Suomessa ei valtionyritysten johtajien palkkoja, bonuksia ja lisäeläkkeitä saada kohtuullistettua. Suomen ei saada eläkekattoa ylisuuria eläkkeitä leikkaamaan.
Eläketurvakeskuksen mukaan Suomen työeläkejärjestelmässä palkansaajilla ei ole eläkkeen perusteena olevien ansioiden tai eläkkeen euromääräistä ylärajaa. Useissa muissa maissa lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä karttuvalle eläkkeelle on asetettu eläkepalkka- tai/ja eläkekatto. Seuraavassa taulukossa on esitetty eläkepalkkakattojen euromääriä eräissä maissa.
Lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkepalkkakatto ja eläkekatto eräissä maissa (2009)
Maa
Eläkepalkkakatto, €/kk, Eläkekatto, €/kk
Alankomaat (1) --
Belgia 3 907,03, 1 840,32
Britannia (2) 3 670, -
Espanja (11) 3 166,20, 2 441,75
Irlanti (3) - -
Italia (4) 7 390, -
Itävalta 3 400,84, 2 720,67
Kreikka (5) (11) 6 160, 3 503
Luxemburg 8 413,79, 7 011,23
Portugali - 5 030,64
Ranska (6) 2 859, 1 430
ARRCO: 8 577, AGIRC: 22 872
Ruotsi 3 000, -
Saksa
5 400 (vanhat osavaltiot)
4 550 (uudet osavaltiot)
-
Suomi EI KATTOJA
Tanska (7) - -
Viro - -
Norja (8) 7 800 -
Sveitsi (9) 4 500 -
USA (10) 6 717 -
Kanada 2 340
(1) Ei lakisääteistä ansiosidonnaista vanhuuseläkettä.
(2) S2P karttumisrajat v.2009/10: 4 940–40 040GBP
(3) Tasaeläkejärjestelmä
(4) Uusi järjestelmä koskee 1.1.1996 jälkeen vakuutettuja sekä niitä, joilla ei ollut vaadittavaa yli 18 vuoden vakuutusaikaa uudistuksen tullessa voimaan. Vanhassa järjestelmässä varsinaista ansiokattoa ei ole, mutta ns. rajatulo määrittää eläkkeen karttu-mista. Rajatulo on 3 242.50 €/kk. Rajatuloa pienemmistä tuloista karttumisprosentti on 2 %. Tämän ylittävistä tuloista karttuma pienenee portaittain 0,9 %:iin (>1,9 x rajatulo).
(5) Koskee uutta järjestelmää 1.1.1993 jälkeen vakuutetuille.
(6) Yleisen eläkejärjestelmän (Regime general) ylärajat. Pakolliset lisäeläkejärjestelmät: AGIRC ja ARRCO
(7) Tanskan maksuperusteinen ATP-työeläke määräytyy tasasuuruisten maksujen mukaan.
(8) 1.5.2008–1.5.2009, indeksitarkistus tehdään toukokuussa. Uudessa järjestelmässä eläkepalkkakatto on n. 5000 e.
(9) Pakollinen lisäeläke BVG; Yleisessä vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmässä (AHV) enimmäiseläke on 1 500 e/kk
(10)Enimmäiseläke 66-vuotiaana eläkkeelle jäävällä vakuutetulla, jonka ansiot ovat koko työhistorian ajan olleet vähintään eläke-palkkakaton suuruiset, on noin 1753, 20 €/kk vuonna 2009
(11) Eläke 14 x vuodessa.
Useimmissa maissa lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä karttuvaa eläkettä rajoittava eläkepalkkakatto on noin 1–2 kertaa maan keskipalkan suuruinen.
Suomessa ei "Hyville Veljille", jotka saavat myös lisäeläkkeitä (vanhentuneet TEL-L -eläkejärjestelmän perusteella), joille yritykset ostavat lisäeläkkeitä ja sopivat eläkkeitä kartuttavista bonus-ohjelmista - haluttaa asettaa kattoja...
Johtaja, yhtiö, palkat,bonukset lisäelämaksu yht., lisäeläke % peruspalkasta
Matti Hilli, Vapo, 869.437 e, lisäeläke 133 % peruspalkasta
Risto Nieminen, Veikkaus, 867.477, 126 %
Jukka Alho, Itella 906.129, 89 %
Antero Jännes, Gasum 430.148, 69
Jaakko Uotila, Alko 448.010, 51 %
Heikki Allonen. Patria 622.474, 39 %
Kari Järvinen, Solidium 412.820, 34 %
Antti Pankakoski, Altia 291.021, 31 %
Jouko Kinnunen, Motiva 113.626, 29 %
jne.
Mahtavia ovat valtion yhtiöiden johtajien palkat, palkkiot, bonukset, luontaisedut ja lisäeläkkeet. Valtion omistajaohjausyksikön ylijohtaja Pekka Timonen on selittänyt Patrian pomon palkitsemista "erityisestä syystä". Erityistä syytä emme tiedä. Patrian Alloselle maksettiin viime vuonna 336.000 euron peruspalkkaa, lisäksi 157.000 euron bonus, lisäksi hän sai 130.000 euroa henkilökohtaiseen lisäeläkkeeseen eli yhteensä korvauksia 622.000 euroa.
Pitäisikö valtion palkitsemisohjettaan tarkistaa? Ei tarvitse "Kaverin onnistuminen ei ole minuta pois", on pääministeri Jyrki Katainen, kok, sanonut suurista tuloeroista.
Mihin valtion yritysten pomot tarvitsevat lähes 900.000 euron vuosituloja kuten esim. Vapon Matti Hilli tai Veikkauksen Nieminen?
Takuueläkeläinen tai perusturvalla elävä saavat vuodessa noin 8.400 e ja se on kansanedustajien ja ministerin mukaan riittävä.
Jos Hillin tai Niemisen palkat, bonukset ja eläkkeet kohtuullistetaan, kärsisikö siitä Vapon tai Veikkauksen tulos? Onko valtionyhtiöiden johtajilla suurikin riski, josta pitää satakertaisesti palkita?
Eläketurvakeskuksen mukaan Suomen työeläkejärjestelmässä palkansaajilla ei ole eläkkeen perusteena olevien ansioiden tai eläkkeen euromääräistä ylärajaa. Useissa muissa maissa lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä karttuvalle eläkkeelle on asetettu eläkepalkka- tai/ja eläkekatto. Seuraavassa taulukossa on esitetty eläkepalkkakattojen euromääriä eräissä maissa.
Lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkepalkkakatto ja eläkekatto eräissä maissa (2009)
Maa
Eläkepalkkakatto, €/kk, Eläkekatto, €/kk
Alankomaat (1) --
Belgia 3 907,03, 1 840,32
Britannia (2) 3 670, -
Espanja (11) 3 166,20, 2 441,75
Irlanti (3) - -
Italia (4) 7 390, -
Itävalta 3 400,84, 2 720,67
Kreikka (5) (11) 6 160, 3 503
Luxemburg 8 413,79, 7 011,23
Portugali - 5 030,64
Ranska (6) 2 859, 1 430
ARRCO: 8 577, AGIRC: 22 872
Ruotsi 3 000, -
Saksa
5 400 (vanhat osavaltiot)
4 550 (uudet osavaltiot)
-
Suomi EI KATTOJA
Tanska (7) - -
Viro - -
Norja (8) 7 800 -
Sveitsi (9) 4 500 -
USA (10) 6 717 -
Kanada 2 340
(1) Ei lakisääteistä ansiosidonnaista vanhuuseläkettä.
(2) S2P karttumisrajat v.2009/10: 4 940–40 040GBP
(3) Tasaeläkejärjestelmä
(4) Uusi järjestelmä koskee 1.1.1996 jälkeen vakuutettuja sekä niitä, joilla ei ollut vaadittavaa yli 18 vuoden vakuutusaikaa uudistuksen tullessa voimaan. Vanhassa järjestelmässä varsinaista ansiokattoa ei ole, mutta ns. rajatulo määrittää eläkkeen karttu-mista. Rajatulo on 3 242.50 €/kk. Rajatuloa pienemmistä tuloista karttumisprosentti on 2 %. Tämän ylittävistä tuloista karttuma pienenee portaittain 0,9 %:iin (>1,9 x rajatulo).
(5) Koskee uutta järjestelmää 1.1.1993 jälkeen vakuutetuille.
(6) Yleisen eläkejärjestelmän (Regime general) ylärajat. Pakolliset lisäeläkejärjestelmät: AGIRC ja ARRCO
(7) Tanskan maksuperusteinen ATP-työeläke määräytyy tasasuuruisten maksujen mukaan.
(8) 1.5.2008–1.5.2009, indeksitarkistus tehdään toukokuussa. Uudessa järjestelmässä eläkepalkkakatto on n. 5000 e.
(9) Pakollinen lisäeläke BVG; Yleisessä vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmässä (AHV) enimmäiseläke on 1 500 e/kk
(10)Enimmäiseläke 66-vuotiaana eläkkeelle jäävällä vakuutetulla, jonka ansiot ovat koko työhistorian ajan olleet vähintään eläke-palkkakaton suuruiset, on noin 1753, 20 €/kk vuonna 2009
(11) Eläke 14 x vuodessa.
Useimmissa maissa lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä karttuvaa eläkettä rajoittava eläkepalkkakatto on noin 1–2 kertaa maan keskipalkan suuruinen.
Suomessa ei "Hyville Veljille", jotka saavat myös lisäeläkkeitä (vanhentuneet TEL-L -eläkejärjestelmän perusteella), joille yritykset ostavat lisäeläkkeitä ja sopivat eläkkeitä kartuttavista bonus-ohjelmista - haluttaa asettaa kattoja...
Johtaja, yhtiö, palkat,bonukset lisäelämaksu yht., lisäeläke % peruspalkasta
Matti Hilli, Vapo, 869.437 e, lisäeläke 133 % peruspalkasta
Risto Nieminen, Veikkaus, 867.477, 126 %
Jukka Alho, Itella 906.129, 89 %
Antero Jännes, Gasum 430.148, 69
Jaakko Uotila, Alko 448.010, 51 %
Heikki Allonen. Patria 622.474, 39 %
Kari Järvinen, Solidium 412.820, 34 %
Antti Pankakoski, Altia 291.021, 31 %
Jouko Kinnunen, Motiva 113.626, 29 %
jne.
Mahtavia ovat valtion yhtiöiden johtajien palkat, palkkiot, bonukset, luontaisedut ja lisäeläkkeet. Valtion omistajaohjausyksikön ylijohtaja Pekka Timonen on selittänyt Patrian pomon palkitsemista "erityisestä syystä". Erityistä syytä emme tiedä. Patrian Alloselle maksettiin viime vuonna 336.000 euron peruspalkkaa, lisäksi 157.000 euron bonus, lisäksi hän sai 130.000 euroa henkilökohtaiseen lisäeläkkeeseen eli yhteensä korvauksia 622.000 euroa.
Pitäisikö valtion palkitsemisohjettaan tarkistaa? Ei tarvitse "Kaverin onnistuminen ei ole minuta pois", on pääministeri Jyrki Katainen, kok, sanonut suurista tuloeroista.
Mihin valtion yritysten pomot tarvitsevat lähes 900.000 euron vuosituloja kuten esim. Vapon Matti Hilli tai Veikkauksen Nieminen?
Takuueläkeläinen tai perusturvalla elävä saavat vuodessa noin 8.400 e ja se on kansanedustajien ja ministerin mukaan riittävä.
Jos Hillin tai Niemisen palkat, bonukset ja eläkkeet kohtuullistetaan, kärsisikö siitä Vapon tai Veikkauksen tulos? Onko valtionyhtiöiden johtajilla suurikin riski, josta pitää satakertaisesti palkita?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onhan eläkekattoa selvitetty muutaman kerran,mutta aina
se mikä on muualla mahdollista on mukamas meillä mahdoton
toteuttaa. Siitä ovat SAK, AKAVA,STTK ja työnanjaja
järjstöt yksimielisesti sopineet. Täytyyhän näille
valtionyhtiöiden johtajille maksaa miljoonapalkat bonuksineen,
muutenhan nämä superlahjakkuudet karkaavat ulkomaille
vielä rahakkaampiin töihin. Hetkinen, mitkähän työt näitä
ns superlajakkuuksia siellä ulkomailla odottavat? Vastaus,
ihan samat työt kuin sinua ja minua, kadunlakaisijan työt.
Niin sopiva ammatti noille "saalistajille" tai "valkokauluskäärmeille" olisikin kadunlakaisijan työt, että oikein. Kun saalistaja valitaan työhön, hän osaa osoittaa olevansa korvaamaton ja ainutlaatuinen.... valkokauluskäärme (de Hare).
Niinpä hänet palkanneet uskovat, että ovat palkanneet "jumalasta" seuraavan hoitamaan hommia. Valtaa on valkokauluskäärmeille eli saalistajille annettu "vallattomien" eli poliitikkojen toimesta mittaamattomasti. Tehtävissään - ei siis kadunlakaisijana - he kahmivat lisää valtaa "Hyvien Veljiensä" avulla. Hei, nimitä sinä minut, niin minä nimitän sinut yritysten hallituksiin.... maksa sinä minulle 100-kertainen palkkio, niin minä maksan sinulle 150-kertaisena....
Valkokauluskäärme-johtajan assistentti on kopioinut netistä tietoa,,,, tietoa,,, tietoa,,,, väitöskirjoja ja tutkintoja varten, joten tutkintoja on tullut suoritetuksi sekä Suomessa että ulkomailla.
Mitä nopeammin valkokauluskäärme-johtajan eläkeikä koittaa, ja sehän koittaa viimeistään kuusikymppisenä, sitä nopeammin yrityksen kannattavat toiminnot on myytävä.... jotta bonukset lankeavat. Myyntivoitoistahan veroja ei makseta!
Mitä nopeammin valkokauluskäärme-johtajan eläkeikä koittaa, niin sitä nopeammin on
- otettava kaikki mahdolliset yritystukiaiset yritykselle (eri tukimuotoja ovatkin Hyvät Veljet vaatineet ja saaneet yli 1000 tukimuodon perusteella)
- siirrettävä tuotanto orjatyövoiman maihin, jotta bonukset kasvavat
- lomautettava ja irtisanottava mahdollisimman moni suomalainen työntekijä, jotta tulos paranee (3-5 miljardin euron vuotuisia yritystukia ei ole sidottu työllistämiseen tai tuotannon kotouttamiseen Suomeen)
- otettava kaikki sekä lyhyen että pitkän tähtäimen bonukset ja asunto- ym. edut. Bonuskertymää on kertytettävä eniten eläkeiän kynnyksellä, koska siitä kasvaa myös johtajan eläkekertymä.
Suomalaisia monimiljonäärejä ja ylisuurellä eläkkeellä eläviä valkokauluskäärme-johtajia eivät kadunlakaisijan työt ulkomailla odota. Heitä odottavat ulkomailla miljardien eurojen huvilat ja miljoonien eurojen veneet.... sekä joka kuukausi tilillensä tuleva ylisuuri eläke sijoitetun pääoman osingot (vähän verotettuna).
Yritykset eivät halvalla irtisano johtajiaan. Jos yrityksellä menee huonosti, niin vielä huonommin menee, jos johtaja irtisanotaan. Irtisanomiskorvaukset ovat mahtavat vaikka johtaja laillisesti irtisanotaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä:
Ilta-Sanomat 28.4.2012)
Yritys, nimi, irtisanomiskorvaus kk ja irtisanomiskorvaus palkan mukaan 2011)
UPM, Jussi Pesonen, 24 kk, 2.068.000
Nokia, Stephen Elop, 18 kk, 1.530.000
Fortum, Tapio Kuula, 18 kk, 1.428.000
Rautaruukki, Sakari Tamminen, 24 kk, 1.306.000
Sampo, Kari Stadigh, 18 kk, 1.174.000
Nordea, Christian Clausen, 12 kk, 1.163.000
Kone, Matti Alahuhta, 18 kk, 1.083.000
Stora Enso, Jouko Karvinen, 12 kk, 1.081.000
Neste Oil, Matti Lievonen, 18 kk, 1.005.000
Amer Sports, Heikki Takala, 12 kk, 1.004.000
jne.
Kemiran toimitusjohtaja Wolfgang Büchele ei saa lainkaan irtisanomiskorvausta. Hän aloitti 1.9.2011. Eiköhän saksalainen saksalainen Büchele tiedä Suomen yritysjohtajien erillisisistä irtisanomiskorvauksista?
Saksassa irtisanotuille työntekijöille maksetaan lain mukaan irtisanomisista korvaukset, jopa vuoden mittaiset kouluttautumis- ja sopeutumisrahat. Suomessa johtajille maksetaan miljoonien eurojen palkat, bonukset, eläkkeet, autot, asunnot sekä irtisanomisajan palkat irtisanojille ei irtisanotuille.