http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/radio/1472988
Tuossa on paljon pohdittua keskustelua ja silkkaa faktaa sellaisesta uskomusmaailmasta, jonka päälle tuotiin Roomasta käsin ajattelu, että on yksi jumala ja yksi totuus. Millainen olisi Suomi ilman Ruotsin kuninkaan tänne 1200-luvulla tuottamaa kristinuskoa?
Tai ilman uskonpuhdistusta, jolloin viimeisetkin muinaisuskon esineet tuhottiin ja karsikkometsät ja uhripuut kaadettiin.
Olisiko Suomi nyt osa Ortodoksista maailmaa? Olisiko Suomessa oma Suomenusko, maausko, kuten Virossa?
Suomalainen muinaisusko
Rautahans
21
824
Vastaukset
- kirjoista luettua
Jonkin sortin taikausko jatkui meillä vahvana 1800-luvun lopulle asti. Oli monenlaisia tietäjiä ja parantajia, pyhiä puita ja lähteitä jne. Esimerkiksi 1800-luvun lopulla Kolin huipulta tuhottiin seitakivirakennelmia, jollaisia näkee vieläkin Lapin tuntureilla. Yksi kansakoululaitoksen luomisen syistä oli taikauskon kitkeminen.
Suomen kansa on elänyt vasta viimeiset 100 vuotta tieteellisen rationaalisessa maailmassa. Ehkä Baltiassa vanhojen "harhaoppien" poiskitkeminen ei ollut niin innokasta kuin Suomessa.- Rautahans
Lähes puolitoista miljoonaa aikuista suomalaista pitää telepatiaa todellisena ilmiönä. Yhtä moni katsoo, että homeopatia on käypä keino hoitaa sairauksia. Melkein miljoonan mielestä luotettavia horoskooppeja on olemassa. Evoluutioteoriaan meistä uskoo vain kaksi kolmasosaa. Joka seitsemäs on sitä mieltä, että noituudella voi vaikuttaa ihmisten elämään. Reippaasti yli puoli miljoonaa pitää selvänä, että avaruusoliot ovat vierailleet keskuudessamme.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Koulu ei kasvata huuhaa-kriittisyyteen/1135258135114
Aika huonosti on papit tehtävänsä hoitaneet jo 800 vuotta, kun taikauskoa vieläkin esiintyy. Olemme lajina sellainen, että meillä on uskonnollisia tarpeita. Kussakin kulttuurissa eliitti määrittelee, mikä on oikea tapa uskoa, muut ovat hölynpölyä. Aiemmin rautakaudella tuon tehtävän hoitivat noidat, idemmässä näitä syntymästään valituksi tulleita myrrysmiehiä kutsuttiin shamaaneiksi.
Todellisuudessa vaikka avaruusolioihin uskominen voidaan käsittää uskonnoksi, ei sitäkään voida tuomita huuhaaksi. Sellainen uskonto, joka tukee heimon identiteettiä ja saa ihmiset asettumaaan alttiiksi vaaroille muiden ihmisten vuoksi, ei varmasti ole ollut huuhaata tai taikauskoa.
Suomessa taikauskon määrittelee kapea kirkollinen eliitti, jota poliittinen eliitti myötäilee. - stisse3
Minun on vaikeaa sanoa yhtä uskontoa taikauskoksi ja toista ei, mutta kaikki vanha tuhottiin ja kiellettiin kristinuskon myötä. Ja vieläkin pidämme sita kehityksenä ja hyvänä tapahtumana.
- Rautahans
Millainen taikausko? Poikkesiko se Germaanien ja slaavilaisten kansojen uskosta? Olihan Sveakin pakanamaa ihmisuhreineen 1200-luvulle saakka. Olisiko tuo taikausko huonompi, kuin tarinat Raamatussa?
Pyhiä puita ei enää ole, mutta miltei kaikki vanhat kirkot on rakennettu muinaisten pyhien paikkojen päälle. Kirkkoarkkitehtuuri jäljittelee pyhää lehtoa pylväineen ja lehvästöä korvaavine lasimaalauksineen. Jokaisessa kirkossa on edelleen "lähde"- kastemalja. Kirkkomaa on miltei aina aidattu- samoin kuin Hiisi aikoinaan.
Kansakoulun tarkoituksena ei ollut taikauskon kitkeminen, Oppineet miehet tuolloin olivat pappeja. http://fi.wikipedia.org/wiki/Uno_Cygnaeus
"Kansakoulua luotaessa päämääränä oli ensisijaisesti laajan maaseudun peruskoulutustarpeen tyydyttäminen, joten opetusohjelmaan haluttiin saada vahvasti käytännöllinen leima." http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu
"Kansakoulussa kukin sai opiskella omalla äidinkielellään, mikä oli merkittävä parannus erityisesti suomenkieliselle väestölle." Tuohon asti vain ruotsinkielentaitoiset saivat koulutusta. Kaikilla halukkailla oli oikeus päästä kansakouluun, mutta oppivelvollisuutta ei ollut."- tino venttura
a. kivi kertoi kirjoissaan lukukinkereistä. ja katekismus taisi olla ensimmäinen oppikirja. jos joillakin oli (taika)uskoa, ei sitä pyritty poistamaan, se vaan muutettiin kristilliseksi (taika) uskoksi.
- kirjoista luettua
Tutustumalla kunnollisiin paikallishistorioihin ja kansanperinteentutkimukseen huomaa, että nykyään taikauskona pitämämme rituaalit olivat tavallisia vielä 1800-luvulla. Nykyään on vaikea ymmärtää, miten erilaista elämä oli vielä reilut 100 vuotta sitten.
Esimerkiksi perinteessämme yhä elävät Juhannuksen puolisonetsimiiseen liittyvät taiat lähteentuijottamisine ja kukkienkeräämisineen ovat puhdasta taikauskoperinnettä, vaikkei näitä menoja enää oteta tosissaan. Tässä esimerkki Pohjois-Savosta (tekstissä virheellisesti Pohjois-Karjalasta) vuonna 1910 muistiinmerkitystä taikamenosta:
http://turunhengentieteenseura.wordpress.com/2011/01/30/vanhan-kansan-lemmennostatusrituaali/
Väitän yhä, että kansakoulullaitoksen luomisen julkilausumaton syy oli taikauskon vähentäminen. Sitä suuremmalla syyllä, koska kansakoululaitoksen luojat olivat pappeja! - Rautahans
Haluaisin tietää, mitä tarkalleen tarkoitat sanalla taikausko. Wiki määrittelee asian näin;
Taikauskoksi kutsutaan tavallisesti käsityksiä, joiden mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja luonnossa ilmenee yliluonnollisia voimia, joita ihminen pystyy määräkeinoin hallitsemaan.[1]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taikausko
Itse ajattelen asiaa niin, että kun kristinusko alkoi levitä 1200-luvulla (tuolloin Suomen alueella oli sanojemme alkuperän todisteella Bysanttilaisia, ortodoksisia seurakuntia), ei tavoitteena Birger Jaarlin aikaan ollut taikauskon kitkeminen. Paavinvalta ja verokymmenykset kyllä kiinnostivat vallanpitäjiä, samoin täältä saatavat sotilaat ja ratsut.
Tuota aikaa kesti koko ruotsinvallan aika, vaikka Kustaa vaasa katkaisikin verorahojen valumisen Vatikaaniin.
Valistusajattelun myötä alettiin pohtia yksilön oikeuksia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Valistus
Kirkolla oli vain vähän tekemistä tuon uuden suuntauksen leviämisessä, vaikka suuri osa näistä oppineista miehistä olikin pappeja. (tuolloin korkeakoulutusta tarjosi kirkko ruotsin ja latinan kielillä).
Taikauskon kitkemistä ei ainakaan tässä linkissä mainita, mutta ei myöskään käytännön käsityöaineita, joiden opettamista pidettiin tuolloin tärkeänä.
"Kansakoulusta tuli neliluokkainen oppilaitos. Sen ensisijaiseksi tehtäväksi tuli oppilaiden siveellinen ja fyysinen kasvatus, lisäksi kansakoulu toimi isänmaallisen kasvatuksen välineenä. " http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/hi/hi3/3_saatyvallasta_kansanvaltaan/03_kansakoululaitos
Muinaissuomalainen maailmankuva oli kolmikerroksinen, ylinen, jossa jumalat asuivat, meidän tasomme ja alinen, esivanhempien ja kuolleiden valtakunta. Kaikkien tasojen välillä oli yhteyksiä, näiden yhteyksien erikoismiestä kutsuttiin noidaksi. Kristinuskon oppi rakennettiin tämän maailmankuvan päälle, mutta samalla korostettiin, että jumalia ei ole kuin yksi Neitsyt Maria muutama sata pyhimystä. Mikään ei siis muuttunut, paitsi se, että kaikesta piti maksaa rahalla.
Koska väitettiin, että jumalia oli vain yksi ja vain papit osasivat tulkita jumalan merkkejä, saatiin aikaan yksi ja erehtymätön jumalallinen totuus ( jota Vatikaani edelleen omasta mielestään edustaa). Tämä totuus koski jokaista, uskoipa kristinuskon jumalaan tai ei. Kristinuskon jumalan kanssa ei voinut neuvotella ja sen tahto oli perin mustavalkoinen. Muinaisuskossa ihmisen elämä oli usein neuvoteltavissa, pahoissa paikoissa voitiin lepyttää tai uhrata.
Taloudellisessa mielessä kansan sivistäminen on riskisijoitus, mikäli kansa oppii lukemaan ja ymmärtämään, mitä heille on vuosisadat kerrottu. Suomen kielellä alkoi ilmestyä sanomalehtiä ka kirjoja.- SlavjanoArij
Hei. Muinais-suomalaisten usko ei juuri eroa slaavilaisten uskosta ja niin sen pitääkin ollaa kun ennen kansat elivät samoissa "revireissä" ja olivat periaattessa osa samaa kansa niin kuin germaanit myös (varsinkin itä saksalaiset heimot esim preussit). Slaavilaiset veda kirjat selittävät varsin hyvin koko hommaan ja ytimen, tosin niitä ei varmaankin ole suomennettuna. Hindujen vedat on myös hyvin lähellä ja kertovat samasta asiasta. Uskon ydin on siinä että Jumalia on monia mutta samalla se on yksi jumala. Jumalien lisäksi on henkejä joiden tehtävät on palvella ihmistä esim. Metsähenki, kotihenki jne. Melkein kaikki kristinuskon juhlat asetettu muinaisiin juhlien päälle koska haluttiin kitkeä nämä pois ja kun kansa ei voitu saada unohtumaan niitä sitten päätettiin vaan mutta niiden tarkoituksen. Aihe on valtava siitä vois kirjoittaa vaikka kuinka paljon ja yhtymäkohtia Suomalaisten ja Slaavilaisten välillä on tosi paljon.
- Rautahans
SlavjanoArij kirjoitti:
Hei. Muinais-suomalaisten usko ei juuri eroa slaavilaisten uskosta ja niin sen pitääkin ollaa kun ennen kansat elivät samoissa "revireissä" ja olivat periaattessa osa samaa kansa niin kuin germaanit myös (varsinkin itä saksalaiset heimot esim preussit). Slaavilaiset veda kirjat selittävät varsin hyvin koko hommaan ja ytimen, tosin niitä ei varmaankin ole suomennettuna. Hindujen vedat on myös hyvin lähellä ja kertovat samasta asiasta. Uskon ydin on siinä että Jumalia on monia mutta samalla se on yksi jumala. Jumalien lisäksi on henkejä joiden tehtävät on palvella ihmistä esim. Metsähenki, kotihenki jne. Melkein kaikki kristinuskon juhlat asetettu muinaisiin juhlien päälle koska haluttiin kitkeä nämä pois ja kun kansa ei voitu saada unohtumaan niitä sitten päätettiin vaan mutta niiden tarkoituksen. Aihe on valtava siitä vois kirjoittaa vaikka kuinka paljon ja yhtymäkohtia Suomalaisten ja Slaavilaisten välillä on tosi paljon.
Rautakaudella Suomeen on muutettu asumaan etelästä. Novgorodin aikaan sekä slaavit, että suomensukuiset heimot asuivat samassa valtiossa. Baltian väkivaltainen kristillistäminen ajoi kodeistaan suuren joukon ihmisiä, jotka eivät halunneet jäädä maaorjiksi. Heidän mukanaan tuli Suomen alueelle myös maailmankatsomus ja maailmankuva, vanha maausko. Vendien pako nykyisin tunnetulta Itä-Saksan alueelta on tuonut Suomeen Länsi-Slaavien käsitteitä. Olisi mukava saada tutustua noihin vanhoihin Slaavien Veda-kirjoihin.
- Rautahans
Rautahans kirjoitti:
Rautakaudella Suomeen on muutettu asumaan etelästä. Novgorodin aikaan sekä slaavit, että suomensukuiset heimot asuivat samassa valtiossa. Baltian väkivaltainen kristillistäminen ajoi kodeistaan suuren joukon ihmisiä, jotka eivät halunneet jäädä maaorjiksi. Heidän mukanaan tuli Suomen alueelle myös maailmankatsomus ja maailmankuva, vanha maausko. Vendien pako nykyisin tunnetulta Itä-Saksan alueelta on tuonut Suomeen Länsi-Slaavien käsitteitä. Olisi mukava saada tutustua noihin vanhoihin Slaavien Veda-kirjoihin.
- SlavjanoArij
Rautahans kirjoitti:
Rautakaudella Suomeen on muutettu asumaan etelästä. Novgorodin aikaan sekä slaavit, että suomensukuiset heimot asuivat samassa valtiossa. Baltian väkivaltainen kristillistäminen ajoi kodeistaan suuren joukon ihmisiä, jotka eivät halunneet jäädä maaorjiksi. Heidän mukanaan tuli Suomen alueelle myös maailmankatsomus ja maailmankuva, vanha maausko. Vendien pako nykyisin tunnetulta Itä-Saksan alueelta on tuonut Suomeen Länsi-Slaavien käsitteitä. Olisi mukava saada tutustua noihin vanhoihin Slaavien Veda-kirjoihin.
Veda kirjat ovat vapaasti saatavissa Venäjällä ne koostuvat monesta eri kirjasta esimPerunin kirja, Valon kirja, Elämän lähde, Valkoinen tie, nämä ovat suurimmat sitten on vielä kiistanalainen Velesin kirja sekä muutama muu. En tiedä että saako niitä millään muulla kielellä kun Venäjäksi. Itse olen lukenut Venäjän kielesenä. Löyty myös äänikirjoina ja youtubesta http://www.youtube.com/user/AudioVedy Siinä on Perunin kirja. Joidenkin arvioiden mukaan kristillistäminen olisi vienyyt 2/3 osaa väestöstä Slaavien aluelta. Sitten ristiretket yrittivät ja osalta onnistuivat lahtamaan viimeisetkin "pakanat" . Sana pakana tulee sanasta poganij=iljettävä/kehno sillä kutsuttiin alunperin kristinuskoa väkisin tyrkyttäneitä pappeja, myöhemmin käänettiin asiat nurinpäin.
- Aapo Jukola
Vastaus aloittajan kysymykseen. Jos kristinusko ei olis tullut Suomeen Ruotsista, olisi se tullut idästä. Suomi olis liittynyt silloin Venäjään ja sen edeltäjiin paljon tiiviimmin ja ollut myöhemmin osa Venäjää. Uskontomme olisi siis ortodoksisuus. Tietenkin tämä kehitys olisi saattanut katketa joskus 1200-luvun jälkeen ja Venäjä olisi silloin menettänyt tämän alueen. Maa olisi ehkä ollut Saksalaisen ritarikunnan hallussa ja todellisuutta vielä enemmän Venäjän ja Ruotsin kiistakapulana. Näiden läntisetn valloittajien vaikutuksesta olisi katolisuus ja protestantisuus lisääntynyt Suomessa ortodoksisuuden kustannuksella.
Missään tapauksessa ei olisi ollut mahdollista, etteikö kristinusko olisi levinnyt tänne valtauskonnoksi viimeistään 1300-luvun aikana. Mikä sen linjoista olisi nykyään vallitsevin riippuu sitten viimeisten 800 vuoden valatpolitiikasta Pohjois-Euroopassa.
Jos uskonpuhdistusta ei olisi tapahtunut tuollaisena katolista kirkkoa hajottavana, olisimme silloin yhä katolisia. Todennäköistä, että paineet, jotka aiheuttivat kirkon hajoamisen, olis kuitenkin pitänyt jotenkin hoitaa, joten katolinenkin kirkko olisi hieman erilainen kuin nykyinen, todellinen, katolinen kirkko. Käytännössä muinaisuskontojen kohtaloon tällä katolisuuden jatkumisella ei olisi ollut mitään merkitystä. Viimeiset jäänteet olisivat kadonneet ehkä yhden tai kahden sukupolven verran myöhemmin, mutta niistä ei enää nykypäivinä olisi jäljellä yhtään sen enempää kuin on. - Rautahans
Huomionarvoinen vanha venäläisperäinen lainasanakerrostuma liittyy kristinuskon peruskäsitteisiin, kuten pappi, suntio, risti ja raamattu. Tällä perustellaan näkemyksiä, joiden mukaan kristinusko olisi tullut Suomeen ensin idästä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_venäjän_kielestä_suomen_kieleen_lainatuista_sanoista
Toinen vaihtoehto on sanojen ja käsitteiden siirtyminen nykyiseen Suomen kieleen pakolaisten tai siirtolaisten mukana. Novgorod oli lähempänä Bysanttia, kuin Roomaa.
Novgorodin edeltäjä lienee ollut Ilmajärven rannalla sijainnut Rjurikovo Gorodištše eli Rurikin muinaislinna, joka oli käytössä jo 800-luvulla.[7] Rurikinlinnan kaivauksissa on löydetty sekä slaavilaiseksi että suomalais-ugrilaiseksi katsottua esineistöä. On arveltu, että skandinaavisissa lähteissä mainittu nimi Holmgård olisi tarkoittanut tätä kohdetta.[7] 900-luvulla asutus siirrettiin nykyiselle paikalle, mihin perustunee sen nimitys ”Uusi kaupunki”.[8] Karjalaisten tiedetään kutsuneen kaupunkia nimellä Uusilinna.[9] http://fi.wikipedia.org/wiki/Novgorod
Toolta on peräisin myös ensimmäinen Karjalaksi kirjoitettu tuohikirje. http://fi.wikipedia.org/wiki/Novgorodin_tuohikirjeet- SlavjanoArij
Monet tutkijat Venäjällä olevat sitä mieltä että Holmgard olis Novgorodin nimitys. Lähellä Byzantea oli Kiovalaiset hallitsijat eikä Novgorodilaiset joka oli hyvin itsenäinen alue. Kiovalaiset maksoivatkin kovan hinnan Byzantejan kanssa käydyistä "leikeistä" kun tartarit (ei tatarit) tuhosivat kaupungin.
- kirjoista luettua
Kristinusko on todennäköisesti saapunut ensiksi idästä. Novgorod piti Itä-Suomea valtapiirinään joskus 1100-1200 -luvuilla.
Venäjää puhuvia kauppiaita kävi Turussa asti. Esimerkiksi sana Kupittaa on hyvin lähellä venäjänkielen sanaa "kupit", tehdä kauppaa.
Ruotsalaisten tekemät ristiretket muuttivat tilanteen. Itse asiassa Ruotsi valloitti Suomen siirtäen rajaa kerta kerralta yhä idemmäksi. Ensimmäinen ruotsalaisten Suomen sisämaahan rakentama merkittävä linna on Hämeen linna.
Nykynäkökulmasta sen sijainti on puolustuksellisesti merkityksetön, mutta se lienee alun perin sijainnut Ruotsin hallitseman Suomen itärajalla. Ennen Hämeen linnan rakentamista novgorodilaiset olivat kronikan mukaan vielä vuonna 1311 piirittäneet "Vanain linnaa", joka lienee ollut Hakoisten muinaislinna Janakkalassa. Kannattaa käydä tutustumassa! - Rautahans
"1149 Venäläisen kronikan mukaan jäämit (jem) hyökkäävät tuhannen miehen sotajoukolla vatjalaisten alueelle. Novgorodilaiset tuhoavat hyökkääjien sotajoukon." http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista
Voi kuvitella, että tuossa on hieman liioittelua, toisaalta tiedetän, että sota/ryöstöretkiä tehtiin puolin ja toisin. Aina jokaisessa puolustuksessa ja jokaiisessa hyökkäyksessä Karjalaa/Novgorodia vastaa miehiä kuoli ja haavoittui sekä jäi orjiksi. Hämeessä ei voinut olla ehtymätön väenpaljous, joten vuosi toisensa jälkeen miehiä oli vähemmän.
Lopulta Hämeen puolstamiseksi oli pyydettävä apua. Novgorod jatkoi hyökkäilyjään Hämeen sydämeen saakka. Kernaalanjärvi/Hakoinen on vedenjakaja, Kokemäenjoen latvaveden erottaa Vantaanjoesta nykyinen Taipaleen kaupunginosa. Taipaleen yli veneet vedettiin rautakaudella. Novgorodin tunkeutuminen noin syvälle Hämeeseen osoittaa, että puolustusketju ei enää toiminut.
Ehkä hämäläiset olivat suostuneet ottamaan kasteen ja maksamaan veronsa Ruotsiin, koska Hämeenlinnasta löytyy Katumajärvi. Yleensä Jaarlit ja hettuat olivat kiinnostuneet uskollisista alamaisista ja hyvistä sotilaista. - isänsä poika
Mitäs luulette, olisiko kilpailussa mitään saumaa (Seinäjoen) Peräseinäjoen Kihniänkylässä olevan Kihniänjoen Hiirikosken alapuolisella joen mutkalla ja pienellä saarella jonka Kihniänjoki siinä kiertää?
Pitääkö paikkojen olla jonkinlaisia virallisia pyhiä paikkoja? Mitkä ovat pyhän paikan kriteerit?
Linkitetyt kuvat ovat vanhoja ja heikkolaatuisia, mutta antavat ehkä hiukan käsitystä paikasta.
http://vesapetays.net/kuvat/Image019_17A_2.jpg
http://vesapetays.net/kuvat/Image007_5A_0.jpg
Tuohon kohtaan olen sittemmin rakennellut alkeellista grillauspaikkaa, toivottavasti se ei pilaa saaren pyhyyttä:
http://vesapetays.net/kuvat/Image008_6A_0.jpg
Joitakin kuvia löytyy otsikon "Saaresta" alta tältä vaatimattomalta sivustolta :
http://vesapetays.net/kuvat/xindex.html
Käsittääkseni tuon joen kautta on ehkä kulkenut hämäläisten vanha eräreitti.
http://vesapetays.net/MUN/110501/index.html
Joen mutkassa on (eteläpohjalaisittain) melko vaikuttavia kivilohkareita. Lehtipuiden vuoksi paikasta on vaikea saada kesällä hyviä kuvia. Mielestäni se voisi hyvinkin olla jonkin kauhuelokuvan kuvauspaikka.
Tosin eihän tämä mikään virallinen pyhä paikka ole ... eikä se myöskään ole täysin nykytekniikan koskematon. Saari on joskus ollut lehmien laitumenakin ja siellä on vieläkin hiukan piikkilankaa.
Tosin aikaa myöten voisin kyllä perustaa sinne (omistamaani) pieneen saareen jonkinlaisen uususkonnon pyhän paikan jos sellaiselle on kysyntää. Ainakin etelä-pohjalaisittain paikka on mielestäni geologisesti erikoinen. - isänsä poika
isänsä poika kirjoitti:
Mitäs luulette, olisiko kilpailussa mitään saumaa (Seinäjoen) Peräseinäjoen Kihniänkylässä olevan Kihniänjoen Hiirikosken alapuolisella joen mutkalla ja pienellä saarella jonka Kihniänjoki siinä kiertää?
Pitääkö paikkojen olla jonkinlaisia virallisia pyhiä paikkoja? Mitkä ovat pyhän paikan kriteerit?
Linkitetyt kuvat ovat vanhoja ja heikkolaatuisia, mutta antavat ehkä hiukan käsitystä paikasta.
http://vesapetays.net/kuvat/Image019_17A_2.jpg
http://vesapetays.net/kuvat/Image007_5A_0.jpg
Tuohon kohtaan olen sittemmin rakennellut alkeellista grillauspaikkaa, toivottavasti se ei pilaa saaren pyhyyttä:
http://vesapetays.net/kuvat/Image008_6A_0.jpg
Joitakin kuvia löytyy otsikon "Saaresta" alta tältä vaatimattomalta sivustolta :
http://vesapetays.net/kuvat/xindex.html
Käsittääkseni tuon joen kautta on ehkä kulkenut hämäläisten vanha eräreitti.
http://vesapetays.net/MUN/110501/index.html
Joen mutkassa on (eteläpohjalaisittain) melko vaikuttavia kivilohkareita. Lehtipuiden vuoksi paikasta on vaikea saada kesällä hyviä kuvia. Mielestäni se voisi hyvinkin olla jonkin kauhuelokuvan kuvauspaikka.
Tosin eihän tämä mikään virallinen pyhä paikka ole ... eikä se myöskään ole täysin nykytekniikan koskematon. Saari on joskus ollut lehmien laitumenakin ja siellä on vieläkin hiukan piikkilankaa.
Tosin aikaa myöten voisin kyllä perustaa sinne (omistamaani) pieneen saareen jonkinlaisen uususkonnon pyhän paikan jos sellaiselle on kysyntää. Ainakin etelä-pohjalaisittain paikka on mielestäni geologisesti erikoinen.No joo, luin ohjeita tarkemmin ja jäin miettimään tuota luonnonmukaisuutta.
Sieltä saaresta (joen ja myllyn lasku-uoman välistä) on puita hakattu viimeksi ehkä kymmenisen vuotta sitten. Pystyyn kuivuneita puita tosin vielä on.
Jokea on padottu ja myllyjen (omistamani entinen Hiirikosken mylly ja joen alajuoksulla vielä 1900-luvun alussa ollut, sittemmin palanut ja purettu Rottakosken mylly) "vesiväyliä" on joskus kymmeniä vuosia sitten tehty ja muokattu mm. kalliota räjäyttämällä.
Ja sitten on tietysti se grillauspaikka joka tosin on helposti purettavissa pois. Kiinteitä rakennelmia saaressa ei ole. Vastarannalla on kylän uimapaikka ja nuorisoseuraintalo Sampola.
En voi väittää että paikka olisi mitenkään painollisesti luonnonmukainen ja rakentamaton. Pyhä se kyllä ehdottomasti on 100%, nimittäin minulle itselleni! - isänsä poika
isänsä poika kirjoitti:
No joo, luin ohjeita tarkemmin ja jäin miettimään tuota luonnonmukaisuutta.
Sieltä saaresta (joen ja myllyn lasku-uoman välistä) on puita hakattu viimeksi ehkä kymmenisen vuotta sitten. Pystyyn kuivuneita puita tosin vielä on.
Jokea on padottu ja myllyjen (omistamani entinen Hiirikosken mylly ja joen alajuoksulla vielä 1900-luvun alussa ollut, sittemmin palanut ja purettu Rottakosken mylly) "vesiväyliä" on joskus kymmeniä vuosia sitten tehty ja muokattu mm. kalliota räjäyttämällä.
Ja sitten on tietysti se grillauspaikka joka tosin on helposti purettavissa pois. Kiinteitä rakennelmia saaressa ei ole. Vastarannalla on kylän uimapaikka ja nuorisoseuraintalo Sampola.
En voi väittää että paikka olisi mitenkään painollisesti luonnonmukainen ja rakentamaton. Pyhä se kyllä ehdottomasti on 100%, nimittäin minulle itselleni!Noh, tähän vanhaan vuodatukseen voinee viimeisinpänä uutisena mainita seuraavan:
http://fi.micronations.wikia.com/wiki/Myllynsaari
Eli suunnittelen vakavasti oman mikrovaltion perustamista em. saareen;-)
Itsenäistä suvereenia valtiotahan sitovat vain ne sopimukset jotka se on ratifioinut, enkä minä Myllynsaaren itsevaltiaana ole ratifioinut vielä yhtään mitään. - Anonyymi
isänsä poika kirjoitti:
Noh, tähän vanhaan vuodatukseen voinee viimeisinpänä uutisena mainita seuraavan:
http://fi.micronations.wikia.com/wiki/Myllynsaari
Eli suunnittelen vakavasti oman mikrovaltion perustamista em. saareen;-)
Itsenäistä suvereenia valtiotahan sitovat vain ne sopimukset jotka se on ratifioinut, enkä minä Myllynsaaren itsevaltiaana ole ratifioinut vielä yhtään mitään.https://keskustelu.suomi24.fi/t/18040817/kristinusko-ja-pakanuus--yhtalaisyydet-ja-erot
Jopa kuningas Konstantinus (280-337 jKr.) oli alun perin auringonjumalan palvoja. Hänen kuuluisa näky rististä, jonka hän sai marssiessaan Roomaan, tuli hänelle auringosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031625
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.801265- 911170
- 1391096
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras21092Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt5861039- 20980
Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8932Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum12877Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida9761