Ruotsin pommitukset

Varmaan joku ukrainalainen harvahampainen musika ollut konetta lentämässä.

Siis ruskit olisivat lähteneet Liettuasta Puolaan, säälistä ja aiheuttamastaan tuhosta järkyttyneinä jättäneet osan lastista pudottamatta saksalaisten niskaan, suunnistaneet virheellisesti Gotlannin yli huomaamatta silloin korjata lukemia kotisuuntaan ja sitten Tukholman kohdilla huomanneet, että lukemat on poskella ja polttoaine vähissä, joten uusi suunta ja pommien pudotus huomaamatta, että alla oli Tukholma. Loogista.
Ja Itämerihän oli varmaan suojeltu jo silloin ettei sinne passannukaan pudottaa...

Vuoden 1944 helmikuussa puolueettoman Ruotsin pääkaupungin Tukholman asukkaat saivat esimakua sodan arjesta.
Helmikuun 22. päivän iltana useat idästä tulleet pommikoneet kylvivät pommilastejaan Tukholman edustan saaristoon, pääkaupungin alueelle ja Tukholman länsipuolella sijaitsevaan Strängnäsiin.
Pommitus yllätti Tukholman ilmapuolustuksen täysin. Pääkaupungin ilmatorjuntajoukot kykenivät vain hajanaiseen tulitukseen, mutta yhtään osumaa vihollispommittajiin ei saatu.
Pommituksen jäljiltä löytyneistä kyrillisiä kirjaimia sisältävistä pomminkappaleista pääteltiin, että pommittajat olivat neuvostoliittolaisia koneita.
Neuvostoliitto torjui syytökset ja väitti, että syyllisiä pommitukseen olivat joko suomalaiset tai saksalaiset provokaatiotarkoituksessa.
Saksa oli saanut sotasaaliina Baltiasta runsaasti neuvostoliittolaisia ilmapommeja, joita se nyt olisi kylvänyt Tukholmaan.
Suomella tai Saksalla ei ollut kuitenkaan mitään järjellistä syytä pommittaa puolueetonta Ruotsia. Jäljelle jäi vain Neuvostoliitto.
Pommitukselle haettiin erilaisia syitä. Erään teorian mukaan Neuvostoliitto yritti pommituksilla painostaa Ruotsia vapauttamaan pitkää vankilatuomiota vakoilusta istuva neuvostoliittolaisen Inturist-matkatoimiston virkailija Vasili Sidorenko.
Sidorenko vapautettiin kolme päivää pommituksen jälkeen, mutta vapauttamisesta oli tehty hallituksessa päätös jo paljon ennen pommitusta.
Toisten arvelujen mukaan pommitus saattoi olla varoitus Ruotsille olla auttamatta Suomea tai olla miehittämättä Ahvenanmaata.
ADD harhateillä
Ruotsalainen sotahistorioitsija Tommy Åkesson on yksityiskohtaisessa tutkimuksessaan (Stockholm bombas! Sovjetunionen och den svenska beredskapen i februari 1944. Militärhistorisk Tidskrift 2003, Försvarshögskolan, Stockholm) pitävästi selvittänyt, että kyseessä oli vahinko, kuten jo alunperin ounasteltiin.
Kyseessä olivat Turkua pommittamaan matkanneet koneet, joista osa harhautui Tukholman ylle.
Helsingin ilmavalvontakeskus totesi helmikuun 22. päivän iltana, että idästä lähestyi parisataa Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien ADD:n pommikonetta, jotka jatkoivat Helsingin ohi Suomenlahden keskipaikkeilla lentoaan länteen ilmeisenä kohteenaan Turku.
Porkkalan kohdalla osa koneista kääntyi takaisin huonontuneen sään takia. Muodostelmat hajautuivat vain osan jatkaessa Turkuun. Kaupunkiin putosi ainoastaan 15 pommia.
Muutama kone lensi Ahvenanmaalle pudottaen pomminsa Maarianhaminaan.
Kolme konetta jatkoi kuitenkin lentoaan länteen kohti Tukholmaa.

Helmikuussa neuvostopommittajat pommittivat Haaparantaa ja Ylitorniota. Syynä oli Oulua ja Raahea pommittaneiden neuvostokoneiden suunnistusvirhe.
Vuoden 1943 huhtikuussa pommeja putosi Karlskronan lähelle Verkön alueelle.
Samaan aikaan ADD:n koneet pommittivat Itämeren itärannalla sijainnutta saksalaisten hallussa ollutta Itä-Preussin pääkaupunkia Königsbergiä eli nykyistä Kaliningradia.
Vuoden 1940 helmikuussa neuvostokoneet pommittivat Pajalaa.
Åkessonin mukaan virheiden taustalla oli neuvostolentäjien puuttellinen koulutus ja teknisen kaluston vajavuus.
Myös liittoutuneet ja saksalaiset pommittivat Ruotsia sodan aikana ainakin 29 tapauksessa.
Brittikoneet olivat Lundin päällä vuoden 1943 joulukuussa.
Yli 300 brittopommittajaa lensi Ruotsin ilmatilassa vuoden 1943 syyskuussa palatessaan pommittamasta Berliiniä. Ruotsin ilmatorjunta ampui koneita kohti yli 9 000 laukausta.
Sodan aikana Ruotsin ilmatilaa loukattiin lähes 5 000 kertaa.
Ilmatorjunta ampui sotavuosina alas 19 konetta. Pudotetuista koneista yhdeksän oli saksalaista, kuusi englantilaista, kaksi amerikkalaista ja kaksi tuntemattomiksi jäänyttä.

http://www.ess.fi/print.jsp?article=33508

Kumma, että tuolla Skånenkin yllä britit pudottivat pommeja "kevennykseksi". Luulis niillä olleen enää vain laskuvarjoja, jakkareita, teepusseja ja -kannuja millä keventää.

Ruotsi , natsi-ideologian ja mytologian syntymaana ja ennenkaikkea Hitlerin aseistajana ja lainoittajana , olisi ollut hyvin perusteltu maali isommillekin rankaisutoimille. Raskaan teollisuuden ja kuljetusreittien tuhoaminen jo varhaisessa vaiheessa olisi lyhentänyt sotaa selvästi.

pelkistä erehdyksistä. Edes NL:lla ei ollut varaa hankkia uusia vihollisia. Ruotsi oli monella tapaa hyödyllinen. Tosin tuo kaupankäynti NL:n kanssa on täytynyt olla vähäistä. Mitä kautta tuottteet vietiin?

Ruotsi ei luovuttanut Suomelle materiaalia kesällä -44. vaikka Mannerheim pyysi. Ruotsi tiesi jo, kuka voittaa ja kumarsi siihen suuntaan.

Empä usko, Ruotsi keskeytti kaiken sotillastarvikkeiden myynnin Suomelle 1941, mutta myi näitä samoja tarvikkeita surutta Saksalle koko sodan ajan.

Miksi tästä olisi tullut ongelma vasta 1944.

näiin se on kirjoitti:

Empä usko, Ruotsi keskeytti kaiken sotillastarvikkeiden myynnin Suomelle 1941, mutta myi näitä samoja tarvikkeita surutta Saksalle koko sodan ajan.

Miksi tästä olisi tullut ongelma vasta 1944.

Lue lisää

malmia ja puolivalmisteita kuten kuulalaakereita. Suomelle ei jatkosodan aikana myyty sotilastarvikkeita paljonkaan. Ajoneuvoja saatiin jonkin verran ja muutama ilmatorjuntapanssarivaunu.

Ruotsi ei myynyt aseita -44, koska ei halunnut kiristää välejä NL:on ja länsivaltoihin. Ruotsi halusi Suomen irtautuvan sodasta.

Et näy tuntevan tilannetta lainkaan.

Kolme konetta voi tulkita vahingoksi. Kolmesataa konetta on eri juttu.