Vanhuksensa. Ei se tunnu riittävältä että vanhuksen luona käy ehtoollisen tuoja kerran kuukaudessa. Missä on nk. vanhustyö seurakunnissa, voisihan sitä käydä joskus kysymässä miten voit tai tarvitsetko jotain apua. Olen seurannut että esim jehovan todistajat pitää vanhuksistaan paljon parempaa huolta ja heidän lehdissään korostetaan vanhusten arvokkuutta sen jälkeen kun eivät enää käy seurakunnan tilaisuuksissa.Tässä on epäkohta joka tulisi mitä pikimmin poistaa,ei auta se että sanotaan kuinka olemme hengellisesti oikeassa tai muuta vastaavaa, tekoja myös tarvitsisi olla.Muiden seurakuntien tilannetta en tiedä, joku voi tietää paremmin.
Miksi helluntaiseurakunta laiminlyö
Korjattava epäkohta
37271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Olisiko sinulla mahdollisuutta olla tukemassa tätä työmuotoa?
Rahasta ei aina voi olla kysymys vaan lähimmäisenrakkaudesta, miksi ei vanhus enää kelpaa kun voimat on uupuneet. Tiedän tällaisen vanhuksen joka elämänsä voimissa huolehti ja majoitti suuret määrät helluntai saarnaajia ja syötti ja juotti heidät, piti talossaan kokouksia, nyt kun vanhuus on tullut ei seurakunta muista millään tavalla, tätä voi sanoa myös suureksi vääryydeksi.
On turha kysellä oletko tukemassa. missä se työmuoto luuraa,liike on satavuotias.
Missäkö työmuoto luuraa? Kaikkialla sama juttu, muuallakin, kuin uskovien keskuudessa. Odotetaan, että joku toinen perustaa työmuotoja ja tekee ne työtkin. Siitä vaan tarjoilemaan ehtoollista ja olemaan vanhusten parissa, on siinä työmuotoa ja sarkaa kerrakseen.
Helluntailainen vanhus tulee tarpeettomaksi kun on huonokuntoisuuden
vuoksi estynyt viemään rahaa seurakuntaan.
Isoäitini asui näköetäisyydellä rukoushuoneesta,mutta kukaan seurakunnasta
ei käynyt häntä katsomassa, viimeisen 10 vuoden aikana.
Hautaansiunasi luterilainen pappi koska helluntaiseurakunnan pastori ei
"ehtinyt". Isoäitini maksoi kymmenyksiä yli 60v:tta sekä osallistui aina jos
vapaaehtoisia tarvittiin töihin.
Meidän mummonpa siunasi ortodoksipappi, kun kaksi helluntaipastoria ei ehtinyt mummoa hautaan saattamaan. Meidän mummo sentään asui kuuloetäisyydellä seurakunnasta.
On kyllä väärin jos aina on vain rahankiilto silmissä, silloin kyllä itse asia menettää merkityksensä.
Syystä kerrotaan toisessa viestiketjussa.
Tutkimuksissakin on selvinnyt että uskovaiset tuntevat vähemmän empatiaa toisia kohtaan.
http://www.sciencedaily.com/releases/2012/04/120430140035.htm
Oletko siis tehnyt jonkinlaisen kartoituksen, tai alustavan tutkimuksen kyseisestä aiheesta? Tiedätkö siis tietämällä, miten kaikkien paikallisseurakuntien tilanne on tämän asian suhteen?
Tiedän että esim. luterilaiset ja jehovat hoitaa vanhusasian paremmin olen seurannut läheltä ja voin sanoa kokemuksesta, oma äitini kuuluu helluntaiseurakuntaan ja asia on juuri niinkuin täällä sanotaan, miksi joku väittää jo vastaan puhun kokemuksesta.Huono on olla vanhana ainakin hellari kohtelun puolesta.
Ehkäpä sinun sitten pitää ottaa asia esille äitisi paikallisseurakunnassa. Vastuusihan sinun on itsekin kannettava, eikö niin. Meillä päin tällaisia ongelmia ei paikallisseurakuntatasolla olekaan. Ei pidä siis yleistää asioita, joista ei tiedä sen enempää.
Olipa jtp.ltä farisealainen vastaus, mielenkiintoista olisi tutkia senpaikkakunnan hellarivanhusten asema ja miten heitä on kohdeltu, eihän nämä julki tule koska vanhukset yleensä tyytyy osaansa.
Lähimmäisen rakkauden on korvannut uskonnollinen omahyväisyys, siitä se johtuu.
En tiedä tarkasti, miksi joku / jotkut seurakunta / seurakunnat laiminlyövät vanhuksia. Se on surullista, koska silloin raamatullisen jumalanpalveluksen oikea muoto ja tahrattomuus jäävät toteutumatta. Mielestäni myös seurakuntien sairaat, vammaiset tai muuten vain vähempiosaiset ja kärsivät voidaan rinnastaa Jaakobin kirjeessä lueteltuihin. He kaikki ovat tavalla tai toisella ahdistettuja.
Jaak. 1:27
Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.
Kotiseurakunnassani asia on hoidettu ja varmalla pohjalla. Vanhuksia ja muita em. varten on oma työmuotonsa / ryhmänsä, jossa asialle alttiit sisaret ja veljet ovat tähän asti toimineet kiitettävän aktiivisesti. Monet muutkin tekevät hiljaisesti samaa työtä, vaikka eivät kuulukaan virallisesti työryhmään.
Voi olla, että työmuoto on jäänyt joissakin seurakunnissa huomioimatta siksi, että ajatellaan vanhusten hoidon ja huollon samoin kuin sairaista huolehtimisen kuuluvan nykyään pelkästään yhteiskunnan velvoitteisiin. Periaatteessa niin onkin, mutta se ei estä katsomassa käymistä, yhteydenpitoa ja auttamista tarvittaessa.
Yhteiskunnassa yhä enemmän valtaa saanut välinpitämättömyys on ehkä hiljalleen saanut sijaa myös seurakunnissa. Ajattelen, että nykyään, kun laittomuus muutenkin on päässyt yhä enemmän valtaan, on myös rakkaus kylmennyt ja välinpitämättömyys saanut enenevässä määrin jalansijaa yksilöihmistenkin elämässä.
Individualismi on syrjäyttämässä altruismin.
Tässä olisi monille seurakunnille ja yhteisöille parannuksen paikka; ei vain helluntaiseurakunnille. Helluntailaisista jäsenistään huolehtiminen on tietysti ensisijaisesti helluntaiseurakuntien tehtävä. Vastuuta ei voi vierittää muille tahoille. Kieltämättä asia on epäkohta, joka tulee korjata.
Minusta jokainen helluntalainen voi ottaa asian esille omassa seurakunnassaan, jos tällaisia epäkohtia ilmenee.
Aiheellinen ja arvokas aloitus.
Täysin samaa mieltä, viekää seurakunnissa asiaa eteenpäin.
Ensisijaisesti jokaisen olisi huolehdittava niistä lähimmistään. Useimmilla meistä on lähipiirissä, lähisukulaisissa tai vaikkapa naapurissa vanhus, joka tarvitsee tukea, apua ja läheisyyttä tai sairas ihminen, joka tarvitsee erityistä hoivaa ja huolenpitoa. Siinäkin on jo sarkaa ihan riittämiin monelle ja luulenpa, että nekin sarat ovat toisinaan vähän huonosti hoidettuja
Perheet siis huolehtivat ja hoitavat ensisijaisesti oman perhekuntansa jäseniä niin, etteivät he ole "heitteille jätettyjä". Sen jälkeen, jos aikaa ja rahkeita riittää, suunnataan katse muihin ihmisiin.
Seurakunnassa on varmaan paljon sinkkuja, leskiä, nuoria ja vähän vanhempia, joilla voi elämäntilanteensa vuoksi olla juuri sitä aikaa, jota voisi jakaa niille vanhuksille, jotka ovat yksinäisiä ja jotka on suoraan sanottuna jätetty yksin.
Helluntaiseurakuntien toimintaa, jos miettii, niin yhtälailla, kun suunnataan rahoja lähetystyöhön, niin diakonia olisi aivan yhtä tärkeä työmuoto mihin rahoja pitäisi suunnata. Huom. ei ne "vähimmät veljet ja sisaret" löydy ainoastaan sieltä kehitysmaista, kyllä niitä kärsiviä ihmisiä on täällä meidän kotinurkillammekin valitettavasti.
Siispä, oletko työtön, jääkö sinulle ylimääräistä aikaa ehkä, lähde tapaamaan vanhuksia. Tiesitkö muuten, että jos haet th-/sosiaalialalle opiskelemaan voit saada jopa lisäpointseja hakutilanteessa tällaisesta toiminnasta/aktiviteetista.
Mikko ei pidä paikkaansa. Kaikki ei vaan kerro tällä keskustelupalstalla jokaista tekoaan. Kuitenkin asiana hyvä mitä kaipaat kun alotat.
Seurakuntia kiinnostaa enempi se, että testamenttaako vanhus oamisuutensa rahapulassa ryömivälle srklle! Jos vanhus ei olekaan testamenttaamassa omaisuuttaan srklle, lakkaa kiinnostus vanhusta kohtaan!
Näin se vain isommissa srkssa on ollut jo pitkään. Tästä on muutama vuosi, kun Hgin Saalemin johtaja vieraili eläkeläisten kerhossa kannustaen testamenttaamaan srk:lle. Muut asiat eivät kiinnostaneetkaan, että semmoista on meno helluntaissa.
Eli seurakunnan päättäjät töihin parantamaan vanhusten asemaa seurakunnassa.
Jos näin on, olisko parempi vaihtaa seurakuntaa? Sillä Raamatun mukaan SUURINTA JUMALAN PALVELEMISTA on käydä katsomassa orpoja ja leskiä.....Seurakuntahan menettää todellisen siunauksen. Ei siinä aina pappia tarvitse, jokainen meistä voi käydä heitä tapaamassa. Eihän se ole mitään ylistämistä jos seurakunnassa ylistetään, mutta huono-osaiset jätetään syrjää, eikä meidän tarvitse edes katsoa, kuuluuko mihin seurakuntaan.
Itse olen ollut työuupumuksen takia poissa seurakuntakuvioista jo lähemmäs kaksi vuotta ja kukaan ei sieltä ole kertaakaan kysynyt missä olen tai miten voin. Seurakunta ei minua väsyttänyt, mutta sitä tylyyttä ihmettelen, että ketään ei kiinnosta. En uskonut tätä ennenkuin itse sen koin. :(
Pääkaupunkiseudulla Helsinkimissio pyrkii auttamaan vanhuksia ja yksinäisiä
http://www.helsinkimissio.fi/
Em. liike voi tietysti aitohellarien mielestä olla harhaoppinen ja liberaaliteologinen.
Hieno juttu tuo! mutta moniko vanhus osaa surffata netissä ja löytää tuon tarjonnan?Minun tuntemillanin vanhuksilla ei kellään ole nettiä ja eivät pysty eikä osaa ilmaista avuntarvettaan kellekkään.
Seurakunnilla on listansa vanhuksistaan ,sen perusteella voi toimia ja mennä tapaamaan .
ja niin että menköön se jota kiinnostaa? Siinä vain käy niin, että jotain tunnettua vanhusta ex-lähetyssaarnaaja tai vastaava sitä käy 10 katsomassa, mutta takarivin mummoa ei kukaan.
Hyvin ajankohtainen sivu taas tänään, äitienpäivänä, kuinka on muistamisen laita.
Eiköhän suurin syys tähän ongelmaan ole se kun helluntalaisuus ei opeta miten lapsille kuuluu hoivavelan maksu takasin vanhemmilleen. Kyse on siis USKOSTA ei muusta. Maailmallisuus/laittomuus on vallannut tämänkin alueen puoleen opetuksessa.
Lukekaapa oikein ajan ja ajatuksen kanssa esim. 1 Tim.5:3.....8
Sen ymmärtää helposti, jos vanhus on vuodepotilas/halvaantunut, niin hänen hoitopaikkansa on vuodeosasto korkeampine hoitomuotoineen.
PS.
Ottakaapa ihan mielenkiinnosta selvää miten laaja-alaista ja miten paljon vanhukset käyttävät yksinäisyyteensä mieliala lääkkeitä. Järkyttävä määrä.
Niin, täytyy ihan julkinen tunnustus antaa Jehovan todistaja puolueelle, mityen he vielä tuovat esille tämän asian. Ainakin tapaamissani tilanteissa.
ml213
>> Eiköhän suurin syys tähän ongelmaan ole se kun helluntalaisuus ei opeta miten lapsille kuuluu hoivavelan maksu takasin vanhemmilleen.
Jos ajatellaan asiaa turmeltuneen ihmisen ymmärryksen kautta, niin olet täysin oikeassa.
Mutta, jos ihminen on uudestisyntynyt ja haluaa kirkastaa JUMALAN ruumiissaan ja elämässään, niin silloin tulee tehdä taivaallisen Isämme /JUMALAN tahto ja tämä tahto on, että lapsi maksaa hoivavelan vanhemmilleen.
Tuo 1 Tim 5 päättyy;
" Mutta, jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi".
Joo, saat iloita ihan vapautuneesti, ettei helluntalaisuudessa ihannoida ja opeteta tätä aluetta. Huudetaan vain yhteiskuntaa apuun suoriutumaan velvoloisuudestaan kuin maailman ihmisetkin vanhustensa hoivasta.
Sitä vaan olen monasti tuonut esille ja ihmetellyt,- miten on mahdollista miten yhdet vanhemmat ovat mahdollistuneet hoivaamaan esim. 5-lastaan aikuiseksi,- mutta nämä 5-aikuista lasta ei mahdollistu hoivaamaan yksiä vanhuksiaan iltaehtoolla.
PS.
Muuten JUMALA on aivoittanut ihmisen kehityksen niin, että lapsen kehitykselle on erittäin merkityksillisiä mm vanhuksien seura,- koska vanhuksilla on erilainen sanaton viestintä.
Lisäksi lapset tulevat kohtaamaan kuolema käsitteen,- jos mahdollistuvat näkemään/ vanhuksien läsnäolon.
Täälläpäin lapset tiedostavat vanhuksien kuoleman vain Karjalaisen sivuilta ja näin koko ihmisen kuolemaan liittyvä mielikuva helposti vääristyy.
Lisäys edelliseen. Kun olemme vanhuksia ja siten hoivan tarpeessa, niin mustakaamme todellisuus. Mitä kylvämme niin sitä tulemme myös niittämään ja vanhuuden päivinä olkaamme tyytyväisiä satoon, jota tulemme korjaamaan.
Muuten tuohon liittyy ihmisen alitajuntaiset pelkotilat vanhenemista kohtaan eli miten pärjätä vanhuksina. Pelko on erittäin aiheellinen kun ihminen tiedostaa todellisuuden tänä aikana.
""Raamattukin ohjaa uskovia yleisemmin vain rakastamaan toisiaan""
Mitä muuten on lähimmäisen rakastaminen ja erikoisesti kun se lähimpänä oleva on isä/äiti? Kauimmaista on ihmisen erittäin helppo rakastaa.
Lähimmäisen rakastaminen on tekoja.
> Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan kylmenee useimpien rakkaus
On kyllä hyvin kirjoitettu ml 213-toista, voi tosiaan olla lapsia monta muuta eivät pysty tai välitä hoivata vanhuksiaan, vaikka ovat lapsena hoivaa saaneet lukumäärästä huolimatta.
ml213
Molemmat edellä olevat kirjoituksesi osoittavat, ettet ole ymmärtänyt, mitä tarkoitin.
Minä en ajattele asiaa turmeltuneen ihmisen ymmärryksen kannalta, vaan siltä kannalta, että Jumalan rakkaus vaatii meitä tekemään Hänen tahtoaan vanhempiemme ja muidenkin vanhusten kohdalla. Myös muut lähimmäisemme kuuluvat samaan joukkoon.
Teot, jotka teemme rakkaudesta, ovat Jumalan tekoja eivätkä velan maksua jostakin. Me emme pysty maksamaan Jumalalle Hänen hyvyydestään emmekä vanhemmillemme heidän hoivastaan. Kun hoivaamme vanhuksia, teemme sen rakkaudesta ja tietenkin myös jonkinlaisesta velvollisuudesta, mutta emme pakosta. Velan maksu on pakollista. Jos jätät velkasi maksamatta, joudut käräjille. Hoivavelka on aina jollain tavalla uhan alaista eikä lähde sydämen halusta toimia oikein.
Helluntailaiset hoivaavat varmasti yleisesti ottaen hyvin omat ikääntyneet vanhempansa ja kuten ylempänä olen kirjoittanut myös seurakunnan vanhuksia ja muita apua tarvitsevia.
Sinulla näyttää olevan jostain syystä erikoisen syyttävä asenne helluntailaisia kohtaan. Emme tee mielestäsi mitään oikein. Toivon, että pääset siitä. Epäkohtia saa tuoda esiin, mutta niistä pitää voida keskustella asiallisesti.
Ymmärsitkö nyt?
Jos JUMALA ilmoittaa velan maksamisesta, niin uskon ja ymmärrän mitä JUMALA tarkoittaa tällä.
Mitä tiedän vanhusten asemasta, niin helluntalaiset eivät poikkea maailman ihmisistä.
Valitettava todellisuus on , miten elämme laittomuuden aikaa ja laittomuuteen liittyy vahva rakkauden kylmettyminen. Tilalle tulee siis huuli rakkaus ja huuli rakastaminen kuten Laudekian srk ilmoitetaan.
On yks hailee miten fiktiivisesti kuvittelet, mutta todellisuus on,- jonka olen myös tutkinut kokemusperäisesti, niin vanhuksen mieliala on erittäin hyvä, jos lapset maksaa hoivavelkaa. Siis vanhus,- joka ei enää pärjää yksin, niin hänen siirtyessä lapsensa hoiviin, niin mieliala on erittäin hyvä,- ja ilman lääkitystä.
Aikoinaan paneuduin syvällisemmin asiaan ja huomasin, miten yhteiskunnalle olisi erittäin halpaa vanhusten hoito, jos yhteiskunta tukisi tätä JUMALAN tahdon mukaista vanhusten hoitoa. Siis kotihoitoa lapsensa kodissa, jossa vanhus ei olisi passiivinen ja tämäkin tekijä vaikuttaa fyysiseen kuntoon.
""Sinulla näyttää olevan jostain syystä erikoisen syyttävä asenne helluntailaisia kohtaan.""
Ettei tule väärin ymmärrystä, niin helluntaipuolue on aivan samassa asemassa muiden uskonnollisten puolueiden kanssa. Mikään puolue rajoineen ei pidä maailmaa ulkona.
Pohdin helluntalaisista tällä palstalla ja Jehovan todistajia heidän foorumillaan ja luterilaisia heidän foorumillaan.
Painotan,- joka on todistettavissa oleva asia;
"Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan kylmenee useimpien rakkaus".
Siis ei löydy eroa maailmassa/maailmasta elävän perheen ja helluntalaisten/muidenkin puolueiden perheiden välillä.Lasten hoiva on ulkoistettu ja samoin vanhusrten.
Tietenkin on poikkeuksia joka puolueen kohdalla, mutta kokonaisuus koostuu tästä mielikuvasta, miten hoiva on ulkoistettu. Ongelma on tullut jäädäkseen, koska JUMALAN aivoittamaa vanhusten hoitoa ei arjen tasolla voi toteuttaa kodin ollessa asumaton päiväs aikaan.Vanhusten hoiva tarvitsee terveen ihmisen läsnäolon samalla tavalla kuin lapsetkin. Nyt molemmat on ulkoistettu ja koti on jäänyt näin päiväs aikaan asumattomaksi.
Kun seurakunta kylmenee niin ei hän välitä enää mistään muusta kun oma lihansa !
Elikä lähimmäisrakkaus on kuollut ja tekoja ei sitten löytyy enää ,, elikä hän on kuollut pystyyn ja on menossa he-lvettiin..