Minä olen tavallinen suomalainen.
Lapsena kasvoin kurissa ja vanhempieni nuhteessa.
Nuorukaisena rätystelin kouluja ja menin armeijaan vapaaehtoisena.
Armeijan jälkeen menin heti kohta naimisiin.
Sain kaksi lasta
Töissä kävin eläkepäiviini asti.
Olen edelleen naimisissa saman ihmisen kanssa.
Olemme jo kahden lapsen isovanhempia.
Päivät kuluvat lastenlapsien huomassa ja heitä hellitellessä.
Täytyy ihmetellä, kuinka jaksoin olla omien muksujeni kanssa ja välillä oli solmukohtia heidän kanssaan, mutta puhumalla niistä selvittiin.
Yhteiskunta silloin oli työtä ja työtä ja tekevälle oli aina työtä.
Ihmiset olivat iloisia silloin työmaalla ja siviilissä.
Huumori kukki.
Dallabe soitti ja Olavi Virta lauloi.
Oli ihana elää niitä päiviä.
Mites nyt?
Kaikkialla viha ja kauna hallitsee.
Ihmiset kyräilee toisiaan ja yleinen negatiivisuus valtaa mielen.
Vain joku jaksaa enää olla ystävällinen.
Mihin kaikki tulee johtamaan?
Välillä ajattelen, että taidan tästä kohta häippästä "pois", mutta lastenlapset jäisivät ikävään.
Vielä olen suhkoht terve, mitä nyt iän tuoma kuluminen nivelissä särestää.
Ylipäätään oloni on muuttunut alistuneeksi ja pelokkaaksi tulevasta.
Joku yhteiskunnallinen murros on ihan tässä lähellä ja monikaan ei sitä osaa
aavistaa, mutta minä sen koen ja vaistoan näin.
(huokaus)
Toivottavasti vielä näen iloisuuden kasvoillasi, ystäväni.
Lapsena kasvoin kurissa ja vanhempieni nuhteessa.
Nuorukaisena rätystelin kouluja ja menin armeijaan vapaaehtoisena.
Armeijan jälkeen menin heti kohta naimisiin.
Sain kaksi lasta
Töissä kävin eläkepäiviini asti.
Olen edelleen naimisissa saman ihmisen kanssa.
Olemme jo kahden lapsen isovanhempia.
Päivät kuluvat lastenlapsien huomassa ja heitä hellitellessä.
Täytyy ihmetellä, kuinka jaksoin olla omien muksujeni kanssa ja välillä oli solmukohtia heidän kanssaan, mutta puhumalla niistä selvittiin.
Yhteiskunta silloin oli työtä ja työtä ja tekevälle oli aina työtä.
Ihmiset olivat iloisia silloin työmaalla ja siviilissä.
Huumori kukki.
Dallabe soitti ja Olavi Virta lauloi.
Oli ihana elää niitä päiviä.
Mites nyt?
Kaikkialla viha ja kauna hallitsee.
Ihmiset kyräilee toisiaan ja yleinen negatiivisuus valtaa mielen.
Vain joku jaksaa enää olla ystävällinen.
Mihin kaikki tulee johtamaan?
Välillä ajattelen, että taidan tästä kohta häippästä "pois", mutta lastenlapset jäisivät ikävään.
Vielä olen suhkoht terve, mitä nyt iän tuoma kuluminen nivelissä särestää.
Ylipäätään oloni on muuttunut alistuneeksi ja pelokkaaksi tulevasta.
Joku yhteiskunnallinen murros on ihan tässä lähellä ja monikaan ei sitä osaa
aavistaa, mutta minä sen koen ja vaistoan näin.
(huokaus)
Toivottavasti vielä näen iloisuuden kasvoillasi, ystäväni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lopun aikoja eletään, ja se on kaikessa nähtävissä. Ja sinun kaltainen ihminen voi olla tyytyväinen ja rauhallisin mielin eletystä elämästä. Terv. Ystäväsi Robert.