Haluan kuolla koska olen työtön! valmistuin pari vuotta sitten merkonomiksi, enkä ole saanut vakituista työpaikkaa. Ajattelin ajaa autolla vastaan tulevaa liikennettä päin niin saapa valtio taas säästöä työkkäri korvauksissa. olen aivan lopussa kun luen jatkuvasti talousuutisista jatkuvasta taantumasta.
Haluan kuolla
koska olen työtön
71173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja ajattelit siinä samalla tappaa viattomia ulkopuolisia ajamalla heitä päin??!!!
Ilmeisesti sinulla on kuitenkin määräaikaisia töitä. Niistä saa hyvää työkokemusta tulevan varalle. Kyllä se oma paikka vielä löytyy. Älä úsko kaikkia talousuutisia, media paisuttelee asioita, usko itseesi. Oletko miettinyt jatko-opintoja? Yleensäkin nykyisin paisutellaan pätkätöiden kurjuutta, itse pidin siitä, että sain tehdä äitiyslomituksia eri paikoissa eikä nuorena (alle 30v) tullut mieleen, että pitäisi vakipaikka saada. En tiedä ikääsi, mutta edellä mun kokemuksia. Nyt olen vakityössä, joka ei motivoi ja burnout uhkaa...eikä vakityöstä uskalla lähteä poiskaan. Nykyisin on erilaisia vaihtoehtoja, ota selvää ja mieti mitä haluat tehdä, lue alan lehtiä niistä voi saada vinkkejä. Toivon, että saat pian töitä.
KUULE JOS SÄ RUPEET TAPPAMAAN ITTEES JONKUN TAVAN TAKIA JOKA SUN MIELESTÄS ON TÄS YHTEISKUNNAS OIKEE NII SE ON SAMA KO SÄ RUPEISIT VÄITTELEMÄÄN MIELIPITEISTÄ ÄLÄ OO NARRATTAVIS KULJE SUOMENNIEMEE JA JUTTELE MONIEN IHMISTEN KANSSA SUT ON SUGGEROITU USKOMAAN ASIOITA LIIAN YKSVIIVASESTI AJATTELE OMALLA PÄÄLLÄS ÄLÄKÄ TUHLAA ELÄMÄÄS TYHJÄNPÄIVÄSIIN IHMISIIN.T. NARU OLLUT KAULASSA. MMMMÄLLMMMMMU
Juuri kuulin uutisista, että taantuma hellittää ja Suomessa alkaa pian paha työvoimapula. Sitä varten hankitaan ulkomailta jopa työvoimaa. Jopa hoitoalalla on jo nyt paha työvoimapula. Merkonomin koulutus on hyvä pohja monelle alalle.Voit kokonaan vaihtaa alaakin, jos niin haluat.
Yli 30-vuotiaalle annetaan monelaista taloudellistakin tukea.
Kuolemaan aina ehtii. Itsekin halusin joskus kuolla. Nyt olen vanhana ja sairaana tyytyväinen, etten kuollut. Elämä on aika kivaa ja loppuun katsotaan mitä tuleman pitää.
Jos tapat itsesi, älä tee sitä autolla. Se voi pahasti epäonnistua. Tapat viattomia ja jäät itse rammaksi loppuiäksesi etkä pääse enää toteuttamaan itseäsi. On parempiakin tapoja. Esim. lääkkeitten keräily.Voit myös tehdä kolme neljä lasta ja sossu maksaa kaiken puolestasi. Saat asua hienossa asunnossa ja pelkistä lapsilisistä kertyy 4000 mummon markkaa kuukaudessa. Saat toimeentulotuen joka on n. 2000 mummon markkaa nokkaa kohden kuukaudessa ja lisäksi saat yksinhuoltajakorukset ja asumistuet. Tunnen tämmöisiä ihmisiä, jotka viettävät lököelämää.Merkonomin koulutuksella panet tässäkin tilanteessa äkkiä talouden kuntoon, niin että voit kerätä jopa säästöjä.
Elämä on sinulle lahjaksi annettu. Ei sinulta ole lupaa kysytty, mutta onhan se elämä myös valtava lahja.Ajattele jos et olisi ollenkaan pääsyt käymään täällä.
Mitä jos hankkisit partnerin ja perustaisit yksinäisten avuttomien lasten sijoituskodin? Perheistä on valtava pula ja palkka on kohtuullinen. Työ ei varmasti lopu. Vaihtoehtoja on todella paljon.
Ensinnäkin, ei toisia saa tappaa kun yrittää itsemurhaa. Toisena, itsemurha ei todellakaan ole ratkaisu, älä tee sitä.
On tosiaan todella surullista lukea ihmisten tämän tyylisiä ajatuksia ja väistämättä tulee mieliin, että miksi ihmiset suoraan sanottuna niin vähästä haluavat kuolla? Ymmärrän sen, että meillä kaikilla on eritasoiset kapasiteetit kestää erilaisia asioita ja toiset masentuu helpommin kuin toiset. Itse kuulun niihin herkkiin ihmisiin ja aina olen pyrkinyt tekemään asioita kunnolla, jotta varmasti en saisi nenilleni. Kuitenkin toista lastani odottaessa sain potkut töistä, jonka seurauksena stressasin niin, että lapseni meinasi syntyä ennen aikojaan. Oli pakko pysyähtyä TODELLA miettimään, mikä elämässä LOPPUJEN LOPUKSI on tärkeintä? Se hyvä olo ei tule ulkoisista asioista, uskon sinunkin sen tietävän, vaan sinun täytyy löytää sisääsi se rauha ja uskomus siitä, että elämä kantaa. Tärkeintä on yrittää! Aina elämä ei kulje sitä raidetta pitkin, minkä me itse näemme/näkisimme itsellemme parhaaksi, mutta yläkerta näkee sen raiteen mutkankin taakse. Sinne me emme näe..
Rukoile yläkertaa apuun ja muista, että asiat eivät suinkaan muutu päivässä eikä kahdessakaan. Asiat vaativat usein pitkänkin ajan, useamman "mutkan", jotta löytää paikkansa. Yrittää kuitenkin täytyy!
Jaksamista sinulle ja laajakantoisempaa ajatusta asioista yleensä! :-)
Monet ovat kokeneet saman "tarpeettomuuden tunteen".......etta voisihan tassa vaikka kuolla, koska kukaan ei naemma kaipaa jne...
Mutta haluatko OIKEASTI kuolla vai onko se vain joku "status-asia"?
Mieti kunnolla elamasi asioiden tarkeysjarjestysta, kuten esim. terveyttasi. Henkilokohtaisesti olen sita mielta, etta olen mieluummin terve ja tyoton kuin sairas ja toissa. (vaikka mieluiten tietysti terve ja toissa...)
Mutta kylla asioilla on taipumus yleensa jarjestya. Ennemmin tai myohemmin...Mieti myos sita, oletko ns. "oikealla alalla"? Ehka voisit ruveta tekemaan myos "jotain muuta"?