta ja näkee parhaaksi keinoksi vetäytyä omiin oloihinsa. Hän saattaa olla todella arka ilmaisemaan omaa tarvettaan vetäytymiseen ja näkee parhaaksi kadota tuolla tavalla. Nykyään kun ihmisen pitäisi olla yli-tilivelvollinen kaikesta mitä hän tekee. - Voi nyyh
Koita ymmärtää! kirjoitti:
Mä nyt ihmettelen syvästi, että aloittaja on saanut noin paljon miinusääniä ja sinulla vielä äänet nollissa.
Minusta se on vielä hyvä asia, että on ihmisiä, jotka välittävät läheisistään, eikä kuittaa outoa käytöstä vaan joksikin mielenterveyshäiriöksi ja päätä olla välittämättä hänestä.
Tällä katoamistemppuja tekevällä ihmisellä on mitä luultavammin helvetin paha olla ihmisten seurassa. Hän saattaa kärsiä selittämättömästä ihmispelosta ja näkee parhaaksi keinoksi vetäytyä omiin oloihinsa. Hän saattaa olla todella arka ilmaisemaan omaa tarvettaan vetäytymiseen ja näkee parhaaksi kadota tuolla tavalla. Nykyään kun ihmisen pitäisi olla yli-tilivelvollinen kaikesta mitä hän tekee.Juu juu. Pitää vaan ymmärtää heikkoa.
Itselläni on tuollainen ohareita tekevä "herkkä" ystävä, jolta tosiasiassa puuttuu täysin kyky asettua niiden toisten ihmisten asemaan ja miettiä sitä, miltä heistä tuntuu, kun niitä ohareita tehdään eikä edes viitsitä kertoa miksi. Muilta hän on kyllä vaatimassa vaikka kuun taivaalta.
Tämä ihminen, "jolla on helvetin paha olla ihmisten seurassa", voisi ilmoittaa asiasta niille kavereilleen, ettei näiden tarvitse olla miettimässä, makaako hän jossain ojan pohjalla, kun taas katoaa jonnekin viikoksi tekemällä aluksi oharit. Se ei ole mitään "yli-tilivelvollisuutta" vaan sitä, että pystyy huomioimaan muutkin ihmiset.
Näiden poikkeuksellisen herkkien poikkeusihmisten suurimpana ongelmana tuppaa olemaan se, etteivät he kykene olemaan empaattisia muita kohtaan, vaan pyörivät vaan sen oman napansa ympärilla ja vaativat toisilta loputonta joustoa ja ymmärrystä. Syyksi riittää se, että "mä koen niin ja tunnen niin". Vastuuta taas vältellään viimeiseen asti.
Jos ei ap:n ystävä mitään ole valmis kertomaan tai muuttamaan käytöstään, minkä hemmetin tähden ap:n pitäisi omistaa elämänsä noin itsekkään ihmisen motiivien pohtimiseen? Ihan sama, kuinka herkäksi tämä ihminen itsensä kokee ja kuinka paha olo hänellä on. Ei se oikeuta jatkuvasti aiheuttamaan pahaa mieltä toisille. - Äiti <3
Aloittajalle. Olen samaa mieltä kirjoittajan 16 16 kanssa. Kaikkein parasta on olla huomioimatta näitä katoamisia mitenkään. Koska ilmeisesti hakee juuri huomiota koska kertaakaanhan mistään vakavasta ei ilmeisesti ole ollut kyse. Tyttö on hengissä ja vaan töykeilee. Älä itse pyydä häntä osallistumaan mihinkään, kerrot vain ylimalkaan mitä on tarkoitus tehdä, jos haluaa osallistua nin osallistuu sit jälkikäteen jos haluaa, mutta älä luota lupauksiin kun tiedät millasia ne on.. Jos hän lupaa tulla johonkin niin odotatte tasan siihen asti mihin aikaan on tapaminen sovittu. Koitat kerran soittaa, jos ei vastaa anna olla. Laita viesti että olette jo menneet sinne minne olitte menossa että tulee peräsä jos on tullakseen.
Älkää nyt ihmeessä antako yhen huomiohakuisen typykän manipuloida teitä ja odotuttaa ym. Luultavasti se lopettaa noi touhunsa kun huomaa ettei saakkaan käytöksellään huomiota osakseen. - JSSPSJ
Voi nyyh kirjoitti:
Juu juu. Pitää vaan ymmärtää heikkoa.
Itselläni on tuollainen ohareita tekevä "herkkä" ystävä, jolta tosiasiassa puuttuu täysin kyky asettua niiden toisten ihmisten asemaan ja miettiä sitä, miltä heistä tuntuu, kun niitä ohareita tehdään eikä edes viitsitä kertoa miksi. Muilta hän on kyllä vaatimassa vaikka kuun taivaalta.
Tämä ihminen, "jolla on helvetin paha olla ihmisten seurassa", voisi ilmoittaa asiasta niille kavereilleen, ettei näiden tarvitse olla miettimässä, makaako hän jossain ojan pohjalla, kun taas katoaa jonnekin viikoksi tekemällä aluksi oharit. Se ei ole mitään "yli-tilivelvollisuutta" vaan sitä, että pystyy huomioimaan muutkin ihmiset.
Näiden poikkeuksellisen herkkien poikkeusihmisten suurimpana ongelmana tuppaa olemaan se, etteivät he kykene olemaan empaattisia muita kohtaan, vaan pyörivät vaan sen oman napansa ympärilla ja vaativat toisilta loputonta joustoa ja ymmärrystä. Syyksi riittää se, että "mä koen niin ja tunnen niin". Vastuuta taas vältellään viimeiseen asti.
Jos ei ap:n ystävä mitään ole valmis kertomaan tai muuttamaan käytöstään, minkä hemmetin tähden ap:n pitäisi omistaa elämänsä noin itsekkään ihmisen motiivien pohtimiseen? Ihan sama, kuinka herkäksi tämä ihminen itsensä kokee ja kuinka paha olo hänellä on. Ei se oikeuta jatkuvasti aiheuttamaan pahaa mieltä toisille.Viestisi sisältö oli kyllä aivan jonkun muun, kuin empaattisen ihmisen kirjoittama. Sinäkö luulet tuntevasi ja tietäväsi kaikkien ohareiden tekevien ihmisten motiivit? Luuletko, että jokainen ihminen kykenee puhumaan vaikeista asioista ihan tuosta noin vaan ja jos ei pysty, niin hän on itsekäs ja omaa napaansa tuojottava ihminen, joka nauttii tekemistään ohareista? Varmasti joissain tapauksissa näinkin voi olla, mutta aika mustavalkoista ajattelua, jos ekana pitää lähteä etsimään syytä sille, että saisi oikeutetusti arvostella jotain ihmistä itsekkäästi ja narsistiksi, joka on lähes nettien keskustelupalstoilla muodostunut muoti-ilmiöksi. Nykyään tuntuu, että joka toinen ihminen on joku psykopaatti tai narsisti, tai muuten vain itsekäs paska.
"Juu juu. Pitää vaan ymmärtää heikkoa" Aloituksesi oli jo vastenmielisyydessään sitä luokkaa, että elä nyt jumalauta puhu mistään empatiasta, kun siitä et selvästikään mitään tajua. - Ja nyyh taas...
JSSPSJ kirjoitti:
Viestisi sisältö oli kyllä aivan jonkun muun, kuin empaattisen ihmisen kirjoittama. Sinäkö luulet tuntevasi ja tietäväsi kaikkien ohareiden tekevien ihmisten motiivit? Luuletko, että jokainen ihminen kykenee puhumaan vaikeista asioista ihan tuosta noin vaan ja jos ei pysty, niin hän on itsekäs ja omaa napaansa tuojottava ihminen, joka nauttii tekemistään ohareista? Varmasti joissain tapauksissa näinkin voi olla, mutta aika mustavalkoista ajattelua, jos ekana pitää lähteä etsimään syytä sille, että saisi oikeutetusti arvostella jotain ihmistä itsekkäästi ja narsistiksi, joka on lähes nettien keskustelupalstoilla muodostunut muoti-ilmiöksi. Nykyään tuntuu, että joka toinen ihminen on joku psykopaatti tai narsisti, tai muuten vain itsekäs paska.
"Juu juu. Pitää vaan ymmärtää heikkoa" Aloituksesi oli jo vastenmielisyydessään sitä luokkaa, että elä nyt jumalauta puhu mistään empatiasta, kun siitä et selvästikään mitään tajua.Sinähän tuossa narsismista ja psykopatiasta vouhotat. En minä.
Tiedän, ettei viestini ollut yhtään kiva ja empaattisen oloinen. Homma nyt vaan on niin, että kun tuollaista "herkkää" ihmistä on tarpeeksi monta vuotta ollut tukemassa ja ymmärtämässä, jossain vaiheessa tulee se mitta vastaan. Se on ihan käsittämätöntä, että nämä mielestään herkät ihmiset eivät todellakaan sitä asiaa näytä ymmärtävän. Valitetaan sitä, että muut ihmiset eivät vaan ole tarpeeksi empaattisia, eikä kukaan koskaan ymmärrä tarpeeksi, mutta sitä ymmärrystä toisia kohtaan onkin sitten turha odottaa.
Olen itse saanut hermoilla, pettyä ja itkeä tuollaisen "suurissa ongelmissaan" rypevän ystävän tähden niin monta kertaa, ettei ymmärrystä enää tipu. Ja kyllä. Ihminen, joka rypee omissa ongelmissaan ON itsekäs. Se nyt vaan on tosi asia. Jos tahtoo muuttaa asioita elämässään parempaan suuntaan, se oma itsekkyys on yksi niitä asioita, joka pitää ensimmäisenä laittaa suurennuslasin alle ja lakata suhtautumasta itseensä ikäänkuin olisi joku poikkeuksellinen ihminen, jota muiden on vaan mahdotonta ymmärtää. Samoja tunteita ja ahdistuksia tällä planeetalla käsittelevät muutkin ihmiset. Omia kärsimyksiään on turha nostaa jalustalle, jos tahtoo jonkinlaisen suhteellisuudentajun säilyttää.
Jos on ongelmia, niille pitää yrittää tehdä jotakin. Jos ei edes yritä, on turhaa kuvitella, että muut jaksavat ikuisesti toimia kävelykeppinä. Siinä ei ole kyse siitä, että muut ihmiset eivät olisi tarpeeksi empaattisia. Siinä on kyse siitä, että muutkin ihmiset ovat tuntevia olentoja, joilla on oma arvonsa.
Pieni vinkki vielä lopuksi. Jos tietää, ettei pysty pitämään sovituista asioista kiinni eikä edes ilmoittamaan muutoksista, silloin kannattaa jättää sopimatta. Ei ole mitään herkkää tai liikuttavaa siinä, että ensin sovitaan jotain, toiset järkkäävät aikataulunsa sopimusten mukaan, ja sitten vaan jätetään ihmiset huuli pyöreänä ihmettelemään, missä sitä taas ollaan, kun ei edes puhelimella saa kiinni. Miettikääs kerrankin sitä, miten suhtautuisitte sellaiseen käytökseen, jos se kohdistuisi itseenne ja olisi jatkuvaa. Empaattisen ihmisen pitäisi kyetä hyppäämään niihin saappaisiin, eikö? Ja nyyh taas... kirjoitti:
Sinähän tuossa narsismista ja psykopatiasta vouhotat. En minä.
Tiedän, ettei viestini ollut yhtään kiva ja empaattisen oloinen. Homma nyt vaan on niin, että kun tuollaista "herkkää" ihmistä on tarpeeksi monta vuotta ollut tukemassa ja ymmärtämässä, jossain vaiheessa tulee se mitta vastaan. Se on ihan käsittämätöntä, että nämä mielestään herkät ihmiset eivät todellakaan sitä asiaa näytä ymmärtävän. Valitetaan sitä, että muut ihmiset eivät vaan ole tarpeeksi empaattisia, eikä kukaan koskaan ymmärrä tarpeeksi, mutta sitä ymmärrystä toisia kohtaan onkin sitten turha odottaa.
Olen itse saanut hermoilla, pettyä ja itkeä tuollaisen "suurissa ongelmissaan" rypevän ystävän tähden niin monta kertaa, ettei ymmärrystä enää tipu. Ja kyllä. Ihminen, joka rypee omissa ongelmissaan ON itsekäs. Se nyt vaan on tosi asia. Jos tahtoo muuttaa asioita elämässään parempaan suuntaan, se oma itsekkyys on yksi niitä asioita, joka pitää ensimmäisenä laittaa suurennuslasin alle ja lakata suhtautumasta itseensä ikäänkuin olisi joku poikkeuksellinen ihminen, jota muiden on vaan mahdotonta ymmärtää. Samoja tunteita ja ahdistuksia tällä planeetalla käsittelevät muutkin ihmiset. Omia kärsimyksiään on turha nostaa jalustalle, jos tahtoo jonkinlaisen suhteellisuudentajun säilyttää.
Jos on ongelmia, niille pitää yrittää tehdä jotakin. Jos ei edes yritä, on turhaa kuvitella, että muut jaksavat ikuisesti toimia kävelykeppinä. Siinä ei ole kyse siitä, että muut ihmiset eivät olisi tarpeeksi empaattisia. Siinä on kyse siitä, että muutkin ihmiset ovat tuntevia olentoja, joilla on oma arvonsa.
Pieni vinkki vielä lopuksi. Jos tietää, ettei pysty pitämään sovituista asioista kiinni eikä edes ilmoittamaan muutoksista, silloin kannattaa jättää sopimatta. Ei ole mitään herkkää tai liikuttavaa siinä, että ensin sovitaan jotain, toiset järkkäävät aikataulunsa sopimusten mukaan, ja sitten vaan jätetään ihmiset huuli pyöreänä ihmettelemään, missä sitä taas ollaan, kun ei edes puhelimella saa kiinni. Miettikääs kerrankin sitä, miten suhtautuisitte sellaiseen käytökseen, jos se kohdistuisi itseenne ja olisi jatkuvaa. Empaattisen ihmisen pitäisi kyetä hyppäämään niihin saappaisiin, eikö?Jos sää oot tota mieltä ystävästä niin sun pitää sanoa päin naamaa jossakin vaiheessa. Sun pitää päästää irti jos et pysty auttaan, tai ainaki hellittää välillä. Tai purkaa ne paineet edes joskus tosissas. Oikeesti sää ymmärrät helvetin hyvin jos itekkin pidät noita asioita sisälläs, et vaan oo niin sisäänpäinkääntyny kuin hän. Sun ystäväs kaipais noita sanoja, tiedän koska oon ollu samanlainen, suhteellisuudentajua vailla. Siinä käydään pohjamudissa asti, vähintään, ja jos ei omin jaloin nouse niin joutuu pitään jotakuta kävelykeppinä kunnes kasvattaa omat jalat.
Ei kukaan toinen ihminen voi olla niin kallis että omaa itseään rupeaa rikkomaan, jo sikskin ettet voi väkisin parantaa yhtäkään ihmistä. Se on harhaluulo. Me ollaan eläimiä, ja haavoittunut eläin tykkää enemmän ojennetusta kuin pakottavasta kädestä.
Ystävältä avun saaminen on silti hieno asia. Kiitos, H. ja S. ja muut. Yksinäisilläkin ihmisillä on parempi olla kun on jotain tajua mitä sen vastaanottaminen on, ja on saanu sen.- JSSPSJ
Ja nyyh taas... kirjoitti:
Sinähän tuossa narsismista ja psykopatiasta vouhotat. En minä.
Tiedän, ettei viestini ollut yhtään kiva ja empaattisen oloinen. Homma nyt vaan on niin, että kun tuollaista "herkkää" ihmistä on tarpeeksi monta vuotta ollut tukemassa ja ymmärtämässä, jossain vaiheessa tulee se mitta vastaan. Se on ihan käsittämätöntä, että nämä mielestään herkät ihmiset eivät todellakaan sitä asiaa näytä ymmärtävän. Valitetaan sitä, että muut ihmiset eivät vaan ole tarpeeksi empaattisia, eikä kukaan koskaan ymmärrä tarpeeksi, mutta sitä ymmärrystä toisia kohtaan onkin sitten turha odottaa.
Olen itse saanut hermoilla, pettyä ja itkeä tuollaisen "suurissa ongelmissaan" rypevän ystävän tähden niin monta kertaa, ettei ymmärrystä enää tipu. Ja kyllä. Ihminen, joka rypee omissa ongelmissaan ON itsekäs. Se nyt vaan on tosi asia. Jos tahtoo muuttaa asioita elämässään parempaan suuntaan, se oma itsekkyys on yksi niitä asioita, joka pitää ensimmäisenä laittaa suurennuslasin alle ja lakata suhtautumasta itseensä ikäänkuin olisi joku poikkeuksellinen ihminen, jota muiden on vaan mahdotonta ymmärtää. Samoja tunteita ja ahdistuksia tällä planeetalla käsittelevät muutkin ihmiset. Omia kärsimyksiään on turha nostaa jalustalle, jos tahtoo jonkinlaisen suhteellisuudentajun säilyttää.
Jos on ongelmia, niille pitää yrittää tehdä jotakin. Jos ei edes yritä, on turhaa kuvitella, että muut jaksavat ikuisesti toimia kävelykeppinä. Siinä ei ole kyse siitä, että muut ihmiset eivät olisi tarpeeksi empaattisia. Siinä on kyse siitä, että muutkin ihmiset ovat tuntevia olentoja, joilla on oma arvonsa.
Pieni vinkki vielä lopuksi. Jos tietää, ettei pysty pitämään sovituista asioista kiinni eikä edes ilmoittamaan muutoksista, silloin kannattaa jättää sopimatta. Ei ole mitään herkkää tai liikuttavaa siinä, että ensin sovitaan jotain, toiset järkkäävät aikataulunsa sopimusten mukaan, ja sitten vaan jätetään ihmiset huuli pyöreänä ihmettelemään, missä sitä taas ollaan, kun ei edes puhelimella saa kiinni. Miettikääs kerrankin sitä, miten suhtautuisitte sellaiseen käytökseen, jos se kohdistuisi itseenne ja olisi jatkuvaa. Empaattisen ihmisen pitäisi kyetä hyppäämään niihin saappaisiin, eikö?Voi hyvänen aika.
Kyllä asiat pitäisi pyrkiä tarkastelemaan ihan tapauskohtaisesti. Jos sinä olet ollut tekemisissä jonkun mielestäsi vaikean ihmisen kanssa, se ei edelleenkään selitä esim. aloitusviestissä esiintyvän, katoamistemppuja tekevän motiiveja.
On todellakin ihmisiä, jotka välinpitämättömyyttään kohtelee lähipiiriin kuuluvia ihmisiä aivan ihan miten sattuu ja käyttää näitä likasankoina, tukikeppeinä jne. Mutta on myös tapauksia - joita itse tunnen - jotka tekevät ohareita ihan muista kuin itsekkäistä syistä tai lähinnä syystä että eivät vain yksinkertaisesti pysty lähtemään ihmisten ilmoille. Näille kun on ihan kasvotusten sanonut vaikkapa, että "Jos et pääse paikalle, niin lähetä ees joku tekstari. Jos sulla on tarve olla yksin, niin ei sun tarvitse mitään lääkärintodistusta todistukseksi tuoda tai selitellä mitään". Niin on tullut viestiä. Ei kaikki ihmiset toimi samalla tavalla ja se pitää vain hyväksyä. Jos ystävä on muuten ollut reilu, maksaa lainaamansa velkansa takaisin, on muuten luotettava ja tavatessa osaa olla myötätuntoinen, niin annan kyllä ahdistushäiriöstä kärsivän ihmisen "oharit" anteeksi, kunhan edes pistää sen tekstarin, eikä jätä minua yksin värjöttelemään mihinkään kaupungille epätietoisena. - Aika hyvä voi
JSSPSJ kirjoitti:
Voi hyvänen aika.
Kyllä asiat pitäisi pyrkiä tarkastelemaan ihan tapauskohtaisesti. Jos sinä olet ollut tekemisissä jonkun mielestäsi vaikean ihmisen kanssa, se ei edelleenkään selitä esim. aloitusviestissä esiintyvän, katoamistemppuja tekevän motiiveja.
On todellakin ihmisiä, jotka välinpitämättömyyttään kohtelee lähipiiriin kuuluvia ihmisiä aivan ihan miten sattuu ja käyttää näitä likasankoina, tukikeppeinä jne. Mutta on myös tapauksia - joita itse tunnen - jotka tekevät ohareita ihan muista kuin itsekkäistä syistä tai lähinnä syystä että eivät vain yksinkertaisesti pysty lähtemään ihmisten ilmoille. Näille kun on ihan kasvotusten sanonut vaikkapa, että "Jos et pääse paikalle, niin lähetä ees joku tekstari. Jos sulla on tarve olla yksin, niin ei sun tarvitse mitään lääkärintodistusta todistukseksi tuoda tai selitellä mitään". Niin on tullut viestiä. Ei kaikki ihmiset toimi samalla tavalla ja se pitää vain hyväksyä. Jos ystävä on muuten ollut reilu, maksaa lainaamansa velkansa takaisin, on muuten luotettava ja tavatessa osaa olla myötätuntoinen, niin annan kyllä ahdistushäiriöstä kärsivän ihmisen "oharit" anteeksi, kunhan edes pistää sen tekstarin, eikä jätä minua yksin värjöttelemään mihinkään kaupungille epätietoisena.Tota... huomaatko, että sanot että asiat pitäis pystyä käsittelemään tapauskohtaisesti ja sitten siirryt puhumaan omista kokemuksistasi. Teet ihan samaa, mistä muita moitit. Pitäis varmaan koittaa päättää puhuuko tosta alkuperäisestä vai jollain muulla tasolla. Eihän ton alkuperäisen tekstin jutut vastaa noita sun juttujasi ollenkaan ja kuitenkin niitä kirjoitat. Kait silloin muutkin voivat omista kokemuksistaan kirjottaa.
Nää oletukset ihmispeloista on oletuksia siinä kuin kaikki muutkin. Oikeat syyt tietää vaan alkuperäisen kirjoittajan ystävä itse. Suurin osa palstan teksteistä ei ees koske tota alkuperäistä tekstiä vaan ihmiset keskustelevat toistensa kanssa. Niin sinäkin teet. Miks vain joidenkin kokemukset olisivat sallittuja tuoda esiin? Eiks keskustelupalstalla oo tarkoituksena keskutella? Pitäiskö kaikkien vaan olla ihan hiljaa, kun ei kerran alkuperäisen ystävän motiiveista tiedetä?
Onks tosta alkuperäisestä kirjoittajasta muuten ees kuulunu mitään ton ekan viestin jälkeen? Sehän vois omilla vastauksillaan jotain selventää jos tahtoisi. Ehkä se vaan tahtoi aloittaa tän ketjun ja sitten katosi. - JSSPSJ
Aika hyvä voi kirjoitti:
Tota... huomaatko, että sanot että asiat pitäis pystyä käsittelemään tapauskohtaisesti ja sitten siirryt puhumaan omista kokemuksistasi. Teet ihan samaa, mistä muita moitit. Pitäis varmaan koittaa päättää puhuuko tosta alkuperäisestä vai jollain muulla tasolla. Eihän ton alkuperäisen tekstin jutut vastaa noita sun juttujasi ollenkaan ja kuitenkin niitä kirjoitat. Kait silloin muutkin voivat omista kokemuksistaan kirjottaa.
Nää oletukset ihmispeloista on oletuksia siinä kuin kaikki muutkin. Oikeat syyt tietää vaan alkuperäisen kirjoittajan ystävä itse. Suurin osa palstan teksteistä ei ees koske tota alkuperäistä tekstiä vaan ihmiset keskustelevat toistensa kanssa. Niin sinäkin teet. Miks vain joidenkin kokemukset olisivat sallittuja tuoda esiin? Eiks keskustelupalstalla oo tarkoituksena keskutella? Pitäiskö kaikkien vaan olla ihan hiljaa, kun ei kerran alkuperäisen ystävän motiiveista tiedetä?
Onks tosta alkuperäisestä kirjoittajasta muuten ees kuulunu mitään ton ekan viestin jälkeen? Sehän vois omilla vastauksillaan jotain selventää jos tahtoisi. Ehkä se vaan tahtoi aloittaa tän ketjun ja sitten katosi."Tota... huomaatko, että sanot että asiat pitäis pystyä käsittelemään tapauskohtaisesti ja sitten siirryt puhumaan omista kokemuksistasi."
En nyt tiedä miten tämä asia pitäisi vääntää rautalangasta, mutta minä juurikin puhuin taas vastaavasti siitä, että minulla on kokemusta ihmisistä, jotka eivät itsekkyyttään tee mitään tuollaisia "katoamistemppuja", joilla juurikin kumoan sinun yleistyksesi siitä, että kun sinä olet kokenut jonkun ihmisen voimia kuluttavaksi riippakiveksi, niin se ei ole mikään syy diagnosoida muitakin ihmisiä pelkästään SINUN kokemasi mukaan.
Tuolla aikaisemmin sanoit sitä aika kärkevästi "tyypilliseksi passiivis-aggressiiviseksi käytökseksi". Joka muuten on myöskin luonnehäiriö, josta kärsivä ei edes itse välttämättä käsitä tekevänsä muille hallaa.
Loppukirjoituksesi on taas jälleen samaa jankkaamista, uhriksi heittäytymistä vain omiin näkemyksiisi vedoten. Joskus ystävät ja kaverit voivat olla niin arvokkaita, että monet haluavat vuosienkin jälkeen oppia ymmärtämään heitä heidän puutteistaan huolimatta. Sinun maailmassasi kaiken pitäisi kulkea sinun tahtosi ja aikataulusi mukaan. Ei tossa mitään muuta ponttia ole. - Nyyhky vastaa
JSSPSJ kirjoitti:
"Tota... huomaatko, että sanot että asiat pitäis pystyä käsittelemään tapauskohtaisesti ja sitten siirryt puhumaan omista kokemuksistasi."
En nyt tiedä miten tämä asia pitäisi vääntää rautalangasta, mutta minä juurikin puhuin taas vastaavasti siitä, että minulla on kokemusta ihmisistä, jotka eivät itsekkyyttään tee mitään tuollaisia "katoamistemppuja", joilla juurikin kumoan sinun yleistyksesi siitä, että kun sinä olet kokenut jonkun ihmisen voimia kuluttavaksi riippakiveksi, niin se ei ole mikään syy diagnosoida muitakin ihmisiä pelkästään SINUN kokemasi mukaan.
Tuolla aikaisemmin sanoit sitä aika kärkevästi "tyypilliseksi passiivis-aggressiiviseksi käytökseksi". Joka muuten on myöskin luonnehäiriö, josta kärsivä ei edes itse välttämättä käsitä tekevänsä muille hallaa.
Loppukirjoituksesi on taas jälleen samaa jankkaamista, uhriksi heittäytymistä vain omiin näkemyksiisi vedoten. Joskus ystävät ja kaverit voivat olla niin arvokkaita, että monet haluavat vuosienkin jälkeen oppia ymmärtämään heitä heidän puutteistaan huolimatta. Sinun maailmassasi kaiken pitäisi kulkea sinun tahtosi ja aikataulusi mukaan. Ei tossa mitään muuta ponttia ole.Täällä kuule nyt tuo sinun uhriksi heittäytyvä nyyhkysi. Pitäisiköhän sinun vaan keskittyä rähjäämään minulle, eikä muille kirjoittajille? Olen kirjoittanut tähän ketjuun tasan kaksi viestiä. Tuon, jossa kommentoin "Koita ymmärtää!" kirjoitusta ja sen, jossa vastasin sinun aikaisempaan purkaukseesi.
Onko sinulle koskaan tullut mieleen, että saattaisit itse olettaa liikoja ja syyllistyä yleistyksiin? Otapas nyt se herne pois sieltä nenästäsi. On parempi hengittää. - Nyyh täällä...
siipimikko2 kirjoitti:
Jos sää oot tota mieltä ystävästä niin sun pitää sanoa päin naamaa jossakin vaiheessa. Sun pitää päästää irti jos et pysty auttaan, tai ainaki hellittää välillä. Tai purkaa ne paineet edes joskus tosissas. Oikeesti sää ymmärrät helvetin hyvin jos itekkin pidät noita asioita sisälläs, et vaan oo niin sisäänpäinkääntyny kuin hän. Sun ystäväs kaipais noita sanoja, tiedän koska oon ollu samanlainen, suhteellisuudentajua vailla. Siinä käydään pohjamudissa asti, vähintään, ja jos ei omin jaloin nouse niin joutuu pitään jotakuta kävelykeppinä kunnes kasvattaa omat jalat.
Ei kukaan toinen ihminen voi olla niin kallis että omaa itseään rupeaa rikkomaan, jo sikskin ettet voi väkisin parantaa yhtäkään ihmistä. Se on harhaluulo. Me ollaan eläimiä, ja haavoittunut eläin tykkää enemmän ojennetusta kuin pakottavasta kädestä.
Ystävältä avun saaminen on silti hieno asia. Kiitos, H. ja S. ja muut. Yksinäisilläkin ihmisillä on parempi olla kun on jotain tajua mitä sen vastaanottaminen on, ja on saanu sen.No olen itse jo aikalailla päästänyt irti, kun eivät keskustelut tuntuneet vievät mihinkään. Mitään varsinaista "päin naamaa" sanomista ei tuon ihmisen kanssa voi harjoittaa. Hän kun helposti tulkitsee kaiken positiivisenkin pelkäksi moitteeksi. Muuten olen kyllä hänen käytöksestään antanut palautetta ja kertonut, kuinka tyhmäksi itseni tunnen, kun hän noita ohareita tekee. Sanonut, että olisi paljon parempi ja reilumpaa, että hän vaan ilmoittaisi. Valitettavasti sillä ei näytä olevan mitään merkitystä.
Mutta ehkä olen jotain sentään häneltä oppinut. Nimittäin sen, että joitakin ihmisiä on vaan mahdotonta auttaa. Tuntuu, että pikemminkin tekee näille ihmisille karhunpalveluksen, kun heitä on liikaa ollut tukemassa. Ehkä tuo ystävänikään ei olisi muuttunut niin "avuttomaksi", ellei hänellä olisi meitä kavereita, jotka ovat valmiina hänet pelastamaan pulasta kuin pulasta. Toisinsanoen, tekemään asiat hänen puolestaan kun hän luistaa jostakin sovitusta taas kerran, milloin mihinkin syyhyn vedoten.
Epäilen, ettei tuo tilanne muutu, mutta enpähän ainakaan minä ole enää siinä osallisena. Toivottavasti seuraavalla kerralla (mikäli sellainen tässä elämässä vielä tulee) osaan laittaa rajat nopeammin, ettei itsestä tule ihan hermoheikkoa. Siitä nyt tuskin on hyötyä kenellekään... - diagnooseista
JSSPSJ kirjoitti:
"Tota... huomaatko, että sanot että asiat pitäis pystyä käsittelemään tapauskohtaisesti ja sitten siirryt puhumaan omista kokemuksistasi."
En nyt tiedä miten tämä asia pitäisi vääntää rautalangasta, mutta minä juurikin puhuin taas vastaavasti siitä, että minulla on kokemusta ihmisistä, jotka eivät itsekkyyttään tee mitään tuollaisia "katoamistemppuja", joilla juurikin kumoan sinun yleistyksesi siitä, että kun sinä olet kokenut jonkun ihmisen voimia kuluttavaksi riippakiveksi, niin se ei ole mikään syy diagnosoida muitakin ihmisiä pelkästään SINUN kokemasi mukaan.
Tuolla aikaisemmin sanoit sitä aika kärkevästi "tyypilliseksi passiivis-aggressiiviseksi käytökseksi". Joka muuten on myöskin luonnehäiriö, josta kärsivä ei edes itse välttämättä käsitä tekevänsä muille hallaa.
Loppukirjoituksesi on taas jälleen samaa jankkaamista, uhriksi heittäytymistä vain omiin näkemyksiisi vedoten. Joskus ystävät ja kaverit voivat olla niin arvokkaita, että monet haluavat vuosienkin jälkeen oppia ymmärtämään heitä heidän puutteistaan huolimatta. Sinun maailmassasi kaiken pitäisi kulkea sinun tahtosi ja aikataulusi mukaan. Ei tossa mitään muuta ponttia ole.Siis eihän passivis-aggressiivinen käytös mikään luonnehäiriö ole. Se on vaan yksi tapa käyttäytyä johon suuri osa ihmisistä on varmaan syyllistynyt enemmän tai vähemmän jossain vaiheessa elämäänsä. Varmaan se on yhtenä osana monissa luonnehäiriöissä, mutta ei se itsessään mikään varsinainen luonnehäiriö ole. Syitä sille voi olla monia. Mistään luonnehäiriöstä ei tarvitse olla kyse vaikka joku passiivis-aggressiivisesti käyttäytyisikin. ;)
- JSSPSJ
Nyyhky vastaa kirjoitti:
Täällä kuule nyt tuo sinun uhriksi heittäytyvä nyyhkysi. Pitäisiköhän sinun vaan keskittyä rähjäämään minulle, eikä muille kirjoittajille? Olen kirjoittanut tähän ketjuun tasan kaksi viestiä. Tuon, jossa kommentoin "Koita ymmärtää!" kirjoitusta ja sen, jossa vastasin sinun aikaisempaan purkaukseesi.
Onko sinulle koskaan tullut mieleen, että saattaisit itse olettaa liikoja ja syyllistyä yleistyksiin? Otapas nyt se herne pois sieltä nenästäsi. On parempi hengittää.Muille kirjoittajille? Ehkä siis yhdelle muulle kirjoittajalle, joka sävystä päätellen saattaisit myöskin olla sinä itse, koska nimimerkkisi vaihtuu jatkuvasti yhden ketjun sisällä ja viestisi sisällöt on vähintäänkin yhtä negatiivissävytteisiä. Ei voi asiaa pohtia miltään muulta kannalta, kuin siltä, että tämä ihmisten tarve katoamisille johtuisi ainoastaan siitä, että hän yrittää pitää muita ns. likasaavina.
Eikä nuo epämyötätuntoiset nyyhkyksi haukkumisetkaan kovin positiivista kuvaa sinusta anna.
Ja kuten aiemminkin olen sanonut, niin en ole missään kieltänytkään, etteikö vaikkapa sinun kantasi voisi olla jossain tapauksissa paikkaansa pitävä, mutta JOS puolustavalla ja hyvää uskovalla kannalla oleviin viesteihin tulee jotain "voi itku nyyhky"-tyyppisiä vastauksia, niin ei tarvitse ihmetellä, jos sellaisiin saa vastauksesi jotain muuta kuin päähäntaputtelua. - JSSPSJ
diagnooseista kirjoitti:
Siis eihän passivis-aggressiivinen käytös mikään luonnehäiriö ole. Se on vaan yksi tapa käyttäytyä johon suuri osa ihmisistä on varmaan syyllistynyt enemmän tai vähemmän jossain vaiheessa elämäänsä. Varmaan se on yhtenä osana monissa luonnehäiriöissä, mutta ei se itsessään mikään varsinainen luonnehäiriö ole. Syitä sille voi olla monia. Mistään luonnehäiriöstä ei tarvitse olla kyse vaikka joku passiivis-aggressiivisesti käyttäytyisikin. ;)
Tuo passiivis-aggressiivinen käytös voi johtua monestakin asiasta ja on aika hankala määritellä onko se luonnehäiriö, pelokkaan ihmisen tapa käyttää sitä käytösmallia puolustaakseen itseään vai masennukseen liittyvää, kausiluontoista käyttäytymistä. Siksipä minulla hieman sälähti korvaan, kun sanotaan, että joku on "ihan perinteistä passiivis-aggressiivisen" käyttäytymistä, kun sitä diagnoosia ei kovin moni suomalainen varmastikkaan saa.
- älkää painostako
Tietenkin ystävyys on aina vapaaehtoista ja kun et ole henkilön omainen ja hän on aikuinen niin ei voi pakottaa häntä ilmoittelemaan ja selittelemään tekemisiään ja menemisiää. Olette myös tottuneet siihen, että ei hänellä akuuttia hengen hätää ole kun se on hänen tapansa toimia. Voi vain pahentaa tilannetta, jos yritätte tivaamalla vaatia, mikä on syy?
Itselläni on teoria, että hän joutuu häpeämään ja peittämään jotakin. Hänen elmässä on jokin tilanne, joka aina yllättäen tulee ja sotkee enneltakin suunnitellut asiat.
Itselläni oli joskus ystävä, joka kätki näin alkoholiongelmaansa. Hän retkahti juomaan ja silloin oli puhelin mukkänä ja tuli noita selityksiä ja valheita. Ja teitenkin jatkuva valehtelu ja kiertely lisää syyllisyyden ja häpeän ongelmaa. Jokin intiimi tai henkilökohtainen syy tällä ihmisellä on. Siitä olen varma. Toivottavasri hän lopulta rohkaistuu itse avautumaan teille tai saa apua. - sdsa.
Ehkäpä se nauttii saamastaan huomiosta. "voi kun me oltiin huolissamme, missä sä olit, oletko kunnossa"
Ehkä teidän ei kannattaisi sopia hänen kanssaan mitään menemisiä ja tekemisiä. Jos te kumminkin teette sen, niin älkää turhaan reagoiko, jos tyyppi ei saavukaan paikalle.- DeFreud
"Ehkäpä se nauttii saamastaan huomiosta. "voi kun me oltiin huolissamme, missä sä olit, oletko kunnossa" "
Ettei nyt vain tullut joku freudilainen lipsahdus omasta tavasta ajatella asioita? Säkö tykkäät kalastella huomiota tuolla tavalla?
- ihmisoikeus kysymys
kaikilla on oikeus kadota jos haluttaa
- arethagloria tässä
Hei! Minulla oli samanlainen ystävä, teki treffejä ja ohareita, suunniteltiin biletystä, ei tullut... koko ajan vekslaamista. Enää en ole yli vuoteen luottanut hänen kanssaan tehtyihin sopimuksiin, menen oman aikatauluni mukaan, ja otan aina huomioon että hän muuttaa suunnitelmiaan viime hetkellä. Olen `vekslannut´ myös takaisin ja siitähän tämä tuttava oli vilpittömästi ihmeissään.... `tuki jotenkin kummallinen olo..` kuului hänen tilityksensä jälkeenpäin toiselle ystävälleni. Jotkut ihmiset ovat vaan niin naiiveja....
- hannu53,
Naurettavaa. Nykykännykkäaikana noita "katoamisia" tapahtuu. Ei ihmistä tartte aina saada kännykällä kiinni. Ei ennenkään tarttenu. voi mennä oven taakse hakemaan ja kylään kuten ennenvanhaan tehtiin! Nyt jos kännykkään ei vastaa viikkoihin niin on heti jotenkin outo! Itellänikin puhelin on rikki oikeasti!
- Selvä tapaus
Kyseessä on ufo-sieppaukset. Ystäväsi on liian peloissaan kertoakseen joutuneensa kaapatuksi ulkoavaruuteen. Tilanne on hankala, sillä siirtosäteet läpäisevät monia eri materiaaleja paksuudesta riippumatta toisin kuin säteily, joten ystävänne suojelu on melkoisen mahdotonta. Ainut tapa on kääntyä arcturuslaisen avaruuspoliisin puoleen ja pyytää heidän suojelustaan. Maapallolta ei löydy materiaalia, joka eristäisi siirtosäteiltä siksi aikaa, että avaruuden poliisivoimat saisivat nämä sieppaajat pidätetyiksi.
- Apu on lähellä
Alumiinifoliosta kääritty hattu ehkäisee hyvin siirtosäteitä. Se auttaa myös ajatuksia lukeviin agentteihin ja estää heitä laittamasta päähäsi ajatuksia.
- siirtosäteet seis!
Apu on lähellä kirjoitti:
Alumiinifoliosta kääritty hattu ehkäisee hyvin siirtosäteitä. Se auttaa myös ajatuksia lukeviin agentteihin ja estää heitä laittamasta päähäsi ajatuksia.
Lisäksi on suositeltavaa käyttää kuparista valmistettuja pohjallisia kengissä (U. Teivo: Siirtosäteilyn kinetiikka nykytieteen valossa, s. 265-271.) Nämä pohjalliset estävät siirtosäteilyn johtamisen maasäteilyä käyttäen ihmisen jalkapohjien kautta verenkiertoon´ja edelleen pikkuaivojen olevaisuudentietoisuuslohkon (mikä sanahirviö) tumasolujen reseptoreihin. Pohjallisia kannattaa kysyä hyvin varustetuista kenkäkaupoista sekä suutariliikkeistä. Itselläni toimii hyvin, en ole kadonnut sen jälkeen kun hankin kuparipohjalliset kaikkiin jalkineisiini.
- Vaikeita juttuja
siirtosäteet seis! kirjoitti:
Lisäksi on suositeltavaa käyttää kuparista valmistettuja pohjallisia kengissä (U. Teivo: Siirtosäteilyn kinetiikka nykytieteen valossa, s. 265-271.) Nämä pohjalliset estävät siirtosäteilyn johtamisen maasäteilyä käyttäen ihmisen jalkapohjien kautta verenkiertoon´ja edelleen pikkuaivojen olevaisuudentietoisuuslohkon (mikä sanahirviö) tumasolujen reseptoreihin. Pohjallisia kannattaa kysyä hyvin varustetuista kenkäkaupoista sekä suutariliikkeistä. Itselläni toimii hyvin, en ole kadonnut sen jälkeen kun hankin kuparipohjalliset kaikkiin jalkineisiini.
Nuo ufo jutut on helvetin kiperiä tilanteita ja vaikeita asioita selitellä läheisille ja muille kavereille.
- rihmukalevi
Mulla kans sama juttu että välillä vaan haluaa olla rauhassa, viimeset seurustelusuhteetki on ollu sitä että on joutunu jatkuvasti tilittämään tunnin
tarkkuudella missä on, se on ressaavaa.
mä en taas ymmärrä ihmisiä joilla on pakonomainen tarve saada toinen
kiinni ja sitten kun vastaan niin alkaa se kyselytunti.
Luopuisin kännykästä mutta töiden vuoksi se on ikävä kyllä pakollinen juu, itellä sama, ei aina jaksa samaa possee, tuntuu ku painostettas, omaa aikaa, ja kaverit ei kuuntele, tuntuu ulko puoliselta.
- tosikuvesi
se on velois ja joutuu huoraamaan, ole huoleti et sinä niitä tauteja saa
- 1+1=2
Tuli aivan sama mieleen, eli tekee keikka hommaa...sillon ei vastailla kaveri/ystävä puheluihin.
- Masennus?
Onko hänellä läheisiä omaisia. Olisiko järkevää ottaa johonkin sukulaiseen yhteys?
- Sarkasti.
Ei tietenkään ole järkevää ottaa kehenkään hänelle läheiseen ihmiseen yhteyttä. Eihän nyt kukaan jaksa tai voi oman ystävänsä eteen vaivautua. Pitää vaan uskotella itselleen ja muille, että hän on itsekäs ihminen ja joutaa jäädä yksin kun loukkaa aivan tietoisesti ystäviensä tunteita tekemällä omituisia katoamistemppuja.
- näin on
Yksi sana: BiPo
KVG jos haluat ymmärtää.- on joo
Samaa mieltä
- ...
Oma tyttäreni joutuu aika ajoin sairautensa takia psyk.osastolle. Hän ilmoittaa tarvittaessa kavereilleen - kaikki samassa tilanteessa elävät eivät varmaan halua. Poissaoloille voi olla syy, jota ei halua jakaa, eikä todellakaan tarvitse.
- ifififiofif
Minä olen ollut tuollainen katoilija.
Kun sovimme kavereiden kanssa että lähdemme jonnekin, lupasin aina että lähden mukaan. Kuitenkin kun päivä koitti, joskus paria päivää aikaisemmin, katosin ja laitoin puhelimen kiinni enkä pitänyt mitään yhteyttä.
Kyse oli kahdesta asiasta, masennuksesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta joka oli masennuksen vuoksi pahentunut ja pahentui vielä lisää kun jäin pois kuvioista.
Useimmat ihmiset kuvittelevat että noita pelkoja omaava ihminen on jotenkin lamaantunut, kulkee kumarassa, puhuu itsekseen ja muutenkin sekoilee. Totuus on kuitenkin ihan toista. Masentunut ja erityisesti jos mukana on sosiaalisten tilanteiden pelko, on ihminen erityisen hyvä näyttelemään että kaikki on hyvin. Voidaan sanoa että "selitän sitten myöhemmin", mutta kuka hullu lähtisi omia heikkouksiaan selittelemään edes ystävilleen! Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä pitää väkisin yllä kulisseja.
Niinkuin näistäkin kommenteista näet, niin ihmiset ajattelevat hyvin usein pahaa toisesta ihmisestä, eli että ihminen on joku itsekäs kusipää joka muka manipuloi toisia katoamisella. Fakta on se että sellaisia ihmisiä on hyvin vähän jotka haluavat ystävilleen pahaa ja yrittävät manipuloida. Manipuloijat eivät katoile päiviksi tai viikoiksi, vaan pitävät manipuloimansa ihmiset hyvin lähellä ja pyrkivät pitämään heidät erossa muista ihmisistä niin ettei manipuloinnit paljastuisi muille, tai huijatut eivät ymmärtäisi että heitä manipuloidaan.
En tiedä millaisissa porukoissa liikut, mutta en uskoisi että kyse on mistään huumehölmöilyistä, huoraamisesta tai hyväksikäytöstä tms. vaan kyse on melko varmasti siitä että hän vain istuu kotonaan, käy jossain, ei uskalla tunnustaa ettei voi liikkua mihinkään ja sitten jälkeenpäin yrittää pitää kulisseja yllään esittämällä kovaa.
Sinulla on oikeus olla huolissasi ja sinulla on oikeus kysyä ja selvittää missä hän liikkuu, jos hän on kadonnut kokonaan jopa kotoaan. Tietenkin sinun on mahdollista selvittää sellaiset asiat vain laillisia teitä pitkin. Jos hän itkee kun kysytte, niin teidän velvollisuus suomalaisina ja suomen lain mukaan, on auttaa ja selvittää tilanne, siitäkin huolimatta ettei hän haluaisi kertoa.
Tarkastele missä tilanteissa ystäväsi on kadonnut maisemista. Jos niihin liittyy sosiaalisia tilanteita, niin kyse voi olla ihan harmittomista peloista. Älkää pelkästään soitelko, vaan menkää käymään ja viettämään hänen kanssaan aikaa. Se osoittaa että te välitätte hänestä ja hän ehkä sitten voi jopa itse uskaltaa avautua.- hshhshsjsjksskks
Komppaan ififififiä. Minulla myös ollut masennusta (ja nuorempana sosiaalisten tilanteiden pelkoa). Masentuneena energia vain on välillä täysin loppu ja silloin laitan puhelimen kiinni/en vastaa puheluihin ja jonkun kerran olen jättänyt menemättä sovittuihin menoihin.
Kyselyistä (missä olit, miksi et tullut, miksi sinua ei ole saanut kiinni) oma olo vain on huonontunut ja halu ottaa etäisyyttä kasvanut. Kerran kun olin ollut sairaslomalla 3kk oli pakko selvittää vanhemmille tilannetta (bongasivat poissaoloni töitä työpaikkani webbisivuilta). Syy siihen miksi en ollut sanonut oli se, että oman väsymyksen lisäksi en jaksanut kantaa vielä sitä toisten huolta, joka heillä herää, kun heille kertoo asioiden todellisen laidan... - rauhaa rakastava
Suomen laissa ei ole sallaista pykälää, että velvoittaa vatvomaan lähimäisen tai ystävänkään sieluntilaa, vaikka kuinka itkisi. Suomessa saa surra ja itkeä niin paljon kuin jaksaa ,eikä silti laki velvoita puuttumaan asioihin aikuisen ihmisen kyseessä ollessa. Ainoastaan ystävyys velvoittaa ja lähimmäisen rakkaus, jotka ovat vapaaehtoisia.
Mutta jos tapaat esim. keskellä yötä kadulla pienen lapsen, joka itkee, on lain mukaan velvollisuus huolehtia hänet turvaan. Tai jos näet sairauskohtauksen saaneen ihmisen, on hänestäkin velvollisuus huolehtia. Itkeminen ei ole sairauskohtaus.
Selvitä kuitenkin ystävänä, miksi ystäväsi tekee ohareita. Kysy suoraan onko hänellä paniikkihäiriö, onko masentunut, onko alkoholiongelma. Sano ettei ole normaalia kadota, jos on muuta sovittu. Mutta aikuisen ihmisen ei tarvi olla tilivelvollinen edes ystävilleen, miksi ei joskus vastaa puhelimeen. Voihan sekin tuntua ahdistavalta, jos ei ole hetken rauhaa ystäviltäkään. - sama!
hshhshsjsjksskks kirjoitti:
Komppaan ififififiä. Minulla myös ollut masennusta (ja nuorempana sosiaalisten tilanteiden pelkoa). Masentuneena energia vain on välillä täysin loppu ja silloin laitan puhelimen kiinni/en vastaa puheluihin ja jonkun kerran olen jättänyt menemättä sovittuihin menoihin.
Kyselyistä (missä olit, miksi et tullut, miksi sinua ei ole saanut kiinni) oma olo vain on huonontunut ja halu ottaa etäisyyttä kasvanut. Kerran kun olin ollut sairaslomalla 3kk oli pakko selvittää vanhemmille tilannetta (bongasivat poissaoloni töitä työpaikkani webbisivuilta). Syy siihen miksi en ollut sanonut oli se, että oman väsymyksen lisäksi en jaksanut kantaa vielä sitä toisten huolta, joka heillä herää, kun heille kertoo asioiden todellisen laidan...Itse olen sosiaalinen ja en pelkää sosiaalisiatilanteita. Kuitenkin kun olin vakavasti masentunut katoilin ja olin täysin arvamaaton. Jossakin vaiheessa minua etsittiin oikein poliisin voimin. No lopulta omaa elämää pakoon juokau päätyi siihen viho viimeiseen seinään enkä yksi aamu enää päässyt ylös sängystä. Tajusin samalla että en ollut esim puoleenvuoteen käynyt pyykkituvassa vaan pesin vaatteet lavuaarissa. Miksi? No siksi kun pyykkitupaan meno ahdisti. kaikille tuli täysin yllätyksenä minun tilanne, sillä olihan edelleen se saman iloinen sosiaalien tyyppi.
No lääkkeet on vedetty ja terapiassa istuttu. Nyt ei tarvitte enää pillereitä eikä terapiaa ja kaikki voivat jälleen luottaa sanaani, tulen paikalle =) - Äiti <3
Sosiaalisia tilanteita jännittävä ihminenkin osaa laittaa tekstarin että "en ole tulossa älkää odottako turhaan". Sen jälkeen voi vaikka sit sen kännyn laittaa pois päältä jos pelottaa että joku voi soittaa ja pyytää selitystä puhelimessaa.
On tosi tökeröä odotuttaa muita ja siten kuitata jälkikäteen kaikki vaan töksäyttelemällä jotain.
Ja joo, kai jokainen sen ymmärtää että joskus se puhelin voi olla menny rikki, mutta jos sitä tapahtuu usein silloin kun on sovittu kavereiden kanssa tapaamisia, niin tyhmähän se on sellanen joka uskoo.
Ei siis kenenkään tarvii kieistä asioistaan kertoa kellekkään jos ei halua, mutta voi silti ottaa muut homioon ja ilmottaa. Nykyään kun se ilmottaminen on niin vaivatonta kun voi laittaa tekstarin, niin ei edes tarvii pelätä toisen kysymyksiä tai epäilyjä.
Tää oli vaan taas mun mielipide. - vjhvjhcjhclh.,mnbn
Äiti <3 kirjoitti:
Sosiaalisia tilanteita jännittävä ihminenkin osaa laittaa tekstarin että "en ole tulossa älkää odottako turhaan". Sen jälkeen voi vaikka sit sen kännyn laittaa pois päältä jos pelottaa että joku voi soittaa ja pyytää selitystä puhelimessaa.
On tosi tökeröä odotuttaa muita ja siten kuitata jälkikäteen kaikki vaan töksäyttelemällä jotain.
Ja joo, kai jokainen sen ymmärtää että joskus se puhelin voi olla menny rikki, mutta jos sitä tapahtuu usein silloin kun on sovittu kavereiden kanssa tapaamisia, niin tyhmähän se on sellanen joka uskoo.
Ei siis kenenkään tarvii kieistä asioistaan kertoa kellekkään jos ei halua, mutta voi silti ottaa muut homioon ja ilmottaa. Nykyään kun se ilmottaminen on niin vaivatonta kun voi laittaa tekstarin, niin ei edes tarvii pelätä toisen kysymyksiä tai epäilyjä.
Tää oli vaan taas mun mielipide.Mielipiteesti perustuu tietämättömyyteen ja ymmärtämättömyyteen kun et ole kokenut sosiaalisten tilanteiden pelkoa, eikä sinun lähipiirissäsi ole ketään joka kärsisi siitä. Kyse ei ole pelkästään jännittämisestä jota meistä jokainen tuntee, vaan pelosta joka invalidisoi niin ettei voi liikkua kuin tarkoissa turvallisissa rajoissa.
Kyllä, sen tekstarin osaa laittaa, mutta se tarkoittaa sitä että silloin otetaan yhteys, jonka jälkeen tulee takaisin tekstari, jossa ei todellakaan lue että "ok, nähdään sitten", vaan "mikä sulla on, mitä on tapahtunut, kun sä lupasit tulla blaa blaa...."
Kuten itsekin kirjoitit, itseasiassa tuet katoamista, vaikka ristiriitaisesti yrität tuomita sitä:
"...Sen jälkeen voi vaikka sit sen kännyn laittaa pois päältä..."
- Hkityttö243
Ei kannata huolestua, epäilen että hänellä on sosiaalistentilanteiden pelkoa ja itsekkin voi olla kotona monta viikkoa ilman että puhun kenellekkään.
Se joskus tekee hyvää olla rauhassa. - weryrtyu
Ehkä hänellä on ongelmia, tai sitten hän ei perusta teidän seurastanne riittävästi. Mitäpä jos ette kiinnittäisi häneen vähään aikaan mitään huomiota, ehkä hän ottaa yhteyttä, kun siltä tuntuu. Ei kaikki tarvitse jatkuvasti seuraa.
- Hienotunteisuutta
Oma tai läheisen krooninen sairaus ja sen pahenemis/hoitojaksot voi aiheuttaa sen, että ehtii/pystyy hoitaa vain välttämättömät asiat. Ihan fyysinen sairaus, ei tarvitse olla alko tai psykiatrinen tapaus.
Kaikki eivät halua kertoa sairauksistaan ystävilleenkään- juttu kulkee ja muuntuu niin helposti, ja voi alkaa leimata ihmistä/jopa lähipiiriä. - ongelmaa on
Minulla oli yli kaksikymmentä vuotta ystävätär, joka käyttäytyi juuri kuvaamallasi tavalla. Mihinkään sovittuun tapaamiseen ei voinut luottaa. Opin ajan kanssa hyväksymään asian ja tein tapaamiset vain sellaisiin paikkoihin, joihin halusin mennä joka tapauksessa ilman ystävätärtäkin.
Tavatessamme ystävättäreni oli hyvällä tuulella ja meillä oli mukavaa yhdessä. Sain tietää yhteiseltä tuttavaltamme, että ystävättäreni on alkoholisti. Tunsin itseni todellä hölmöksi, kun en ollut huomannut asiaa. Hän kuoli maksakirroosiin pari vuotta sitten. Emme koskaan puhuneet hänen ongelmastaan, sillä se ei olisi enää siinä vaiheessa parantanut hänen maksaansa, kun minä sain tietää asiasta. Loppuvaiheessa hän oli äärettömän laiha nainen, jolla oli valtava pöhöttynyt vatsa, eikä hän ilmoittanut minulle joutuessaan viimeisen kerran sairaalaan. - Melinda87
ehkäpä se on ne huumeet,jaa jaa
- Tänään Oppinut
Hänellä on sairaus nimeltään "turismi patologia". Voi tuntua vitsiltä, mutta Tisse-niminen ranskalainen psykologi on pystynyt diagnosoimaan tällaisen sairauden, jonka hän nimesi näin. Tätä sairastava henkilö saatta yht äkkiä saada pakonomaisen tarpeen lähteä menemään vaikka kävellen toiselle puolella maata. Lievemmässä muodossa ehkä sulkeutua "omiin kuvioihinsa" sulkemalla puhelimen ja olemalla joka tavalla saavuttamattomissa. Jotkut pelkästään häipyvät omaan historiaansa, mutta hyvin kokonaisvaltaisesti sinne. Näiä t "matkojaan" potilaat harvoin muistavat vahvasti, tuskin ollenkaan, mutta ne jotka on pystytty hypnotisoimaan saattavat muistaa näistä matkoistaan. So, take a trip into the 70`s.
http://youtu.be/qt9ua31YirE joo. ystävänne on VAMPYYRI. aina välillä. vitun vammaset "ihmiset."
- askontyttö
Saahan sitä olla ystävistään huolissaan. Minulla onkin päinvastainen tilanne. Lähdin aina mukaan, kun ystäväni halusi, jopa nyt sairauslomalla tanssikurssille. Toisella kerralla en todellakaan pystynyt kivuttomasti tanssimaan, lähdin kesken pois. En halunnut selitellä vieraiden ihmisten keskellä kuntoani. No, ystäväni ei ole ottanut yhteyttä kolmeen kuukauteen, vaikka tietää minun olevan sairaana. Se siitä yli kahdenkymmenen vuoden "ystävyydestä". Minäkään en viitsi soitella enää, kun ennen aina minä soitin useammin.
- Psyyke
Jos tällä tytöllä on psyykkisiä ongelmia ja joutuu välillä sairaalaan esim. Suljetulle niin ei sieltä pääse jatkuvalla syötöllä tapaamisiin. Tai ollenkaan. Ja yleensä psyykkiset ongelmat ovat niitä joista ei niin vaan kerrota ihmisille. Koska ihminen häpee sitä että hänellä on tälläsiä ongelmia. Toinen saattaa kuvitella et jos kerron, niin he eivät haluu olla enää mun kavereita koskaan tai ovat vaan näennäisesti kavereita.
Vaikka olis psyykkinen ongelma niin ei sitä kaikista huomaa päälle päin. Lääkkeetkin väsyttää ja vaikkei oliskaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa niin, ihminen ei vastaa puhelimeen. Ja joillakin psykiatrisilla osastoilla ei saa käyttää puhelinta. Lähinnä suljetulla. Voi olla avo-osastollakin, riippuu potilaan sen henkitsestä psyykkisestä voinnista ja diagnoosista. En usko että hänellä on alkoholiongelmaa. Jos on psykoosissa hämärtyy niin ajan- kuin maailmankinkuva.- Vaikea tietää
Kyllä kuulkaa ihan tervekin ihminen haluaa joskus olla vaan ihan rauhassa.
Tai, voi myös olla kysymys lievästä masennuksesta, jolloin mielialat vaihtelevat päivästä toiseen siinä määrin, että vaikka oli tullut luvattua tapaaminen, ei sitten sovittuna päivänä "kykenekään" pitämään lupaustaan.
Huom!
Myös anoreksiasta tai bulimiasta kärsivä saattaa käyttäytyä aloittajan kuvaamalla tavalla.
Eli syynä voi olla vaikka mikä, muttei sitä voi oikeasti tietää, jollei henkilö itse kerro sitä.
Painostamaan ei ainakaan pidä ryhtyä. - Kohta ex-anorektikko
Vaikea tietää kirjoitti:
Kyllä kuulkaa ihan tervekin ihminen haluaa joskus olla vaan ihan rauhassa.
Tai, voi myös olla kysymys lievästä masennuksesta, jolloin mielialat vaihtelevat päivästä toiseen siinä määrin, että vaikka oli tullut luvattua tapaaminen, ei sitten sovittuna päivänä "kykenekään" pitämään lupaustaan.
Huom!
Myös anoreksiasta tai bulimiasta kärsivä saattaa käyttäytyä aloittajan kuvaamalla tavalla.
Eli syynä voi olla vaikka mikä, muttei sitä voi oikeasti tietää, jollei henkilö itse kerro sitä.
Painostamaan ei ainakaan pidä ryhtyä.Itse syömishäiriöisenä tein juuri tuota, ja en ole vieläkään kertonut ystävilleni anoreksiasta (niinkuin he eivät sitä olisi huomanneet kun ihminen on ensin bmi 25 ja sitten 11.5...) mutta nyt melkein parantuneena aion pian kertoa. Se saattaa selittää monia puhelimen sulkemisia ja katoamisia
- !"#¤51
Taustalla on mitä ilmeisemmin jonkinasteinen mielenterveysongelma tai sairaus. Ei normaali ihminen tällaisella käytöksellä altista ahdistukseen läheisiään. Tyypillisin puhelimeen vastaamaton protestoija on pubin nurkassa nyhjöttäjä.
Joskushan läheistenkin olisi hyvä olla vastaamatta puheluihin, kun tällainen vakikatoaja yrittääkin soittaa asiallisestikin. - Piikalikka
Hänellä lienee joku asia nyt vialla. Kerroit hänen alkaneen itkemään kysyessänne syytä hänen katoamiseensa. Yksi diagnoosi voi olla skitsofrenia, joka voi pahentuakin siten ettei halua olla enää ihmisten kanssa tekemisissä. Tämä on vain teoria. Itselläni oli skitsofreeniaan yllättäen sairastunut työntekijä, joka ei lopulta voinut tulla töihin, koska siellä häntä "tarkkailtiin" yms omituista. Ystävänsä soittivat työpaikalle ja kysyivät hänestä ja kertoivat ettei hän enää halunnut tavata heitä.
Tämä oli vain yksi teoria. Ihminen ei välttämättä ole tahallaan välinpitämätön ystävistään (kuten muissa vastauksissa oletetaan) vaan hänellä saattaa olla sairaus, jonka vuoksi on kyvytön pitämään kontaktia ihmisiin. Skitsofreenikko ei omaa tilaansa ymmärrä sillä kaikki hänen kuvitelmansa on hänelle todellisia. Siksi avun tarjoaminenkin saattaa tuntua hänestä loukkaavalta.
Tämä kertomukseni ei silti tarkoita, että hän olisi skitsofreenikko. Kerroinpa vain yhden vaihtoehdon oudolle käytökselle. - hehhehh
Sullahan hyviä "ystäviä" sitten... *hienoa* :D
Hänellä on sopivia sponsseja (eli miehiä, jotka ovat usein yli 30-vuotiaita), joita tapaamalla hän saa sopivasti rahaa itselleen. Escortius kun on mukava tapa saada seksiä ja rahaa. Mutta ystäväsi kuitenkaan halua selittää sitä tekemistä teille vaan sen selittäminen hänen tavallaan on hänelle helpompaa. Ei kaikki halua kertoa edes ystävilleen, että myy seksipalveluitaan.
- prostilutka
jos ois tuota, niin kyl ne tapaamiset ois ajoitettu ja kalenterissa, ei niiden takii kavereilta katoiltas! :D
- Dissosiaatiöhäiriö
Luulen, että ystävälläsi on dissosiaatiohäiriö, jolloin hän on välillä ikään kuin eri ihminen. Voi olla, ettei hän kunnolla muista, missä on ollut nuo ajat, sillä joskus dissosiaatiossa jakaantuneilla persoonilla ei ole kunnollista yhteistä muistia. Tervehtiikö häntä toisinaan ihmiset, joita hän ei tunne esim. kadulla?
- just just
Niin, että tekaisit sitten samantien tässä diagnoosinkin. Entäpä jos tämä ystävä ei haluakkaan olla koko aikaa toisten käytettävissä. Entä jos hän on tosiaan niitä, jolta pyydetään palveluksia ja haluaakin olla rauhassa. Minä olen kadonnut sellaisten elämästä kokonaan, jotka halusivat vain palveluksia. EN todellakaan sellaisille ole edes mitään selitystä velkaa.
- friendddD
Katoamisten syynä voi olla päihteiden rankka käyttö esim. huumausainetripit. On myös mahdollista, että hänen poissaolonsa liittyy johonkin muuhun rikolliseen esim. rahanansaintaan epämääräisellä tavalla.
Opiskelijoilla prostituutio on myös yksi häpeällinen teko, jota nuori nainen haluaa salata.
Jos hän ei halua kertoa, et voi tehdä sille oikeastaan mitään. Ole läsnä ja sano, että olet käytettävissä, jos hän haluaa puhua asioistaan. Häpeä ja toivottomuuden tunne voivat olla niin suuria, että hän ei uskalla puhua.
P.S. Ihmettelen, että miksi sait noin paljon miinuksia. Minusta on hyvä, että ystävä on huolissaan. Toki on eri asia, että työntääkö nenänsä joka asiaan häiritsevästi, mutta jos hän on esim. purskahtanut itkuun ja sanonut selittävänsä myöhemmin, niin se jo viittaisi siihen, että jotakin salailtavaa hänellä on. - Hilkka Mummmo
Ystävänne on ulkoiluttamassa koiraansa, koska se on hänen tärkein asia maailmassa. Ei hän silloin voi vastailla teidän puheluihin. Muun ajan hän kuuntelee palkittuja kotimaisia naisartisteja. Niitä pirullisia lauluja kun kuuntelee, niin kuvittelee lentävänsä ulkoavaruudessa. Kännykäthän ei tiettävästi toimi ulkoavaruudessa. Siinä on tarkka analyysi teidän huolestiumiseenne.
- semmonen....
Ihan normaalia. Minun vaimolla on ollut jo vuosia tapana hävitä silloin tällöin pariksi viikoksi johonkin mitään ilmoittamatta. Kysyin asiasta kerran 90-luvulla, mutta hän sanoi, että "en missää erikoisessa paikassa", joten en ole sitten enää kysellyt.
- hupsankeikkaa
Hän saattaa olla valtion palveluksessa oleva salainen asiamies, Hän ei saa kertoa julkisuuteen työmatkoistaan ja toimistaan. Voit vain toivoa että hän on suomen palveluksessa, eikä kurja vakooja...
Toisaalta hän voi myös olla huumekuriiri, joka joutuu lähtemään matkaan milloin vain siitä ennalta tietämättään... Ja i mitt fall så kan jag inte skylla på min mobil telefon. För är ena sönder, så tar jag en annan. Ja har en till FACEBOOK, men jag vet egentligen inte varför hon inte håller kontakt. Tur att hon hällsar på mig i varje fall då hon ser mig. Men så kan det vara att man egentligen inte skall vara vän med jobb kamrater? Bättre är väll med en annan som sa: egentligen så tycker jag inte om FACEBOOK, fast nog är jag där. Glad i varje fall för dom vänner som jag har. Skall jag gifta mig men någon så har jag väll litat på att personen kan nås? Att avbryta med att sicka ett sms är inte spesielt vuxet.
- ilta-c:n
voi voi sentään... ehkä voit lukee iltapäivälehtien lööpeistä parin päivän jälkeen?
- oH...Wadda TF?
Oikeesti. Nää 24-troillit on ennemmin /C:tä, ko ees tommosta perrusjunttia houkuttelevia.
- 1+2=5
Et ole veljesi vartija, vielä vähemmän ystävättäresi.
Jos vielä joskus löydät hänet, voit kertoa, ettet jaksa enää.
Lopetat yhteydenottoyritykset ja julkisen huomion- ja säälin kerjäämisen. - Arlen
ystäväsi todennäköisesti on prostitoitu jolloin katoamisen aikana vaihtaa puhelimeensa prepaid kortin ja matkaa toiseen kaupunkiin myymään palveluitaan sen takia hän on niin kiusaantunut asiasta kun kyselet häneltä missä hän on ollut.
- Et tajua asioita..
Mikä ihme tuon nyt on. Tuo on ihan tavallista mutta ei missään tapauksessa normaalia ja etenkin kun kyseessä irtotennarinainen, siis epäkypsä sellainen.
Esimerkiksi parisuhteessa ex-tyttöystävä katosi hyvin usein päivksi jopa viikoiksi. Olin huolissani kun ei mistään löytynyt. Huolestuin etenkin kun oli pieni vauva perheessä. Ei sitä kauan jaksanut elää epätietoisuudessa. Pakko oli selvittää että mistä oikein oli kyse. selvisi että silloisella tyttöystävällä oli salasuhde toiseen, myöhemmin selvisi että oli myös toinenkin mies. Meitä höynäytettäviä oli siis kolme kaikkiaan.
Kun tämä kuvio selvisi jätin tyttöystäväni koska en enää luottanut tyttöystävääni. Tyttöystävänä esitti tietämätöntä eikä itse halunnut myöntää asioita vaikka oli itse pääroolissa junailemassa yhtä jos toista selän takana. Silloin tajusin että kysessä on sairas tapaus, todella sairas tapaus.
Tyttöystäväni on yhä patologinen valeht*lija joka käyttää ihmisiä vain hyväkseen monilla tavoin silloin ja nyt myös yhä tänä päivänäkin vielä. Hänen kaverit ja läheisen eivät tajua mitään kuinka hän vetää höplästä. Hän tekee uskomattomia asioita saadakseen ne tahtomallaan tavalla läpi tavalla taikka toisella. Hän korvaa vanhat valheet uusilla joka on loputon jatkumo.
Asioita alkoi selvitä suhteen aikana jotka vain avasi silmäni. Jokainen asia mitä olin miettinyt oli kuin puuttuvien palapelinpalasten löytymistä jonka myötä kokonaiskuva siitä ihmisestä paljastui. Kiitos, mutta ei kiitos. Puistatti ja tuli hyväksikäytetty olo. En halua elää sellaisen ihmisen kanssa jolla on kyky valehdella läheisilleen ja väittää samanaikaisesti rakastavan heitä. Minä näin sen ja paljon muutakin ja halusin vain pois siitä oravanpyörästä heti kun tajusin mistä oli kysymys. Tyttöystäväni vaaranti terveyteni itsekkyyttään olemalla uskoton jota halveksun sydämestäni asti. Sellaista ei voi antaa anteeksi, ei koskaa, ei milloinkaan.
Lisäksi suhteen aikana selvisi että tyttöystävänä tehtaili mm. petoksi ja yritti luistaa milloin mistäkin mitä ihmeellisin keinoin. Hänen valheensa oli sellaista hutukeittoa jota en eläissäni ollut vielä silloin kuullut. Poliisi etsi häntä ja naureskeli hänet tavatessaan. Petosten myötä hän päätyi poliisien kirjoihin. Myöhemmin kyllä olen tavannut muitakin samanlaisia patologisia valeht*lijoita, ressukoita, luusereita ja kaikki narsistisia luuserereita.
Tajutkaa hyvät ihmiset asiat ja ottakaa asioista selvää älkääkö antako itseänne kusettaa. Asioita kannattaa varmistaa ja kun tiedät kuka on patologinen valehtelija, hankkiudu sellaisesta ihmisestä mitä pikimmin eroon. Se voi olla kaverisi tai sukulaisesti mutta et ole sitä vielä tajunnut.
Nyt hänellä on säälittävä vedätettävä joka ei tiedä mikä ex tyttöystävä on todellisuudessa. Hän ei ole ihminen, hän on luuseri. Ex -tyttöystä kyttää tämän uuden uhrin eli höynäytettävän rahoja ja vedättää kaiken aikaa ja uskottelee yhtä jos toista asiaa.
Patologinen valehtelija ja narsisti on valmis menemään jopa naimisiin vakuuttaakseen tai luodakseen verhon jolla hämätä uhria tai uhrejaan. Yksi hämäyksen ja ns. viattomuuden verhoja on myös sitoutumisen lisäksi myös uskonnollisuus, uskossa oleminen jota olen nähnyt useita. Uskossa olevat Ihmiset yrittävät luoda harhakuvia muiden ja lisätäkseen uskottavuutta kavereiden ja sukulaisten silmissä. Tämä menee valitettavasti hyvin monestä läpi eikä uhri huomaa mitään.- ...
Itse olen uskossa ja minulle yksi tärkeimmistä asioista on rehellisyys. Joku voi puhua "uskon nimissä", mutta se ei tarkoita että ihminen olisi aidosti vakaumustaan toteuttava henkilö. Ihmisiä löytyy joka lähtöön, myös niitä jotka sanovat itseään uskovaisiksi. Eli ei voi yleistää kaikkia uskovaisia. On meitä sellaisiakin jotka etsivät totuutta.
Olen elämässäni luopunut monista kaverisuhteista vastapuolen valheiden takia. Aika vaikea olla sellaisen kanssa ystävä, jonka elämä perustuu valheille. Anteeksi voi antaa, mutta se ei tarkoita että tarvisi kaveerata ihmisen kanssa, joka ei tunne minkäänlaista katumusta tai ymmärrä tekojensa seurausta.
Aloittajalle sanoisin: Jos ystäväsi ei halua kertoa syitä poissaoloilleen ja kertomattomuus häiritsee sinua. Uskon, että voit löytää sellaisiakin kavereita, jotka ovat vähän avoimempia. Parhaimmillaan ystävyys on avoimuutta ja luottamusta sekä toisen kunnioitusta, mutta sen täytyy olla molemminpuolista.
- ie
Jos ystäväsi on nainen, hän on mitä ilmeisemmin kauppareissulla, jos se on mies, niin toisen naisen luona.
- ikävä juttu
Uskon, että ystäväsi kärsii todennäköisesti masennuskausista, jolloin makaa toivottomana sotkuisessa asunnossa eikä pääse ylös sängystä edes suihkussa tai kaupassa käydäkseen. Ja hän on kysyessäsi töykeä, koska häpeää asiaa.
- ktprls
Et ole naimisissa ystäväsi kanssa, et ilmeisesti hänen kämppiksensä etkä hänen omaisensa, niin että miksi hänen pitäisi raportoida sinulle menonsa ja olla aina tavoitettavissasi? Eri asia on sitten, jos hän lupaa jotain eikä toteuta lupaustaan.
- huolehtijaN43
Mielestäni sinun tulisi keskustella aiheesta kaverisi kanssa syyllistämättä kuitenkaan häntä. Voit kertoa omista tunteistasi ja siitä huolesta joka syntyy.
Kaverisi ei todellakaan ole tilivelvollinen teille, toki voit kertoa hänelle että toivoisit voivasi olla hänelle niin hyvä ystävä jolle hän voisi kertoa myös huoliaan, jos sellaisia on, kuten sinäkin teet hänelle.
On turha lähteä arpomaan mikä on syy, koska niitä voi todellakin olla monia. Joillakin voi yksinkertaisesti olla niin huono fiilis, etteivät halua ja jaksa kommunikoida kenenkään kanssa, ja tälläinen jakso saattaa kestää pitkäänkin. - niina
Jos ystäväsi ei halua kertoa mihin katoilee häntä ei voi pakottaakaan hänellä on oikeus kadota jos haluaa on toki hyvä että välität ystävästäsi
- milla777
Hän voi haluta rauhassa miettiä asioita jos on jotain ongelmaa ja luulen, että puhuu sitten kun aika on. Ei kannata tuputtaa apua. Voi olla ettei kehtaa sanoa suroaan, ettei jaksa nyt nähdä teitä. Koska tunnistan tuosta itseni ja nykyään tosin sanon suoraan, etten ole jaksanut nähdä jos on ollut jotain, Ja ystävät ketkä mut tuntee niin antaa sitten mun ola rauhassa niin kauan, ku tarvin. Tai sitten voi olla tuota "katetuaa" ku eihän koskaan toimi 3 kopla tyttöjen kesken;) Kuten totesit voi olla vaikeeta niin käyttäytyy tuollalailla sitten.
- ÄLLITÄLLI
Älä/älkää suotta olko huolissanne. Ei hän ole ystävä, hän käyttää hyväkseen sinua ja muita kavereita. Heivatkaa pellolle. Ei hänen elämän tilanteesa ole vaikea vaan hän vetoaa tuolla teihin ja sehän näyttää uppoavan kun kuuma veitsi voihin, hän hakee huomiota ja käyttää teitä hyväksenne. Pitäisihän teidänkin tuo jo huomata vuosien kokemuksella. Kuten itsekin mainitsit "törsään rahani", mitä muuta olet törsännyt? Hän käyttää hyväksi ja melkoisen häikäilemättömästi. Unohtakaa koko pimu.
- Rapu laako?
Mulla kaveri käy seitsemän päivää putkeen töissä ja pitää toisen seitsemän vapaata. Vapaalla hän ryyppää neljä-viis päivää putkeen ja loppu vapaaksi katoaa. Ei vastaa puheluihin/avaa ovea jne toisin sanoen kärsii useamman päivän rapulaa yksinään putkeen peläten varjoaankin. Hänellä tuo on ihan normaalia vaikka ei siltä alkuun tuntunutkaan. Jos kaverisikin vaan jurottaa kotona vastaamatta puheluihin jne makaa sohvalla ja kattoo telkkaria verhot kiinni?
- vain yksi mielipide
Musta se, et sanotaan "ettei sulla oo oikeutta puuttuu sen elämään tai kysellä sen yksityisasioista" on aika ristiriitasta. Tottakai tosiystävät välittää toisistaan ja saakin (ja pitääkin) olla huolissaan jos toinen käyttäytyy kummasti. Ei tietenkään saa painostaa toista liikaa, mutta sinnikäs utelu (niin kauheelta ku kuulostaaki..) voi olla myös hyvästä. Meinaan, että voin kokemuksesta kertoa koska mulla on yks tosi hyvä ystävä, jolla oli aina tapana pitää kaikki murheet ja vaikeudet ittellään. Hoin sille aina et se voi kertoo mulle mitä vaan ja mä oon aina kuuntelemas ja tukemas sitä, ja myöhemmin siit tosiaan tuli avoimempi ja se alko kertoa ongelmistaan mulle. Se on kiittäny mua monta kertaa siitä et välitin sen asioista ja sano myös et sille on vaikeeta avautuu ihmisille tai pyytää niiden apuu, koska siitä tuntuu et se vaivaa niitä jo koko olemassaolollaan. Et "kaikki oikeesti vihaa sitä", "eikä se ansaitse ystäviä jne". Kauheinta siinä oli se, et se todellakin tarkotti sitä, eikä vaan kalastanu jotai säälipisteitä! Monta kertaa tunsin itteni täysin turhaks ja pikemminkin tuntu siltä ku mä oisin ollu se maanvaiva, mutta loppujenlopuksi kaveri kiittikin mua! Tällasil ihmisil taitaa olla tosi huono itsetunto ja alemmuuskompleksi.. Pakko myöntää, et ittelläniki on sama ongelma, en viitti kavereitani vaivata mun jutuilla, mutta eipä ne kyllä näytä mitään huomaavankaan.. Mutta siis: Jotkut ei kerro asioistaan, koska ei halua VAIVATA toisia ihmisiä niillä. :/ Ja noista katoamisista, voi todellakin olla joku krooninen sairaus esimerkiksi.. Omasta kokemuksesta myös tiedän, että sillon kun tällainen on pahenemisvaiheessa, saattaa joutua muutamaksi viikoksi petipotilaaksi, eikä tosiaankaan jaksa pitää yheyttä keheenkään ja sairaudesta puhuminen voi olla vaikeaa. Onneksi mun lähimmät ystävät tietää sairaudestani, mutta eivät sitä kuinka monta kertaa olen joutunut olemaan vuoteenomana sen vuoksi. Mutta ei sen puoleen, ei ne oo koskaan kysellykkään. Nää nyt on tietenkin vaan joitakin vaihtoehtoja, mutta tsemppiä sulle! :) ehdottaisin että sitkeästi hokisit ystävällesi että suhun voi luottaa ja sulle voi puhua mistä vaan. Tarpeeksi kun jaksaa tota, uskaltaa se ystäväkin avautua. Eikä se sitäpaitsi ole liian painostava tapa. Jos se kuitenkin vaan ärsyyntyy siitä, kannattaa vaihtaa taktiikkaa.. :D
- ja sitä vielä
Lisäisin tohon vielä, että kannattaa miettiä kuinka paljon se ihminen oikeasti merkitsee sulle. Joskus pitää vaan päästää irti, jos toinen ei arvosta sua yhtään. :(
- ewbi
Mieti pariin otteeseen siltä näkökulmalta että mikä velvollisuus ihmisellä on olla päivittäin valmiina sinun yhteydenottoon? Mikä ihme on se syy että ihminen ei saisi laittaa puhelinta kiinni vaikkapa viikoksi ja elää tuon viikon vain ja ainoastaan itselleen?
Voi olla että olet huolissasi ihan syystäkin, mutta mikä todennäköisempää, ystäväsi ei vain ole ns laumasielu mitä tulee kavereihin. Silloin ihminen viihtyy mieluummin itsekseen tai perheensä kanssa ja haluaa nähdä kavereita esim pari kertaa kuussa. Eikä siinä ole mitään pahaa.
Todennäköisesti tilanne on päässyt sen vuoksi niin pahaksi (eli ei tule sovittuihin tapaamisiin), koska kokee niin tajuttoman ahdistavaksi sen että hänellä olisi jonkinnäköinen velvollisuus olla joka päivä yhteyden päässä kavereille. Ja siis oikeasti puhutte viikon "katoamisesta", tuo on täysin normaali aika olla pitämättä yhteyttä ystäviin jos ei ole sieltä maailman sosiaalisimmasta päästä.
Aivan hullua touhua tämä, että pitäsi olla kavereille (eri asia oma avio/ avopuoliso tai lapset, tai vanhemmat) jollain tapaa tilitysvelvollinen siitä mitä tekee, miksi puhelin on kiinni, miksi ei ole voinut ottaa yhteyttä viikkoon.
Saanko kysyä minkä ikäisiä olette? Ette varmaan mahdottoman vanhoja, tuollainen kaverisymbioosi on tuttua teini-ikäisille, mutta jos olette jo ihan aikuisia niin antakaa toisen olla rauhassa. On meillä kaikilla elämä kaveripiirin ulkopuolellakin.
Kuten sanoin, voi olla että olette huolissanne ihan syystä, mutta aika kaukaa haetulta kuulostaa. Todennäköisesti kaveri on vain ahdistunut siitä että hänen pitäisi olla jotain mikä ei ole luonnollista hänelle. - gfgxdgfvdg
Sanoisin "ystävälle", että suksii suolle.
- Viittaa.,
Vahvasti huumeiden käyttöön.
- kallerune247
moro oon kalle oon 12v pelaako kukaan täällä runea? :)
- teippipro
kallerune. vitun no life. vaan tommoset 12v helarit pelaa jotai saatanan runee. meee hoitoo ja hanki elämä. ku luet tätä nii ajattelet:oot vaa kateelline MUT EN OO. saatana noita nulikoita. liity aitoon keskusteluun.rune asiat on muaalla. btw oon samaa mieltä huumeista viittaan kanssa
- Ansku1994
joo, kannatan sinua tässä asiassa että säälittävää pelata runea mutta oisit toki voinut asian tälle pikkupojalle ystävällisemminkin sanoa.
ja jottei menisi ihan off-topic jutuksi niin tästä keskustelun aiheesta että ekaks tulee ainakin mieleen 2-suuntainen mieliala häiriö ja toki noi huumeetki voi liittyy tähän. ikävä juttu kuiteski
- xxx555
miks sie valehtelit miusta noi törkeesti? mie ainakii tykkäsin siusta ja olin tehny vähä suunnitelmiakin tulevaisuuden varalle,Mist sie sen syövän keksitMiulha oli netti vaa poikki.No empä siihe loppulauseesee oikei keksiny nii nopeesti muuta,miun mielestä pitäis ain erota sovussa.Mie ootin tätä eka päivää tosi-innolla.Tahtolsin jutella siu kans puhelimes
- ksjdjepwoskdnxnej
se huoraa. etenkin jos tulee nyöhemmin tarjoamaan maksamaan puolet. itse tein suunilleen noin kun huorasin.
tai sitten ne huumeet- Onnenonkija
Mäkin voisin kadota välillä. Hehe! Saisinko opastusta mihin olisi hyvä kadota. Alkaa jo puuduttamaan samat kuviot. Avain UUTEEN onneen!
- Huolestunut ystävä
Oon siis keskustelun aloittaja.
Ei todellakaan tarvitse olla "jokapäivä valmis yhteydenottooni". Todellakin ymmärrän, että ihmiset haluaa välillä olla rauhassa ja "kadota". Myös minä, joteka ei ole kysymys todellakaan siitä, että pitäisi kokoajan vahdata puhelimes ääressä. Ihmetyttää vaan, kun rikkoo lupaukset, ja pilaa muidenkin suunnitelmat. Esimerkiksi tähän synttäri episodiin: Kaikki oli sovittu jo etukäteen, että näillä mennään. Mutta ei. Tämä toinen ystäväni pettyi ja huolestui todella, koska ei saanut tältä lapsuudenystävältään mitään onnetoivotusta yms. Ja jos ei vain yksinkertaisesti olisi kiinnostanut, niin olisi sanonut päin naamaa "ei huvita."
Lisäski se keskustelu kyseisen tyypin kanssa on sitä silmienpyörittelyä minulle. Miksei voi sanoa sitten suoraan "en jaksanu teidän seuraa, halusin olla yksin" muttakun vastaus on vaan se silmienpyörittely ja "jooojoooojooo".
Ja huolestuneisuus heräsi juurikin siitä, että tämä typy ei liiemmin itkeskele. Ja juuri se tilanne hänen perhepiirissään, josta hän mulle joskus kertoi oli todella huolestuttava. Mutta minkäs teet, kun ei aikuista ihmistä voi pakottaa tekemään mitään niin eikai auta muu kuin tottua tähän.
Voisinpa itesekin laittaa puhelimen kiinni tänään, vaikka ollaan sovittu menoja eikä mua yhtään huvittas lähtee. Tässäkin tilanteessa minä itse ilmoittaisin ystävilleni, että "sori, ei nyt jaksa."- ja lisäys edelliseen
Ja vielä että, en jotenkin jaksa uskoa mihinkään huumeongelmiin tai alkoholiriippuvuuteen. Tuntuu että tunne ystäväni niin hyvin, mutta niinhän ne kaikki aina sanoo.
- täti monica
Kyse on tyylistä jonka oppii jo kotiväeltään. Jos siellä kadotaan eikä puhuta oteta huomioon toisten tunteita ei niitä nuorikaan opi.
Minulle tuli mieleen ensin myös itsensämyyminen. Mutta tietäen että on perheitä joissa on vaikeita mielenterveysongelmia ja muita. Ei niidenkään perheiden lapset porukoitten ongelmia ala ystävilleen valottamaan. Voi olla että ystäväsi joutui yhtäkkiä ottamaan osaa johonkin perhetilanteeseen ja sen selittely sinulle taas tuntuisi kovinkin typerältä kun ei tuota mallia ole kotonaan saanut. Vertaa siis alku tekstini kun ei opeteta huomioimaan muita. ei vaan osaa.
Johonkin hänen on kuitenkin pakko häipyä kun kutsu kuuluu. Tuo että puh. on aina rikki vaikuttaa kyllä siltä että puh. vaihtuu eri pripaid sim ja täten jää teille kyselijöille kiinni.
Kysyisin sinuna siitä hankalasta tilanteesta ja sanot suoraan että et enää luota. Tuleeko muutoksia suhtautumiseen? - katoavaa
Itse olen vastaavanlainen "katoilija" ja siihen on monia syitä.. En ilkeyttäni, itsekkyyttäni, mielipahaa aiheuttaakseni tai huomiota saadakseni käyttäydy niin, vaan se on reaktiomainen toimintatapa, josta on kuukausia jo yrittänyt päästä eroon. Tai no, paremminkin useamman vuoden! Kaikki taisi lähteä lähinnä siitä, että olin todella tunnollinen suorittaja, kaikki piti tehdä täydellisesti ja jossain vaiheessa murruin. Koin, että ihmiset kyttäävät menojani, vaikka soittelisivat esim. kerran tai pari viikossa ihan vaan kyselläkseen kuulumisia. Ahdistuin puhelimenkin äänestä niin pahasti, että pidin noin vuoden verran puhelinta äänettömällä, ettei tarvitse vastata.. En halunnut tuottaa läheisilleni huolta kuulostamalla aina niin masentuneelta ja surulliselta (vakava masennus silloin), tätä ennen olin siis AINA esittänyt iloista ja sosiaalista ihmistä, juurikin sen vuoksi, etteivät ystäväni ja läheiseni tajuaisi asioiden olevan huonommin, mitä annoin ymmärtää.
Vakava masennus sekä syömishäiriö sekoitti kaikki normaalit asiat, ajatukset ja aivotoiminnan ihan totaalisesti, ja se, että saatoin ottaa vasta viikkojen päästä yhteyttä ja pyydellä anteeksi katoamistani, oli joka kerta älyttömän vaikeaa. Häpesin niin käytöstäni sekä syömishäiriötä että katoamisia, etten uskaltanut ottaa yhteyttä. Vaikka olisin halunnut, jokin pelko esti sen.. päivä päivältä takaisin soittaminen tuli vaikeammaksi ja vaikeammaksi! Tiedostin kyllä käyttäytyväni typerästi ja "itsekkäästi", mutten pystynyt muuhunkaan, ja se vain ruokki huonoa oloani, huonoa itsetuntoani ja itsearvostukseni olikin nollassa. En kokenut olevani läheisteni arvoinen joten eristäydyin vain enemmän ja enemmän.
Joten.. syyt saattavat olla oikeasti vakaviakin, harvempi kuitenkaan tieten tahtoen haluaa aiheuttaa muille huolta! - Elisaaa
Kuuleppa kermaperselehmä. Kaikkien elämä ei ole yhtä helppoa kuin sulla.
Se mitä ensimmäisenä tulee mieleen on että hän käy latautumassa jossakin.
Miksi ihmeessä kertoisi empatiakyvyttömälle ihmiselle, tai niin kokemattomalle että säikähtäisi vaan ja katkaisisi ystävyyden turhan asian vuoksi?
Ei ole kyse mistään sellaisesta ettei huvita tai ei jaksa. Ihmisellä todellakin voi olla syvempiä ongelmia.
Opettele empaattisemmaksi, tai sitten lopeta vaan huomion kiinnittäminen kokonaan noihin katoamisiin.
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu4463839Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3181652- 1161486
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n891444Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991378Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591336- 501266
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi931204- 441049
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa331047