Marskin "rintamalla olemisesta" Ilmari Turja tiesi kertoa, että ne oli tarkoin ennalta suunniteltuja pikakäyntejä, jossa ei rohkeutta tarvittu enempää kuin Esa Pakarisen ja Siiri Angerkosken viihdytyskiertueen hommissa. Marski kävi samoilla paikoilla. Käynnit kuvattiin liikkuvalle kuvalle ja still kuville monen kuvaajan toimesta. Felixs Forsrstöm nauroin vuonna 1988 tehdyssä haastattelussa erästäkin kuvausreissua. Piti ennakkoon kertoa kamerojen paikat, otettiinko ääni talteen ja kuinka mahdollinen pilvisyys vaikuttaa. Oli varalla monta sotamiestä heijastamassa valoa "ilmetyn pyhimyksen päälle" kiillotetuilla fläkkipelleillä.
Talvisodassa ei tainnu pakkaseen tulla?
Valehtelet olen klen
2478
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Marski ei uskaltanut mennä eturintamaan, koska pelkäsi, että omat miehet ampuu kuulan niskaan.
Ei se ihan siitä johtunut. Mutta mites Stalin? montako kertaa sataa kilometriä lähempänä rintamasta? Kerran, moskovassa 1941
Esitäpä pikkuporvari joitain linkkejä, ettei sinun tarvi valehdella jatkuvasti.
Mihin perustat epäilysi? Onko sinulla mitään konkretiaa, jolla vaadit toisilta oikeaksi todistettuja todistuksia?
Esitä todisteesi etä M pelkäsi omien tulitusta
Mihin perustat epäilysi? Onko sinulla mitään konkretiaa, jolla vaadit toisilta oikeaksi todistettuja todistuksia?
ei tehnyt varsinaisia rintamakäyntejä. Hän kävi pari kertaa neuvottelemassa joko Kannaksen Armeijan esikunnassa Imatralla tai II AKE:ssa Viipurin lähellä.
Rohkeutensa Marski oli osoittanut parissa sodassa jo vuosisadan alkupuolella.
ei ollut kuvauksessa, vaan esikunnissa ja komentajien kanssa keskusteluissa saatu tilannekuva. Marski keskusteli myös tavallisten sotilaiden ja lottien kanssa.
Rintamavierailuilla selviteltiin myös koulutusta, mielialaa, materiaaliasioita jne.
Neljän sodan veteraanin ei enää tarvinnut esitellä rohkeuttaan kenellekään.
Kuvaile tätä "rohkeutta" neljästä sodasta. Olen itse lukenut aivan muuta herra kenraalin ensimmäisestä maailmansodasta. sisällissodan teurastuksessa ei olut luodin vinkunankaan lähellä.
Japanin ja I. MS:ssa ratsuväkikomentajana osallistuen taisteluihin aivan etulinjassa. Jos et niitä asioita tunne, niin perehdy mihin tahansa elämäkertaan. Molemmissa sodissa hänet palkittiin ja ylennettiin erityisestä rohkeudesta.
Vuonna- 18 hän oli ylipäällikkö. Niihin hommiin ei etulinjan taistelut kuulu. Tosin hän teki useita rintamakäyntejä. Niihinkin voit perehtyä ao.sodan historioista.
Et näy tietävän asioista mitään, kunhan valehtelet. Jos et tunne muita lähteitä kuin Turjan retostelut, niin se ei auta yhtään.
Koska Marskilla oli narsistinen persoonallisuushäiriö, hän pelkäsi ja vihasi
jääkäreitä ja kansaa.
olivat enimmäkseen jääkäreitä. Kansaa hän puolusti ylipäällikkönä kolmessa sodasa ja kahdesti valtionpäämiehenä.
Kansa äänesti hänet suurimmaksi suomalaiseksi.
HAHAHAHA! Palstan ykkösääliö se puhuu narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.
Onkohan olemassa mitään pääkopan sairautta, jota sulta ei löytyisi...
Ainiin, eihän sulta löydy ystäviä, harrastuksia, työtä, kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen ym. Ja sehän on sulle täysin oikein!
Kerroppas vaikka tuhannennen kerran se, kun Marski käsi humalassa ampuilla kranuja Mainilaan. Liitä vaikka wikipedian linkki kranaatinheittimestä, v***n pnttö.
Marski oli sairastunut vakavaan rintamakauhuun eli kranaattisätkyyn joutuessaan Japanin sodassa kerran pakotetuksi etulinjan taisteluun, tosin vain ratsulähettinä. Sen vuoksi hän myöhemmin vältteli rintamaa kaikin keinoin. Jo sisällissodassa hän katsoi viisaimmaksi pysytellä koko 3 kuukautta Vaasassa.
Japanin osdassa M, johti ratrsuväkiosastoj auseissa taisteluissa saden ylennyksen everstiksi. Maailmansodassa hän toimi rintamakomentajana kolme vuotta.
Marski johti Vapaussotaa aluksi enimmäkseen junastaan Seinäjoella. Sillä hän kävi myös rintamavierailuilla mm. Karjalan rintamalla helmikuussa ja Tampereen taistelua johtamassa maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa. Sitten hän siirtyi Mikkeliin, mutta johti Viipurin operaation junastaan Antrean ratapihalla.
Eikös tämä suuri suomalaisuuden ikoni kenraali Ehnroth todennut että suomalaisia johdetaan edestä. Ei junanvaunusta Seinäjoelta.
junanvaunusta Seinäjoelta jos oikein pelottaa. Mieluiten kumminkin Tornionjoelta.
Marski oli sairastunut vakavaan rintamakauhuun eli kranaattisätkyyn joutuessaan Japanin sodassa kerran pakotetuksi etulinjan taisteluun, tosin vain ratsulähettinä. Sen vuoksi hän myöhemmin vältteli rintamaa kaikin keinoin. Jo sisällissodassa hän katsoi viisaimmaksi pysytellä koko 3 kuukautta Vaasassa.
Uskotko sinä kaikkiin noihin satuihin ja sepitettyihin tarnoihin tosissasi?
niin lapsellisen tietämättömiä kaikesta, että saattavat hyvin uskoa omiin juttuihinsa.
Valeista kiinni jääminen ei ainakaan näy häiritsevän.
No missä taisteluissa Marski sitten nähtiin 1900-luvun puolella. Laittanet jotain lähdeviitettä.
Ilmari Turja kuvasi tarkkaan M:n luonnetta "Arkistot auki" 1985 pakinoissan. Hän sanoi Kekkoselle suoraan, että
"Sinusta Urho ei koskaan sepitetä niin paljon valhetta ja sankarisatua, kuin Mannerheimistä on jo nyt kirrottu!"
Tähän oli Kekkone tokaissut:
"En ole niin suuri roistokaan!"
tehty suuri määrä tarkkoja elämäkertoja ainakin viiden maan tutkijoiden voimin.
Voihan olla niitä valheita ja sankarisatujakin. Ainakin edellisiiin törmää tämän palstan valehtelijoiden teksteissä. Jälkimmäisistä en minä ainakaan tiedä.
Marskista riittää aivan hyvin, kun kertoo pelkän totuuden.
Niin on Hitleristä ja Maostakin