Apua ymmärtämään romanikulttuuria

Suomen romanithan ovat suomalaisia.Tavoissa on joitakin eroka verrattuna valtaväestöön,mutta pääasiallisesti kaikki on niin kuin valkolaisillakin

Millaiset "hoitajat" kyselevät jossain suomi24 palstalla tälläisiä :D täällähän on trollaajia ja provoilijoita yhtenään joten ei oikein uskottavia nää netti kirjoitukset,kuten ei sinunkaan kirjoituksesi aloittaja hyvä.Jos asiaasi tietoa jotain oikeasti kaipaisit niin ottaisit yhteyttä esim:Romani järjestöön yms.ja kyselisit sieltä.Voi kulta pieni miten provoileva tämä sinun tekstisi on.Kerrohan suomisen Sanna tai Teemu,että teetkö tälläisiä gallupeja useinkin netissä?Teetkö niitä valkolaisillekin? Olet oletettavasti mukamas hoitaja luotatko tosiaan "viisaana" ihmisenä johonkin keskustelu palstalle kirjoittelevien ihmisten kirjoituksiin ja pidät niitä totena?Mistä voit tietää,että minun jälkeeni vastaava henkilö joka koettaa kysymyksiisi vastata on ylipäänsä romani?Hänhän voi olla valkolainen,somali,arabi,venäläinen yms.

Joku roti nyt hei oikeesti valkolaiset tälle teidän leikkisälle touhulle,Ette oikeesti voi olla näin tyhmiä vai voitteko sittenkin...Jospa hoitsu tekisisi näitä kyselyitä yms.siellä sairaala piirissä ihan ja sopisi tapaamisia kasvotusten ihan eikä riekkuisi täällä.Tosiaan netistä saatu tieto voi olla niin epämääräistä eikä näin ollen luotettavaa You know.

Ihmettelen minäkin jos projektia varten voi kyselyt tehdä netissä ja vielä tämmöisillä keskustelupalstoilla... :O

No minulle tämä ei ole uusi juttu. Siis, että vastaavanlaisia kyselyitä opinnäytetyötä, gradua tms. varten esitetään internetissä keskustelupalstan välityksellä.

Tosin tuolloin kyselijä on useimmiten kertonut koko nimensä, oppilaitoksensa nimen, ja tarkalleen ottaen sen syyn, mitä varten tiettyjä tietoja tarvitsee. Usein myös on jätetty yhteydenottopyyntö ja sähköpostiosoite, jonka välityksellä halukkaat ovat voineet vastata joko jo esitettyihin kysymyksiin tai jonka välityksellä kysymykset on saatu.

No, eipä nämä kysymykset nyt niin arkaluonteisia vastauksia saa aikaan, etteikö näistä voisi ihan ääneen täällä puhua - vaikka kysyjänä ei olisikaan opiskelija. Ainakaan minun mielestäni.

Kuitenkin olen sitä mieltä, että teidän olisi hyvä tutkailla kirjallisia lähteitä sekä yleisestikin selailla internetiä löytääksenne vastaukset, eikä tällä tavalla hankkia niitä valmiina. Näistä kysymistänne asioista löytyy paljon aineistoa juurikin internetistä, jos vain jaksaa kahlata. On erilaisia tutkimuksia, artikkeleita, kirjoituksia, pari romaniaiheista blogiakin (yksi näistä on romaninaisen pitämä blogi, jossa kerrotaan romanikulttuurista hyvin selkeästi ja kiihkottomasti, toinen tietämäni kertoo valtaväestön naisen elämästä romanimiehen elämänkumppanina), nettilehtiä,...

Eli tietoa on saatavilla todellakin rutkasti. Tältä palstalta ei niin kannata kysellä, sillä monet täällä haluavat tieten tahtoen johtaa harhaan ja antaa vääränlaisia vastauksia.

Minusta monet nuista kysymyksistä on semmoisia joihin ei ole olemassa yhtä oikeata vastausta. Miten romanit suhtautuvat siihen ja tähän... varmaan toiset suhtautuu eri tavalla kuin toiset.
Jos kysytään miten valkolaiset suhtautuvat aborttiin niin eihän siihenkään ole olemassa muuta vastausta kuin, että hyvin eri tavalla.
Minusta on myös typerää jos valtaväestön pitää rueta toimimaan romanien sääntöjen mukaan, eihän siinä ole mitään järkeä, riittää kun suhtautuu kuin ihminen ihmiseen.

Yleis pätevä vastaus vois olla vaikka että ottaa huomioon potilaan tarpeet eli on sairaanhoitajan tavoin läsnä potilaalle. Empatiaa jne sekin on hoitoa jo!

Ei pahalla...mutta olette lähtökohtaisesti jo metsässä lysymystenne kanssa,kun oletatte että romanit ovat harmaa yhtenäinen massa ja että olisi vastauksia,jotka koskisivat kaikkia,tai edes enemmistöä meistä:(

KYMMENEN VERKKOLÄHDETTÄ KYSYMYKSIINNE LIITTYEN

Kaikki nämä lähteet löytyvät internetistä esimerkiksi Googlen avulla.


*Romanit
pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/romanit.htm
(sosiaali- ja terveysministeriön artikkeli vuodelta 2001)

*Potilaana romani
www.spekula.oulu.fi/arkisto/2002/1/ulkop2.htm
(Suomen lääketieteenkandidaattijulkaisun artikkeli vuodelta 2002)

*Romanit ja terveyspalvelut - Suomen Ensihoidon Tiedotus OY
www.ensihoidontiedotus.fi/index.php?option...romanit...
(Romano Mission toiminnanjohtaja Tuula Åkerlundin, joka on romani,
kirjoittama artikkeli)

*Romanit suomalaisessa terveydenhuollossa: tasa-arvon ansat
www.duodecimlehti.fi/.../arkisto?..
(artikkelin kirjoittajina mm. kaksi romania, Terno Hagert ja Satu Blomerus)

*Romanit terveyspalveluiden käyttäjinä romanipotilas vuodeosastolla ...
https://publications.theseus.fi/.../...
(Mertsi Ärlingin, joka on romani, Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
vuodelta 2010)

*Potilaan hyvä hoito
www.pshp.fi/download.aspx?ID=1311&GUID...6E7C-4EC9...
3.3.2. Romani potilaana
(Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kirjoitus aiheesta)

*Romanikulttuuria terveysalalla työskenteleville - Romanikulttuuria ...
romanikulttuuria-aloittelijoille.vuodatus.net/blog/2436048
(lähes 10 vuotta romaniyhteisössä eläneen valtaväestön naisen kirjoittama blogi)

*Romanittaren blogi
(romaninaisen, joka on koulutukseltaan sosionomi, kirjoittaman blogi)

*Hieman erilainen blogi (blogit1 ja 2)
(romanimiehen valtaväestöön kuuluvan vaimon kirjoittaman blogi)

*Vast vastensa – Opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille
(oppaan teossa mukana mm. romanit Leif Lindberg ja Henry Lindgren sekä romaniasiain suunnittelija Henna Huttu)



Toivottavasti ainakin näistä on teille ja muillekin apua.

Yst. terv. Nettisurffailija X


P.S. Kirjoittakaa kaaleet kommentteja siitä, mitä mieltä olette näistä lähteistä.

VANHUSNÄKÖKULMAA

Teidän sairaanhoitajien kannattaisi kuunnella tarkkaan radio-ohjelma romanivanhuksista. Tästä Romano Miritsin lähetyksestä löytyy vastauksia kysymyksiinne. Lähetyksen voi kuunnella netissä Yleareenlta.


Syrjityt romanivanhukset

Suomalaiset romanivanhukset kokevat, että heitä syrjitään etnisen taustansa ja tapojensa vuoksi. Lainsäädäntö turvaa heille oikeuden omaan kulttuuriin, mutta julkisissa palveluissa kulttuurin erityispiirteitä huomioidaan harvoin. Romani miritsin toimittaja Tuovi Putkonen kävi romanivanhusten kerhossa Helsingin Kontulassa tapaamassa Iida Nymania ja Alida Lindemania. Uutiset romaniksi lukee Urpo Vuolasranta.


Romano Mirits Su 8.4. 2012 klo 17.45

Kuuntele aikaa 38 päivää
Lataa mp3 | Tilaa podcast


Toisaalta tiedän myös romanivanhuksia, joilla on hyviä kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon piiristä.

Tästä kätilöiden opinnäytetyöstä löytynee vastauksia kysymykseen 7. ja muihinkin kysymyksiin.

ROMANIÄITI SYNNYTTÄJÄNÄ - kätilöiden kokemuksia Meri-Annika ...
https://publications.theseus.fi/bitstream/.../Suomilammi_Annika.pdf?...

*Kaaleilta kuultua: Vaikka lapset ovat romaneille erittäin rakkaita ja tärkeitä, synnytys ja kaikki siihen liittyvät asiat ovat hyvin häpeällisiä. Synnytyksestä ei puhuta, ei ainakaan missään tapauksessa vanhempien romanien kuullen. Synnytys liittyy naisen ja miehen väliseen sukupuoliseen kanssakäymiseen. Kaikki seksuaalisuuteen jollain tavoin kuuluvat tai viittaavat asiat ovat romaneille tabuja ja hävettäviä asioita.

*kaaleet = romanit, kaajeet = ei-romanit (puhekielessä yleisimmin valtaväestö)

"5. Kuinka vainajaa muistetaan? Kuinka hautajaiset järjestetään ja minkälaiset ne ovat?"


Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tiedotuskeskuksen artikkeli vuodelta 2000


7.3. - Romanien hautajaisperinteelle saatava sijaa seurakunnissa

Romaniväestön hautajaiset yli yön kestävine valvojaisineen ovat vaikeutuneet monissa seurakunnissa. Tiloja ei ole löytynyt eikä ymmärtämystä herunut. Kirkko ja romanikulttuuri -seminaarissa tiistaina Helsingissä vaadittiin romaneille oikeutta heidän hautajaisperinteeseensä.
Romanien hautajaisperinne todettiin kristilliseksi, terapeuttiseksi ja säilyttämisen arvoiseksi. Siinä on annettu aikaa surulle, vainajan hyvästelylle ja yhteisöllisyydelle. Romanien tavat perustuvat vanhoihin luterilaisiin perinteisiin, jotka ovat valitettavasti kadonneet, seminaarissa todettiin.
Suomen romaniväestöstä noin 97 prosenttia on luterilaisen kirkon jäseniä, vaikka osa käy myös vapaiden suuntien tilaisuuksissa. "Uskonasiat ovat romaneille tärkeitä. Me emme myöskään kiellä surua ja kaipausta ja haluamme surra yhdessä", kertoi romanipappi Väinö Lindberg.
Romanit tarvitsevat hautajaisiinsa pariksi päiväksi suuren tilan, yleensä seurakuntatalon, sillä vieraita voi olla pari-kolmesataa. Traditio on vahvasti yhteisöllinen. Itse ruumiinsiunaus on kirkkokäsikirjan mukainen, mutta hautajaisiin liittyy olennaisena valvojaiset.
Diakoni Kaarina Voivalin Vantaalta kertoi ilmenneistä vaikeuksista pääkaupunkiseudulla. "Romaniväestö kokee tilanteen raskaaksi, kun kädet ristissä joudutaan rukoilemaan hautajaispaikkaa. On tapahtunut yhtäkkiä muutos", Voivalin kertoi. Romanit Rosa Åkerlund ja Seija Stenroth toivoivat seurakuntiin romaniväestön kanssa yhteistyötä tekeviä henkilöitä, jotta romanikulttuuria ymmärrettäisiin paremmin.
Romanihautajaiset ovat kolmivaiheiset. Ensin on vainajan arkkuun laittaminen ja ruumishuoneelle saattaminen. Toiseksi ovat valvojaiset hautajaispaikalla. Ne kestävät puolitoista vuorokautta. Vieraat ruokitaan ja he voivat yöpyäkin paikalla. Suurin osa osallistuu hengelliseen ohjelmaan. Kolmas vaihe alkaa toisena päivänä, jolloin hautajaispaikkaan tuodaan vainaja arkussaan. Pappi toimittaa ruumiinsiunauksen. Vainaja saatetaan haudan lepoon, minkä jälkeen palataan vielä hautajaispaikalle muistoaterialle.
Rovasti Pekka Viirre Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksesta totesi, että romaneja ei vielä kohdella kaikkialla seurakuntien täysivaltaisina jäseninä. Kiitosta saivat Oulun hiippakunta ja Vantaan seurakuntayhtymä. Kysymys romanien oikeudesta omaan kulttuuriinsa tulisi viedä kirkkohallitukselle valmisteltavaksi ja sieltä hiippakuntiin, Viirre esitti. (KT 7.3.2000 lp)

(Artikkeli on 12 vuoden takaa, mutta romanihautajaiset ovat edelleen samanlaiset.)

Voi hyvä taivas näitä ihmisiä täällä! Kerran jos joku tarkottaa olla huomaavainen ja haluaa omalta osaltaan kohdella kaikkia ihmisiä huomaavaisesti ja ottaa huomioon jonkun ihmisryhmän kohtelun myöhemmässä ammatissaan- niin eikö nää yksinkertaset käännä jo koko asian päälaelleen ja ala haukkuun kaajeita. Nyt kyllä taas nolottaa....anteeksi näitten poloisten puolesta. Laittakaa opiskelijat teille joku sähköposti osote. Minä ainaki vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin.

4. Mitä kuolema merkitsee romaneille? Miten kuolemaan suhtaudutaan?

Duodecim-lehden artikkeli ”Romanit suomalaisessa terveydenhuollossa: tasa-arvon ansat” kertoo näin:

”Kuolemansairaan potilaan luona halutaan valvoa yöt. Erityisen tärkeää on myös, että kuoleman hetkellä potilaan vierellä ovat hänen läheisensä. Romanit haluavat myös aina osallistua vainajan pukemiseen. Tämän vuoksi ruumiinavauksen jälkien mahdollisimman hyvä peittäminen olisi toivottavaa.”


Malla Pirttilahti, joka on itsekin romani, kuvaa kirjoittamassaan oppaassa ”Romanikulttuurin erityispiirteet asumisessa” kuolemantapausta seuraavasti:

"4.2 Kuolemantapaus perheessä
Kun romaniperheen jäsen on kuollut, halutaan muuttaa toiseen asuntoon asumaan.
Romanikulttuurissa on aina eletty tätä päivää. Aikaisemmin kun kierrettiin, ei ollut mahdollisuutta jäädä kovin pitkäksi aikaa suremaan elämän tavallisia vaikeuksia ja ongelmia, vaan oli katsottava eteenpäin ja hankittava taas sen päivän leipä. Ehkä tähän ajatukseen liittyen romanit ovat aina halunneet muuttaa pois asunnosta, jossa on eletty ennen kuolemantapausta. Tätä halutaan siinäkin tapauksessa, vaikka henkilö ei olisi kuollut asuntoon.
Niin kuin eräs romanivanhus ilmaisi asian: ”eteenpäin on elävän mieli”.
Romanikulttuuri on ihmissuhdekulttuuria, ja siinä ollaan tiiviissä kanssakäymisessä koko suvun ja muunkin romaniväestön kanssa. Siksi voi ymmärtää sen suuren surun, jota kuolema saa aikaan romaniperheessä. Tästä johtuen tuttu asuinympäristö, joka on ollut rakas ja turvallinen, halutaan vaihtaa toiseen, koska ei jakseta elää jatkuvan surun ja muistutuksen keskellä.
Omasta kodista ei kuitenkaan ole helppoa lähteä pois. Koko asunto muuttuu erilaiseksi kuolemantapauksen johdosta. Kaikki kuolleen tavarat hävitetään; sänky, vaatteet ja muut henkilökohtaiset tavarat. Tästä johtuen yhteinen koti korostaa autiutta ja sitä mitä on joutunut menettämään. On jouduttu luopumaan rakkaasta, ollaan valmiita luopumaan myös yhteisestä kodista.

Esimerkki:
Rosa on 54 vuotta vanha romaninainen. Hän on asunut noin 4 vuotta miehensä kanssa samassa asunnossa. Asunto on hyvä, viihtyisä ja siinä on saunakin. Noin 2 kuukautta sitten Rosan mies kuoli.
Siitä lähtien Rosa on asunut tyttärensä asunnossa. Hän nukkuu vaatekomeron lattialla ja hänen vaatteensa ovat kassissa. Lähes päivittäin hän käy vaihtamassa uudet tavarat kassiinsa omassa asunnossaan.
Rosan kertoman mukaan hän ei voi jäädä kotiinsa. Hän ei voi nukkua siellä, eikä jäädä yhtään yksin.
Hän maksaa edelleen vuokransa 2.700 mk kuukaudessa, vaikka asunto ei olekaan enää hänen kotinsa.20 Ympäristöopas 77
Rosa on hakenut uutta asuntoa, mutta kunnan asuntosihteerin mukaan saattaa kestää viisikin vuotta, ennen kuin vaihto voisi tapahtua.
Hän on jättänyt asunnonvaihtoilmoituksia lehtiin (n. 190 mk /ilmoitus ), taloyhtiöiden ilmoitustauluille ja internettiin.
Rosan on vanhempana romaninaisena, äitinä ja isoäitinä, vaikea asua jatkuvasti tyttönsä luona. Tytöllä on kolmen huoneen asunto. Tytön luona asuu myös tytön poika vaimonsa kanssa. Tämä nuori parikaan ei ole saanut asuntoa jatkuvasta yrittämisestä huolimatta.
Rosan on lähes mahdotonta peseytyä tyttönsä asunnossa ja kaikki muukin henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvä on vaikea hoitaa.
Kuitenkin kaikesta tästä vaikeudesta huolimatta Rosa on mieluummin valmis asumaan vaikka loppuelämänsä tyttönsä vaatekomerossa, koska hän ei voi palata entiseen kotiinsa."

Ensimmäinen kysymyksenne liittyy historiaan. Historiaan liittyen mieleeni tuli dokumentti "Suomen romanien tuntematon sota", jonka voi katsoa Ylen Elävästä arkistosta netissä. Kun tuntee historiaa, ymmärtää paremmin nykypäivääkin.

SUOMEN ROMANIEN TUNTEMATON SOTA

Romanit jakoivat juutalaisten kohtalon toisen maailmansodan vainoissa. Myös Suomessa romanien sotien aikaisessa kohtelussa voi nähdä natsi-ideologian piirteitä.

Toisen maailmansodan aikana Hitlerin Saksassa oli meneillään joukkotuho, jossa juutalaisten lisäksi eliminoitiin mm. mielenterveyspotilaita, vammaisia sekä "epäpuhtaita" etnisiä ryhmiä, niiden joukossa romanit.

Romaneja pidettiin enimmäkseen "rodullisesti ala-arvoisina", mutta mustalaisia vainottiin myös heidän elämäntapansa vuoksi. Vuonna 1926 Baijerissa säädettiin laki, "mustalaisten, kiertolaisten ja työtä vieroksuvien torjunnasta".

Todennäköisesti jopa puolet Euroopan mustalaisista surmattiin vainoissa. Arviot murhattujen lukumäärästä vaihtelevat 600 000 ja kahden miljoonan romanin välillä.

Suomessa vastaavaa vainoa ei nykytiedon mukaan esiintynyt samassa mittakaavassa. Suomen asekuntoiset romanimiehet osallistuivat sotaan muiden suomalaisten rinnalla, ja ainakin monien sitkeästi kiertävien huhujen mukaan marsalkka Mannerheim olisi estänyt romanien luovutukset Saksaan.

Erilaisia suunnitelmia oli kuitenkin kehitteillä. Historiallisten lähteiden perusteella voidaan päätellä, että Suomessakin oli sympatioita Saksan vähemmistöpolitiikkaa kohtaan.

Vähintään romaniväestö oli erityistarkkailun ja kontrollin alla. Romanipakolaisille mm. suunniteltiin "erityisleirejä", ja yksi leiri ehti olla toiminnassa.

Romanien leiri toimi Suomen Siirtoväen Huollon alaisena. Moni määrättiin sinne vuoden 1936 irtolaislain perusteella. Laki oli kuin mittatilaustyönä romaneille tehty.

Ajankohtaisen kakkosen raportissa kokemuksiaan kertoo Väinö Lindberg, jonka isä ja sedät joutuivat Kihniön työleirille irtolaislain perusteella. Muu perhe näki nälkää ja pelkäsi miesten puolesta.

Tutkija Kari Virolaisen mukaan Suomessa suunniteltiin vielä 1950-luvullakin työsiirtolan tapaan toimivia romanikyliä. Mallia otettiin Norjasta, joka oli ollut natsi-Saksan miehittämä. Suomessa ei kuitenkaan vielä tiedetty, ettei "Norjan mallia" enää ollut: Norjan romaniväestö oli viety keskitysleireille ja tuhottu.

Teksti: Susanna Kokkola

13. Miten romanit suhtautuvat kehitysvammaisena syntyneeseen lapseen? Miten vammautumiseen yleensä? Onko kyseisellä henkilöllä suuri riski syrjäytä?

Romano-palstalla on käyty keskustelua kehitysvammaisista maaliskuussa 2012:

”Romanit ja kehitysvammaiset

Vammainenkin ihminen
7.3.2012 09:39
Miksi romanit hyljeksii esim.Down-syndroomaisia ihmisiä? Tiedän tapauksen,jossa vammainen lapsi annettiin lastenkotiin. Enkä ole missään nähnytkään romaneja,joilla olisi vammaisia mukanaan ja kuitenkin heitä on,romaneissakin. Onko se häpeä vai mikä? Kysyn nyt ihan ilman sarvia ja puukkoja. Ennenvanhaa valtaväestössäkin oli tapana piiloitella vammaisia,kun tuli vieraita,Kalle laitettiin lukkojen taakse. Kalle oli siis oikeasti olemassa,nyt jo kuollut. Ja toinen tietämäni tapaus Sylvi,jota perhe häpesi,samoin seurauksin. Siis valkolaisilla,joillakin ON OLLUT häpeilevä suhtautuminen vammaisiin ennen,mutta onko Romaneilla yhä?

chat_seuraja
7.3.2012 09:48
kyllä romaneilla on sairaita lapsia eikä kaikki ole sellaisia että laitavat lasten kotiin. tiedän paljon jotka hoitavat itse lapsensa .Eikä se ole häpee jos lapsi on sairas mut jos perheessä on paljon saman ikäisiä lapsia nii vanheman aika menee kylläkin sen sairaan hoitoo ja muut jää vähemälle.

apinnananana
7.3.2012 10:46
ei ole mitään häpeetä semosista,meillä oli lapsena aina mukana kehitysvammainen sukulais lapsi ja ihan samalla tavalla oli kaikessa leikissä mukana,puolustettiin häntä ihan samalla tavalla kuin toisiakin,vaikka ei hänen vammaisuuteen niin hyökätty kuin mustalaisuuteen mutta meillä oli hyvä porukka ja me laitettiin sukat suuhun huutelioille! nykyään on mies ja touhuaa kaikenlaista,onelävä ja liikkuva kaveri! vammaisten kanssa on myös paljon kinni miten heitä kohdellaan elämän aikana että miten he suhtautuu omaan vammaisuuteen.

()()()()()()()()(()(
8.3.2012 10:53
Meillä on suvussa vammainen poika. Ei piilotella poika on oikein rakas pieni enkeli! Hän on down. Oppii asiat hitaammin mutta oppii kumminkin. Tiedän minä että on romaneita ketä on laittanut vammaisen lapsen lastenkotiin mutta siitä on kauan aikaa.Ei varmaan nykyään edes onnistu tai mistä sen tietää. Lapsi on rakas vaikkase olisi mikä. Tässä asiassa ei voi olla mitään tietyn rodun käytös vaan se on henkilökohtaista se käytös miten toimii. Se ei ole häpiä että on vammainen.

Seinä naapuri
8.3.2012 13:53
Eikö se riipu vammaisuuden asteesta,että miten vammainen ihminen on? Monivammaista on hankala kulettaa mukanaan ja tosi vaikeat tapaukset on hoidettavina sairaalassa tai hoitokodeissa. Ei kaikki vanhat ihmiset varsinkaan jaksa yksin hoitaa kotonaan. Kyllä down oireyhtymä ihminen voi elää normi elämää. Ja he ovat oikeita ilon pillereitä ja aurinkoisia luonteeltaan.Tunnen muutamia. Tsemppiä vaa kaikille teille joilla on sellaisia suvussa tai ihan perheessä.Naapurissa on. ”

Erilaisena erilaisten joukossa

48-vuotias sähköpyörätuolia käyttävä Valde on monelle tuttu näky kotikaupungissaan. Hän kokee olevansa monellakin tapaa erilainen.
Vammainen romani, pyörätuolin vanki on monelle harvinainen näky. Valde ei ole antanut vammautumisensa haitata
sen enempää liikkuvaa luonnettaan kuin itse elämää. Hän kyllä tietää, mitä on olla vähemmistö vähemmistössä.

Pyörätuoli on tumma ja uljas ratsuni

Valden lapsuutta ja nuoruutta ovat värittäneet pitkälle aikuisikään valkeat sairaaloiden seinät. Aikaan sisältyy paljon ikäviä muistoja, mutta myös naurua ja pojille ominaisia kolttosiakin.
– Lapsuuttani on suuresti värittänyt sairaalaelämä, sillä olen joutunut viettämään suurimman osan elämääni erilaisissa sairaaloissa. Myös parhaimmat kaveri- ja ystävyyssuhteeni liittyvät sairaala-aikaan.
Valde toivoo, että voisi auttaa vähäosaisia romaneja ja perustaa heille hoitokodin. Hän näkee ympärillään kaltoin kohdeltuja romaneja, jotka elävät huonoissa oloissa.
– Aikoinaan pyörätuoliin jouduin lääkäreiden hoitovirheen takia. Hoitovirheen seurauksena tuli tetraplegia eli neliraajahalvaus. Vuosien saatossa virhe on kerryttänyt monia liitännäissairauksia ja ongelmia, joiden johdosta terveyden tilani on koko ajan huonontunut.
Valde kasvoi Keski-Suomessa vanhan karjalaismummon adoptiolapsena. Lapsuus oli rakkauden täyttämää aikaa. Keskisuomalaisessa kodissa oli
myös usein ohikulkevia romaniperheitä yövieraana.

Hyviä eväitä elämän tielle

– Pääväestöön kuuluvan karjalaismummo antoi minulle ja kaksosveljelleni peruskristillisen kasvatuksen, joka sisälsi monia hyviä eväitä elämän tielle. Vaikka suurimman osan opetuksesta olen vuosien kuluessa hukannut kurkusta alas, arvostan edelleen adoptioäitini lämmintä sydäntä. Vasta viime vuosina lapsuuden hyvät neuvot ja ohjeet ovat alkaneet palautua mieleeni.
– Luonamme kävi paljon myös ohikulkevia romaniperheitä, etenkin kesäisin. Näiden tutuksi tulleiden perheiden lasten kanssa joskus leikin, joskus en.
– Osa sekä romanivanhemmista että pääväestön äideistä ja isistä kielsi lapsiaan leikkimästä kanssani, koska olin erilainen. Nämä olivat niitä ensimmäisiä syrjimisen ja rasismin osoituksia minua kohtaan. Toisille syynä oli etninen taustani ja toisille vammaisuuteni.

Jatkuu seuraavassa viestissä!

3. Miten miesten ja naisten roolit perheessä ovat jakautuneet (tasa-arvo)?


Romano Mission -sivuilta:
"Vanhempien ihmisten ja erityisesti suvun päämiesten ja -naisten mielipiteitä arvostetaan. Perinteisesti romaniperheessä mies on perheen pää ja nainen sen sydän. Perhettä koskevat tärkeät ratkaisut tehdään kuitenkin useimmiten yhdessä. Nainen pitää perheen koossa, ja mies edustaa perhettä ulospäin."

Romanitietoisku-sivuilta:
"Mies on perheen pää, joka edustaa perhettä ulkoisesti. Mies sanoo viimeisen sanan ja on lapsille korkein auktoriteetti. Miehen tehtävä on pitää perheensä turvallisuudesta huolta. Hän hankkii myös elannon perheelle, mikäli suinkin mahdollista. Naisen sanotaan olevan perheen sydän, ja hän huoltaa perhettä muuten. Hän pitää kodin kunnossa ja hoitaa lapsia. Mies osallistuu lasten kasvattamiseen yhtälailla. Päätökset tehdään yhdessä ja kumpikin on tasavertainen sanomaan mielipiteensä."

Moty - Monikulttuurisuus työyhteisössä -projektin -sivuilla:
"Miesten ja naisten roolit
Miehillä ja naisilla on erilliset roolit: mies on pää, nainen sydän. Naiset ovat aina osallistuneet myös kodin ulkopuoliseen elämään, ja ovat nykyään usein perheen elättäjiä."

Vast vastensa -oppaassa:
"• Romanikulttuurissa on selkeä roolijako, joka
määrittää miesten ja naisten tehtävät.
• Perinteisesti perheen miehen tehtävänä on
hankkia perheelle elanto ja edustaa perhettä
ulospäin, ja naisen tulee huolehtia kodista ja
lapsista.
• Romanimies ja -nainen tukevat kuitenkin
toisiaan ja mies voi osallistua myös esimerkiksi
kotitöiden tekemiseen.
• Isommat ratkaisut, esimerkiksi asunnon ostopäätökset,
tehdään yhdessä.
• Lapset omaksuvat roolimallit kasvatuksen
kautta sekä asumalla ja elämällä yhteisössä."

Ettekö itse viitsineet tehdä mitään hakuja?

1. Onko historiassanne, jokin erityisen tärkeä tapahtuma?
Raikun kanssa ko viime juhannuksena juhlittiin

2. Miten näette romanien tilanteen nyky-suomessa?
Työttömiähän meit on liikaa

3. Miten miesten ja naisten roolit perheessä ovat jakautuneet (tasa-arvo)?
Rosita teköö ja mä toimitan

4. Mitä kuolema merkitsee romaneille? Miten kuolemaan suhtaudutaan?
Ei tänne kukaan jääny ole

5. Kuinka vainajaa muistetaan? Kuinka hautajaiset järjestetään ja minkälaiset ne ovat?
Pannaan ukko kuoppaan, ko ei se enää siitä virkoa

6. Millainen hetki syntymä/synnytys on? Keitä on paikalla ja miten järjestetty?
Rosita sen pyöräytti. Mitä sitä siellä töllistelemään, ketä se hyövää?

7. Mitä esim. kätilön tulisi huomioida synnytyksessä?
Rositalle lääkettä ja mulle viskiä.

8. Miten romanit suhtautuvat ehkäisyyn ja aborttiin?
Mikä se on?

9. Onko jotain erityistä, mitä terveydenhuollonammattilaisen tulisi ottaa huomioon, kun romani tulee terveydenhuollon piiriin? Esimerkiksi vastaanotolle tai osastolle tullessa.
Viskipullo olis kiva.

10. Miten pukeutuminen tulisi ottaa huomioon sairaalassa?
Ei sitä alasti parane olla. Vaatteet on hyväksi.

11. Mikä on tärkein asia puhtauden noudattamisessa? Onko jotain erityistä, joka tulisi ottaa huomioon sairaalassa?
Ei.

12. Kuinka terveydenhuollonammattilainen voi helpottaa kynnystä tulla terveydenhuoltoon?
Viskipullolla vois hyvitellä.

13. Miten romanit suhtautuvat kehitysvammaisena syntyneeseen lapseen? Miten vammautumiseen yleensä? Onko kyseisellä henkilöllä suuri riski syrjäytä?
Eikö se oo romanilla aina riski syrjäytyä?

14. Miten romanit suhtautuvat mielenterveyden ongelmiin?
Ku ahistaa ni viski auttaa.

15. Onko romaneilla sairauksia, joita suomalainen lääketiede ei tunnista?
Viskinhimo, se on se joka vaivaa liiaksikin.

16. Kuinka moni romanivanhus puhuu (vain) romanikieltä?
Viskipäissään monikin sitä puhuu. Selvinpäiste ei ikinä.

17. Miten romanivanhus näkee paikkansa nyky-yhteiskunnassa?
Kotona on hyvä paikka olla.

18. Vanhusta kunnioitetaan ja hänen sanaa noudatetaan romanien kesken. Miten dementoituneen romanivanhuksen kanssa tulisi toimia? Myös läheisten osalta?
Ukkopapalle voi viskipuollon joskus viiännä.

19. Miten potilaskohtaamisessa tulisi ottaa ikäero vanhuksen ja nuoren hoitajan välillä?
Nuori hoitaja ei kuitenkaan ymmärrä viskinhimosta mitään.

10. Miten pukeutuminen tulisi ottaa huomioon sairaalassa?

Romanipotilas vuodeosastolla -oppaan mukaan:

"Vuode- sekä potilasvaatteet
Romanit saattavat kokea erittäin epämiellyttävänä pukeutumista sairaalan vaatteisiin – etenkin naiset – kahdestakin syystä:
1) asuste on sopimaton romanikulttuuriin; potilas kokee olevansa alasti
2) konkreettisesta puhtaudesta huolimatta sairaalavaatteet koetaan likaisiksi jopa saastaisiksi.
Romanipotilaalle on hyvä suoda mahdollisuus omaan tyynyyn tai edes niin sanottuun suualuslakanaan, joka voidaan laittaa sairaalan tyynyn päälle. Potilaan omista vaatteista huolehtii useimmiten lähiomaiset, joten asiasta ei koidu hoitohenkilökunnalle ylimääräistä työtä. Asiasta on kuitenkin hyvä sopia omaisten kanssa. Potilaan terveydentilasta riippuen hän saattaa myös haluta jotain omia vaatteita ylleen kuten mies puseron tai sisätakin ja nainen niin kutsutun röijyn tai sisävillatakin – näin etenkin hyväkuntoisena vuodepotilaana ollessaan. Tällöin potilaan ei tarvitse olla kaulaan asti peitettynä vierailuaikana (kts. kohta vierailut).
Hoitotoimenpiteet ja intimiteettisuoja
Niin hoitajille kuin lääkäreillekin intimiteetin suojeleminen on itsestään selvää. Käytännössä kuitenkin paljon alastomuuden ja siihen liittyvien asioiden kanssa oleminen arkipäiväistää ja väljentää tätä suojaa. Romanikulttuurissa kuitenkin tämä intimiteetin suojaaminen on lähes ehdotonta. Vuodeosastolla se tarkoittaa mm. sitä, että potilasvuoteen ulkopuolella olevat dreenit, virtsankerääjäpussit ym. tulee peittää potilaspeitolla luonnollisesti ennen omaisten saapumista huoneeseen. Myös potilas itse tulee peittää kaulaan asti vuodepeitolla. Jos hoitajat eivät tätä tee ja potilas ei itse sitä vointinsa vuoksi pysty tekemään, yleensä joku omaisista menee ensin huoneeseen ja suorittaa tämän suojaamisen ja vasta sitten muut omaiset saapuvat paikalle."

8. Miten romanit suhtautuvat ehkäisyyn ja aborttiin?

Monikulttuuristen nuorten edistäminen seksuaaliterveydessä -opinnäytetyön mukaan :
"5.1.2 Seksuaalisuus romanikulttuurissa
Murrosikää ei juuri noteerata romanikulttuurissa, vaan ajatellaan, että kaikki
vaiheet kuuluvat ihmiselämään. Lapsuutta halutaan varjella mahdollisimman
pitkään. Aikuisuuteen romaninuoret siirtyvät noin 16-20-vuotiaana.
Romaninuoret eivät puhu seurustelusuhteista vanhemmille, vaan ne salataan
häveliäisyyssyistä. Monet romaninuoret perustavat perheen ja aloittavat
itsenäisen elämän usein hyvin nuorina. Ehkäisyä pidetään hyväksyttynä, mutta
kotoa ei ehkäisyyn liittyvää tietoa opita. (Laiti 2008: 158-159.) Nuoret romanit
saavat tietonsa seksuaalisuuteen liittyen toisilta nuorilta tai lukemalla ja tiedon
taso vaihtelee. Romanien seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja tavoista on
vaikea saada tietoa, sillä seksuaalisuus on tabu ja häpeä, ja siitä vaietaan.
(Tuppurainen 2001: 4309-4310.) Abortteja tehdään kuten valtaväestönkin
keskuudessa, mutta niistä ei koskaan puhuta. Raskaudenkeskeytykset kuitenkin
periaatteessa tuomitaan, sillä elämää kuuluu kunnioittaa. Romaninuoret eivät
puhu ruumiista, seksuaalisuuteen ja naiseuteen liittyvistä asioista itseään
huomattavasti vanhempien läsnä ollessa. Lapsen odotukseen liittyy
häveliäisyyttä, ja odottava äiti pyrkii salaamaan raskautensa mahdollisimman
pitkään. (Laiti 2008: 158-159.)"
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/4635/ont pdf.pdf?sequence=1

Romaniäiti synnyttäjänä -opinnäytetyön mukaan:
"Raskaudenehkäisynä on tavallisimmin kierukka tai kondomi. Ehkäisypillereiden käyttö ei ole yleistä, sillä kulttuuriin kuuluu tietynlainen epäsäännöllisyys ja kellonajoista piittaamattomuus ja näin ollen pillerit voivat unohtua. Romanien parisuhteet ovat usein pysyviä ja nuoren tytön koskemattomuus on tärkeä asia. (Tuppurainen 2001, 4309.)"

Tuohon kellonajoista piittamattomuuteen kommentoin nyt itse sen verran, ettei se päde ainakaan tuntemiini romaneihin. Heistä suurin osa käy töissä, opiskelee tai on työharjoittelussa - ja he elävät romanikulttuurin tapojen mukaan.

16. Kuinka moni romanivanhus puhuu (vain) romanikieltä?

"Kielitaidon vertailua
Vahvin kielitaito on yli 65-vuotiailla, joista kolme neljästä pitää kielitaitoaan hyvänä
Vielä 50-65 vuotiaista lähes puolet ilmoitti osaavansa hyvin romania
Sotien jälkeen kasvaneiden 30-49-vuotiaiden romanin taito on heikompi, heistä vain joka kuudes arvioi kielitaitonsa hyväksi ja nuoremmista vielä harvempi
Lasten kielitaito vaikuttaa hiukan paremmalta kuin nuorten ja nuorten aikuisten,,,
romanikieli on yleensä aikuisena opittu kieli."

"Suomen romanit puhuvat nykyään suomea äidinkielenään, vain 14 % ilmoitti äidinkielekseen suomen lisäksi romanin"

"87,2 % näkee tarpeellisena romanikielen käytön myös tulevaisuudessa"

"yli 70 % romaneista rakastaa kieltään ja haluaa sen säilyvän"

Suorat lainaukset Henry Hedmanin (itsekin romani, tutkija Kotimaisten kielten keskuksessa) diaesityksestä "Romanikieli ja sen käyttö Suomessa" 28.9.2010

9. Onko jotain erityistä, mitä terveydenhuollonammattilaisen tulisi ottaa huomioon, kun romani tulee terveydenhuollon piiriin? Esimerkiksi vastaanotolle tai osastolle tullessa.

"Osastolle tuleminen
Useat romanit kokevat sairaalaympäristön epämiellyttävänä ja jopa pelottavana. Epämieluisuutta tuo yksistään jo se, että sairaala erottaa hänet lähimmäisistään sekä yhteisöstään ja hän jää yksin keskelle `vierasta` kulttuuria. Siksi yleensä sairaalaan tullaan jonkun tai jopa joidenkin saattamana, etenkin vakavasti sairaan potilaan kohdalla. Näissä tilanteissa on hoitajan hyvä muistaa, että potilaalla on oikeus omaisiin ja läheisiin eikä heidän läsnäoloaan tule riistää.
Tulohaastattelun yhteydessä on hyvä kysyä potilaalta, että tahtooko hän omaisten tai saattajien olevan läsnä, kun henkilökohtaista haastattelua tehdään. Näin vältetään tilanteet, joissa potilas ei voi kulttuurista johtuvien normien vuoksi vastata intiimeihin kysymyksiin, vaikka hoitaja toistamiseen tiedustelee asiaa."

Suora lainaus Romanipotilas vuodeosastolla -oppaasta

12. Kuinka terveydenhuollonammattilainen voi helpottaa kynnystä tulla terveydenhuoltoon?

Suoria lainauksia artikkelista "Romanit suomalaisessa terveydenhuollossa: tasa-arvon ansat":

"Sairaaloiden ja terveyskeskusten toiminnassa ja arkirutiineissa syntyy ristiriitoja romanien tapojen ja normien kanssa. Tällöin on tärkeää, että mukana on eri alojen ammattilaisten kanssa asioimaan tottunut romani, joka voi neuvotella siitä, miten romanien oikeus toimia oman kulttuurinsa mukaisesti saadaan sovelletuksi näiden instituutioiden käytäntöihin."

"Ammattilaisetkin voivat pienin keinoin helpottaa romaneille hankalia tilanteita muistamalla eri-ikäisten ja eri sukupuolta olevien potilaiden ja heidän omaistensa suhteita säätelevät välttämissäännöt."

"Romanikulttuurin yhteisöllisyyttä pitäisi mielestämme tukea myös terveydenhuollossa. Käytännön tasolla se merkitsisi vaikkapa jonkin tilan, kahvinkeittomahdollisuuksineen, osoittamista sairaalassa vieraileville ja yöpyville omaisille."

19. Miten potilaskohtaamisessa tulisi ottaa ikäero vanhuksen ja nuoren hoitajan välillä?

Tällainen kysymys ja vastaus aiheeseen liittyen löytyi Kaksplus.fi -keskustelupalstalta, vastaajana nimimerkki Romanitar, joka on romaninainen ja ammatiltaan sosionomi:

"13.08.10, 03:47#308

Alkuperäinen kirjoittaja popsu

hei,
kun tuo raskaus on niin häveliäs asia niin mites kun nuori kotihoitaja on raskaana ja käy vanhaa romaninaista hoitamassa. onko tällä mitään merkitystä kun hoitaja ei ole romani?

Romanitar...
Vierailija

Nimenomaan tuolla on merkitystä. Kun romani ja valtaväestön edustaja on kosketuksessa tai kontaktissa toisiinsa, niin häpeillä ei tarvi, vaikka ikäero olisi suurikin."

14. Miten romanit suhtautuvat mielenterveyden ongelmiin?

Romanit ja terveyspalvelut -artikkelin mukaan:

"Romanit rinnastavat psyykkiset sairaudet yleensä muihin sairauksiin, eikä niitä pidetä leimaavina. Sairaalle itselleen ne tosin saattavat tulla kipeiksi ongelmiksi. Psykiatrisessa hoidossa eri kulttuurien kohtaaminen voi aiheuttaa ongelmia. Psyykkisen häiriön taustalla on usein henkilön vieraantuminen sosiaalisesta ja kulttuurisesta yhteisöstään. Psyykkisistä häiriöistä kärsivät monet nuoret, jotka ovat pudonneet kahden kulttuurin väliin, eivätkä ole pystyneet turvallisesti identifioitumaan kumpaankaan."

Vast vastensa -oppaasta:

"MIELENTERVEYSONGELMAT

• Työttömyys ja syrjäytyminen yhteiskunnasta
ja omasta kulttuurista kuormittavat romanien
mielenterveyttä. Mielenterveysongelmat
ovatkin lisääntyneet romanien parissa.

• Romanien keskuudessa saattaa ilmetä myös
sellaisia kulttuurispesifisiä mielenterveyskysymyksiä,
jotka liittyvät perheen korostuneeseen
merkitykseen kulttuurissa. Esimerkiksi
naimaton nuori nainen voi kokea masennusta
siitä, että hän asuu vielä kotona eikä ole voinut
perustaa omaa perhettä. Romanikulttuurissa
nuoret itsenäistyvät perinteisesti oman
perheen perustamisen kautta, ja heidän voi
olla vaikea löytää muita itsenäistymiskeinoja.
Prosessia voi tukea kannustamalla nuoria hakemaan
muuta sisältöä elämäänsä esimerkiksi
opiskelusta ja harrastuksista.

• Apua on mahdollisuus saada, mikäli sitä
osataan hakea tai ohjata hakemaan ajoissa.
• Asioiden hoitoa ja hoitoon hakeutumista
hankaloittaa osaltaan myös se, että psykiatriset
käsitteet ovat romanien mielestä usein
vieraita ja vaikeita ymmärtää.

• Terveydenhoito lähtee ensisijaisesti potilasnäkökulmasta.
Romanihenkilön voi olla vaikea
lähestyä sairautta ja terveydenhoitoa yksinomaan
siten, koska läheisten ja yhteisön
osallisuus on läsnä ja tiivis osa elämää.

• Läheiset huolehtivat psyykkisesti sairastuneesta
omaisestaan. Vaitiolovelvollisuus saattaa
kuitenkin vaikeuttaa omaisten asemaa tukijana,
koska he eivät saa riittävästi tietoa.

• Kun romani joutuu laitoshoitoon, myös laitoksen
henkilökunnan olisi hyvä perehtyä romanien
puhtaus- ja häveliäisyystapoihin.
Tämä voi vaikuttaa merkittävästi myös hoitotuloksiin.
Kuten muissakin elämän solmukohdissa,
myös mielenterveyteen liittyvissä ongelmatilanteissa
perhe ja suku muodostavat romanin
tärkeimmän turvaverkon. Tätä voimavaraa
kannattaa hyödyntää myös viranomaisyhteistyössä.

Romanit pukeutuvat yleensä hyvin huolitellusti,
laittavat hiuksensa kauniisti ja huolehtivat
puhtaudestaan. Eräs romaninainen kertoo
huomanneensa nuoren romaninaisen masennuksen
siitä, ettei hän enää jaksanut kiinnittää
huomiota ulkonäköönsä."

11. Mikä on tärkein asia puhtauden noudattamisessa? Onko jotain erityistä, joka tulisi ottaa huomioon sairaalassa?

Suoria lainauksia Romanittaren blogista:

"Kun puhtaustavoista puhutaan, on äärimmäisen tärkeää muistaa ja ymmärtää, että meidän kulttuurissamme on olemassa kahdenlaista puhtautta; sekä symbolista, että konkreettista. Osittain niiden voi selkeästi huomata olevan sidoksissa toisiinsa, vaikka ne sinänsä kaksi erillistä asiaa ovatkin."

"Symbolisella puhtaudella on osansa konkreettisessa puhtaudessa. Esimerkiksi siivoamisessa noudatetaan symbolisia puhtaustapoja nimenomaan symbolisen puhtauden säilyttämiseksi.
Symboliset puhtaustavat juontuvat pitkälti ajalta, jolloin romaneilla ei vielä ollut omia koteja. Tällöin puhtaudesta piti pitää tarkoin huoli, jotta kulkutaudeilta oltaisiin vältytty. Tavat on siirretty sukupolvesta toiseen, ihan näihin päiviin saakka, vaikka nykyään ei samanlaista pelkoa kulkutaudeista tai niiden leviämisestä olekaan. Ei siis ole väärin sanoa, että kiertolaisaikana tietyt asiat symbolisista puhtaustavoista olivat selkeästi osana konkreettisia puhtaustapoja.

Symbolisen puhtauden voi määritellä nopeasti sanomalla, että ylhäällä tai yläpuolella olevat asiat ovat puhtaita, ja alhaalla tai alapuolella olevat asiat (yläpuolisiin nähden) ovat likaisia. Nämä kaksi asiaa; puhdas ja likainen eivät saa sekoittua toisiinsa. Jos näin kuitenkin käy, ovat puhtaat asiat muuttuneet likaisiksi, eikä niistä enää voi puhtaita tulla. Symbolinen epäpuhtaus ei ole puhdistettavissa vedellä."

"Ensinnäkin tässä joitakin symbolisesti puhtaita asioita ja esineitä:
- * Pään ja kasvojen alue, erityisesti suu
- * Hiukset
- * Kasvopyyhkeet
- * Tyynyliinat
- * Petivaatteiden pääpuolet
- * Pöydät ja tasot
- * Pöydillä ja tasoilla olevat esineet ja asiat
- * Astiat
- * Keittiöt
- * Muut sellaiset tilat kodissa, joissa ei olla alastomana tai vähäpukeisena
- * Alle murrosikäiset lapset, ei kuitenkaan vastasyntyneet vauvat
- * Vanhukset
- * Erityisesti vanhuksille varatut omat esineensä ja asiansa. Näitä voivat olla esimerkiksi nimenomaan vanhusten omat astiat, tai vaikkapa tuolit tai sohvat. Näitä ovat myös vanhusten omat petivaatteet.
- * Edellinen pätee myös murrosikäisiin lapsiin.
- * Valokuvat
- * Päällimmäiset vaatteet
- * Päähineet
- * Keittiön irtaimisto, joka ei ole kosketuksissa likaisten asioiden kanssa
- * Miehet suhteessa naisiin
- * Vanhat suhteessa nuoriin

Tässä puolestaan joitakin symbolisesti epäpuhtaita asioita ja esineitä:
- * Naiset suhteessa miehiin
- * Nuoret suhteessa vanhoihin
- * Sukupuolielimet ja paljas iho
- * Jalat, erityisesti naisten jalat
- * Sukat ja kengät, erityisesti naisten
- * Naisten hameet
- * Lattiat
- * Matot
- * Seksi
- * Seksiä harrastanut naispuolinen (etenkin sellainen, jolla ei varsinaista perinteistä pukua ole)
- * Raskaus
- * Vastasynnyttänyt nainen
- * Vastasyntynyt vauva
- * Synnytyksen jälkeinen kuukausi
- * Wc-tilat, kylpyhuonetilat, saunat
- * Irtaimisto, joita em. tiloissa on
- * Makuuhuoneet
- * Petivaatteiden se puoli, johon jalkojen on tarkoitus tulla
- * Nuorison petivaatteet
- * Istuimet ja penkit
- * Sängyt, ei vanhusten eikä alle murrosikäisten lasten
- * Kaikki, minkä päällä istutaan, seistään tai kävellään tms.
- * Kaikki, minkä päältä perinteistä pukua kantava nainen kävelee
- * Kaikki, minkä päällä harrastetaan seksiä
- * Alusvaatteet
- * Asiat tai esineet, jotka ovat lattialla tai jotka sinne tippuvat tai sinne laitetaan"

"Kädet ovat se poikkeus, joiden kohdalla symbolista puhtautta ei oikeastaan lasketa. Ajatelkaapa, missä kaikkialla kädet voivat olla tai mitä kaikkea niillä voidaan tehdä. Kädet eivät kuitenkaan ole epäpuhtaat, vaan niiden epäpuhtaus korjaantuu vedellä."

"Suu: Suu on kaikista puhtain ruumiinosa ja kohta ihmisessä. Suun puhtaus on säilytettävä, sillä sen epäpuhtaus koetaan valtavana häpeänä ja todella huonona asiana."
"Pään ja kasvojen alue: Kasvot ovat suun ohella puhtain kohta ihmisruumiissa. Tämän vuoksi kasvoja varten on omat pyyhkeensä, ja ne on jokaisella henkilökohtaiset. Tämän vuoksi myöskin petivaatteiden asettelusta pidetään tarkka huoli; pään ei pitäisi olla sillä puolella, mihin jalkojen pitäisi tulla. Jos samassa huoneessa nukkuu useampia ihmisiä, he eivät nuku jalat osoittaen toistensa päitä kohti."

2. Miten näette romanien tilanteen nyky-suomessa?

Palkkaisinko romanin? -oppaan esipuhe, jonka on kirjoittanut romani Kyösti Florin:

"Romanit osana suomalaista
yhteiskuntaa

Romanin palkkaaminen ei ole työnantajalle riski.
Meitä romaneja on nykyään työelämässä enemmän
kuin koskaan aikaisemmin, ja me olemme
motivoituneita oppimaan työelämän sääntöjä. Palautteet
kertovat, että romaneja pidetään työyhteisöissään
tunnollisina, sosiaalisina ja kehityskelpoisina
työntekijöinä, jotka ovat valmiita joustamaan
työelämän vuoksi myös monissa romanikulttuuria
koskevissa asioissa.
Koulutuksen puute on suurin yksittäinen este romanien
työllistymiselle. Ennen 1960-luvun loppua
lapset joutuivat usein vaihtamaan koulua, koska
suurella osalla romaniperheistä ei ollut pysyviä
asuntoja. Nykyään romanit haluavat kouluttautua
ja toivovat myös lastensa suorittavan perus- ja ammattiopintoja.
Monet romanilapset ovat joutuneet
koulussa koulukiusaamisen ja syrjinnän kohteeksi.
Työelämään tai koulutukseen hakeutuminen ja sinne
pääseminen romanina on haaste, mutta se luo
mahdollisuuksia päästä mukaan suomalaisen yhteiskunnan
rakentamiseen ja samalla päästä yhteyteen
pääväestön kanssa. Yhteiskuntaa rakennetaan
parhaiten ihmisten välisen kanssakäymisen
avulla. Monikulttuurisessa Suomessa eri kulttuuritaustoista
tulevien ihmisten vuorovaikutus on asia,
jota kannattaa kehittää. Jotta sen myötä ihmisten
välinen yhteys ja yhteistyö voivat syntyä, tarvitaan
joustavuutta ja lähentymistä niin pääväestöltä kuin
romaneilta. Sekä romanit että pääväestö tarvitsevat
tätä lähestymistä ja tutustumista ihmisinä. Toisen
huomioiva ja yksilöä kunnioittava vuorovaikutuksellinen
asenne on vahvin vaikuttaja ihmisten
välisissä suhteissa, koska se mahdollistaa keskustelun
arvoista ja asenteista ja sen myötä voidaan
omaksua hyviä arvoja ja asenteita yli kulttuurirajojen.
Romanit ovat asuneet Suomessa noin viisisataa
vuotta ja tuntevat olevansa juuriltaan suomalaisia.
Koulutukseen, työelämään tai yhteiskuntaan osallistumalla
romanit eivät menetä omaa kulttuuriaan
eivätkä identiteettiään, vaan päinvastoin kasvavat
ihmisinä ja samalla hyödyntävät yhteiskunnan
elämää ja löytävät paikkansa siinä. Koulutuksen ja
työelämän avautuminen romaneille antaa lisäarvoa
ja tunteen siitä, että on konkreettisesti osa suomalaista
yhteiskuntaa.

Kyösti Florin
projektikoordinaattori
Romanit työelämään -projekti"

sulla on pää sairas

Tässä mitään ymmärtämistä tarvita vaan lava-auto ja raja auki toiseen suuntaan...

No ette kai voi valkolaiselta muuta käytöstä olettaakaan,kuin juuri tuota joka alittaa jopa pienen lapsen käytöksen mennen tullen,sairaita koko sakki.

Pitäs nyt vaan valkoisen väen keskittyä hoitamaan ja terapiasoimaan niitä lapsia traumojen jäljiltä,kun valkolais isi ja äiti on pahoinpidellyt(jos siis ovat hengissä säilyneet) Tai antaa terapia hoitoa koulusurman nähneille,kun joku valkolainen taas innostunut ja ruvennut paukuttelemaan koulussa oikeen villin lännen malliin.Nämä lehti artikkelit on surullista luettava missä kerrotaan juuri tämän kaltaisista tapahtumista,yhtenään media syytää tälläistä informaatiota suomen kansasta.

Tai sitten ihan vaan antaa hoitoa ja opetusta sellaisille valkolaisille jotka tekee pimeenä töitä ja pyörittävät jos minkäkinlaista firma toimintaa esim.autokorjaamoja on valkolaisten pitämiä missä tehdään pimeänä tätä ja näin kierretään siis verot.No mutta mitäs mitäs eikös valkolaisten pitänyt olla ahkeria ja hyviä veron maksajia?! Eiks tälläiset"pimeät firmat työvoima" ole jo kaidalta polulta pois poikennutta melko reippaasti? vai mitäkä se sannoo Teemu tai Jenni tähän asiaan? Mitä hoitoa heille pitäisi antaa kaikille tässä mainituille eri sorttisille ihmisille,mikä olisi suora ja tehokas tapa lähestyä valkolaista hoitoa antaessa?

VASTAUKSIA VIIDELLE SAIRAANHOITAJAOPISKELIJALLE


1. Onko historiassanne, jokin erityisen tärkeä tapahtuma?

1. En osaa valita yhtä ainoaa, erityisen tärkeää tapahtumaa. Kannattaa tutustua romanien historiaan, niin on helpompi ymmärtää romanien nykytilannetta. Meidän historiaamme mahtuu paljon vainoa ja syrjintää, jotka vaikuttavat valitettavasti vielä tämän päivän asenteisiin, puolin ja toisin.


2. Miten näette romanien tilanteen nyky-suomessa?

2. Romanit käyvät yhä enemmän kouluja ja ovat yhä enemmän työelämässä, mutta pääseminen samalle tasolle valtaväestön kanssa koulutus- ja työelämäasioissa on edelleenkin haasteenamme. Syrjintä eri muodoissaan on valitettavasti vielä vuonna 2012 arkipäiväämme. Romaneiden keskuudessa yleistyneet päihdeongelmat ja monesti niihin kytkeytyvä rikollisuus on saatava kitkettyä pois. Mielestäni on tärkeää säilyttää ja kehittää romanikulttuuria, vaikka suomalaisen yhteiskunnan jäseniä haluammekin olla. Omaa kulttuuriaan ei saa unohtaa.


3. Miten miesten ja naisten roolit perheessä ovat jakautuneet (tasa-arvo)?

3. Perinteisessä romaniperheessä mies on perheen pää, mutta nainen on perheen sydän. Suuret päätökset tehdään yhdessä. Aiemmin mies oli ensisijainen perheen elättäjä. Nykyään sekä miehet että naiset käyvät töissä. Nainen tekee yleensä kotityöt (ruuanlaitto, siivous, pyykinpesu yms.) ja hoitaa pienet lapset. Kodin puhtaana pitäminen on naiselle kunnia-asia. Meillä myös mies osallistuu lastenhoitoon ja kasvatukseen ja auttaa jonkin verran kotitöissäkin.


4. Mitä kuolema merkitsee romaneille? Miten kuolemaan suhtaudutaan?

4. Suurimmalle osalle romaneista uskonasiat ovat tärkeitä. Kuolemaan suhtaudutaan kristinuskon opettamalla tavalla. Surusta huolimatta eteenpäin on mentävä, joten romanitapojen mukaan vainajan henkilökohtaiset tavarat hävitetään ja asunnosta muutetaan pois.


5. Kuinka vainajaa muistetaan? Kuinka hautajaiset järjestetään ja minkälaiset ne ovat?

5. Hänen hautaansa hoidetaan hyvin ja esimerkiksi vainajan valokuvia ja koruja käsitellään kunnioittavasti. Hautajaisissa on paljon samaakin kuin valtaväestön hautajaisissa, mutta hautajaisia edeltävänä päivänä pidetään erityiset valvojaiset, joissa vainajaa muistellaan kunnioituksella ja ruokaa tarjotaan hautajaisväelle. Siunaus toimitetaan haudalla. Hautajaisvieraita on todella paljon ja osa jää omaisten tueksi hautajaisten jälkeen.


6. Millainen hetki syntymä/synnytys on? Keitä on paikalla ja miten järjestetty?

6. Lapsen syntymä on hieno hetki, mutta synnytys on häpeällinen asia, koska se liittyy seksuaalisuuteen. Synnytyksessä on yleensä paikalla joku suunnilleen synnyttäjän ikäinen nainen. Oma mieskin voi olla läsnä.


7. Mitä esim. kätilön tulisi huomioida synnytyksessä?

7. Ei tule nyt mitään erityistä mieleen. Synnytyslääkärin ja muun synnytykseen osallistuvan henkilökunnan olisi oltava naisia.


8. Miten romanit suhtautuvat ehkäisyyn ja aborttiin?

8. Ehkäisy on sallittua ja monet sitä käyttävät, mutta siitä eikä mistään seksuaalisuuteen liittyvästä puhuta koskaan itseä vanhempien ihmisten aikana. Romanien mielestä lapset ovat Jumalan lahjoja, joten aborttiin suhtaudutaan kielteisesti. Silti jotkut syystä tai toisesta epätoivoisessa tilanteessa olleet naiset ovat tehneet abortin. Aborteistakaan ei juuri puhuta, eikä koskaan vanhojen aikana.


9. Onko jotain erityistä, mitä terveydenhuollonammattilaisen tulisi ottaa huomioon, kun romani tulee terveydenhuollon piiriin? Esimerkiksi vastaanotolle tai osastolle tullessa.

9. Jos mukana on eri-ikäisiä romaneita, olisi hyvä pyytää muita odottamaan käytävällä ja keskustella kahden kesken asiakkaan kanssa. Vanhojen aikana ei voi nuorelta asiakkaalta kysyä mistään seksuaalisuuteen tai ruumiin toimintoihin, esimerkiksi erittämiseen, liittyvistä asioista. Lapsen ikää ei ole sopivaa kysyä, jos paikalla on vanhempia ihmisiä, esimerkiksi lapsen isovanhemmat.


10. Miten pukeutuminen tulisi ottaa huomioon sairaalassa?

10. Romanin olisi hyvä saada olla omissa vaatteissaan sairaalassa, mikäli se vain suinkin on mahdollista. Omaisten tullessa vierailulle potilaan pitäisi saada olla omissa vaatteissaan tai ainakin peitellä hänet kasvoja lukuun ottamatta peiton alle.

Ei kukaan jaksa viitsi lukea edes noita teidän laittamia linkkejä ja kirjoituksia
liian pitkiä ja näin ollen mielenkiinnon puute hukassa mut hauskaa keskustelua teille valku keskenänne ja sitäkin parempaa kesää

Tarvitseeko niitä loisia ja varkaita ymmärtää ja kohdella muka eri tavalla. Maksaisivat ensin veroja niin voisivat sitten ehkä jotain vaatiakin.

Kuinkahan luotettavia vastuaksia (vaikka olisivat todellisiakin) ovat sosiaalisessa mediassa saadut vastaukset tutkimuskysymyksiin. Mielestäni ohjaavien opettajien pitäisi ottaa kantaa sh-opiskelijoiden tutkimusmetodeihin.

En yksinkertaisesti näe tutkimuksellisesti luotettavana tällaista tapaa kerätä tietoa.

tv: Ensihoitaja/Sairaanhoitaja/diakonissa AMK

Kertokaapa sairaanhoitajaopiskelijat, saitteko esseenne valmiiksi? Minkälaista palautetta saitte koulussa työstänne? Löytyykö esseenne internetistä?

Mie arvostan Voguen löylyjä. Mie oon romani mies.

Kuka maksaa romanien hautajaismenot? Miten laskut jaetaan?

Mie haluisin peelonpoistoleikkauksee. Sattuuko kovin ja maksaako kela?asialisia vastauksia kiitos!