Darwin sen keksi

Yleensä mielestäni falsifioidaan hypoteeseja siitä, miten jokin asia tarkalleen on tapahtunut. Sen falsifiointi, että se ei ole tapahtunut jollakin lähemmin määrittelemättömällä tavalla alkaa mielestäni pahasti muistuttaa olemattomaksi todistamista. Etenkin, kun alkukopioija (enemmänkin kai bakteeri kuin solu) ei sekään ole enää katselukunnossa.

Edes yksi ID-liikkeen johtohahmoista, Behe, ei kiistä sitä, että olemme apinoita. Todennäköisesti heitä on muitakin.

moloch_horridus kirjoitti:

Edes yksi ID-liikkeen johtohahmoista, Behe, ei kiistä sitä, että olemme apinoita. Todennäköisesti heitä on muitakin.

,,,,Edes yksi ID-liikkeen johtohahmoista, Behe,,,,

Höpötystä, ei ID ole jokin liike jolla on johto saatikka johtohahmoja. Tuollainen puhe jostain liikkeestä johtohahmoineen on täyttä evokkien fuulaa tai sitten vain armotonta tiedonpuutetta.
Usko Raamattuun on jokaisen yksityisasia ja evoluution kumoava todistusaineisto on yksittäisten tutkijain ja ajattelijain kokoamaa ilman mitään liikettä.
Evostelu on liike paremminkin ja tiukasti johdettu pelolla kuten moloc itsekin sen tunnustaa.

korjausten tekijä kirjoitti:

,,,,Edes yksi ID-liikkeen johtohahmoista, Behe,,,,

Höpötystä, ei ID ole jokin liike jolla on johto saatikka johtohahmoja. Tuollainen puhe jostain liikkeestä johtohahmoineen on täyttä evokkien fuulaa tai sitten vain armotonta tiedonpuutetta.
Usko Raamattuun on jokaisen yksityisasia ja evoluution kumoava todistusaineisto on yksittäisten tutkijain ja ajattelijain kokoamaa ilman mitään liikettä.
Evostelu on liike paremminkin ja tiukasti johdettu pelolla kuten moloc itsekin sen tunnustaa.

"Höpötystä, ei ID ole jokin liike jolla on johto saatikka johtohahmoja."

Se on juurikin sitä. Samaa hörhökulttia kreationismin kanssa, mutta verhottu pseudo-tieteellisyyden kaapuun.

korjausten tekijä kirjoitti:

,,,,Edes yksi ID-liikkeen johtohahmoista, Behe,,,,

Höpötystä, ei ID ole jokin liike jolla on johto saatikka johtohahmoja. Tuollainen puhe jostain liikkeestä johtohahmoineen on täyttä evokkien fuulaa tai sitten vain armotonta tiedonpuutetta.
Usko Raamattuun on jokaisen yksityisasia ja evoluution kumoava todistusaineisto on yksittäisten tutkijain ja ajattelijain kokoamaa ilman mitään liikettä.
Evostelu on liike paremminkin ja tiukasti johdettu pelolla kuten moloc itsekin sen tunnustaa.

"Höpötystä, ei ID ole jokin liike jolla on johto saatikka johtohahmoja."

On se. Täällä Suomessa tuota liikettä edustaa Intelligentdesign.fi Leisolan johdolla ja maailmalla Discovery Institute mm. Behen, Johnsonin ja Dembskin johdolla. Tosin nyt heillä on menossa hieman hiljaisempi vaihe.

"Tuollainen puhe jostain liikkeestä johtohahmoineen on täyttä evokkien fuulaa tai sitten vain armotonta tiedonpuutetta."

Höpsis. Et näemmä ole tutustunut tuohon liikkeeseen ja sen taustoihin.

"Usko Raamattuun on jokaisen yksityisasia ja evoluution kumoava todistusaineisto on yksittäisten tutkijain ja ajattelijain kokoamaa ilman mitään liikettä."

Evoluutioteoriaa ei ole kumottu huolimatta yli 150 vuoden yrityksistä. Ja taustalla on liike, jolla on runsaasti yksityisiä rahoittajia.

"Evostelu on liike paremminkin ja tiukasti johdettu pelolla kuten moloc itsekin sen tunnustaa."

Hoh, mitä roskaa. En ole koskaan sanonut noin. Joudut puolustamaan valhettasi keksimällä lisää valheita.

moloch_horridus kirjoitti:

Edes yksi ID-liikkeen johtohahmoista, Behe, ei kiistä sitä, että olemme apinoita. Todennäköisesti heitä on muitakin.

Jaa vai ID on korruptoitunut..

Tarkoitat kerralla alkeisosistaan syntyä pamahtamista.

"..tällaisen molekyylin sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin 1/10^400"

Alkupuurossa ei siis mielestäsi ole lainkaan klimppejä eikä ainakaan itseään monistavia klimppejä.

"Yksinkertaisin itseään monistava RNA -molekyyli on pituudeltaan vähintään 150 nukleotidia."

Siis muualla kuin alkupuurossa itseään monistava.

"RNA nukluotidi -puurossa tällaisen molekyylin sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin 1/10^400"

Ei ole. Itseäänkopioivia RNA-molekyylejä syntyy laboratorioissa, kun tuotetaan runsaasti suuria määriä erilaisia RNA-molekyylejä.

Miinun kuvitteellisessa puurossani syntyy myös pienempiä kuin 150 nukleotidin klimppejä, jotka eivät monista itseään, mutta voivat törmätessään liittyä yhteen isommaksi klimpiksi. Niitä tietenkin myös hajoaa, mutta eri mittaisia on seassa kuitenkin koko ajan.

Tämä puuro tuottaa itseään monistavan klimpin paljon nopeammin kuin sinun puurosi. Vaihdetaanko? Tai voitko todistaa, että vain sinun puurosi on mahdollinen?

tieteenharrastaja kirjoitti:

Miinun kuvitteellisessa puurossani syntyy myös pienempiä kuin 150 nukleotidin klimppejä, jotka eivät monista itseään, mutta voivat törmätessään liittyä yhteen isommaksi klimpiksi. Niitä tietenkin myös hajoaa, mutta eri mittaisia on seassa kuitenkin koko ajan.

Tämä puuro tuottaa itseään monistavan klimpin paljon nopeammin kuin sinun puurosi. Vaihdetaanko? Tai voitko todistaa, että vain sinun puurosi on mahdollinen?

Itse asiassa tuo klimppiytyminen ja niistä isompien klimppien kokoaminen ei vaikuta mahdollisuuksien määrään mitenkään.

Jos yritämme arpomalla soittaa Sauli Niinistön kännykkään, oikean numeron arvaaminen on yhtä vaikeaa molemmilla tavoilla:
1) arpomalla kaikki numerot yksitellen tai
2) arpomalla ensin kolmen-neljän numeron ryhmiä ja sitten arpomalla yhdistellään näitä ryhmiä.

Darvin sen keksi kirjoitti:

Itse asiassa tuo klimppiytyminen ja niistä isompien klimppien kokoaminen ei vaikuta mahdollisuuksien määrään mitenkään.

Jos yritämme arpomalla soittaa Sauli Niinistön kännykkään, oikean numeron arvaaminen on yhtä vaikeaa molemmilla tavoilla:
1) arpomalla kaikki numerot yksitellen tai
2) arpomalla ensin kolmen-neljän numeron ryhmiä ja sitten arpomalla yhdistellään näitä ryhmiä.

"Itse asiassa tuo klimppiytyminen ja niistä isompien klimppien kokoaminen ei vaikuta mahdollisuuksien määrään mitenkään."

Niinhän sitä äkkiseltään voisi luulla. Tosiasiat osoittavat toisin:

http://www.sciencedaily.com/releases/2009/01/090109173205.htm

"The replicating system actually involves two enzymes, each composed of two subunits and each functioning as a catalyst that assembles the other."

Darvin sen keksi kirjoitti:

Itse asiassa tuo klimppiytyminen ja niistä isompien klimppien kokoaminen ei vaikuta mahdollisuuksien määrään mitenkään.

Jos yritämme arpomalla soittaa Sauli Niinistön kännykkään, oikean numeron arvaaminen on yhtä vaikeaa molemmilla tavoilla:
1) arpomalla kaikki numerot yksitellen tai
2) arpomalla ensin kolmen-neljän numeron ryhmiä ja sitten arpomalla yhdistellään näitä ryhmiä.

Todennäköisyys on vaikeasti laskettavaa ja arkijärjellä ymmärrettävää. Molekyylisynteesi ei ole mitään Saulille soittelua.

moloch_horridus kirjoitti:

"Itse asiassa tuo klimppiytyminen ja niistä isompien klimppien kokoaminen ei vaikuta mahdollisuuksien määrään mitenkään."

Niinhän sitä äkkiseltään voisi luulla. Tosiasiat osoittavat toisin:

http://www.sciencedaily.com/releases/2009/01/090109173205.htm

"The replicating system actually involves two enzymes, each composed of two subunits and each functioning as a catalyst that assembles the other."

Liemessä voi syntyä 10^400 erilaista sopivaa kokoluokkaa olevaa yhdistelmää. Tuo ei selitä mitenkään entsyymien syntymistä liemessä. Oikeiden yhdistelmien pitää syntyä ennen kuin ministus voi alkaa.
Joka keksii uskottavan selityksen tähän saa Nobel -palkinnon ja kaikki muut tieteen kunniamerkit alta aikayksikön.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Todennäköisyys on vaikeasti laskettavaa ja arkijärjellä ymmärrettävää. Molekyylisynteesi ei ole mitään Saulille soittelua.

Tietämättömyyteen vetoaminen on tullut muotiin viime aikoina. Varmaan Enqvistin ansiosta.
Luonnollisesti kaikkiin laskelmiin sisältyy suuriakin epätarkkuuksia, mutta kemian perusasiat on kuitenkin ymmärretty kohtalisen hyvin.

Darvin sen keksi kirjoitti:

Tietämättömyyteen vetoaminen on tullut muotiin viime aikoina. Varmaan Enqvistin ansiosta.
Luonnollisesti kaikkiin laskelmiin sisältyy suuriakin epätarkkuuksia, mutta kemian perusasiat on kuitenkin ymmärretty kohtalisen hyvin.

Kerroppa, mitä ovat nuo kemian perusasiat?

Darvin sen keksi kirjoitti:

Tietämättömyyteen vetoaminen on tullut muotiin viime aikoina. Varmaan Enqvistin ansiosta.
Luonnollisesti kaikkiin laskelmiin sisältyy suuriakin epätarkkuuksia, mutta kemian perusasiat on kuitenkin ymmärretty kohtalisen hyvin.

Miksi siis sen paremmin kemian tutkijat kuin matemaatikotkaan eivät pidä kreationistien todennäköisyyksillä todisteluja edes "kohtalaisen" oikeina?

Darvin sen keks kirjoitti:

Liemessä voi syntyä 10^400 erilaista sopivaa kokoluokkaa olevaa yhdistelmää. Tuo ei selitä mitenkään entsyymien syntymistä liemessä. Oikeiden yhdistelmien pitää syntyä ennen kuin ministus voi alkaa.
Joka keksii uskottavan selityksen tähän saa Nobel -palkinnon ja kaikki muut tieteen kunniamerkit alta aikayksikön.

"Liemessä voi syntyä 10^400 erilaista sopivaa kokoluokkaa olevaa yhdistelmää."

Kuinka moni niistä kykenee kopioimaan itseään? 10^80? 150:n nukleotidin pituus ei ole mikään ehdoton alaraja kopioitumaan kykenevälle RNA:lle ja lisäksi tiedämme, että lyhyemmätkin RNA-ketjut voivat auttaa toisiaan kopioitumaan.

"Tuo ei selitä mitenkään entsyymien syntymistä liemessä. Oikeiden yhdistelmien pitää syntyä ennen kuin ministus voi alkaa."

"However, an analysis by Ekland suggests that in the sequence space of 220 nucleotide long RNA sequences, a staggering 2.5 x 10^112 sequences are efficent ligases."

http://www.talkorigins.org/faqs/abioprob/abioprob.html

"Joka keksii uskottavan selityksen tähän saa Nobel -palkinnon ja kaikki muut tieteen kunniamerkit alta aikayksikön."

Elämän synnyn mekanismin tarkasta selvittämisestä varmaankin jaetaan Nobel.

kertokaa se hänelle kirjoitti:

Kerroppa, mitä ovat nuo kemian perusasiat?

Nikkipellellä ei ole ollut edes kemiaa koulussa? Jaa jaa...

Yritin vain havainnollistaa, että arkipäivän asioista saa uskomattoma suuria todennäköisyyksiä tai epätodennäköisyyksiä aikaiseksi.

kikkailu voi purra joihinkin ihmisiin, koulutus auttaa ymmärtämään todennäköisyyden ja välttämättömyyden merkityksen

Matematiikkaa kirjoitti:

Yritin vain havainnollistaa, että arkipäivän asioista saa uskomattoma suuria todennäköisyyksiä tai epätodennäköisyyksiä aikaiseksi.

kikkailu voi purra joihinkin ihmisiin, koulutus auttaa ymmärtämään todennäköisyyden ja välttämättömyyden merkityksen

Ihmisille uskotellaan että kaikki on mahdollista, kun aikaa ja avaruutta on riittävästi.
Maailmankaikkeuteen mahtuu rajallinen, yllättävän pieni määrä tapahtumia. Todennäköisyysmatematiikka pätee myös suurilla luvuilla.

160 merkin tekstiviestejä on mahdollista tehdä 10^290 erilaista (suomalaiset aakkoset ja numerot).
Maailmankaikkeudessa lienee noin 10^70 alkeishiukkasta jotka ovat ehtineet osallistua yhteensä enintään10^150 tapahtumaa. Jos ymmärrät eksponentit, ymmärrät eron järkyttävän suuruuden.
Arpomalla emme saa yhtään järkevää tekstiviestiä aikaiseksi millään maailmankaikkeuteen mahtuvalla menetelmällä.

Aivan samalla tavalla emme saa arpomalla aikaiseksi yhtään itseään monistavaa RNA yhdistettä.

Välttämättömyys on eri asia. Se on osoitettava kokeellisesti ja luonnonlakien avulla. Joka kykenee osoittamaan välttämättömyyden itseään monistavan järjestelmän synnyssä, palkitaan Nobelilla ja saa nimensä Aristotelen, Newtonin ym. rinnalle.

Darvin sen keksi kirjoitti:

Ihmisille uskotellaan että kaikki on mahdollista, kun aikaa ja avaruutta on riittävästi.
Maailmankaikkeuteen mahtuu rajallinen, yllättävän pieni määrä tapahtumia. Todennäköisyysmatematiikka pätee myös suurilla luvuilla.

160 merkin tekstiviestejä on mahdollista tehdä 10^290 erilaista (suomalaiset aakkoset ja numerot).
Maailmankaikkeudessa lienee noin 10^70 alkeishiukkasta jotka ovat ehtineet osallistua yhteensä enintään10^150 tapahtumaa. Jos ymmärrät eksponentit, ymmärrät eron järkyttävän suuruuden.
Arpomalla emme saa yhtään järkevää tekstiviestiä aikaiseksi millään maailmankaikkeuteen mahtuvalla menetelmällä.

Aivan samalla tavalla emme saa arpomalla aikaiseksi yhtään itseään monistavaa RNA yhdistettä.

Välttämättömyys on eri asia. Se on osoitettava kokeellisesti ja luonnonlakien avulla. Joka kykenee osoittamaan välttämättömyyden itseään monistavan järjestelmän synnyssä, palkitaan Nobelilla ja saa nimensä Aristotelen, Newtonin ym. rinnalle.

Onko joku väittänyt, että muutakaan:

"Arpomalla emme saa yhtään järkevää tekstiviestiä aikaiseksi millään maailmankaikkeuteen mahtuvalla menetelmällä."

Jos arpomisen lisäksi tutkitaan tekstiviestin ymmärrettävyttä ja säilytetään kelvolliset osat, niin 160-merkkinen ihan luettava viesti putkahtaa tavallisesta tietokoneesta esille alle tunnin.

Evoluutiokaan ei tapahdu "pelkällä arpomisella", vaan palautetta käyttäen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Onko joku väittänyt, että muutakaan:

"Arpomalla emme saa yhtään järkevää tekstiviestiä aikaiseksi millään maailmankaikkeuteen mahtuvalla menetelmällä."

Jos arpomisen lisäksi tutkitaan tekstiviestin ymmärrettävyttä ja säilytetään kelvolliset osat, niin 160-merkkinen ihan luettava viesti putkahtaa tavallisesta tietokoneesta esille alle tunnin.

Evoluutiokaan ei tapahdu "pelkällä arpomisella", vaan palautetta käyttäen.

Olet oikeassa siinä, että evoluutio ei tapahdu pelkällä arpomisella.
Ongelma on juuri siinä, että koska ollaan synnyttämässä ENSIMMÄISTÄ itseään monistavaa palikkaa, evoluution karsinta ja kilpailumekanismi ei voi toimia.

1) Mistä alkupuuro "tietää", mitkä osat ovat kelvollisia ja pitää säilyttää?
2) Miten säilyttäminen tapahtuu alkupuurossa, jossa reaktiot tapahtuvat molempiin suuntiin kemiallisten lakien ja lämpöliikkeen vaikutuksessa?

Tekstarivertaus on toimiva kunnes vastaat kahteen yllä olevaan kysymykseen.

Darvin sen keksi kirjoitti:

Olet oikeassa siinä, että evoluutio ei tapahdu pelkällä arpomisella.
Ongelma on juuri siinä, että koska ollaan synnyttämässä ENSIMMÄISTÄ itseään monistavaa palikkaa, evoluution karsinta ja kilpailumekanismi ei voi toimia.

1) Mistä alkupuuro "tietää", mitkä osat ovat kelvollisia ja pitää säilyttää?
2) Miten säilyttäminen tapahtuu alkupuurossa, jossa reaktiot tapahtuvat molempiin suuntiin kemiallisten lakien ja lämpöliikkeen vaikutuksessa?

Tekstarivertaus on toimiva kunnes vastaat kahteen yllä olevaan kysymykseen.

"1) Mistä alkupuuro "tietää", mitkä osat ovat kelvollisia ja pitää säilyttää?
2) Miten säilyttäminen tapahtuu alkupuurossa, jossa reaktiot tapahtuvat molempiin suuntiin kemiallisten lakien ja lämpöliikkeen vaikutuksessa?"

1. Alkupuuro ei "tiedä" yhtään mitään, vaan sen yhdisteet noudattavat ihan tavallisia kemian ja fysiikan lakeja, kemiallinen evoluutio hoitaa loput.

2. Vaiin harvat kemialliset reaktiot ovat symmetrisiä, valtaosa reaktioista on joko endotermisiä tai eksotermisiä.

Darvin sen keksi kirjoitti:

Olet oikeassa siinä, että evoluutio ei tapahdu pelkällä arpomisella.
Ongelma on juuri siinä, että koska ollaan synnyttämässä ENSIMMÄISTÄ itseään monistavaa palikkaa, evoluution karsinta ja kilpailumekanismi ei voi toimia.

1) Mistä alkupuuro "tietää", mitkä osat ovat kelvollisia ja pitää säilyttää?
2) Miten säilyttäminen tapahtuu alkupuurossa, jossa reaktiot tapahtuvat molempiin suuntiin kemiallisten lakien ja lämpöliikkeen vaikutuksessa?

Tekstarivertaus on toimiva kunnes vastaat kahteen yllä olevaan kysymykseen.

Alkupuuro on yhtä tietämätön osiensa kelvollisuudesta kuin sinä alkupuuron prosessien todennäköisyydestä.

Sattuma toimii siellä mutkikkaammin kuin pelkästään kytkemällä yksittäisiä aminohappoja 150 kappaleen ketjuiksi ja katsomalla, mahtaakohan monistua.

Apo-Calypso kirjoitti:

"1) Mistä alkupuuro "tietää", mitkä osat ovat kelvollisia ja pitää säilyttää?
2) Miten säilyttäminen tapahtuu alkupuurossa, jossa reaktiot tapahtuvat molempiin suuntiin kemiallisten lakien ja lämpöliikkeen vaikutuksessa?"

1. Alkupuuro ei "tiedä" yhtään mitään, vaan sen yhdisteet noudattavat ihan tavallisia kemian ja fysiikan lakeja, kemiallinen evoluutio hoitaa loput.

2. Vaiin harvat kemialliset reaktiot ovat symmetrisiä, valtaosa reaktioista on joko endotermisiä tai eksotermisiä.

1) Mitä on kemiallinen evoluutio? Jos saat sen toimimaan, nobel on tarjolla.

2) Olet oikeassa. Jos alkupuuro pyrkii asettumaan endo- tai eksotermisesti tiettyyn tilaan, uusien yhditeiden syntyminen vähenee eli monistusautomaatin syntymistodennäköisyys pienenee. Ehkä sopiva luku on 10^500, kun tämä asia otetaan myös huomioon.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Alkupuuro on yhtä tietämätön osiensa kelvollisuudesta kuin sinä alkupuuron prosessien todennäköisyydestä.

Sattuma toimii siellä mutkikkaammin kuin pelkästään kytkemällä yksittäisiä aminohappoja 150 kappaleen ketjuiksi ja katsomalla, mahtaakohan monistua.

Voisitko perustella, miten sattuma toimii mutkikkaammin? Onko alkupuurolla jonkinlainen tietoisuus miten monistusautomaatti luodaan?

Darvin sen keksi kirjoitti:

1) Mitä on kemiallinen evoluutio? Jos saat sen toimimaan, nobel on tarjolla.

2) Olet oikeassa. Jos alkupuuro pyrkii asettumaan endo- tai eksotermisesti tiettyyn tilaan, uusien yhditeiden syntyminen vähenee eli monistusautomaatin syntymistodennäköisyys pienenee. Ehkä sopiva luku on 10^500, kun tämä asia otetaan myös huomioon.

"1) Mitä on kemiallinen evoluutio? Jos saat sen toimimaan, nobel on tarjolla."

Kemiallinen evoluutio tarkoittaa, että tietyt reaktiot ovat termodynaamisesti tehokkaampia kuin toiset, vaikka samoista lähtöaineista lähtien. Kemiallisest evoluutiosta ei mitään Nobeleita jaeta, asia on niin tuttu muiden paitsi kreatrdien parissa.

"2) Olet oikeassa. Jos alkupuuro pyrkii asettumaan endo- tai eksotermisesti tiettyyn tilaan, uusien yhditeiden syntyminen vähenee "

Roskaa. Syntyneet yhdisteet toimivat uusien yhdisteiden rakenneosina, ts. kemiallisen evoluution ilmentyminä.

Darvin sen keksi kirjoitti:

1) Mitä on kemiallinen evoluutio? Jos saat sen toimimaan, nobel on tarjolla.

2) Olet oikeassa. Jos alkupuuro pyrkii asettumaan endo- tai eksotermisesti tiettyyn tilaan, uusien yhditeiden syntyminen vähenee eli monistusautomaatin syntymistodennäköisyys pienenee. Ehkä sopiva luku on 10^500, kun tämä asia otetaan myös huomioon.

"1) Mitä on kemiallinen evoluutio? Jos saat sen toimimaan, nobel on tarjolla."

Eivät nuo tutkijat odota saavansa Nobelia:

http://www.sciencedaily.com/releases/2009/01/090109173205.htm

eivätkä varmaan nämäkään:

http://www.tiede.fi/uutiset/4663/keinotekoinen_xna_kopioituu_kuin_aito_dna

Darvin sen keksi kirjoitti:

1) Mitä on kemiallinen evoluutio? Jos saat sen toimimaan, nobel on tarjolla.

2) Olet oikeassa. Jos alkupuuro pyrkii asettumaan endo- tai eksotermisesti tiettyyn tilaan, uusien yhditeiden syntyminen vähenee eli monistusautomaatin syntymistodennäköisyys pienenee. Ehkä sopiva luku on 10^500, kun tämä asia otetaan myös huomioon.

"Ehkä sopiva luku on 10^500, kun tämä asia otetaan myös huomioon."

Realistisempiakin laskelmia on tehty:

"So let's play the creationist game and look at forming a peptide by random addition of amino acids. This certainly is not the way peptides formed on the early Earth, but it will be instructive.

I will use as an example the "self-replicating" peptide from the Ghadiri group mentioned above [7]. I could use other examples, such as the hexanucleotide self-replicator [10], the SunY self-replicator [24] or the RNA polymerase described by the Eckland group [12], but for historical continuity with creationist claims a small peptide is ideal. This peptide is 32 amino acids long with a sequence of RMKQLEEKVYELLSKVACLEYEVARLKKVGE and is an enzyme, a peptide ligase that makes a copy of itself from two 16 amino acid long subunits. It is also of a size and composition that is ideally suited to be formed by abiotic peptide synthesis. The fact that it is a self replicator is an added irony."

"On the early Earth it is likely that the ocean had a volume of 1 x 10^24 litres. Given an amino acid concentration of 1 x 10-6 M (a moderately dilute soup, see Chyba and Sagan 1992 [23]), then there are roughly 1 x 10^50 potential starting chains, so that a fair number of efficent peptide ligases (about 1 x 10^31) could be produced in a under a year, let alone a million years. The synthesis of primitive self-replicators could happen relatively rapidly, even given a probability of 1 chance in 4.29 x 10^40"

http://www.talkorigins.org/faqs/abioprob/abioprob.html

moloch_horridus kirjoitti:

"Ehkä sopiva luku on 10^500, kun tämä asia otetaan myös huomioon."

Realistisempiakin laskelmia on tehty:

"So let's play the creationist game and look at forming a peptide by random addition of amino acids. This certainly is not the way peptides formed on the early Earth, but it will be instructive.

I will use as an example the "self-replicating" peptide from the Ghadiri group mentioned above [7]. I could use other examples, such as the hexanucleotide self-replicator [10], the SunY self-replicator [24] or the RNA polymerase described by the Eckland group [12], but for historical continuity with creationist claims a small peptide is ideal. This peptide is 32 amino acids long with a sequence of RMKQLEEKVYELLSKVACLEYEVARLKKVGE and is an enzyme, a peptide ligase that makes a copy of itself from two 16 amino acid long subunits. It is also of a size and composition that is ideally suited to be formed by abiotic peptide synthesis. The fact that it is a self replicator is an added irony."

"On the early Earth it is likely that the ocean had a volume of 1 x 10^24 litres. Given an amino acid concentration of 1 x 10-6 M (a moderately dilute soup, see Chyba and Sagan 1992 [23]), then there are roughly 1 x 10^50 potential starting chains, so that a fair number of efficent peptide ligases (about 1 x 10^31) could be produced in a under a year, let alone a million years. The synthesis of primitive self-replicators could happen relatively rapidly, even given a probability of 1 chance in 4.29 x 10^40"

http://www.talkorigins.org/faqs/abioprob/abioprob.html

"On the early Earth it is likely that the ocean had a volume of 1 x 10^24 litres. Given an amino acid concentration of 1 x 10-6 M (a moderately dilute soup, see Chyba and Sagan 1992 [23]), then there are roughly 1 x 10^50 potential starting chains,.."

Käsitykseni mukaan tuossa laskelmassa on tähtitieteellisiä virheitä. Nimittäin merissä lienee yhteensä noin 10^49 vesimolekyyliä. Mistä ihmeestä tuonne tulee 10^50 potential staring chainc...?

Toisekseen acid konsentraatio on niin pieni, että ei sieltä molekyyli toistaan löydä ja niitä pitäisi löytyä iso läjä kimppaan. Lisäksi acid pyrkivät hajoamaan vedessä. Muitakin oletuksia ja virheitä löytyy.

Ei ole pelkoa Nobelista noilla laskelmilla.

Laboratotioissa huolellisen suunnittelulla ja korkeatasoisella teknillisellä osaamisella voidaan luonnollisesti synnyttää monistuvia molekyylejä. Se todistaa älyn voimasta.

Darvin sen keksi kirjoitti:

Voisitko perustella, miten sattuma toimii mutkikkaammin? Onko alkupuurolla jonkinlainen tietoisuus miten monistusautomaatti luodaan?

Ei ole alkupuurolla tietoisuutta. Sitä vastoin siellä uskentelee myös lyhyempiä kuin 150-lnkkisiä ketjunpätkiä, joita syntyy ja hajoaa. Yhteen sattuessaan myös ne voivat liittyä tosiinsa pitemmiksi ja vielä pitemmiksi palasiksi, jotka myös elävät jonkin aikaa. Se lopulta onnistuva monistumiskykyinen ketju ei yleensä synny 150 yhteentörmäävästä aminohaposta, vaan paljon todennäköisemmin kahdesta jo aika pitkästä pätkästä.

Ensin pitää laskea todennäköisyydet sinun tavallasi jokaiselle suoraan perusosista syntyvälle ketjupituudelle. Sitten on listattava kaikki niiden yhdistymisvaihtoehdot (kaksi kerralla, kolme kerralla,..) ja näiden todennäköisyydet sekä lopuksi kaikki yhdistymispolut, joista jokin monistumiskykyinen ketju voi syntyä. Koska polkuja on valtava määrä, pienetkin alkeistodennäköisyydet summautuvat paljon suuremmiksi.

Ei lotossakaan oikean rivin tarvitse olla esitetty numeroiden arvontajärjestyksessä. Harvemmin tulisi täysosumia, jos sitä vaadittaisiin.

Darvin sen keksi kirjoitti:

"On the early Earth it is likely that the ocean had a volume of 1 x 10^24 litres. Given an amino acid concentration of 1 x 10-6 M (a moderately dilute soup, see Chyba and Sagan 1992 [23]), then there are roughly 1 x 10^50 potential starting chains,.."

Käsitykseni mukaan tuossa laskelmassa on tähtitieteellisiä virheitä. Nimittäin merissä lienee yhteensä noin 10^49 vesimolekyyliä. Mistä ihmeestä tuonne tulee 10^50 potential staring chainc...?

Toisekseen acid konsentraatio on niin pieni, että ei sieltä molekyyli toistaan löydä ja niitä pitäisi löytyä iso läjä kimppaan. Lisäksi acid pyrkivät hajoamaan vedessä. Muitakin oletuksia ja virheitä löytyy.

Ei ole pelkoa Nobelista noilla laskelmilla.

Laboratotioissa huolellisen suunnittelulla ja korkeatasoisella teknillisellä osaamisella voidaan luonnollisesti synnyttää monistuvia molekyylejä. Se todistaa älyn voimasta.

"Käsitykseni mukaan tuossa laskelmassa on tähtitieteellisiä virheitä. Nimittäin merissä lienee yhteensä noin 10^49 vesimolekyyliä. Mistä ihmeestä tuonne tulee 10^50 potential staring chainc...?"

Olisko tuo ymmärrettävissä niin, että jokainen vesimolekyyli on potentiaalinen ketjun aloittaja. Silloin luvut karkeasti ottaen sopisivat: 1 x 10^24 x 3.35 *x 10^25 elin karkeasti 10^50.

"Toisekseen acid konsentraatio on niin pieni, että ei sieltä molekyyli toistaan löydä ja niitä pitäisi löytyä iso läjä kimppaan. Lisäksi acid pyrkivät hajoamaan vedessä. Muitakin oletuksia ja virheitä löytyy."

On olemassa monia olosuhteita, joissa ne konsentroituvat ja jopa säilyvätkin.

"Ei ole pelkoa Nobelista noilla laskelmilla."

Eipä sellaista kukaan luullutkaan.

"Laboratotioissa huolellisen suunnittelulla ja korkeatasoisella teknillisellä osaamisella voidaan luonnollisesti synnyttää monistuvia molekyylejä. Se todistaa älyn voimasta."

Silloin kun laboratorioissa matkitaan älykkäästi luonnonolosuhteita ja saadaan syntymään monimutkaisia yhdisteitä, se puolestaan todistaa luonnon voimasta.

moloch_horridus kirjoitti:

"Käsitykseni mukaan tuossa laskelmassa on tähtitieteellisiä virheitä. Nimittäin merissä lienee yhteensä noin 10^49 vesimolekyyliä. Mistä ihmeestä tuonne tulee 10^50 potential staring chainc...?"

Olisko tuo ymmärrettävissä niin, että jokainen vesimolekyyli on potentiaalinen ketjun aloittaja. Silloin luvut karkeasti ottaen sopisivat: 1 x 10^24 x 3.35 *x 10^25 elin karkeasti 10^50.

"Toisekseen acid konsentraatio on niin pieni, että ei sieltä molekyyli toistaan löydä ja niitä pitäisi löytyä iso läjä kimppaan. Lisäksi acid pyrkivät hajoamaan vedessä. Muitakin oletuksia ja virheitä löytyy."

On olemassa monia olosuhteita, joissa ne konsentroituvat ja jopa säilyvätkin.

"Ei ole pelkoa Nobelista noilla laskelmilla."

Eipä sellaista kukaan luullutkaan.

"Laboratotioissa huolellisen suunnittelulla ja korkeatasoisella teknillisellä osaamisella voidaan luonnollisesti synnyttää monistuvia molekyylejä. Se todistaa älyn voimasta."

Silloin kun laboratorioissa matkitaan älykkäästi luonnonolosuhteita ja saadaan syntymään monimutkaisia yhdisteitä, se puolestaan todistaa luonnon voimasta.

Laske moolimassoja ja kotso wikistä tietoja, niin huomaat että mikään luku ei täsmää. Muutoinkin huvittava esitys. Kirjoittaja ei ymmärrä kemiaa eikä osaa käyttää laskinta.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ei ole alkupuurolla tietoisuutta. Sitä vastoin siellä uskentelee myös lyhyempiä kuin 150-lnkkisiä ketjunpätkiä, joita syntyy ja hajoaa. Yhteen sattuessaan myös ne voivat liittyä tosiinsa pitemmiksi ja vielä pitemmiksi palasiksi, jotka myös elävät jonkin aikaa. Se lopulta onnistuva monistumiskykyinen ketju ei yleensä synny 150 yhteentörmäävästä aminohaposta, vaan paljon todennäköisemmin kahdesta jo aika pitkästä pätkästä.

Ensin pitää laskea todennäköisyydet sinun tavallasi jokaiselle suoraan perusosista syntyvälle ketjupituudelle. Sitten on listattava kaikki niiden yhdistymisvaihtoehdot (kaksi kerralla, kolme kerralla,..) ja näiden todennäköisyydet sekä lopuksi kaikki yhdistymispolut, joista jokin monistumiskykyinen ketju voi syntyä. Koska polkuja on valtava määrä, pienetkin alkeistodennäköisyydet summautuvat paljon suuremmiksi.

Ei lotossakaan oikean rivin tarvitse olla esitetty numeroiden arvontajärjestyksessä. Harvemmin tulisi täysosumia, jos sitä vaadittaisiin.

Kertaa tilastotieteen perusteet kurssi. Tässä asiassa pääsee pitkälle lukion tilastomatematiikalla.

Darvin sen keksi kirjoitti:

Laske moolimassoja ja kotso wikistä tietoja, niin huomaat että mikään luku ei täsmää. Muutoinkin huvittava esitys. Kirjoittaja ei ymmärrä kemiaa eikä osaa käyttää laskinta.

"Laske moolimassoja ja kotso wikistä tietoja, niin huomaat että mikään luku ei täsmää."

Katsotaanpa:

"Esimerkiksi kilogrammassa (litrassa) vettä on noin 3,34 · 1025 molekyyliä, mikä on noin 55,5 moolia."

Eli minulla oli pieni pyöristysvirhe.

"Muutoinkin huvittava esitys. Kirjoittaja ei ymmärrä kemiaa eikä osaa käyttää laskinta."

Aivan. Mitenköhän hän onkaan mm. päässyt molekyylifarmakologian tohtoriksi ja saanut töitäkin vanhempana luennoitsijana Adelaiden yliopistosta?

http://theconversation.edu.au/profiles/ian-musgrave-1808

moloch_horridus kirjoitti:

"Laske moolimassoja ja kotso wikistä tietoja, niin huomaat että mikään luku ei täsmää."

Katsotaanpa:

"Esimerkiksi kilogrammassa (litrassa) vettä on noin 3,34 · 1025 molekyyliä, mikä on noin 55,5 moolia."

Eli minulla oli pieni pyöristysvirhe.

"Muutoinkin huvittava esitys. Kirjoittaja ei ymmärrä kemiaa eikä osaa käyttää laskinta."

Aivan. Mitenköhän hän onkaan mm. päässyt molekyylifarmakologian tohtoriksi ja saanut töitäkin vanhempana luennoitsijana Adelaiden yliopistosta?

http://theconversation.edu.au/profiles/ian-musgrave-1808

1025

p.o.

10^25

Darvin sen keksi kirjoitti:

Kertaa tilastotieteen perusteet kurssi. Tässä asiassa pääsee pitkälle lukion tilastomatematiikalla.

Saahan sitä luulla:

"Tässä asiassa pääsee pitkälle lukion tilastomatematiikalla."

Itse paranin tuosta luulosta jo nuorena lukiessani tohtoriopintoja varten kirjaa stokastisista prosesseista.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Saahan sitä luulla:

"Tässä asiassa pääsee pitkälle lukion tilastomatematiikalla."

Itse paranin tuosta luulosta jo nuorena lukiessani tohtoriopintoja varten kirjaa stokastisista prosesseista.

Lukion tilastomatematiikkaa:

Tekstiviestissä suomalaisella merkistöllä voi olla 2x29 aakkosta 10 numeroa välilyönti . = yhteensä 70 merkkiä (pilkkuja ja muita merkkejä ei kukaan viitsi kirjoittaa). Arpomalla 160 merkkiä pitkän tekstiviestin voi siten tehdä 70^160 tavalla.

Jos aluksi klimpitetään tekstari kymmenen merkin ryhmiin, yksittäisiä 10 merkin klimppejä voi olla 70^10 erilaista. Ottamalla 16 tällaista 10 merkin klimppiä voidaan koota (70^10)^16 erilaista 160 merkin mittaista tekstiviestiä.

Mutta (70^10)^16 = 70^(10*16)=70^160 eli sama kuin yksittäisitä merkeistä arvottu merkkijonojen määrä.

Eli klimpittäminen ei auta. Puhutaanko me eri asiasta?

moloch_horridus kirjoitti:

"Laske moolimassoja ja kotso wikistä tietoja, niin huomaat että mikään luku ei täsmää."

Katsotaanpa:

"Esimerkiksi kilogrammassa (litrassa) vettä on noin 3,34 · 1025 molekyyliä, mikä on noin 55,5 moolia."

Eli minulla oli pieni pyöristysvirhe.

"Muutoinkin huvittava esitys. Kirjoittaja ei ymmärrä kemiaa eikä osaa käyttää laskinta."

Aivan. Mitenköhän hän onkaan mm. päässyt molekyylifarmakologian tohtoriksi ja saanut töitäkin vanhempana luennoitsijana Adelaiden yliopistosta?

http://theconversation.edu.au/profiles/ian-musgrave-1808

Miehestä en mitään tiedä, mutta tuossa tekstissä on lukuisia virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia.

Pelkästään tuossa on 1000 kertainen virhe:

On the early Earth it is likely that the ocean had a volume of 1 x 10^24 litres.
Wikipedia:
Merivesien kokonaistilavuudeksi on laskettu 1 370 milj. km³ eli 1 370·10^18 litraa.

Darvin sen keksi kirjoitti:

Miehestä en mitään tiedä, mutta tuossa tekstissä on lukuisia virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia.

Pelkästään tuossa on 1000 kertainen virhe:

On the early Earth it is likely that the ocean had a volume of 1 x 10^24 litres.
Wikipedia:
Merivesien kokonaistilavuudeksi on laskettu 1 370 milj. km³ eli 1 370·10^18 litraa.

Virhe on tietenkin sinulla. Kuutiometrissä on tuhat litraa.

moloch_horridus kirjoitti:

Virhe on tietenkin sinulla. Kuutiometrissä on tuhat litraa.

Jaa, eipäs olekaan. Lainauksesi oli siis kokonaisuudessaan suoraan Wikipediasta eikä sisältänyt omia laskujasi ja tuo lainaus ja lasku on kyllä sittenkin oikein.

Darvin sen keksi kirjoitti:

Lukion tilastomatematiikkaa:

Tekstiviestissä suomalaisella merkistöllä voi olla 2x29 aakkosta 10 numeroa välilyönti . = yhteensä 70 merkkiä (pilkkuja ja muita merkkejä ei kukaan viitsi kirjoittaa). Arpomalla 160 merkkiä pitkän tekstiviestin voi siten tehdä 70^160 tavalla.

Jos aluksi klimpitetään tekstari kymmenen merkin ryhmiin, yksittäisiä 10 merkin klimppejä voi olla 70^10 erilaista. Ottamalla 16 tällaista 10 merkin klimppiä voidaan koota (70^10)^16 erilaista 160 merkin mittaista tekstiviestiä.

Mutta (70^10)^16 = 70^(10*16)=70^160 eli sama kuin yksittäisitä merkeistä arvottu merkkijonojen määrä.

Eli klimpittäminen ei auta. Puhutaanko me eri asiasta?

Kyllä, eri asiasta puhutaan:

"Puhutaanko me eri asiasta?"

Eikä näköjään päästä puheella puusta pitkään.

Yritätkö liioittelun maailmanennätystä:

"..mutta kukaan tiedemies ei usko."

Ja todisteena on, ettei Reinikainenkaan usko.

tieteenharjoittaja kirjoitti:

Yritätkö liioittelun maailmanennätystä:

"..mutta kukaan tiedemies ei usko."

Ja todisteena on, ettei Reinikainenkaan usko.

”Yritätkö liioittelun maailmanennätystä:”

”"..mutta kukaan tiedemies ei usko."”

Yksikään evoluutiobiologi ei väitä, että alkusolu olisi syntynyt itsestään. Nykyään tiedetään, että sellainen ei ole mahdollista; jos olisi niin alkusolun synty kyettäisiin varmasti autetusti toistamaan laboratoriossa. Siihen ei pystytä edes autetusti; sen toistoon auta edes maailman parhaimpien tiedemiesten kapasiteetti.

SamiA kirjoitti:

”Yritätkö liioittelun maailmanennätystä:”

”"..mutta kukaan tiedemies ei usko."”

Yksikään evoluutiobiologi ei väitä, että alkusolu olisi syntynyt itsestään. Nykyään tiedetään, että sellainen ei ole mahdollista; jos olisi niin alkusolun synty kyettäisiin varmasti autetusti toistamaan laboratoriossa. Siihen ei pystytä edes autetusti; sen toistoon auta edes maailman parhaimpien tiedemiesten kapasiteetti.

Jos tarkoitat maailman parhailla tiedemiehillä kretu-"tutkijoita", heidän kapasiteettinsa ei tosiaankaan riitä, jos tarkoitat oikeita tiedemiehiä, tulit myöntäneeksi että he ovat parhaita tiedemiehiä.

Älä väitä mahdottomaksi sellaista mitä ei *vielä* ole saatu aikaan. Muista "todistetuksi" sekin, että ilmaa raskaampi kone ei koskaan voi lentää.

SamiA kirjoitti:

”Yritätkö liioittelun maailmanennätystä:”

”"..mutta kukaan tiedemies ei usko."”

Yksikään evoluutiobiologi ei väitä, että alkusolu olisi syntynyt itsestään. Nykyään tiedetään, että sellainen ei ole mahdollista; jos olisi niin alkusolun synty kyettäisiin varmasti autetusti toistamaan laboratoriossa. Siihen ei pystytä edes autetusti; sen toistoon auta edes maailman parhaimpien tiedemiesten kapasiteetti.

Sivullisille vähän selvennystä Samin oikopolkuihin.

"Yksikään evoluutiobiologi ei väitä, että alkusolu olisi syntynyt itsestään."

Eivät väitä varmasti tiedettävän, että se olisi.Tieteessä on tapana myöntää, milloin riittävää tietoa jostakin asiasta ei ole. Yksikään ei väitä päinvastaistakaan.

"Nykyään tiedetään, että sellainen ei ole mahdollista;.."

Tämä on perätön väite. Tiedon puute siitä, onko jokin mahdollista, ei ole tieto siitä, että se olisi mahdotonta.

"..jos olisi niin alkusolun synty kyettäisiin varmasti autetusti toistamaan laboratoriossa."

Tämä ei ole todiste sen paremmin asian mahdollisuudesta kuin mahdottomuudestakaan.

Myös jonkin ominaisuuden katoaminen on vaikea selittää sen elimen kehittymisellä.

Behe on biokemian professori.