Mä olen ihan totaalisen ihastunut, ollut samaan poikaan/mieheen ollut jo kuusi vuotta. Itse asiassa se taisi olla rakkautta ensi silmäyksellä, kun me ekan kerran kohdattiin ja se vaan kolahti ihan täysillä. Oltiin vaan tosi nuoria ja se oli sellaista sähläämistä et loppujen lopuks nähtiin aika harvoin ja silloin kun nähtiin, päädyttiin aina sänkyyn. Koskaan ei ollut väliä et seurusteliks toinen tai molemmat, me kaks oltiin aina se pääasia ja kaikki muut ihmiset vaan meidän elämän sivurooleissa. Nyt ei oltu kuitenkaan nähty pariin vuoteen ja sitten viime keskiviikkona mä näin se, tosin se ei nähnyt mua, mutta nyt mä en mitään muuta taas ajattele kuin sitä miestä. Mä itse seurustelen, enkä kovin onnellisesti ja tää tunne vaan loitontaa mua mun nykyisestä poikaystävästä. Tavallaan ihanaa tuntea pitkästä aikaa jotain, mutta ei tää varmaan mihinkään johda. Mut parempi kai edes haaveilla siitä, kuin elää tunnekuolleena muumiona yksin tai kaksin?? Mä vaan oon niin levoton et tekis mieli juosta sen miehen luo ja kysyy siltä suoraan et voisko meistä tulla enää mitään. Mä en jaksa enää miettii sitä, auttakaa!?!
Mitä mä teen?
Hilippa
5269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oikeesti nyt jotain ehdotuksia, mitä mä teen???
Ehdottomasti lyöttäydyt nyt sen elämäsi miehen elämään, noin niinkuin vaivihkaa ja tunnustellen ja kuulostellen.
HEI, ME ELETÄÄN VAAN KERRAN TÄÄLLÄ ja elämästä kuuluu nauttia, maksimoida (parhaansa mukaan) onnellisuus. Ja parempi katua tehtyjä asioita, kuin tekemättömiä.Tsemppiä tulevaisuuteen ja rohkeutta peliin!
Se vastas mun meiliin!!! Jipii, se pyys et tuun joskus moikkaamaan, voi kun uskaltaisinkin.. :) Mä oon välillä niin hiton ujo!
mihin meiliin se vastas?, kun et oo antanut osotettas!
hilippa hilipo pois sieltä haavemaastasi
Koulukaverit.comin kautta laitoin sille viestin ja sit se vastas. :)