Olen miettinyt tulevassa paratiisissa oloani. Minulla on sisko, joka minua nuorempi, mutta ei ole Jehovan Todistaja. Hän oikeastaan pilkkaa meitä. Kaikesta huolimatta rakastan siskoani. Voin olla hänen kanssaan tekemisissä, koska häntä ei ole erotettu, syystä, ettei ole koskaan ollut todistaja.
Nyt olen huolestunut siitä, että siskoni tulee ilman muuta kuolemaan harmagedonissa, jo vapaan seksuaalisuutensa takiakin, niin olenko onnellinen paratiisissa näkemättä rakasta siskoani enää koskaan?
Nyt tapaamme lähes päivittäin, halaamme ja juomme kahveja yhdessä, joskus jopa useamman kerran päivässä.
Olen huolestunut omasta hyvinvoinnistani, sitten paratiisissa. Voinko olla onnellinen ilman sisarustani?
Nyt olen huolestunut siitä, että siskoni tulee ilman muuta kuolemaan harmagedonissa, jo vapaan seksuaalisuutensa takiakin, niin olenko onnellinen paratiisissa näkemättä rakasta siskoani enää koskaan?
Nyt tapaamme lähes päivittäin, halaamme ja juomme kahveja yhdessä, joskus jopa useamman kerran päivässä.
Olen huolestunut omasta hyvinvoinnistani, sitten paratiisissa. Voinko olla onnellinen ilman sisarustani?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jt opin mukaanhan paratiisissa ei entisiä enää muisteta, eli Jehova laittaisi unohtamaan vanhan maailman asiat, niinpä et muistaisi enää sisartasi , jos hän kuolisi Harmiksessa.
Mutta Jehova näkee sielun ja niinpä vt-opin mukaan arvio on karkea, kuka pääsee ja kuka ei - paratiisiin eli Harmiksen läpi.
Niinpä suosittelen sinua ajattelemaan lämpimästi, että sisaresi pääsee sinne , koska Jehova on armollinen.
Ja Harmagedonhan on vain tulkinta raamatun ilmestyskirjasta, emme tiedä tuleeko siihenkin joskus uutta valoa joka muuttaa sen aivan uudeksi asiaksi.
Jos sisareni pääsee paratiisiin käytöksensä, tekojensa ja pilkkaamisensankin takia, niin sillon sinne pääsee KAIKKI. Sisareni on niin 'avoin' kaikille, sukupuolesta huolimatta. Viinaa juo ja huueitakin käyttää. Minä itse pydin pitämään elämäni kunnossa varmistaakseni selviytimiseni paratiisiin. Lähden ovelta ovelle työhön, vaikka tuntuu raskaalta lähteä. Kerron vain itselleni, etten pääse paratisiin saarnamaatta ja ilman ovelta ovelle työtä.
Jos paratiisiin päsisikin helpommalla, pääsisiko?
onnen estekö? - kirjoitti, "Jos sisareni pääsee paratiisiin käytöksensä, tekojensa ja pilkkaamisensankin takia, niin sillon sinne pääsee KAIKKI."
Emmehän tiedä, onko sisarellasi noita huonoja ominaisuuksia silloin, kun Harmagedon tulee, hän voi kääntyä jossain vaiheessa.
Ja Jehova päättää jt-opin mukaan, keille antaa ikuisen elämän lahjan, kyse on lahjasta, ei tienatusta palkasta.
Vaikka voisimme tavoitella paratiisia, niin palkinto sinne pääsystä olisi silti Jehovan lahja.
Ja monet jehovan todistajatkin tekevät juuri noita syntejä, jopa vanhimmat - saavat kenkää aikanaan tai eivät.
No, myönnettäköön, että kovia huumeita eivät jt:t käytä, mutta alkoholia sitäkin enemmän.
Jos haluat uskoa, usko positiivisesti, toivo positiivisesti, älä ajattele Jehovaa teloittajana , ajattele häntä rakastavana jumalana , muuten tulee epäilykset , etkä jaksa uskoa kauaa enää.
Minut peloteltiin lapsena Jehovalla, ja olen aina vihannut Häntä raskaasti, toivottavasti sinä et ala vihaamaan Jehovaa pelon vuoksi.
Minä olen hyväksynyt kuoleman ja sen että jos Harmagedon tulisi, niin tietysti kuolisin, mutta en kyllä enää ollenkaan usko siihen Harmagedoniin.
Kiitos. Voisikohan sitä keplotella muutaman vuoden 'maailmallisesti'. Rupeasin ryyppäämään entistä enemmän. Kävisin huorissa, itsensä paljastaisin ja kirkossa poikkeaisin. Viettäisin synttäreitä ja vastaisin toivotuksiin: kiitos samoin. Sitten kun hallintoelimeltä tulee tietoa hyvin lähellä olevasta harmagedonista, rupeaisin intenssiivisesti palvomaan Jehovaa. Olisiko minulla mahdollisuus naatiskella tässä elämässä ja otta kuitenkin loppumetreillä paratiisipaikka?
Teeppäs niin, loppupeleissä sitten tiedät ;D
Neuvon sinua, että älä ala ryyppäämään entistä enemmän, vaan yritä sen sijaan löytää rakentavaa harrastusta, joka tuo itsetuntoa.
Ryyppääminen on luusereitten hommaa. Minä , vaikka olen erotettu ja jumalaton, en silti käytä alkoholia ollenkaan, lopetin sen 4 vuotta sitten kokonaan ja enää en edes sitä kaipaa, olen päässyt siitä eroon kokonaan.
Mutta ryyppäämisessä on se paha puoli että kaikki ihmiset eivät pääse viinasta eroon, ei löydy tahtoa tarpeeksi, ja jää siis sen vangiksi.
Jos ajattelisit toimivasi noin kuin kuvailit yllä, niin voisi olla ettet enää pääsisi viinasta eroon.
Mutta tietysti voisit toimia noin, mikä sinua estäisi, en kuitenkaan suosittelisi.
Kyllähän monet jt:t kokeilevat maailmaa, ja rypevät aikansa ja kotiutuvat uskoon takaisin, ei se ole harvinaistakaan jt-seurakunnissa , sitä tapahtuu jatkuvasti.
En silti suosittele, koska voisit menettää uskon ja sitten tulee uskon haaksirikko,kuten minulle ja sitten täytyy koko maailmankuva panna uusiksi.
Muuten onko mielessäsi käynyt että sisaresi saattaa pilkata sinua siksi, että on sydämessään kateellinen sinulle, kun elät puhtaasti?
Kiitos, olet viisas henkilö. Itse vanhempani ja lapseni isovanhempansa menettämänä olen katsellut kun todidtaja veljeni ryyppää ja avioeroaa ja taas palvelee Jehovaa. Itse kun en ole eronnut, ryyppäämätön ja työtä tekevä, niin en kuitenkenkaan pääse paratiisiin, koska aikoinaan pääsin erotetuksi lahkosta.
Verisiteet ovat emotionaalisesti vahvat mutta ei tarvita useampaa sataakaan vuotta kuin kaipuusi sisareesi surkastuu. Jehova on ankara mutta palkitsee ilmeisesti paratiisissa ansaitetusti vain ne jotka uskovat häneen.
Älä ota syyllisyyden taakkaa sisarestasi.
>>>Älä ota syyllisyyden taakkaa sisarestasi.
Niin sanotut jehovan todistajat jotka sokeasti seuraavat tornia, tulevat pettymään pahemman kerran vartiotorni-seuran ennustamasta "paratiisista= uuden maailman järjestyksestä", tässä heidän järjestyksessään ei ole kysymys
Raamatun paratiisista vaikka he niin pitkään harhauttaakseen ovatkin käyttäneet "sympolisessa mielessä Raamattua" auktoriteettinaan vain psykestio tarkoituksessa omille päämäärilleen, jotka eivät suinkaan ole ihmisystävälliset.
Kannattaisi harkita vakavasti väärän profeetan seuraamisen hylkäämistä pelottomasti, siten voisit kertoa ja auttaa lähimmäistäsikin tosi pelastukseen josta Raamatussa todella kerrotaan!
Vartiotorni-seura opettaa seuraajiaan hylkäämään / torjumaan tosi pelastuksen, josta kerrotaan Raamatussasi.
Hypnotisoiko Jehova laumaansa paratiisissä, jotta itku ja parku omaistensa menettämisestä ei pelästyttäisiä leijonia luoliinsa?
"Jakautuneessa huonekunnassa voi olla onnellinen"
oli Vartiotornin artikkeli
joka juuri sunnuntaina tutkittiin.(w 15.2.2012 s.26)
Hyödyllisiä neuvoja, nimenomaan aloittajan ongelmaankin.
Minä totisesti toivon että kun olen kuoleman palkintoni suuressa ahdistuksessa saanut ettei mahdolliset läpipäässeet läheiseni rupea minua sen kummemmin muisteloimaan. Se olisi huomattavan armollista että muisto minusta pyyhittäisiin pois heidän onnellista elämäänsä sekoittamasta.
Jos tosiaan siskosi ei Harmagedonia läpäise, niin toivon sinunkin kohdalle ihan samaa että tällaiset tämän maailman ikävät muistot pyyhkiytyvät mielestäsi pois häiritsemästä täydellistyvää elämääsi.
Ja ei tämä ei ole sarkasmia, olen ihan oikeasti tätä mieltä.
Minä en ole kymmeniin vuosiin tavannut siskoani
enkä ikävöi hätä yhtään, eikä hän minua.
Vanhempamme ovat jo kuolleet, hyvä kun pääsivät pois kitumasta.
Lapsiani tapaan silloin tällöin enkä ikävöi heitäkään ,sama näkyy olevan heilläkin ettei paljon kiinnosta kuinka mutsilla hurisee...
Kiintymys verisukulaisiin, hmm....
ikävä haihtuu pois aikas äkkiä, mieheeni olin kiinyunyt mutten huolisi enää takaisin, onnekseen kuoli hänkin pois, oli pahasti sairas jo...
Epätäydellinen ihminen unohtaa äkkiä kaipuksensa...
Poissa silmistä, poissa mielestä, niin se on..
Helpottava ajatus on ettei kukaan minua kaipaile kun heitän lusikkani nurkaan.
Ihmiset elää omaa elämäänsä ja pyörii oman napansa ympärillä, niin se vaan menee.