"Euromaat eivät saisi ottaa vastatakseen toistensa velkoja, mutta juuri tästä on kriisitoimissa ollut tähän asti kysymys – ja juuri tähän tarkoitukseen Suomenkin olisi tarkoitus luvata taas uudet 12,58 miljardia euroa.
Kuinka nopeasti koko EVM:lle luvattava rahamäärä on pantava liikkeelle, voi olla enemmän muiden euromaiden eli sopimusrikkureina Suomea harjaantuneempien sopimuskumppaneiden kuin Suomen omassa päätösvallassa.
Suositus epäluuloisuuteen löytyy EVM-sopimuksen 9. artiklan 2. ja 3. kohtien ja 25. artiklan 2. kohdan vaikutuksista. Ne määrittelevät esimerkiksi sen, miten pääomaa on maksettava silloinkin, kun muut eivät maksakaan omaa osuuttaan.
Ne sisältävät erikseen ja varsinkin yhdessä vakavan varoituksen:
Suomen kaltainen muita kuuliaisempi sopimusten noudattaja ja muita auliimpi maksaja on suuressa vaarassa joutua maksamaan muidenkin laskuja. Tätä riskiä näennäisesti rajoittava 8. artiklan 5. kohta lienee sopimuksessa silmän lumeena.
Ja mitä enemmän Suomen piikkiin kertyy omaa tai muiden maksuosuutta, sitä suuremmiksi paisuvat myös rahoituskustannukset. Niitä on maksettava, kunnes muut maksavat velkansa ja Suomi saa rahansa takaisin – vaikka siihen kuluisi iäisyys
"
Kuinka nopeasti koko EVM:lle luvattava rahamäärä on pantava liikkeelle, voi olla enemmän muiden euromaiden eli sopimusrikkureina Suomea harjaantuneempien sopimuskumppaneiden kuin Suomen omassa päätösvallassa.
Suositus epäluuloisuuteen löytyy EVM-sopimuksen 9. artiklan 2. ja 3. kohtien ja 25. artiklan 2. kohdan vaikutuksista. Ne määrittelevät esimerkiksi sen, miten pääomaa on maksettava silloinkin, kun muut eivät maksakaan omaa osuuttaan.
Ne sisältävät erikseen ja varsinkin yhdessä vakavan varoituksen:
Suomen kaltainen muita kuuliaisempi sopimusten noudattaja ja muita auliimpi maksaja on suuressa vaarassa joutua maksamaan muidenkin laskuja. Tätä riskiä näennäisesti rajoittava 8. artiklan 5. kohta lienee sopimuksessa silmän lumeena.
Ja mitä enemmän Suomen piikkiin kertyy omaa tai muiden maksuosuutta, sitä suuremmiksi paisuvat myös rahoituskustannukset. Niitä on maksettava, kunnes muut maksavat velkansa ja Suomi saa rahansa takaisin – vaikka siihen kuluisi iäisyys
"
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Varovaisuusperiaatteen mukainen arvio onkin, että jos Suomi selviää EVM:n pääomittamisesta "vain" 1,44 miljardilla eurolla, koituu siitä rahoituskuluineen kaksi kertaa tuon summan verran taakkaa valtion talouteen.
Suomen alkusijoituksen nykyarvo on näin laskien korkovaikutuksineen 2,88 miljardia euroa.
Jos sen sijaan EVM vaatii Suomelta "starttirahan" jälkeen myös koko takuupääoman eli yhteensä kaikki Suomen lupaamat 12,58 miljardia euroa, kasvaa kokonaistaakka nykyarvolaskelman rahoitusrasite mukaan luettuna 25,16 miljardiin euroon.
Tällaisia lukemia saa aikaan laskutoimitus, jossa ikuisiksi ajoiksi sovittujen kassavirtojen, kuten tässä tapauksessa korkomenojen, yhden vuoden kustannus jaetaan korkokannalla (korkoprosenttia ilmaisevan luvun sadasosalla).
Tämä on yksinkertainen ja konstailematon tapa laskea tasaisena vuodesta toiseen loputtomiin jatkuvien kassavirtojen nykyarvo. Se antaa Suomen EVM-velvoitteen kokonaisrasituksesta karkean käsityksen, mutta ei sisällä korkoveikkausta eikä pyri muutenkaan ennustamaan tulevaa.
"
Demumotto!
"Niukasti
pääomia
Kun vertailee euroalueen rahalaitosten tasetta, omia varoja, talletuksia ja antolainausta, käy ilmi, että Suomi sijoittuu viimeiseksi useimmilla mittareilla.
Helmikuun lopun lukujen mukaan Suomen pankkisektorilla on omia varoja suhteessa taseeseen 4,3 prosenttia, kun euroalueen keskiarvo on 6,7 prosenttia. Suomi on vertailussa viimeinen. Päästäkseen euroalueen keskiarvoon pitäisi Suomen pankkisektorilla olla omia varoja 14,8 miljardia euroa enemmän.
Pankit toimivat niukoilla pääomilla myös muun muassa Saksassa ja Belgiassa. Saksalaispankeilla on omia varoja suhteutettuna taseeseen 4,7 prosenttia. Belgialaispankeilla vastaava luku on 4,8 prosenttia.
Euroopan ”vahvojen maiden” pankkisektori vaikuttaa näin olevan muita maita niukemmin pääomitettu. Luvut valottavat kuitenkin Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin helmikuussa Helsingin Sanomille antamaa lausuntoa, jossa hän totesi Saksan pankkijärjestelmän olevan läpimätä.
"
"Kaikesta huolimatta tilastot kertovat, että suomalaispankeilla ei mene niin hyvin kuin väitetään. Suomen pankkisektorin euroalueen ulkopuolisten velkojen ja antolainauksen suhde on lähes kolminkertainen verrattuna euroalueen keskiarvoon. Suomen pankkisektori vaikuttaisi siis olevan paitsi euroalueen heikoin myös muita euromaita haavoittuvaisempi euroalueen ulkopuolisille tapahtumille.
Tähän myös Suomen rahalaitosten valvontaviranomainen Finanssivalvonta (Fiva) puuttui huhtikuun alussa julkaisemassa raportissaan.
– Vaikka toimintaympäristön tilanne on parantunut, sen Suomen finanssisektorille aiheuttamat riskit ovat edelleen merkittäviä ja edellyttävät valvottavilta hyvää varautumista. Eurooppalaisen velkakriisin ratkaiseminen on edelleen olennainen tekijä myös suomalaisten toimijoiden riskiaseman kannalta. Eniten kriisi vaikuttaa pankkien varainhankinnan saatavuuteen, vakuutussektorin sijoitustuottoihin ja vakavaraisuuteen sekä talouskasvun mahdollisen heikkenemisen kautta laajasti koko finanssisektoriin, Fivan johtaja Anneli Tuominen sanoi tiedotteessa
"