Sinä olet kuulunut johonkin kristilliseen kirkkokuntaan, herätysliikkeeseen tai lahkoon, kun olit lapsi tai nuori. Ehkä vanhempiesi valinnan takia, ehkä oman valintasi takia.
Vasta aikuisena tajusit erota viiteryhmästäsi, ja tottakai, samalla sinut tietenkin suljettiin ulos "Jumalan seurakunnasta" ja "uskovien ainoasta oikeaoppisesta yhteisöstä" ja sinut hyljättiin helvetin omaksi. Sinut tuomittiin kadotukseen.
Vieläkö sinä sen jälkeen olet jaksanut uskoa Raamattuun, Jumalaan ja Jeesukseen, vai tekikö sinun viiteryhmäsi sinusta kerralla ateistin, kun uskalsit olla eri mieltä?
Vasta aikuisena tajusit erota viiteryhmästäsi, ja tottakai, samalla sinut tietenkin suljettiin ulos "Jumalan seurakunnasta" ja "uskovien ainoasta oikeaoppisesta yhteisöstä" ja sinut hyljättiin helvetin omaksi. Sinut tuomittiin kadotukseen.
Vieläkö sinä sen jälkeen olet jaksanut uskoa Raamattuun, Jumalaan ja Jeesukseen, vai tekikö sinun viiteryhmäsi sinusta kerralla ateistin, kun uskalsit olla eri mieltä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Riippuu varmaan mmillinen vakumus on ollut. Jos se on ollut vain jotkain sairasta tai uskonnollista touhuilua ja itsellä ei ole ollut omaa henkilökohtaista suhdetta Jumlaan ja uskoon.
Olen eronnut kirkosta, mutta ateistia minusta ei ole tullut.
Itse jouduin uskonnollisen manipulaation ja petoksen kohteeksi. Enää en usko oikein mihinkään. Ne asiat alkavat olla aina vain samantekevämpiä. Uskonnot ovat aiheuttaneet pelkkiä katastrofeja ja myös julmuuksia maailmassa eikä niiltä ole vieläkään kukaan turvassa missään. Erossa pysyminen kaikista ryhmistä on selkiyttänyt minua ja myöskin elämäni on tullut rauhallisemmaksi. En kaipaa näitä uskontoja enkä mitään niihin liittyvää enää yhtään. Olo on kyllä kieltämättä tyhjä, mutta tyhjäkin olo on parempi kuin uusien julmuuksien kohtaaminen.