että joillakin on se elämä ja joillakin vaan elämän nälkä, elämä vaan jää elämättä siinä sivussa.
http://www.youtube.com/watch?v=QYnqj6HG1WE
p.s. eräs joka elää tässä ja nyt
http://www.youtube.com/watch?v=QYnqj6HG1WE
p.s. eräs joka elää tässä ja nyt
Se on silviisiin,
elämän nälkä
27137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
On se myöskin niin, et joillain on elämä,mut ei sitä elämän nälkää..Siinä voi jäädä elämä puolinaiseksi ja kunnolla elämttä..Elämän jano, kuin myöskin elämänpalo on myöskin ihan hienoja asioita..Tälleen mä olen asian tajunnu..Mul on nälkä, sekä jano..;o)...
Vakavasti puhuen..Minulla on ollut ja on useita vaikeasti sairaita potilaita, joilla on todella vahva elämän nälkä..ja se, ei niin itsestään selvä elämä...;o)...
joo, mut tuo oli nyt varmaan twiittaus tähän nettielämään, jolloin ns. eletään jotain kuvitteellista elämää joka on kaukana todellisuudesta. Elämännälkää, joka on vain mielikuvissa, vai onko ne näitä potilaita nämä tapaukset?
Ei osata nauttia livestä, se on pelottava asia, on vain nälkä, muttei todellista elämää.
Jyyh..Niin mä ensin käsitin ton avauksen..Mut hitsit, kun ei elämä ole niin yksioikoisen mustavalkoista..Eikä toisen ihmisen elämää voi arvottaa omien arvojen valossa..Siis silleen, et lyttää toisen elämän mitättömäksi...Mä olen jättänyt "säälittelyn" pois aika päiviä sitten, kun tajusin sillä aliarvostavani toisia...;o)...
No ei mun potilaitani täällä ole..Mun potilaat ovat elämänmyönteisiä ihmisiä..kaikesta huolimatta...;o)...
hyvästi sanottu. ihanasti paistaa nöyryys siulta. paljonnäkeminen siihen opastaa varmaankin..
sen toisen elämän lyttääminenhän on tuttua tällaisella foorumilla, aika monesti sitä on tehty tietämättä kenenkään todellista elämää.
Nöyryys..tai elämän kunnioittaminen..myöskin toisen ihmisen elämän kunnioittaminen.
Mä tajusin jotain oleellista elämästä, joulukuussa 1986...Olin tuolloin aloittanut työt silloisessa Nikkilän sairaalassa..Osasto jossa aloitin oli täynnä potilaista, jotka olivat eläneet suljetulla monta kertaa kauemmin, kuin minulla oli ikää vuosissa..Se laittoi ajattelemaan..Tunsin itseni niin pieneksi ja mitättömäksi heidän elämänsä rinnalla..elämän mielisairaalassa.
miä oon poikasena käyny lukemattomat kerrat kaupassa kun äiti ei paniikiltaan päässy. samoin veljeni.. luojan kiitos äiti löysi lääkkeet ja hänen elämänsä parani; työelämäkin alkoi uudelleen.. kunnes sitten syöpä vei viiskymppisen naisen.
se ajattelu jäi, jotta anna mennä vaan. se kasvain saattaa löytyä jo huomenna..
En oikein tiedä mitä ajatella tuosta toisen mitätöinnistä tällä palstalla..tai millään muullakaan palstalla..Ko asian analysointi vain johtaa siihen, että koetan ymmärtää "mollareita" ja se taas johtaa turhautumiseen ja mollareitten inhimillistämiseen..Ja pahus vie..en millään jaksa tai halua tuntea empaattisia tuntemuksia ihmistä / ihmisiä kohtaan, jotka aina vain jaksaa olla "sotajalalla"...;o)...
Joskus elämässä tavoittaa joitain osia elämän tarkoituksesta..Tavoittaa ytimen..Se on arvokas oivallus..Se oivallus..tai valon pilkhdus pimeästä kantaa pitkälle..Asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin...;o)...
niin.. en tiie.. elämän tarkotuksesta.. en oikeen osaa asettaa rooliani tässä kaikessa kohilleen. paitti että annan sen tehtävän tyttärelleni.. miä voin hissukseen hiipiä taka-alalle :-)
Ei kai sitä kukaan täysin elämää ymmärrä..eikä aina edes itseäänkään...;o)...
Ei lapset päästä meitä taka-alalle..Ei vaikka olisivat jo omilla siivillään..Sinne rinnalleen vetävät...aina ollaan yhdessä..välimatkasta huolimatta..Se on se side..mikä ei katkea..rakkauden side...;o)...
en tiie.. kun olisin jo halukas hiljentämään ja päästämään nuori valloilleen.. jos hää vetää valoihin seisomaan niin voin sinne häikäistymään toki tulla, mutta sitten se saa riittää..
en miä sitä sidettä missään vaiheessa aliarvioinu.. tätä hössötystä vaan.. paremman (henkilökohtaisen ja perheen) elämän saamiseksi sensijaan.. :-)
Joskus mietin että mitä saavutat yrittämällä ymmärtää muita kanssakirjoittajia, jotenkin tulee tunne että patoat itseesi sellaista inhimillisyyttä että tuo ei välttämättä ihmiselle hyväksi, räjähdä joskus, voisi tehdä sinulle hyvää.
hää o narsisti
yli-ihminen
hyödyttääkö se tällä palstalla oleville hulluille räjähtäminenkään?
kyllä ne heikko itsetuntoiset tietävät itsekin olevansa häviöllä.
luulenpa ettei edes siellä työelämässä tule vastaan tällaisia törkeyksä kuin mitä on täällä huudeltu muisgulillekin, ne oikeat potilaat ovat taatusti kiltimpiä kuin nämä häiriintyneet puskista huutelijat.
Mie kuule luulen, että Muiskuli ei tuohon halpaan mene. Näiden huutelijoiden perimmäinen tarkoitushan on saada immeiset kimpaantumaan, jotta saavat taltioitua viestit ja sitten niitä räävitään seuraavat kymmenen vuotta.
Hyvä esimerkki on tämä Kotkan tapaus. Nyt hänet on ikuisesti leimattu, eikä kenellekään tule mieleen kaivaa esiin niitä viestejä, jotka saivat hänet kimpaantumaan.
Ja jokainen uusi rakki laumassa oppii samat hokemat. Todella säälittävää.
Mokkamari on nyt uusin uhri kuten olet huomannutkin jo. itse antoi tyhmyyksissään privajuttujaan palstalle ja tietenkin se yksi häirikkö on taltioinut kaikki vanhat jutut ja tuo ne esille marin myötä. harmi ettei mokkis itse tajua olla hiljaa vaan antaa lisää puskalle aineksia.
Tarvittaessa aina rinnalla, tukena..Näin se menee..;o)...
Voi, kun en yritä ymmärtää..Usein suljen korvani, silmäni..suuni..Ohitan kaiken herjan...;o)...
Minä olen ihminen, joka ei patoa mitään sisälleen..Suorasukaisena..(joskin hienotunteisuutta oppineena) puhun asiat halki..Jostain kumman syystä olet saanut minusta liian hempeän ja laajasydämmisen kuvan..Olen kyllä hurjan pitkämielinen..Mutta, kun suutun, niin naarajellonakin jää toiseksi..;o)...Vihaan riitelyä..Rakastan kunnon depattia..Hitsi..ihan inhimillinen naisihminen olen...omine puutteineni ja heikkouksine.
Laardi oli aivan oikiassa..tuossa alempana..Noo..hää tuntee mut armastuksensa kanssa...;o)...
Kunnon rakastelu tekee minulle hyvää..;o)...
Hyvä että osaat räjähdelläkin, pätee ilmeisesti jopa rakasteluunkin. :)
Joskus vain liika ymmärtäminen sokeuttaa huomaamaan mitä omassa sisimmässä tapahtuu, vai tapahtuuko mitään.
Usko pois..mieleni on täynnä monenlaisia ajatuksia..aikamoista tunnemylläkkää sun muuta hömppää..;o)...
Tuohon ymmärtämiseen..Se on minussa..osa persoonaani..se on vain hyväksyttävä..Vaikka täytyy tunnustaa, et usein kapinoin sitä vastaan..itseäni vastaan..;o)...
Ymmärtämisessä ei ole mitään pahaa kunhan itsessä on myös munaa sanoa ei silloin kun sen aika on. :)
Itse lienen luonteeltani samankaltainen kuin sinä, itselläni vain vei aikaa oppia sanomaan nuo kaksi kirjainta, eli EI, tuon opittuani minun on ollut huomattavasti helpompi elää ja olla. Miksi kirjoitin sanan Ei, ehkä siksi että tuo sana pitää sisällänsä sen kaiken kirjon mitä tarvitaan aikuisena ihimisenä olossa, tai jotain tuonnepäin. :)
Mä opin sanomaan ei..Ei mitään jossitteluja..ei selittelyjä ei ehkä..vain ei..Toki sanon kyllä..Kas on asioita, joista koskaan en kieltäydy..;o)...Valinta on minun..;o)...
Eläimellinen nälkä häviää kun maistelee ja nauttii.
p.s. eräs joka elää tässä ja nyt, mutta jonka huomisen valaisee eilisen muistot.
Mikä ei kuole koskaan?
-Huominen
Pienistä onnen pipanoista elämä koostuu :)
Nauti ja elä surutkin on osa sitä tulevaa onnea.
Elä kuin eläisit elämäsi viimeistä päivää, elä kuin eläisit ikuisesti.