Halusin luoda tämän keskustelun osittain omaksi "artikkelisivukseni", kerta minulla ei vielä asian tiimoilta blogia ole, mutta haluan osittain myös tällä herättää keskustelua, ja vastailla kysymyksiin omilla pohdinnoillani.
Ensimmäiseksi haluan sanoa, että erosin juuri muutama päivä sitten kirkosta pitkän kaappi-ateismin jälkeen. Tähän johti oikeastaan eräänlainen moraalinen ja aatteellinen herääminen. Olen jo pidempään ollut sitä mieltä, että uskonto ja usko ovat täyttä soopaa, näin suoraan sanottuna. Tämän heräämisen aiheutti oikeastaan se, kun eräänä iltana katsoin Youtubesta videoita, missä useat apologeetikot perustelivat uskonnollisia kantojaan.
Mikä todella sai minut havahtumaan oli erään uskovaisen teistin väite siitä, että ilman Jumalaa ei ihminen osaa toimia moraalisesti tai oikein. Tämä sai minut miettimään, olenko muka jotenkin syntyjäni paha, koska en usko Jumalan olemassaoloon? Enkö muka voi toimia eettisesti ja moraalisesti oikein ilman, että pyydän jonkinlaista jumalaista väliintuloa tai johdatusta?
Syvällisen, joskin nopean, pohdinnan jälkeen tulin lopputulokseen, mihin monet muutkin ovat tulleet. Jumalalla tai Raamatulla ei ole mitään tekemistä moraalin kanssa. Lainaan tässä hieman Sam Harrisin pohdintoja tukemaan omiani.
Ensinnäkin kysyin itseltäni, onko Jumala oikeudenmukainen? Ajattelin asiaa näin:
Maailmassa on edelleen paljon kärsimystä, erityisesti Aasiassa, missä asiat ovat yleisesti ottaen jopa Afrikkaa huonommin. Lisäksi Aasiassa on prosentuaalisesti vähiten kristittyjä (näiden välillä ei muuten sitten ole kausaalisuutta). Esimerkiksi Intiassa on miljoonia kärsiviä ihmisiä. Vanhemmat menettävät lapsensa usein jo muutaman vuoden päästä näiden syntymästä. Tästä taas seurasi seuraava kysymys:
Mikäli Jumala on kaikkivoipainen ja kaikkitietävä, miksi hän ei auta näitä ihmisiä? Tämä ratkaisisi sekä koko jumalväittelyn, että todistaisi Jumalan olemassaolon, sekä todistaisi Jumalan hyväntahtoisuuden. Joten miksi Jumala ei tee näin? Tulin johtopäätökseen, että Jumala ei joko pysty auttamaan, koska ei ole kaikkivoipa, hän ei ole olemassa, tai häntä ei kiinnosta puuttua, eli hän on välinpitämätön.
Lisäksi Raamatun mukaan voidaan todeta, että tämän tuskallisen elämän jälkeen nämä ihmiset, että heidän lapsensa joutuvat helvettiin, koska he ovat syntyneet väärälle mantereelle, ja saaneet väärän uskonnollisen kasvatuksen. Lisäksi Jumala on luonut edellytykset tälle eristäytyneisyydelle, sekä rangaistuksen tälle eristäytyneisyydelle. Nämä ihmiset eivät voi itse mitään tälle eristäytyneisyydelleen, mutta heitä rangaistaan silti siitä ikuisella kadotuksella ja kidutuksella helvetin liekeissä.
Näin ollen Jumala rankaisee viattomia ihmisiä. Nämä ihmiset eivät voi itse paeta tätä rangaistusta. Tästä siis voidaan tehdä johtopäätös, jonka mukaan Jumala on säälimätön, sekä epäreilu että suorastaan pahansuopa. Näin ollen on suorastaan hämmästyttävää, että tällaisen olennon voidaan sanoa olevan kaiken hyvän ja oikean lähde, kun samalla hän saa kenet tahansa sadistisen psykopaatin näyttävän suorastaan hellyyttävältä.
Tähän argumenttiin on kaksi vasta-argumenttia. Ensinnäkin voidaan sanoa, että Jumala on deistisen jumalkuvan mukainen, eikä puutu ihmisten asioihin. En tiedä tekisikö tämä koko asian muka mitenkään paremmaksi. Teistisen ja deistisen maailmankuvan ero tässä asiassa ei ole mielestäni oikeastaan kovinkaan eroavainen.
Tietyllä tavalla asian voisi esittää näin: Jumala on luonut eräänlaisen erotteluvälineen, jolla hän saa omasta mielestään soveliaat ihmiset eroteltua huonoiksi näkemistään ihmisistä. Suosimilleen ihmisille hän antaa kaikkea hyvää ja tekee heistä vieläkin arvokkaampia ja parempia. Epäsuosioon joutuneet hän valitsee ilmeisen summan mutikassa kidutettavaksi ikuisuudeksi. Deismin tapauksessa hän on luonut automaattisen koneiston, joka erottelee ihmiset, ja katselee sitten vierestä, kun suurin osa ihmiskunnasta palaa helvetin liekeissä. Suoraan sanottuna asia kuulostaa hieman automatisoidulta keskitysleiriltä, jonka johtaja Jumala on.
Uskonnon, Jumalan ja ateismin moraalisuus, eettisyys ja vastuu
19
234
Vastaukset
- ateistiantu
Toinen argumentti on se, että esimerkisi juuri nämä köyhyydessä elävät hindut saavat uuden valinnan elämänsä jälkeen, mutta tästä ei Raamatussa sanota mitään. Tämä teoria on varsin uudehko, sekä hieman liian ilmiselvä kirkon yritys pelastaa Jumalansa kasvot.
Lisäksi voin tässä tunnustaa lukeneeni lähes koko Raamatun läpi kerran jos toisenkin. Ensimmäiset viisi kirjaa ovat sellaista kamaa, jotka soveltuvat lasten painajaisuniin. Mikäli seuraisimme Vanhan Testamentin lakeja, ei nyky-Suomessa eläisi yhtä ainutta ihmistä, sillä meidät olisi kivitetty hengiltä jo aikoja sitten.
Masturbointi, sapatin rikkominen, jumalanpilkka, noituus ja monet muut Vanhassa Testamentissa listatut asiat johtavat kuolemantuomioon sekä kadotukseen. Mikä parasta, Jumala tuomitsee meidät jo pelkästään siitä, että ajattelemme tekevämme syntiä. Näin ollen Jumala ei pelkästään rankaise siitä mitä me teemme, vaan hänelle riittää ajatusrikos.
Christopher Hitchens oli viisas sanoessaan tätä äärimmäiseksi totalitarismiksi, ja oli siinä aivan oikeassa. Vanha sanonta "teot puhuvat sanoja enemmän" on mielestäni paikkansa pitävä, sillä vaikka sanomme ja ajattelemme kaikenlaista, ovat tekomme loppujen lopuksi niitä asioita, jotka vaikuttavat maailmaan eniten.
Itse olen sitä mieltä, että Jumalan antama vapaa tahto olisi tässä tapauksessa joko illuusio, tai keino saada jotain, mistä ihmisiä rankaista. Koska voimme ajatella, ja ajattelemmekin, paljon eri asioita, on meidän mahdotonta välttää näitä ajatusrikoksia. Näiltä ajatusrikoksilta ei voi välttyä edes sulkeutumalla autiolle saarelle loppuelämäkseen.
Kysynkin siis: minkälainen Jumala luo ensin ihmisen, ja sen jälkeen antaa ihmiselle piirteen, joka tuomitsee hänet varmasti kadotukseen? Kaiken kukkuraksi ainoastaan tuota Jumalaa palvomalla voi pelastaa itsensä tuosta kadotuksesta. En keksi mitään yhtä julmaa tapaa pyörittää maailmaa.
Miten kukaan voi kutsua olentoa, joka käytännössä on luonut meidät tekemään syntiä ja lisäksi rankaisee meitä niistä synneistä, hyväksi tai oikeamieliseksi, saatikka oikeudenmukaiseksi? Lisäksi Raamatun mukaan ihminen saa syyttää tästä järjestelystä itseään, sillä hän on se epätäydellinen, ei Jumala.
Meillä on siis vaihtoehtoina joko elää vapaana ja järkevästi, mutta silloin joudumme helvettiin. Vaihtoehtoisesti voimme luopua vapaudestamme, mutta vältämme ikuisen kidutusorgian helvetissä. Jumala antaa meille hyvin synkän valinnan, alistu tai tuhoudu. Alan pikkuhiljaa ymmärtää, mistä miekalla käännyttäminen on keksitty.
Koska Jumala ei ole moraalisesti oikeassa, tai edes hyvä tai tasapuolinen, on minun hyvin vaikeaa, itse asiassa mahdotonta, perustaa moraalikäsitystäni hänen sanaansa, hänen olemukseensa ja tahtoonsa. Ja millainen Jumalan sana onkaan!- ateistiantu
Raamattu itse taas tuomitsee homoseksuaalit, sallii orjuuden ja rohkaisee ihmisiä tappamaan toisiaan. Raamattu, erityisesti Vanha Testamentti, kehottaa meitä siis tappamaan muita ihmisiä Jumalan käskystä. Miksi ihminen joutuu tekemään tämän? Eikö yksin Jumalalla ole oikeus päättää elämästä ja kuolemasta?
Ilmeisesti Jumala kyllästyi käyttämään oikeuttaan, ja jätti kurittamisen muille ihmisille. Lisäksi edes Uusi Testamentti ei kumoa Vanhan Testamentin lakeja. Se antaa uusia lakeja ja käskyjä, jotka ovat hieman mukavampia sävyltään, mutta rangaistus yhä pysyy.
Moraalista keskustelua voidaan myös käydä seuraavasta Raamatun kohdasta:
"Ja Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."
Kyllä, Raamattu Raamatussa, Joh. 3:16. Periaatteessahan tuo on erittäin lohdullinen kohta. Jumala uhrasi oman poikansa (lievästi kammottavaa, mutta en puutu siihen nyt), jotta saisi pelastettua ihmiset. Tie pelastukseen on pintapuoleisesti helppo. Sen kun uskot Jeesukseen Vapahtajanasi.
Unohdetaan se, että joudut uskomaan johonkin, mistä ei ole minkäänlaisia todisteita pelastaaksesi sielusi, ja sanotaan, että yksinkertaisesti teet kuten käsketään.
Tällä tavoin on mahdollista, että esimerkiksi lapsia raiskaava ja tappava sarjamurhaaja pääsee taivaaseen tällä yksinkertaisella tavalla. Hänen täytyy vain uskoa Jumalaan ja Vapahtajaan.
Vieläkin kimurantimmaksi asia menee, mikäli odotetaan hänen uhriensa olevan vaikkapa ateisteja taikka muslimeja. Joutuisivatko he helvettiin, koska he eivät kykene täyttämään tätä yksinkertaista komentoa?
Raamatun maalaama käsitys oikeasta ja väärästä on niin kaukana omastani, että voisin jopa väittää seuraavaa:
Toimimalla, kuten Raamattu sanoo, olet ihmishirviö. Toki voit aina valita sinulle sopivat kohdat, mutta siltikin joudut kehittämään jostain perusteet esimerkisi vastustaaksesi orjuutta, tai kannattaaksesi seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoa, tai edes naisten tasa-arvoa.
En toki kiellä, etteikö Raamatussa olisi kohtia ja neuvoja, jotka ovat oikeasti hyödyllisiä ja oikeudenmukaisia. Mutta tarvitsenko muka kymmentä käskyä siihen, että tiedän murhan olevan huono asia? - HulluPessimisti
ateistiantu kirjoitti:
Raamattu itse taas tuomitsee homoseksuaalit, sallii orjuuden ja rohkaisee ihmisiä tappamaan toisiaan. Raamattu, erityisesti Vanha Testamentti, kehottaa meitä siis tappamaan muita ihmisiä Jumalan käskystä. Miksi ihminen joutuu tekemään tämän? Eikö yksin Jumalalla ole oikeus päättää elämästä ja kuolemasta?
Ilmeisesti Jumala kyllästyi käyttämään oikeuttaan, ja jätti kurittamisen muille ihmisille. Lisäksi edes Uusi Testamentti ei kumoa Vanhan Testamentin lakeja. Se antaa uusia lakeja ja käskyjä, jotka ovat hieman mukavampia sävyltään, mutta rangaistus yhä pysyy.
Moraalista keskustelua voidaan myös käydä seuraavasta Raamatun kohdasta:
"Ja Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."
Kyllä, Raamattu Raamatussa, Joh. 3:16. Periaatteessahan tuo on erittäin lohdullinen kohta. Jumala uhrasi oman poikansa (lievästi kammottavaa, mutta en puutu siihen nyt), jotta saisi pelastettua ihmiset. Tie pelastukseen on pintapuoleisesti helppo. Sen kun uskot Jeesukseen Vapahtajanasi.
Unohdetaan se, että joudut uskomaan johonkin, mistä ei ole minkäänlaisia todisteita pelastaaksesi sielusi, ja sanotaan, että yksinkertaisesti teet kuten käsketään.
Tällä tavoin on mahdollista, että esimerkiksi lapsia raiskaava ja tappava sarjamurhaaja pääsee taivaaseen tällä yksinkertaisella tavalla. Hänen täytyy vain uskoa Jumalaan ja Vapahtajaan.
Vieläkin kimurantimmaksi asia menee, mikäli odotetaan hänen uhriensa olevan vaikkapa ateisteja taikka muslimeja. Joutuisivatko he helvettiin, koska he eivät kykene täyttämään tätä yksinkertaista komentoa?
Raamatun maalaama käsitys oikeasta ja väärästä on niin kaukana omastani, että voisin jopa väittää seuraavaa:
Toimimalla, kuten Raamattu sanoo, olet ihmishirviö. Toki voit aina valita sinulle sopivat kohdat, mutta siltikin joudut kehittämään jostain perusteet esimerkisi vastustaaksesi orjuutta, tai kannattaaksesi seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoa, tai edes naisten tasa-arvoa.
En toki kiellä, etteikö Raamatussa olisi kohtia ja neuvoja, jotka ovat oikeasti hyödyllisiä ja oikeudenmukaisia. Mutta tarvitsenko muka kymmentä käskyä siihen, että tiedän murhan olevan huono asia?Hei. Puhuit alussa moraalista ja sanoit että uskontoa ei tarvita moraalin määrittämiseen.
Tossa video, joka kertoo moraalista eläimillä. Jotkut pitävät noita samallaisia piirteitä jotenkin ihmisyyden määrättäjinä ja jumalillisina:
http://www.ted.com/talks/frans_de_waal_do_animals_have_morals.html
Itse olen sitä mieltä, että meidän nyky käsityksemmekin moraalista on vieläkin hyvin uskonnollinen.
Nyky päivän oikeis järsjestelmäkin nojaa illuusioon.
Uskotaan että ihmisiä ei pystyttäisi kontrolloimaan jos todettaisiin yleisesti, että ihmiset toimivat vain ympäristönsä ja perimänsä mukaan.
Päätetään siis uskoa ihmisten vapaaseen tahdoon tehdä hyvää ja/tai pahaa, niinkuin ihmiset olisivat jumalia muiden luontokappaleiden rinnalla.
(Voit olla eri mieltä)
Onko maailma todellakin parempi paikka ilman ilman tosiasioita? - ateistiantu
HulluPessimisti kirjoitti:
Hei. Puhuit alussa moraalista ja sanoit että uskontoa ei tarvita moraalin määrittämiseen.
Tossa video, joka kertoo moraalista eläimillä. Jotkut pitävät noita samallaisia piirteitä jotenkin ihmisyyden määrättäjinä ja jumalillisina:
http://www.ted.com/talks/frans_de_waal_do_animals_have_morals.html
Itse olen sitä mieltä, että meidän nyky käsityksemmekin moraalista on vieläkin hyvin uskonnollinen.
Nyky päivän oikeis järsjestelmäkin nojaa illuusioon.
Uskotaan että ihmisiä ei pystyttäisi kontrolloimaan jos todettaisiin yleisesti, että ihmiset toimivat vain ympäristönsä ja perimänsä mukaan.
Päätetään siis uskoa ihmisten vapaaseen tahdoon tehdä hyvää ja/tai pahaa, niinkuin ihmiset olisivat jumalia muiden luontokappaleiden rinnalla.
(Voit olla eri mieltä)
Onko maailma todellakin parempi paikka ilman ilman tosiasioita?Ihmisten tapoihin pystytään vaikuttamaan kasvatuksen ja muunlaisen sosiaalisen kanssakäymisen tavoin. Lisäksi oikeusjärjestelmä nojaa mielestäni teko-seuraus-jälkiseuraus -tyyliseen kausaaliseen ketjuun, joka toimii tavallisiin ihmisiin.
Suomeksi: joku pahoinpitelee vaimoaan. Poliisit pidättävät miehen ja oikeus sakottaa/antaa muunlaisen tuomion. Ensimmäinen seuraus. Tuomiosta tulee lisäksi vielä sivutuotteena muiden paheksunta, eli jälkiseuraus.
Tuo pointtisi, että eläimetkin pystyvät toimimaan myötätuntoisesti ja lauman etuja ajatellen ilman uskonnon suomaa moraalisäännöstöä on kyllä erinomainen. Lisäksi voisin kuvitella, että mikäli ihminen on vapaa tahdoltaan, niin eläinkin on.
Kaiken kaikkiaan voin allekirjoittaa kaiken sanomasi jollain tasolla.
Lisäksi oma vastaukseni kysymykseesi: "Onko maailma todellakin parempi paikka ilman tosiasioita?"
Ei, sellainen maailma olisi anarkistinen ja kaaottinen. Tuosta saa vielä hyvän jatkokysymyksen: "Entä jos totuus tuottaa tuskaa? Onko silloinkin parempi tuntea totuus?"
Tuohon vastaan itse seuraavalla tavalla:
Se, että jokin totuus tuottaa tuskaa ei ole syy valehteluun tai totuuden kieltämiseen. Näen itse totuuden jopa jonkinlaisena velvoitteena pelkän käsitteen sijaan. Meidän velvollisuutemme on hyväksyä totuus ja elää sen mukaan. Totuuteen on järkevämpää sopeutua, kuin valheeseen tai keksittyyn satuun. Jos me ihmiset kieltäytyisimme kuuntelemasta totuutta ja jatkaisimme elämäämme valheessa, olisimme suuressa pulassa. - HulluPessimisti
ateistiantu kirjoitti:
Ihmisten tapoihin pystytään vaikuttamaan kasvatuksen ja muunlaisen sosiaalisen kanssakäymisen tavoin. Lisäksi oikeusjärjestelmä nojaa mielestäni teko-seuraus-jälkiseuraus -tyyliseen kausaaliseen ketjuun, joka toimii tavallisiin ihmisiin.
Suomeksi: joku pahoinpitelee vaimoaan. Poliisit pidättävät miehen ja oikeus sakottaa/antaa muunlaisen tuomion. Ensimmäinen seuraus. Tuomiosta tulee lisäksi vielä sivutuotteena muiden paheksunta, eli jälkiseuraus.
Tuo pointtisi, että eläimetkin pystyvät toimimaan myötätuntoisesti ja lauman etuja ajatellen ilman uskonnon suomaa moraalisäännöstöä on kyllä erinomainen. Lisäksi voisin kuvitella, että mikäli ihminen on vapaa tahdoltaan, niin eläinkin on.
Kaiken kaikkiaan voin allekirjoittaa kaiken sanomasi jollain tasolla.
Lisäksi oma vastaukseni kysymykseesi: "Onko maailma todellakin parempi paikka ilman tosiasioita?"
Ei, sellainen maailma olisi anarkistinen ja kaaottinen. Tuosta saa vielä hyvän jatkokysymyksen: "Entä jos totuus tuottaa tuskaa? Onko silloinkin parempi tuntea totuus?"
Tuohon vastaan itse seuraavalla tavalla:
Se, että jokin totuus tuottaa tuskaa ei ole syy valehteluun tai totuuden kieltämiseen. Näen itse totuuden jopa jonkinlaisena velvoitteena pelkän käsitteen sijaan. Meidän velvollisuutemme on hyväksyä totuus ja elää sen mukaan. Totuuteen on järkevämpää sopeutua, kuin valheeseen tai keksittyyn satuun. Jos me ihmiset kieltäytyisimme kuuntelemasta totuutta ja jatkaisimme elämäämme valheessa, olisimme suuressa pulassa.Oikeus järjestelmä kyllä suht koht toimii. Mutta eikö mielestäsi tässäkin asiassa pitäisi mennä lähemmäksi totuutta, niin että se voisi vaikuttaa koko yhteiskunnassa muutoksiin.
Tässä tämmönen palikka tason esimerkki:
Kuvittellaan vaikka että Helsingissä 200 kuljettajaa kuukaudessa ohittaa erään liikenne ympyrän, ja ympyrän ohituksia tulee yhteensä 15 000 näillä linja-autoilla.
Kerran kahdessa kuukaudessa, joku kuljettaja tekee liikenne ympyrässä arviointi virheen ja autoon tulee vaurioita.
Nyky oikeus järjestelmässä on samanlaisia olosuhteita, ja tappavan tasaisesti ihmiset tekevät vahingollisia asioita. Sen sijaan että oikeis järjestelmä muuttaisi käytäntöään (liikenne ympyrää) se päättää uskoa ihmisten mahdollisuuteen tehdä "oikeita" asioita. Ja kun vahinko sattuu sormi siirtyy osoittamaan ratissa istunutta.
Tekstistäsi jäi minulle sellainen kuva, että uskot tällaiseen Lutherin rajalliseen ratkaisuvaltaan.
Sainko oikean kuvan? ateistiantu kirjoitti:
Raamattu itse taas tuomitsee homoseksuaalit, sallii orjuuden ja rohkaisee ihmisiä tappamaan toisiaan. Raamattu, erityisesti Vanha Testamentti, kehottaa meitä siis tappamaan muita ihmisiä Jumalan käskystä. Miksi ihminen joutuu tekemään tämän? Eikö yksin Jumalalla ole oikeus päättää elämästä ja kuolemasta?
Ilmeisesti Jumala kyllästyi käyttämään oikeuttaan, ja jätti kurittamisen muille ihmisille. Lisäksi edes Uusi Testamentti ei kumoa Vanhan Testamentin lakeja. Se antaa uusia lakeja ja käskyjä, jotka ovat hieman mukavampia sävyltään, mutta rangaistus yhä pysyy.
Moraalista keskustelua voidaan myös käydä seuraavasta Raamatun kohdasta:
"Ja Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."
Kyllä, Raamattu Raamatussa, Joh. 3:16. Periaatteessahan tuo on erittäin lohdullinen kohta. Jumala uhrasi oman poikansa (lievästi kammottavaa, mutta en puutu siihen nyt), jotta saisi pelastettua ihmiset. Tie pelastukseen on pintapuoleisesti helppo. Sen kun uskot Jeesukseen Vapahtajanasi.
Unohdetaan se, että joudut uskomaan johonkin, mistä ei ole minkäänlaisia todisteita pelastaaksesi sielusi, ja sanotaan, että yksinkertaisesti teet kuten käsketään.
Tällä tavoin on mahdollista, että esimerkiksi lapsia raiskaava ja tappava sarjamurhaaja pääsee taivaaseen tällä yksinkertaisella tavalla. Hänen täytyy vain uskoa Jumalaan ja Vapahtajaan.
Vieläkin kimurantimmaksi asia menee, mikäli odotetaan hänen uhriensa olevan vaikkapa ateisteja taikka muslimeja. Joutuisivatko he helvettiin, koska he eivät kykene täyttämään tätä yksinkertaista komentoa?
Raamatun maalaama käsitys oikeasta ja väärästä on niin kaukana omastani, että voisin jopa väittää seuraavaa:
Toimimalla, kuten Raamattu sanoo, olet ihmishirviö. Toki voit aina valita sinulle sopivat kohdat, mutta siltikin joudut kehittämään jostain perusteet esimerkisi vastustaaksesi orjuutta, tai kannattaaksesi seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoa, tai edes naisten tasa-arvoa.
En toki kiellä, etteikö Raamatussa olisi kohtia ja neuvoja, jotka ovat oikeasti hyödyllisiä ja oikeudenmukaisia. Mutta tarvitsenko muka kymmentä käskyä siihen, että tiedän murhan olevan huono asia?Erinomaisia havaintoja! Mutta, saanen leikkiä paholaisen asianajajaa:
Kaikki tekemäsi havainnot perustuvat olettamukseen, että Protestanttinen Luterilaisuus (jonka mukaan vain usko Jumalan armosta pelastaa) olisi oikea Kristinuskon suunta. Miten on asioiden laita, jos kreikkalaisen filosofian innoittama alkukatolilaisuus (myös hyvät teot ja yleinen hyveellisyys voivat pelastaa ihmisen) olisi oikeassa? Tai entäpä Universalismi (kaikki pelastuvat) , tai oma suosikkini Kristillinen Gnostilaisuus (Jumala on paha, hän ei ole alkuperäinen luoja, Lucifer on hyvä, maailma on illuusio, ja Jeesus oli salaisen tiedon välittäjä)? Miten kumoat näiden Kristinuskon näkemysten Jumalat sillä eikös Universalismin Jumala ole varsin mukavan kuuloinen?ateistiantu kirjoitti:
Ihmisten tapoihin pystytään vaikuttamaan kasvatuksen ja muunlaisen sosiaalisen kanssakäymisen tavoin. Lisäksi oikeusjärjestelmä nojaa mielestäni teko-seuraus-jälkiseuraus -tyyliseen kausaaliseen ketjuun, joka toimii tavallisiin ihmisiin.
Suomeksi: joku pahoinpitelee vaimoaan. Poliisit pidättävät miehen ja oikeus sakottaa/antaa muunlaisen tuomion. Ensimmäinen seuraus. Tuomiosta tulee lisäksi vielä sivutuotteena muiden paheksunta, eli jälkiseuraus.
Tuo pointtisi, että eläimetkin pystyvät toimimaan myötätuntoisesti ja lauman etuja ajatellen ilman uskonnon suomaa moraalisäännöstöä on kyllä erinomainen. Lisäksi voisin kuvitella, että mikäli ihminen on vapaa tahdoltaan, niin eläinkin on.
Kaiken kaikkiaan voin allekirjoittaa kaiken sanomasi jollain tasolla.
Lisäksi oma vastaukseni kysymykseesi: "Onko maailma todellakin parempi paikka ilman tosiasioita?"
Ei, sellainen maailma olisi anarkistinen ja kaaottinen. Tuosta saa vielä hyvän jatkokysymyksen: "Entä jos totuus tuottaa tuskaa? Onko silloinkin parempi tuntea totuus?"
Tuohon vastaan itse seuraavalla tavalla:
Se, että jokin totuus tuottaa tuskaa ei ole syy valehteluun tai totuuden kieltämiseen. Näen itse totuuden jopa jonkinlaisena velvoitteena pelkän käsitteen sijaan. Meidän velvollisuutemme on hyväksyä totuus ja elää sen mukaan. Totuuteen on järkevämpää sopeutua, kuin valheeseen tai keksittyyn satuun. Jos me ihmiset kieltäytyisimme kuuntelemasta totuutta ja jatkaisimme elämäämme valheessa, olisimme suuressa pulassa.Onnittelut ateismista :)
Tule tuonne ateismi puolelle kirjoittelemaan. Hyviä ajatuksia tarvitaan aina lisää. Kannattaa muuten katsoa youtubesta NonStampCollectorin videoita. Niissä osoiteaan mielestäni hienosti Raamattuun ja uskontoon liittyviä ristiriitoja, jotka pakottavat loogisen ihmisen kyseenalaistamaan Raamatun ja kristinuskon.- ateistiantu
x42 kirjoitti:
Erinomaisia havaintoja! Mutta, saanen leikkiä paholaisen asianajajaa:
Kaikki tekemäsi havainnot perustuvat olettamukseen, että Protestanttinen Luterilaisuus (jonka mukaan vain usko Jumalan armosta pelastaa) olisi oikea Kristinuskon suunta. Miten on asioiden laita, jos kreikkalaisen filosofian innoittama alkukatolilaisuus (myös hyvät teot ja yleinen hyveellisyys voivat pelastaa ihmisen) olisi oikeassa? Tai entäpä Universalismi (kaikki pelastuvat) , tai oma suosikkini Kristillinen Gnostilaisuus (Jumala on paha, hän ei ole alkuperäinen luoja, Lucifer on hyvä, maailma on illuusio, ja Jeesus oli salaisen tiedon välittäjä)? Miten kumoat näiden Kristinuskon näkemysten Jumalat sillä eikös Universalismin Jumala ole varsin mukavan kuuloinen?Kirjoitin äsken pitkän viestin vastaukseksi, mutta jostain syystä se katosi kokonaan kun yritin lähettää sen.
Tässä hieman lyhennetty viesti.
En yritä juuri tässä viestiketjussa todistaa suoraan jumalien olemassaolemuutta. Todistan tässä ketjussa, miksi jumaluskoon perustuva moraalikäsitys on joko mahdotonta, tai moraalitonta.
"Alkukristinusko" on haasteellisin kumottava, mutta vain siksi, että siihen on sekotettu filosofiaa ja maallista järkeä. Kuitenkin näkisin tässä suuntauksessa samanlaisen harhaanjohtavuuden kuin nykyluterilaisuudessa.
Riippuen siitä, perustaako alkukristitty arvonsa ja moraalinsa kristinuskoon, ja näin ollen Raamatun sanomaan, vai kreikkalaisen filosofiaan ja järkeilyyn, on hänen uskonsa mahdollista kääntää pahaksi tai turhaksi voimaksi.
Alkukristillisissä opeissa on lisäksi seuraava aukko: Kristitty uskoo naapurinsa harrastavan noituutta tai muuta Raamatussa kiellettyä toimintaa. Raamattu on varsin innokas kuolemantuomion käyttäjä, joten tämä kristitty saattaa hyvinkin päättää seurata Jumalansa sanaa, ja tappaa naapurinsa.
Hänellä on tämän murhatyön jälkeen täysi oikeus ja syy olla ylpeä teostaan, sillä hänhän toimi Jumalansa tahdon mukaan, ja voi vielä kuvitella, että moisia tekoja tekemällä tekemällä pääsee taivaaseen.
Murha on ääripään esimerkki, mutta Raamattu on niin täynnä sairaita sääntöjä, että vastaavia tilanteita on helppo saada aikaan muistakin, hieman arkisemmistakin "synneistä".
Lisäksi voidaan sanoa, että mikäli et usko Jumalaan, sinun on PAKKO tehdä hyviä tekoja. Tämä poistaa koko moraalisen toiminnan pohjan. Sinut pakotetaan ikuisen kidutuksen uhalla toimimaan, kuten Jumala ja Kristus käskevät. Miten se on moraalista toimintaa? Vaikka uskoisit Jumalaan, on sinun silti tehtävä hyviä tekoja, jotta taivaspaikka olisi turvattu.
Universalismi taas on varsin kammottava ajatus sinällään. Taivaspaikka kaikille on mukava ajatus (mikäli pitää ajatuksesta, että joutuu Jumalan silmien alle ikuisuudeksi), mutta tästä "kaikki pelastuvat"-asetelmasta voidaan lukea seuraavakin ajatus: Mitä tahansa teet, vaikka murhaisit, raiskaisit ja pilaisit tuhansien ihmisten elämän, vaikka olisit kuinka paha, saisit silti saman palkkion, kuin sinua paremmat ihmiset.
Tämä ajatus on itsessään erittäin kammottava, sillä siinä ei ole minkäänlaista sisältöä. Teoilla ei ole väliä. Kärsimyksellä ei ole väliä. Hyvyydellä ja rakkaudella ei ole väliä.
Lisäksi universalismi poistaa kaiken yksilön ja yhteisön vastuun, sillä saat aina palkinnon loppujen lopuksi.
Gnostilaisuus taas on silkkaa mystiikkaa ja harhaluuloa. Mikään niin kieroutunut ei voi olla edes etäisesti järkevää. Mystinen roskapuhe on juuri sitä itseään, mystistä roskapuhetta. - Kokemus-K
ateistiantu kirjoitti:
Kirjoitin äsken pitkän viestin vastaukseksi, mutta jostain syystä se katosi kokonaan kun yritin lähettää sen.
Tässä hieman lyhennetty viesti.
En yritä juuri tässä viestiketjussa todistaa suoraan jumalien olemassaolemuutta. Todistan tässä ketjussa, miksi jumaluskoon perustuva moraalikäsitys on joko mahdotonta, tai moraalitonta.
"Alkukristinusko" on haasteellisin kumottava, mutta vain siksi, että siihen on sekotettu filosofiaa ja maallista järkeä. Kuitenkin näkisin tässä suuntauksessa samanlaisen harhaanjohtavuuden kuin nykyluterilaisuudessa.
Riippuen siitä, perustaako alkukristitty arvonsa ja moraalinsa kristinuskoon, ja näin ollen Raamatun sanomaan, vai kreikkalaisen filosofiaan ja järkeilyyn, on hänen uskonsa mahdollista kääntää pahaksi tai turhaksi voimaksi.
Alkukristillisissä opeissa on lisäksi seuraava aukko: Kristitty uskoo naapurinsa harrastavan noituutta tai muuta Raamatussa kiellettyä toimintaa. Raamattu on varsin innokas kuolemantuomion käyttäjä, joten tämä kristitty saattaa hyvinkin päättää seurata Jumalansa sanaa, ja tappaa naapurinsa.
Hänellä on tämän murhatyön jälkeen täysi oikeus ja syy olla ylpeä teostaan, sillä hänhän toimi Jumalansa tahdon mukaan, ja voi vielä kuvitella, että moisia tekoja tekemällä tekemällä pääsee taivaaseen.
Murha on ääripään esimerkki, mutta Raamattu on niin täynnä sairaita sääntöjä, että vastaavia tilanteita on helppo saada aikaan muistakin, hieman arkisemmistakin "synneistä".
Lisäksi voidaan sanoa, että mikäli et usko Jumalaan, sinun on PAKKO tehdä hyviä tekoja. Tämä poistaa koko moraalisen toiminnan pohjan. Sinut pakotetaan ikuisen kidutuksen uhalla toimimaan, kuten Jumala ja Kristus käskevät. Miten se on moraalista toimintaa? Vaikka uskoisit Jumalaan, on sinun silti tehtävä hyviä tekoja, jotta taivaspaikka olisi turvattu.
Universalismi taas on varsin kammottava ajatus sinällään. Taivaspaikka kaikille on mukava ajatus (mikäli pitää ajatuksesta, että joutuu Jumalan silmien alle ikuisuudeksi), mutta tästä "kaikki pelastuvat"-asetelmasta voidaan lukea seuraavakin ajatus: Mitä tahansa teet, vaikka murhaisit, raiskaisit ja pilaisit tuhansien ihmisten elämän, vaikka olisit kuinka paha, saisit silti saman palkkion, kuin sinua paremmat ihmiset.
Tämä ajatus on itsessään erittäin kammottava, sillä siinä ei ole minkäänlaista sisältöä. Teoilla ei ole väliä. Kärsimyksellä ei ole väliä. Hyvyydellä ja rakkaudella ei ole väliä.
Lisäksi universalismi poistaa kaiken yksilön ja yhteisön vastuun, sillä saat aina palkinnon loppujen lopuksi.
Gnostilaisuus taas on silkkaa mystiikkaa ja harhaluuloa. Mikään niin kieroutunut ei voi olla edes etäisesti järkevää. Mystinen roskapuhe on juuri sitä itseään, mystistä roskapuhetta." mutta tästä "kaikki pelastuvat"-asetelmasta voidaan lukea seuraavakin ajatus: Mitä tahansa teet, vaikka murhaisit, raiskaisit ja pilaisit tuhansien ihmisten elämän, vaikka olisit kuinka paha, saisit silti saman palkkion, kuin sinua paremmat ihmiset"
Tämä ajatuksesi johtaa oikeastaan suoraan pahuuden käsitteen pohtimiseen. Itse asiassa tuo sinun ajatuksesi siitä että "pahojen ihmisten" pelastuminen olisi jotenkin väärin, nojaa suoraan kristilliseen ajatukseen jokaisen ihmisen perisynnistä. Siis että pahat teot osoittavat ihmisen luontaisen pahuuden. Itse taas haluan nähdä ihmisen pohjimmiltaan hyvänä mutta joka vajavaisena ja usein jo lapsuudessa koettujen huonojen kokemusten takia tai esim. mielenhäiriöiden takia ajautuu pahoihin tekoihin. En oikeastaan usko syntymästään pahoihin ihmisiin vaan kamalimpienkin tekojen takana on syitä ja onnettomia olosuhteita. Siksi minusta ei ole kohtuutonta että vaikka Hitlerkin pelastuisi. - ateistiantu
Kokemus-K kirjoitti:
" mutta tästä "kaikki pelastuvat"-asetelmasta voidaan lukea seuraavakin ajatus: Mitä tahansa teet, vaikka murhaisit, raiskaisit ja pilaisit tuhansien ihmisten elämän, vaikka olisit kuinka paha, saisit silti saman palkkion, kuin sinua paremmat ihmiset"
Tämä ajatuksesi johtaa oikeastaan suoraan pahuuden käsitteen pohtimiseen. Itse asiassa tuo sinun ajatuksesi siitä että "pahojen ihmisten" pelastuminen olisi jotenkin väärin, nojaa suoraan kristilliseen ajatukseen jokaisen ihmisen perisynnistä. Siis että pahat teot osoittavat ihmisen luontaisen pahuuden. Itse taas haluan nähdä ihmisen pohjimmiltaan hyvänä mutta joka vajavaisena ja usein jo lapsuudessa koettujen huonojen kokemusten takia tai esim. mielenhäiriöiden takia ajautuu pahoihin tekoihin. En oikeastaan usko syntymästään pahoihin ihmisiin vaan kamalimpienkin tekojen takana on syitä ja onnettomia olosuhteita. Siksi minusta ei ole kohtuutonta että vaikka Hitlerkin pelastuisi.Pitkästä aikaa ketjun pariin.
Itse näen kenen tahansa "pelastumisen" kohtuuttomaksi. Millä se päätetään? Uskon voimalla? Mitäpä tapahtuisi sitten hyville ja uskottomille? Katumuksen määrällä? Kaikki ihmiset eivät ole fysiologisesti edes kykeneviä katumukseen. Jotkut, jotka ovat, eivät välttämäti voi koskaan hyvittää tekojaan.
Esimerkiksi syksyllä paljon puhuttanut pariskunta, joka kidutti nuoren tytön kuoliaaksi ei ansaitse mielestäni pelastusta, oli katumuksen määrä kuinka suuri tahansa. Tämä on tietenkin oma mielipiteeni, mutta järkeily on seuraava:
Pääseekö murhattu tyttö taivaaseen? Miksi? Entä "vanhemmat", pääsevätkö he samaan viattomien paikkaan, kuin murhattu pikkutyttö?
Mikä tahansa kombinaatio on mielestäni väärin. Siksi elämänjälkeisen elämän puute on ainoa oikea tapa olla ja elää. Kauheuksia tapahtuu, niistä pitää rangaista suhteessa samanarvoisella rangaistuksella, ja antaa universumin unohtaa pahat teot. Ansaitsevatko nuo mies ja nainen ikuiset helvetin liekit ja kidutuksen? Eivät. He ansaitsevat suunnattomat rangaistukset, mutta eivät helvettiä.
Helvetti ja taivas ovat vain osoituksia ihmisten sadistisuudesta. Uskotaan, että tuo ketä inhoan palaa ikuisesti, kun minä vietän risaista elämää paratiisissa. Näen koko ajatuksen sairaana.
Mikä sitten on oikea rangaistus? Meidän itse pitää se miettiä. Maailmankaikkeus ei välitä, me emme siihen juuri vaikuta. Me vaikutamme toisiimme, ja siten meidän tulee itse keskenämme päättää tekojemme seurauksista ja rangaistuksista.
- jdze
Onnittelut kirkosta eroamisen johdosta. Itse en ole koskaan kuulunut mihinkään kirkkoon (hellarit ei käytä lapsikastetta), vaikka jossain vaiheessa harkitsinkin liittymistä. Jumalan tuomion mielivaltaisuus oli yksi suurimmista syistä, miksi lakkasin uskomasta. Ihmisillä on täysin erilaisia lähtökohtia, eikä kukaan voi vaikuttaa omiin lähtökohtiinsa. Silti meitä odottaa joko ääretön palkinto tai ääretön rangaistus, mikä on kaiken oikeustajun vastaista.
"Mikäli Jumala on kaikkivoipainen ja kaikkitietävä, miksi hän ei auta näitä ihmisiä?"
Yleinen vastaus tuntuu olevan koska ihminen on vapaalla tahdollaan kääntynyt Jumalaa vastaan ja näin päästänyt synnin ja pahuuden maailmaan. (Eli oma vikasi että synnyit syntiseksi.) Jos Jumala puuttuisi mainitsemiisi epäkohtiin, se rajoittaisi vapaata tahtoa jostain syystä. Tämä mystinen vapaa tahto tehdä pahuutta on Jumalalle nähtävästi tärkeämpää kuin se, että ihmiset pelastettaisiin Helvetiltä (jonka Jumala loi). Taivaassa pahuutta ei ole, koska ihminen ei taivaassa enää halua tehdä pahuutta, vaikka ihmisellä on sielläkin vapaa tahto (mutta jostain syystä maan päällä samanlainen järjestely ei olisi mahdollinen).
Minusta edellämainitussa järjestelmässä ei ole yhtään mitään järkeä, ja varmaan kuka tahansa osaisi tehdä paremman, jos olisi kaikkivaltias. - embodied
Jumala on toiminut loogisesti. Jos me rikomme lakia, siitä seuraa jonkinlainen tuomio yhteiskunnassamme. Miksi? Koska jokainen tajuaa, että kun toimimme toista ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan väärin, se on jotenkin hyvitettävä. Anteeksipyyntö ei taida riittää, jos poliisi pysäyttää ja valittaa ylinopeudesta. Jumala tuomitsee lakinsa mukaan, koska hän on oikeudenmukainen. Joukkuepeleissä tarvitaan tuomaria selvittämään rikkeet, yleisurheilussa on säännöt. Jos rikomme sääntöjä, suoritus lajissa kuin lajissa hylätään. Miksi? Koska se on oikeudenmu-
kaista. Jumala toimii tasan tarkkaan oikeudenmukaisesti laatimiensa sääntöjen puitteissa. Outoa on siis se väite, että Jumala tuomitsee mielivaltaisesti. Ateistien järkeily on jotenkin aina epäuskottavaa ja epäloogista. Edellä on siitä jälleen malliesimerkki.- Kokemus-K
"Outoa on siis se väite, että Jumala tuomitsee mielivaltaisesti."
Ei se ole ollenkaan outoa jos katsoo mitä ne Jumalan rangaistukset ovat ja mistä asioista. Meidän yhteiskuntamme tai vaikka urheilulajien rangaistukset ovat aina suhteessa tehdyn teon aiheuttamaan vahinkoon eikä kohtuuttomia rangaistuksia enää nykyään yleensä jaeta. Mutta Raamatun mukaan kaiken synnin palkka on kuolema ja ihminen joka ei usko, joutuu kadotukseen. Onko sinusta tämä todella sama kohtuus kuin maallisessa oikeudenkäytössämme? Maallinen oikeusjärjestelmähän on vähitellen luopunut kokonaan esim. moraalisesta kontrollista asioissa joissa ei tapahdu kenellekään vahinkoa. Avioliiton ulkopuolinen seksi, homoseksuaalisuus yms. eivät enää ole rangaistavia koska ne koskevat kahden vapaaehtoisen aikuisen ihmisen välisiä suhteita. Jumala kuitenkin katsoo asiakseen rangaista jopa vääristä ajatuksista vaikka niistä ei olisi kenellekään muulle haittaa. - ateistiantu
Jumalan oikeudenmukaisuus ei vaan satu olemaan kohtuullista, mikäli sitä yhtä kirjaa kuunnellaan. Miten seksin harrastaminen kuukautisten aikana on syy karkoitukseen tai erilaisten vaatteiden pitämiseen? Miten homoseksuaalisuus on syy kuolemantuomiolle tai kadotukselle?
Raamatun kirjoittajat ovat olleet naisia vihaavia xenofobeja, joiden tuotoksissa ei ole reiluudesta edes väläystä.
Erotuomarina voin sitä paitsi sanoa, että urheilulajien säännöt on demokraattisesti mietitty, ja moneen kertaan hiottu yhteistuumin. Valitettavasti Jumala taisi unohtaa postittaa kokouskutsun ihmisille, kun säännöistä päätettiin.
Harmittaa, että aina näissä uskontokeskusteluissa uskonnoksi valitaan juuri kristinusko, jota vastaan on niin helppo hyökätä. Se on parin vuosituhannen aikana ehtinyt vanhentua ja vesittyä kirjoitustensa valikoinnin ja käännösten myötä niin monesti, ettei hullukaan ota siitä enää selvää ja sen lisäksi tällä hetkellä ihmisillä on mahdollisuus ymmärtää paljon syvällisempää opetusta kuin raamatun ajan ihmisille on ollut tarpeen antaa.
Silloin, kun toisen ihmisen arvo tai henkiparka ei ole ollut juuri penninkään väärti, on mahdollisesti ollut tarpeen selvittää, että helvettiin joudutte, jos jonkun noin vain tapatte. Nykyään suurimmalle osalle ihmisistä toisen tappaminen on sellainen asia, mikä ei kävisi pienessä mielessäkään. Ihminen on jo henkisen evoluution siinä vaiheessa, että voidaan paljastaa, ettei joulupukkia olekaan.
Ehkä helvetti ei ole kirjaimellinen ikuisen tulen kidutuspaikka vaan se on henkisen hyvinvoinnin aste. Lähes jokainen kokee elämässään vaihtelua sen suhteen, miten hyvinvoivaksi itsensä henkisesti kokee. Yleensä sosiaalisia suhteita puoleensa vetävä käyttäytyminen tuottaa suurta hyvinvointia. Tätä ilmentää hyväntahtoisuus, rakkaus, ystävällisyys ja muut miellyttävät ominaisuudet. Ilkeys aiheuttaa pahoinvointia paitsi ympäristössä, myös ilkeän sosiaalisessa kentässä. Yksin jää ilkeä ja mikäli harvasepäivä otsikoitavia uutisia tutkimuksista on uskominen, yksinolo aiheuttaa henkistä pahoinvointia.
Tämän lisäksi henkinen hyvinvointi voi erota paljon samanhetkisestä fyysisestä hyvinvoinnista. Hyvinsyönyt länsimaalainen saattaa olla täysin riekaleina henkisesti, kun taas jossain päin nälkää näkevässä ruumiissa elävä ihminen saattaa kokea olevansa henkisesti täysin tasapainossa.
Kärsimys on suhteellista, mutta sitä ei voi kokonaan välttää tässä maailmassa. Jumalan tieteellinen todistaminen on tällä hetkellä mahdotonta, eikä ole realistista olettaa, että maapallolla olosuhteet koskaan paranevat ilman ihmisen omaa panosta. On turha odottaa selittämättömiä ihmeitä. En minäkään uskovana niitä odota. Jumala voi ilmentyä maapallolla ainoastaan ihmisten kautta. Paljoon hyvään kykenevä ihminen todistaa Jumalallisesta hyvyydestä, kuului hän johonkin uskontoon tai ei. Sillä ei ole niin suurta merkitystä, mikä on uskonnollinen nimemme, mutta jokainen myötätuntoinen ihminen on kävelevä enkeli maan päällä.
Ajattelen, että nykyään ilmenevä pettymys uskontoihin johtuu siitä, että uskonnot on totuttu näkemään rajatun totuuden puolesta huutavina saarekkeina, joilta tuomitaan kaikki ulkopuoliset.
Kukaan ihminen ei ajattele olevansa itse täysin paha ja se on täysin oikeutettua. Hyvyyttä löytyy jokaisesta ja on todella vaikea uskoa - minusta täysin tarpeetonta myös - että Jumala erottelisi meitä oppimiemme perinteiden perusteella. Jokainen löytää todistuksen oikeudenmukaisuudesta itsestään ainakin jonkinasteisena. Ellei muuna niin sitten sinä, että itsellä on oikeus omaan tilaan ja omiin päätöksiin. Siinä on alku. Sitä ajatusta kasvattamalla on mahdollisuus ymmärtää, että kaikilla ihmisillä on sama oikeus. Sitten ollaan jo pitkällä.
Etsikää pliis muitakin näkemyksiä keskusteluun kuin sitä, että tuomitaan kaikki, jotka eivät usko yhteen nimeen, ikuiseen, kirjaimelliseen helvettiin. On ihan humaanejakin uskontoja, missä lähdetään liikkeelle voimavaroista eikä rangaistuksista.- KysynVaan-76
"On ihan humaanejakin uskontoja, missä lähdetään liikkeelle voimavaroista eikä rangaistuksista."
Uskonnoissa on vain se perimmäinen "valuvika" että uskonto on jo määritelmällisesti tietyn jumalkäsityksen ympärille tehty oppirakennelma. Se on siis aina ihmisen vajavainen yritelmä jotenkin määritellä jumala ja hänen tahtonsa.
Ja koska tuo määrittely on aina tuomittu enemmän tai vähemmän epäonnistumaan, uskonnot muuttuvat hyvin helposti vallankäytön välineiksi joilla tietyt ihmiset pyrkivät ohjailemaan toisia ja muokkaamaan yhteiskuntia.
Henkilökohtainen usko sinälllään aiheuttaa harvoin mitään pahaa. Mutta liian tarkasti määritelty uskonto sen sijaan pyrkki aina sanomaan millainen tuon henkilökohtaisen uskon pitäisi olla jotta se olisi "oikeaa". Ja samalla se voi pilata tuon puhtaan uskon joka ihmiselle on voinut olla.
Itse siis näen että ristiriita uskon ja uskonnon välillä on se joka aiheuttaa hyvin monet maailman ongelmista. Ihmiset sinällään näkevät useinmmiten sen mikä on hyvää ja mikä pahaa mutta uskontojen määritelmät asioista sotkevat tämän sisäisen tunteen ja ohjaavat sen väärille urille. Oppi asetetaan myötätunnon ja oikein tekemisen edelle ja opilla perustellaan moni paha hyväksi.
Jos opille ei annettaisi niin vahvaa asemaa, ei sitä voisi käyttää niin paljon väärin.
Mikä onkaan se suuri halu ihmiselle määritellä jumala ja usko niin tarkasti? - ateistiantu
"Hyökkäsin" luterilaista kirkkoa ja yleisesti kristinuskoa vastaan siksi, että tämä kirjoitus oli hyvinkin suuresti yhteydessä omaan kirkosta eroamiseeni. Eli kokemuspohjan kautta lähdin kristinuskoa ruotimaan.
Kuten itse sanoit, Raamattu ja kristinuskon perinteet ovat ajalta, jolloin ihmishenki oli halpa ja maailma oli pimeä ja tuntematon paikka. Kaksituhatta vuotta myöhemmin maailman on sama, mutta ihmiset erilaisia, ainakin osittain. Tarvitsemmeko muka edelleen sadistista Jumalaa ja julmia rangaistuksia, tai palkkioita hyvin totellusta elämästä kuin mikäkin koiralauma? Minä olen sitä mieltä, että emme.
Lisäksi, miksi edes uskoisimme Jumalaan? Mitä reilut kaksituhatta vuotta sitten elänyt paimentolaiskansa tiesi maailmasta, mitä me emme muka tiedä? Miksi Jumala lakkasi olemasta niin avulias, ja lopetti ihmeiden tekemisen? Olisi kaapannut meidät Jeesuksen mukana saman tien. Mutta ei...
En usko Jumalaan, koska näen kaiken Jumalaan liittyvän valheena. Hyvin vaarallisena valheella.
- valistunut
Ei ole muuta vaikuttajaa kuin syyn ja seurauksen laki, se vaikuttaa kaikkeen maailmankakkeudessa
1. Tuo laki on vaikuttamassa galagsien ,aurinkokuntien , planeettojren kehitykseen
2.planeetan khitykseen aurinkokunnassa.
3.Fyysisen elämän edellytysten syntymiseen planeetalla
4.Syntyneen elämän fyysisen ja biologisen kehitykseen
5.Elämä itsesään ei ajattoma ole tämän lain alainen, mutta.ihmiselle kehityksen kautta materiasta syntynyt ego sielu on ajallisena joutunut tuon lain alaisuuteen, ja sen tuloksena ihminen voi itse vaikuttaa kehityksen kulkuun, ja sitä se totta vie on tehnytkin-
Yksilönä ihminen on joutunut egon ansiosta tuon lain alaisuuteen. ja siitä seuraa suvullinen heimollinen, kansakunnallinen, ja kansakuntien välinen karma
SIitä sitten jseurauksena tämä kaaosmainen, kärsimysten javäkivallan täyteinen maailma
Yksilönä aikettamamme karma jon ka olemme saaneet psykologisena perimänä edellisiltä sukupolvilta, vaikuttaa meidän elämäämme jopa tuhansien vuosien takaa, ja muodostaa siitä kaaosmainen koska emme ymmärrä mistä tämä kaikki jiohtuu, sillä emme ole siitä tietoisia, koska se vaikuttaa tekemisiimme piilotajunnasta käsin
Millä saattaa olla olla hyvän idea aate uskonto, mutta kun reagoimme nykyhetkessä niin emme teekkään tuon ideamme mukaan vaan piilotajunta määrää mitä teemme, ja sitten ihmettelemme miksi minä noin tein
Yksilöinä me olemme tämän kaaosmaisen yhteiskunnan aihettaneetkin joten yksilön vallankumouksellisen muuttumisen kautta, voimme tuohon kaaokseen saada järjestyksenkin
Kehitys ilmenee ns, hyvän ja pahan välisenä kamppailuna,
kun hyvä voittaa ns, pahan niin se valtaan tultuaan muuttuu tuoksi pahaksi
Tänä päivänä se ilmenee esm. arabimaissa jossa ihmiset ovat nousseet pahaa vastaan, mutta seurauksena on uuden pahan valtaan tulo
Se on ihmisen henkisen kehityksen paikallaan polkemista, eli jäämistä henkisesti aatamin aikuiselle tasolle, eikä tämä voi
johtaa muuhun kuin katasrofiin, ellei yksilön henkistä kehitystä saada vastaamaan sen teknistä kehitystä- ---
Vaihda nimimerkkiäsi. Nykyinen ei korreloi kirjoittamasi tekstin sisällön kanssa ollenkaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1079133
- 936910
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon666665Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme345691Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo665463- 553591
- 503415
- 513213
Mikko "Peltsi" Peltola teki tv-sarjan Osmo-poikansa kanssa - Downin syndrooma tuo lisäväriä
Mikko "Peltsi" Peltola ja hänen 12-vuotias poikansa Osmo karistavat kaupungin pölyt jaloistaan ja suunnistavat tv:ssä ko573142- 562972