Otteita kirjoittamastani teoksesta "Riivattu maailma ja sen lunastus." Kirjassa on yli 400 sivua. Teoksessa on käytetty fantasiaa, mutta kirja perustuu kuitenkin henkiselle totuudelle.
...Juudarit taistelevat miekoin abrimien sotilaita vastaan, mutta ovat pahasti alakynnessä abrimien ylivoimasta johtuen. Kuten olette varmaankin huomanneet tämä oli abramien juoni, he lauloivat ja näyttelivät juopunutta ja myöhemmin kävivät pitkälleen odottamaan juudareita. He olivat tehneet näin jo joitakin viikkoja, sillä kuten sanottu, he tiesivät juudarien aikeista.
Nythän oli asiat siten, että itse Mefistoles oli asettunut ihailemaan tätä ihmislasten mielettömyyttä. Hän istui kaupungin tornissa. Ihmislapset eivät voineet Mefistolestä kuitenkaan havaita, sillä yleisesti ihmislapsilla ei ollut henkinen näkökyky avoinna. Niin tämäkin piru tai kuten hienosti sanottuna Mefistoles tai Besebuli oli ollut joskus ihminen, sillä ihmisistä tulee kuolemansa jälkeen joko enkeleitä tai piruja. Piru siis istui ihailemassa verilammikoita, jotka olivat ilmaantuneet taistelutantereelle. Kuu, joka pääsi nyt loistamaan pilven raosta, sai verilammikot näyttämään aivan mustilta. Tämä sai Mefistolesen suorastaan hurmioituneeseen tilaan. Sehän oli Mefistolesen aivan pimeyden voimien uhrihetki ja siihen se oli pyrkinytkin. Mefistolesen vierelle oli nyt ilmestynyt valon enkeli, hän lausui Mefistoleselle:
“Tervehdys pimeyden poika, mitäpä täällä kieroilet?”
Mefistoles: ”Katsopa työni tulosta, eipä tullut Korkeimmalta sulkua tälle?"
Enkeli: ”Voi piru parka, et näe kaikkea pahuuden alta, Korkein kyllä tämän olisi estää voinut.”
Mefistoles: ”Vaan eipä estänyt.”
Enkeli: “Ennen kuin tuohon vastaan, pysäytän ajan, etteivät nuo ihmislapset toisiaan täysin tuhoa.”
Enkeli lausuu lumon: “Ajankantimet ammoiset, peilikuvat Korkeimman tilojen, henkivallat näihin liittyneet hetken levätä saavat. On näin kuvastimet pysähtyneet, vaan ei voimasta taian.” Näin sanottuaan taistelijat jähmettyvät taistelu asentoihinsa ja näyttämö hiljenee.
Enkeli: “Niin, lausuttakoon sinulle, miksi ei Korkein tätä estänyt? On Korkein ikuinen ja ääretön. Sen tiedät kyllä, että Hän hyvin olisi voinut ehkäistä tämän mielettömyyden. Mutta se olisi vain ollut pakottamista ihmisen tahdon, eikä hyvä ja tosi juurru ihmiseen pakottamalla. Korkeimman kaitselmus ohjaa ihmistä vapaan tahdon tietä. Ihminen siis valitsee valon tai pimeyden, sillä Korkein koko ajan ja kaikessa ohjailee ihmistä pois pimeyden tieltä, mutta päätös on ihmisen. Koskaan ei pahuus poistu pakottamalla.”
Mefistoles: “Siis ei kannettu vesi kaivossa pysy, myös pimeyden asukki tuon ymmärtää voi, valossa Korkeimman enkelin.” Mefistoles jatkaa: “Mutta sanopa tämä: miksi noille juudareille annettiin Korkeimman Oppi, vaikka he seuraani niin innolla lykkää.”
Enkeli: “Juudarit kuvittelevat olevansa Korkeimman valittu kansa. Siksi he kirkkona mielivät olla, ja muut kansat he tahtovat asettaa valtikkansa alle. Tästä syystä he Korkeimman Opin säästää tahtovat. Mikäli tuo Oppi olisi kansoilla muilla, vaikkapa abrimeilla, ei juudarit Oppia silloin kunnioittaa voisi, sillä se ei heille kunniaa toisi. Tällöin juudarit hyökkäisivät Oppia vastaan ja sen täysin tuhoaisivat. Tästä syystä on Korkein antanut Oppinsa juudareille.”
Mefistoles: “Mitäs sitten?”
Enkeli: “Jos Oppi tuhottaisiin ei Valoa ihmislapsilla silloin olisi ja tämän planeetan ihmiset joutuisivat kadoksiin.”
Enkeli: “Mutta julki tuotakoon, että vielä synkempi pimeys ihmisten päälle laskeutuu, kun on kulunut vuosia puolitoista tuhatta. Silloin juudarit vielä pahempaan kansaan yhdistyy ja siitä edelleen tuhat vuotta on silloin perkele ilmestyvä maanpäälle. Mutta silloin tulee sille myös vastapuoli, nimittäin Korkeimman ikuinen Kirkko.
Mutta nyt loppukoon mielettömyys, pois otan nyt vallan sinulta.”
Palatkaamme nyt taistelukentälle. Ezahis näki kamppailun tällä erää turhaksi....
...................................
( Alla kuvaus siitä kuinka juudarit juhlivat helveteissään sitä, kun juudariylimystö on menestynyt maailman valloitus ohjelmassaan ajassa ja paikassa.)
Me vietämme nyt juhlallisuuksia siitä syystä, että juudarien ruhtinaat ovat vihdoinkin - luonnollisessa maailmassa - saaneet otettua ratkaisevan askeleen kohti totaalista maailmanvalloitusta. Huomautan vielä eräästä tosiasiasta. Nimittäin siitä, että juudaritylimystö maanpäällä ei kuuna päivänä olisi päässyt näin pitkälle ilman minun vertaansa vailla olevia taikojani ja muita pimeitä puuhiani. Minustapa ne ovat maanpäälle virranneet kaikki pirulliset suunnitelmat juudariylimystön tahtoon. Olen niin mainio ja tehokas, että pystyn täältä helvetillisestä tilastani käsin hallitsemaan koko luonnollista maailmaa. No, mitättömyydet! Kuinka teistä on - kun kerta tällaiseen olen kykenevä - mikä minä olen?” -”Olet meidän jumalamme, oi suuri Kaifanus!”
[Huom! "Kantajilla" tarkoitetaan Israelin ystävien ja erilaisten sionistien hännystelijöiden kaltaisia henkilöitä.]
Kaifanus: [Hytkyy tyytyväisyyttä] “Juuri tuon minä halusinkin kuulla.” [Silloin kantajien - jotka olivat maanpäällä eläessään innokkaita juudarien ystäviä - kopista alkaa kuulua huutoa! “Eläköön juudarit ja heidän valtakuntansa sekä heidän pyrkimyksensä! Eläköön suuresti kunnioitettu Kaifanus! Hurraa! Hurraa! Kunniaksi Kaifanuksen, joka maailman paras on!”] Näiden huudahdusten johdosta Kaifanus katsoo partaansa hieroen Kaithuseen ja he alkavat nauraa niin, että rikinkatkuinen henkinen ilmakehä alkaa levottomasti väreillä. Kaifanus toteaa naurunsa seasta: “Voi mitä hölmöjä nuo juudarien ystävät! Vieläkin meitä ihannoivat, vaikka olemme täällä helvetissä!” Kaithus: “Niin, nuo idiootit pitävät meitä ’valittuina’ vaikka muodostamme täyden vastakohdan Jumalan laille.”
Kaifanus: “Huomio päällysmiehet! viekää nuo kantajat lapioimaan lantaa kaduilta, että meidän on parempi käyskennellä paluu matkalla!” Päällysmiesperkeleet tekevät työtä käskettyä ja ryhtyvät samalla hakkaamaan ruoskillaan kantajia hoputtaen: “Liikettä niveliin kirotut nuolijat! Jos lapiot eivät ala heilua kiivaammin iskemme selkärankanne poikki nilviäiset!” Tästä hirvittävän nurjasta kohtelustaan huolimatta kantajat virittävät ylistyslaulun Kaifanukselle, hoilaten: “Ylistetty olkoon Kaifanus, joka juudarit messiaanisuuteen johdattaa, johdattaa! Olkaamme kiitollisia, kun juudareita palvella saamme ja mitäs siitä jos lantaa luomme, hurraa lantaa luomme! Iskut me nöyrästi kestämme, mukisematta haavamme nuolemme, ah ihanaa on elomme tää!
Kantajat jäivät siivoamaan katuja lannasta, jota olikin siellä tasaisesti puolimetriä. Tällä välin Kaithus oli myös alkanut vaatia puheenvuoroa. - ”Arvoisa Kaifanus, eikö nyt olisi jo minun vuoroni esittää puheita?” - “No, joko sinä nyt haluat sanoa jotakin? Vastahan minä aloitin!” - “Olette puhuneet jo varsin laajasti! Eihän minulle jää mitään puhuttavaa!” - “No, hyvä on puhu sitten, mutta viimeinen sana on minulla!” - “Mnhh… Noo, katsotaan sitten.” Niinpä Kaithus ryhtyy puhumaan: “No niin, Kaifanus tuossa jo esittikin, että minkä vuoksi me olemme saapuneet tänne sangoin perkelejoukoin juhlimaan enkä puhu siitä sen enempää. Kaifanus puheessaan esittikin, että maanpäällä juudariylimystön maailmanvalloitus on päässyt hyvään vauhtiin. Mutta tämä syvästi arvostettu pääperkele otti kaiken kunnian maailmanvalloitus virtauksen lähettämisestä luonnonmaailmaan, täysin itselleen. Hän unohti täysin minun voimakkaan panostukseni kyseiseen asiaan. No niin, se siitä. Tämä hetki on kuitenkin meille juudariperkeleille voiton saavutus ja paremman tulevaisuuden odotuksen alku. Taistelu, joka luonnonmaailmassa on alkanut, ei lakkaa ennen kuin jokainen kansakunta on juudarien orjuudessa…” “Nyt riittää!” Karjaisi Kaifanus ja jatkoi: “On koittanut minun vuoroni puhua! Siirry syrjään!” [Perkelekansan huomatessa, että johtajien välillä alkoi kehittyä ilmi tappelu, alkoivat he sitä mukaa kuin johtajien eripura lisääntyi, hajota kahdeksi joukkueeksi. Toinen tästä joukosta asettui Kaifanuksen puolelle ja toinen joukko Kaithusen puolelle. Kuitenkin niin, että suurempi osa oli Kaifanuksen puolella. Koska helvetissä pääsee se aina enemmän suosioon, joka on suuremmassa määrin pahuudessa ja valheessa.
Kun Kaifanus mäjäytti ensimmäisen nyrkiniskunsa Kaithuseen niin, että tämän kipa lensi hänen päästänsä, alkoivat pikkuperkeleet myös tapella ja repiä toisiaan kappaleiksi. Lopulta helvetillinen raivo sai sellaiset mittasuhteet, että maa alkoi repeillä ja halkeamista syöksähteli esille tulta ja tulikiveä. Torille ilmestyi myös reikiä, joista tuprusi esille synkkää ja pahanhajuista savua. Raivokkuudesta johtuen myös taivas näytti repeytyvän kahtia ja maasta ja taivaalta nousi hirvittäviä salaman iskuja.
Tämä perkeleen valtakunnasta alkanut raivo levisi ketjureaktion tavoin myös muihin helvetti valtioihin eli saatanan- ja pahojenhenkienvaltakuntaan. Henkimaailmassa helveteissä myllertävä raivo ilmeni aaltomaisina sysäyksinä. Nämä aaltomaiset ryöpsähdykset purkautuivat esille helvettiin johtavien luolien aukoista ja rämeiköistä sekä soiden silmäkkeistä. Purkaukset olivat näöltään tulensekaista savua, jotka saivat myös enkelit toimimaan.
Helveteissä olevasta järjestyksestä huolehtivat enkelit Välkkyvämiekka sekä Oikeudennyrkki kiiruhtivat paikalle. Välkkyvämiekka ojensi kaksiteräisen miekkansa kohti helvettejä. Silloin avautuivat helvettejä peittäneet kuoret ja kaikkien kolmen helvetin valtakunnat avautuivat esille pirullisessa karmeudessaan. Koska helvetit olivat avoinna ojensi Oikeudennyrkki oikean kätensä suunnaten sen helvetteihin. Vasemman kätensä hän ojensi kohti taivasta keräten näin Jumalallista virtausta vasemman kätensä kautta ruumiinsa läpi ojennettuun oikeaan käteen. Tällöin levisi hänen oikeasta kädestään laajeneva valoaalto, joka ensin mykisti helvetit ja sen jälkeen kylmensi kaikki helvetit siten, että niiden asukkaat tärisivät kylmyydestä. Tämän henkisen tilan vaikutus lakkasi vasta silloin kuin helvettien henkinen tila oli rauhoittumiseen kypsä. Jumalallisella virtauksella on helvetteihin kyseinen vaikutus sentähden, sillä ne ovat täysin vastakkaisia Jumaluuden Totuudelle ja Hyvyydelle, sillä helveteistä huokuu vääryyden ja pahuuden elonkehä.
...Juudarit taistelevat miekoin abrimien sotilaita vastaan, mutta ovat pahasti alakynnessä abrimien ylivoimasta johtuen. Kuten olette varmaankin huomanneet tämä oli abramien juoni, he lauloivat ja näyttelivät juopunutta ja myöhemmin kävivät pitkälleen odottamaan juudareita. He olivat tehneet näin jo joitakin viikkoja, sillä kuten sanottu, he tiesivät juudarien aikeista.
Nythän oli asiat siten, että itse Mefistoles oli asettunut ihailemaan tätä ihmislasten mielettömyyttä. Hän istui kaupungin tornissa. Ihmislapset eivät voineet Mefistolestä kuitenkaan havaita, sillä yleisesti ihmislapsilla ei ollut henkinen näkökyky avoinna. Niin tämäkin piru tai kuten hienosti sanottuna Mefistoles tai Besebuli oli ollut joskus ihminen, sillä ihmisistä tulee kuolemansa jälkeen joko enkeleitä tai piruja. Piru siis istui ihailemassa verilammikoita, jotka olivat ilmaantuneet taistelutantereelle. Kuu, joka pääsi nyt loistamaan pilven raosta, sai verilammikot näyttämään aivan mustilta. Tämä sai Mefistolesen suorastaan hurmioituneeseen tilaan. Sehän oli Mefistolesen aivan pimeyden voimien uhrihetki ja siihen se oli pyrkinytkin. Mefistolesen vierelle oli nyt ilmestynyt valon enkeli, hän lausui Mefistoleselle:
“Tervehdys pimeyden poika, mitäpä täällä kieroilet?”
Mefistoles: ”Katsopa työni tulosta, eipä tullut Korkeimmalta sulkua tälle?"
Enkeli: ”Voi piru parka, et näe kaikkea pahuuden alta, Korkein kyllä tämän olisi estää voinut.”
Mefistoles: ”Vaan eipä estänyt.”
Enkeli: “Ennen kuin tuohon vastaan, pysäytän ajan, etteivät nuo ihmislapset toisiaan täysin tuhoa.”
Enkeli lausuu lumon: “Ajankantimet ammoiset, peilikuvat Korkeimman tilojen, henkivallat näihin liittyneet hetken levätä saavat. On näin kuvastimet pysähtyneet, vaan ei voimasta taian.” Näin sanottuaan taistelijat jähmettyvät taistelu asentoihinsa ja näyttämö hiljenee.
Enkeli: “Niin, lausuttakoon sinulle, miksi ei Korkein tätä estänyt? On Korkein ikuinen ja ääretön. Sen tiedät kyllä, että Hän hyvin olisi voinut ehkäistä tämän mielettömyyden. Mutta se olisi vain ollut pakottamista ihmisen tahdon, eikä hyvä ja tosi juurru ihmiseen pakottamalla. Korkeimman kaitselmus ohjaa ihmistä vapaan tahdon tietä. Ihminen siis valitsee valon tai pimeyden, sillä Korkein koko ajan ja kaikessa ohjailee ihmistä pois pimeyden tieltä, mutta päätös on ihmisen. Koskaan ei pahuus poistu pakottamalla.”
Mefistoles: “Siis ei kannettu vesi kaivossa pysy, myös pimeyden asukki tuon ymmärtää voi, valossa Korkeimman enkelin.” Mefistoles jatkaa: “Mutta sanopa tämä: miksi noille juudareille annettiin Korkeimman Oppi, vaikka he seuraani niin innolla lykkää.”
Enkeli: “Juudarit kuvittelevat olevansa Korkeimman valittu kansa. Siksi he kirkkona mielivät olla, ja muut kansat he tahtovat asettaa valtikkansa alle. Tästä syystä he Korkeimman Opin säästää tahtovat. Mikäli tuo Oppi olisi kansoilla muilla, vaikkapa abrimeilla, ei juudarit Oppia silloin kunnioittaa voisi, sillä se ei heille kunniaa toisi. Tällöin juudarit hyökkäisivät Oppia vastaan ja sen täysin tuhoaisivat. Tästä syystä on Korkein antanut Oppinsa juudareille.”
Mefistoles: “Mitäs sitten?”
Enkeli: “Jos Oppi tuhottaisiin ei Valoa ihmislapsilla silloin olisi ja tämän planeetan ihmiset joutuisivat kadoksiin.”
Enkeli: “Mutta julki tuotakoon, että vielä synkempi pimeys ihmisten päälle laskeutuu, kun on kulunut vuosia puolitoista tuhatta. Silloin juudarit vielä pahempaan kansaan yhdistyy ja siitä edelleen tuhat vuotta on silloin perkele ilmestyvä maanpäälle. Mutta silloin tulee sille myös vastapuoli, nimittäin Korkeimman ikuinen Kirkko.
Mutta nyt loppukoon mielettömyys, pois otan nyt vallan sinulta.”
Palatkaamme nyt taistelukentälle. Ezahis näki kamppailun tällä erää turhaksi....
...................................
( Alla kuvaus siitä kuinka juudarit juhlivat helveteissään sitä, kun juudariylimystö on menestynyt maailman valloitus ohjelmassaan ajassa ja paikassa.)
Me vietämme nyt juhlallisuuksia siitä syystä, että juudarien ruhtinaat ovat vihdoinkin - luonnollisessa maailmassa - saaneet otettua ratkaisevan askeleen kohti totaalista maailmanvalloitusta. Huomautan vielä eräästä tosiasiasta. Nimittäin siitä, että juudaritylimystö maanpäällä ei kuuna päivänä olisi päässyt näin pitkälle ilman minun vertaansa vailla olevia taikojani ja muita pimeitä puuhiani. Minustapa ne ovat maanpäälle virranneet kaikki pirulliset suunnitelmat juudariylimystön tahtoon. Olen niin mainio ja tehokas, että pystyn täältä helvetillisestä tilastani käsin hallitsemaan koko luonnollista maailmaa. No, mitättömyydet! Kuinka teistä on - kun kerta tällaiseen olen kykenevä - mikä minä olen?” -”Olet meidän jumalamme, oi suuri Kaifanus!”
[Huom! "Kantajilla" tarkoitetaan Israelin ystävien ja erilaisten sionistien hännystelijöiden kaltaisia henkilöitä.]
Kaifanus: [Hytkyy tyytyväisyyttä] “Juuri tuon minä halusinkin kuulla.” [Silloin kantajien - jotka olivat maanpäällä eläessään innokkaita juudarien ystäviä - kopista alkaa kuulua huutoa! “Eläköön juudarit ja heidän valtakuntansa sekä heidän pyrkimyksensä! Eläköön suuresti kunnioitettu Kaifanus! Hurraa! Hurraa! Kunniaksi Kaifanuksen, joka maailman paras on!”] Näiden huudahdusten johdosta Kaifanus katsoo partaansa hieroen Kaithuseen ja he alkavat nauraa niin, että rikinkatkuinen henkinen ilmakehä alkaa levottomasti väreillä. Kaifanus toteaa naurunsa seasta: “Voi mitä hölmöjä nuo juudarien ystävät! Vieläkin meitä ihannoivat, vaikka olemme täällä helvetissä!” Kaithus: “Niin, nuo idiootit pitävät meitä ’valittuina’ vaikka muodostamme täyden vastakohdan Jumalan laille.”
Kaifanus: “Huomio päällysmiehet! viekää nuo kantajat lapioimaan lantaa kaduilta, että meidän on parempi käyskennellä paluu matkalla!” Päällysmiesperkeleet tekevät työtä käskettyä ja ryhtyvät samalla hakkaamaan ruoskillaan kantajia hoputtaen: “Liikettä niveliin kirotut nuolijat! Jos lapiot eivät ala heilua kiivaammin iskemme selkärankanne poikki nilviäiset!” Tästä hirvittävän nurjasta kohtelustaan huolimatta kantajat virittävät ylistyslaulun Kaifanukselle, hoilaten: “Ylistetty olkoon Kaifanus, joka juudarit messiaanisuuteen johdattaa, johdattaa! Olkaamme kiitollisia, kun juudareita palvella saamme ja mitäs siitä jos lantaa luomme, hurraa lantaa luomme! Iskut me nöyrästi kestämme, mukisematta haavamme nuolemme, ah ihanaa on elomme tää!
Kantajat jäivät siivoamaan katuja lannasta, jota olikin siellä tasaisesti puolimetriä. Tällä välin Kaithus oli myös alkanut vaatia puheenvuoroa. - ”Arvoisa Kaifanus, eikö nyt olisi jo minun vuoroni esittää puheita?” - “No, joko sinä nyt haluat sanoa jotakin? Vastahan minä aloitin!” - “Olette puhuneet jo varsin laajasti! Eihän minulle jää mitään puhuttavaa!” - “No, hyvä on puhu sitten, mutta viimeinen sana on minulla!” - “Mnhh… Noo, katsotaan sitten.” Niinpä Kaithus ryhtyy puhumaan: “No niin, Kaifanus tuossa jo esittikin, että minkä vuoksi me olemme saapuneet tänne sangoin perkelejoukoin juhlimaan enkä puhu siitä sen enempää. Kaifanus puheessaan esittikin, että maanpäällä juudariylimystön maailmanvalloitus on päässyt hyvään vauhtiin. Mutta tämä syvästi arvostettu pääperkele otti kaiken kunnian maailmanvalloitus virtauksen lähettämisestä luonnonmaailmaan, täysin itselleen. Hän unohti täysin minun voimakkaan panostukseni kyseiseen asiaan. No niin, se siitä. Tämä hetki on kuitenkin meille juudariperkeleille voiton saavutus ja paremman tulevaisuuden odotuksen alku. Taistelu, joka luonnonmaailmassa on alkanut, ei lakkaa ennen kuin jokainen kansakunta on juudarien orjuudessa…” “Nyt riittää!” Karjaisi Kaifanus ja jatkoi: “On koittanut minun vuoroni puhua! Siirry syrjään!” [Perkelekansan huomatessa, että johtajien välillä alkoi kehittyä ilmi tappelu, alkoivat he sitä mukaa kuin johtajien eripura lisääntyi, hajota kahdeksi joukkueeksi. Toinen tästä joukosta asettui Kaifanuksen puolelle ja toinen joukko Kaithusen puolelle. Kuitenkin niin, että suurempi osa oli Kaifanuksen puolella. Koska helvetissä pääsee se aina enemmän suosioon, joka on suuremmassa määrin pahuudessa ja valheessa.
Kun Kaifanus mäjäytti ensimmäisen nyrkiniskunsa Kaithuseen niin, että tämän kipa lensi hänen päästänsä, alkoivat pikkuperkeleet myös tapella ja repiä toisiaan kappaleiksi. Lopulta helvetillinen raivo sai sellaiset mittasuhteet, että maa alkoi repeillä ja halkeamista syöksähteli esille tulta ja tulikiveä. Torille ilmestyi myös reikiä, joista tuprusi esille synkkää ja pahanhajuista savua. Raivokkuudesta johtuen myös taivas näytti repeytyvän kahtia ja maasta ja taivaalta nousi hirvittäviä salaman iskuja.
Tämä perkeleen valtakunnasta alkanut raivo levisi ketjureaktion tavoin myös muihin helvetti valtioihin eli saatanan- ja pahojenhenkienvaltakuntaan. Henkimaailmassa helveteissä myllertävä raivo ilmeni aaltomaisina sysäyksinä. Nämä aaltomaiset ryöpsähdykset purkautuivat esille helvettiin johtavien luolien aukoista ja rämeiköistä sekä soiden silmäkkeistä. Purkaukset olivat näöltään tulensekaista savua, jotka saivat myös enkelit toimimaan.
Helveteissä olevasta järjestyksestä huolehtivat enkelit Välkkyvämiekka sekä Oikeudennyrkki kiiruhtivat paikalle. Välkkyvämiekka ojensi kaksiteräisen miekkansa kohti helvettejä. Silloin avautuivat helvettejä peittäneet kuoret ja kaikkien kolmen helvetin valtakunnat avautuivat esille pirullisessa karmeudessaan. Koska helvetit olivat avoinna ojensi Oikeudennyrkki oikean kätensä suunnaten sen helvetteihin. Vasemman kätensä hän ojensi kohti taivasta keräten näin Jumalallista virtausta vasemman kätensä kautta ruumiinsa läpi ojennettuun oikeaan käteen. Tällöin levisi hänen oikeasta kädestään laajeneva valoaalto, joka ensin mykisti helvetit ja sen jälkeen kylmensi kaikki helvetit siten, että niiden asukkaat tärisivät kylmyydestä. Tämän henkisen tilan vaikutus lakkasi vasta silloin kuin helvettien henkinen tila oli rauhoittumiseen kypsä. Jumalallisella virtauksella on helvetteihin kyseinen vaikutus sentähden, sillä ne ovat täysin vastakkaisia Jumaluuden Totuudelle ja Hyvyydelle, sillä helveteistä huokuu vääryyden ja pahuuden elonkehä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
tuo liittyy helluntailaisuuteen?
Ei sen kummemmin mitenkään paitsi, että helluntailaisuudessa kuten ei myöskään sionistien uskonnossa ole mitään yhteyttä Jumalaan.
tuo juttusi pitaisi poistaa. Tama on helluntailaisuus-palsta jossa siis kasitellaan helluntailaisuutta, ei kirjaasi. Ja miten niin helluntailaisilla (tai kaikilla uskovailla) ei olisi yhteytta Jumalaan? Muuten, helluntailaisuus ei ole uskonto vaan seurakunta.
Nyky uskovaisilla ei ole yhteyttä Jumalaan, sillä nyky kirkot ja niiden vähemmistöyhteisöt ovat täysin maallisia ja materialistisia sosiaalisia organisaatioita.
Nykyisin kristikunnassa ei ole tietoa Jumalasta, Herrasta, Pyhästä hengestä, Sanan Pyhyydestä, lunastuksesta, uskosta, lähimmäisenrakkaudesta, vapaastatahdosta, Katumuksesta, Syntien anteeksisaamisesta ja kääntymisestä, uudestisyntymisestä, taivaasta ja helvetistä, ihmisen tilasta kuoleman jälkeen eikä pelastumisesta, kasteesta ja pyhästä ehtoollisesta. Tästä seuraa, että ei ole Uskontoa eikä kirkkoa.
Ed. mainittu henkinen sokeus johtuu siitä, että ei ole ymmärretty Jumalan Sanan sisäisiä merkityksiä, jotka muodostavat perimmäiset Jumalalliset Totuudet. Koska ei ole käsitetty Raamatun sisäistä merkitystä ei siten ole ymmärretty Jumalan kolminaisuutta eikä uskoa.
Ihminen ei nimittäin voi pelastua "yksin uskosta" [kuten nyky uskovaiset kuvittelevat] vaan siihen tarvitaan uudestisyntyminen, joka tarkoittaa sitä, että Jumala jalostaa ihmisensielun vähitellen, kun ihminen sitä haluaa. Uudestisyntyminen tarkoittaa mm. perityistäpahuuksista luopumista. Keskeisintä tässä sielun kehityksessä on, että uudestisyntyvän tulee elää Jumalan Kymmenen Käskyn mukaisesti niin sisäisessä kuin myös ulkoisessa mielessäkin.
Mikäli ihminen vakuuttautuu siihen, että hän on "yksin uskosta" pelastunut hokien, että Jeesuksen veri on minut pelastanut, käy silloin niin, että hänen tahtonsa jää kehittymättä. Koska vallitsevan tahdon laadusta eli vallitsevan rakkauden luonteesta riippuu ihmisen pelastuminen ei yksin usko silloin ihmistä pelasta, sillä se ei jalosta häntä rakastamaan Jumalallisia Totuuksia ja Hyvyyksiä. Kuolemansa jälkeen tällaiset uskovaiset yleensä joutuvat helvettiin, koska he rakastavat vain itseään ja pahuuksiaan ja valheitaan.
Koska nyky uskovaiset eivät tunne Jumalan Sanan sisäisiä merkityksiä he eivät voi siten myöskään uudestisyntyä, sillä heillä ei ole eväitä siihen. Uudestisyntymisessä tarvitaan sisäisiä Totuuksia ja Hyvyyksiä, joita Sanan sisäiset merkitykset tarjoavat. Tällä planeetalla on vain yksi ainut aito Kirkko ja se on Uusi Jerusalem, joka on perustettu Emanuel Swedenborgin kautta Jumalalta tulleelle Ilmoituksen pohjalle. Tälle Kirkolle on paljastettu Raamatun sisäiset merkitykset.
"Nyky uskovaisilla ei ole yhteyttä Jumalaan, sillä nyky kirkot ja niiden vähemmistöyhteisöt ovat täysin maallisia ja materialistisia sosiaalisia organisaatioita."
-Nyky uskovilla? Siis kaikilla itseaan uskoviksi kutsuvillako? Siis pitaisiko tuo kasittaa yleistyksena? Mina olen uskovainen ja minulla on yhteys Jumalaa, koen ja tunnen sen joka paiva Pyhan Hengen ansiosta. Sanoit tahan mita tahansa, se ei sita tosiasiaa miksikaan muuta.
"Nykyisin kristikunnassa ei ole tietoa Jumalasta, Herrasta, Pyhästä hengestä, Sanan Pyhyydestä, lunastuksesta, uskosta, lähimmäisenrakkaudesta, vapaastatahdosta, Katumuksesta, Syntien anteeksisaamisesta ja kääntymisestä, uudestisyntymisestä, taivaasta ja helvetistä, ihmisen tilasta kuoleman jälkeen eikä pelastumisesta, kasteesta ja pyhästä ehtoollisesta. Tästä seuraa, että ei ole Uskontoa eikä kirkkoa."
-Kovinpa yleistat. Kylla viela on ihmisia ja seurakuntia jotka ovat tietoisia ja uskovat Raamatun koko totuuden.
"Ed. mainittu henkinen sokeus johtuu siitä, että ei ole ymmärretty Jumalan Sanan sisäisiä merkityksiä, jotka muodostavat perimmäiset Jumalalliset Totuudet. Koska ei ole käsitetty Raamatun sisäistä merkitystä ei siten ole ymmärretty Jumalan kolminaisuutta eikä uskoa."
-No ilman Pyhaa Henkea se on aika mahdotonta. Pyah Henki tekee Sanan elavaksi.
"Ihminen ei nimittäin voi pelastua "yksin uskosta" [kuten nyky uskovaiset kuvittelevat] vaan siihen tarvitaan uudestisyntyminen, joka tarkoittaa sitä, että Jumala jalostaa ihmisensielun vähitellen, kun ihminen sitä haluaa. Uudestisyntyminen tarkoittaa mm. perityistäpahuuksista luopumista. Keskeisintä tässä sielun kehityksessä on, että uudestisyntyvän tulee elää Jumalan Kymmenen Käskyn mukaisesti niin sisäisessä kuin myös ulkoisessa mielessäkin."
-Kaytat joitain ilmaisuja ja sanoja joita en ole koskaan ennen kuulut enka tieda mita ne tarkoittavat. On totta etta ilamn uudestisyntymista (ylhaalta) ei voi nahda Jumalaa, niin Raamattu sanoo. Usko on kuitenkin se tekija joka vaaditaan ennenkuin voi tapahtua uudestisyntymista. Eli ensin tulee usko, etta Raamatun sana on totta, ja etta Jeesus elaa ja kuoli ihmisten puolesta ristilla etta joka Haneen USKOO, pelastuu. Sitten kun ihminen uskoo taman, Jumala Pyhan Hengen kautta uudestisynnyttaa ihmisen. Se ei siis ole ihmisen oma teko. Muuten, mita tarkoittaa tama "Jumala jalostaa ihmisensielun", tai tama "Uudestisyntyminen tarkoittaa mm. perityistäpahuuksista luopumista" (onko se sama kuin syntien pois panemista?)
"Mikäli ihminen vakuuttautuu siihen, että hän on "yksin uskosta" pelastunut hokien, että Jeesuksen veri on minut pelastanut, käy silloin niin, että hänen tahtonsa jää kehittymättä.
-Raamatun mukaan suun tunnustuksella ihminen pelastuu. Mutta ihminen ei voi sanoa etta Jeesus on herra ilamn etta Pyha Henki sen vaikuttaisi ihmisessa. Eli toisinsanoen kukaan joka sanoo etta Jeesuksen veri on hanet pelastanut (eika sano tata herjana), on uskossa. Mutta en kasita mita tarkoitat etta "hanen tahtonsa jaa kehittymatta". Mita tarkoitat? Ja kenen tahto, Jumalan vai ihmisen?
"Koska vallitsevan tahdon laadusta eli vallitsevan rakkauden luonteesta riippuu ihmisen pelastuminen ei yksin usko silloin ihmistä pelasta, sillä se ei jalosta häntä rakastamaan Jumalallisia Totuuksia ja Hyvyyksiä. Kuolemansa jälkeen tällaiset uskovaiset yleensä joutuvat helvettiin, koska he rakastavat vain itseään ja pahuuksiaan ja valheitaan."
-Haluaisin kovasti kommentoida juttujasi mutta ne menevat kylla niin yli ymmarrykseni etten tajua mista puhut...
"Koska nyky uskovaiset eivät tunne Jumalan Sanan sisäisiä merkityksiä he eivät voi siten myöskään uudestisyntyä, sillä heillä ei ole eväitä siihen."
-Niinkuin aimemmin sanoin, ihmisen uudestisyntyminen ei ole siita kiinni kuinka hyvin han tuntee kirjoitukset (on ulkokultaisuutta kuvitella etta tuntemalla Sanan on otollinen, kuten fariseukset luulivat). Ei suinkaan. On kuitenkin ilman muuta hyva etta tuntisi mahdollisimman hyvin kirjoitukset koska se auttaa uskon elamaa ja antaa evaita, mutta se ei ole pelastustekija.
Kirjasi näytteestä päätellen et ole uskovainen ollenkaan etkä tunne raamattua etkä erikoisesti sen sanomaa. Voisit mennä jonnekin kirpputorille kirjoinesi. Etkö käsitä että korotat silenvihollista kirjassasi ja mainostat häntä.
Uudestisyntyminen tarkoittaa sitä, että ihminen kuolettaa vanhan minänsä eli luonteensa, joka on peritynpahuuden saastuttama.
Uudestisyntyminen on lyhyesti sitä, että ihminen tunnustaa Herran Jeesuksen Kristuksen taivaan ja maan yhdeksi ja ainoaksi Jumalaksi. Toiseksi ihmisen on noudatettava Jumalan Kymmentä Käskyä elämässään. Kun ihminen vastustaa pahuuksia ja valheita Jumala luo vähitellen ihmiseen uuden tahdon vanhan tahdon tilalle. Uudestisyntymis prosessin alaisuudessa ihminen joutuu kiusauksiin. Kiusauksessa ihmisen siulussa taistelee kaksi voimaa: Jumalalta tulleet hyvyydet ja totuudet ja toisaalta helvetistä virtaavat pahuudet ja vääryydet. Helvetillinen virtaus yrittää saada ihmisen noudattamaan vanhan minän eli perityn luonteen haluja ja Jumalasta tuleva Jumaluus yrittää vieroittaa ihmistä mainituista pahuuksista ja vääryyksistä.
Mikäli ihminen valitsee Jumalasta tulevan virtauksen puhdistuu hän tietyistä pahuuksistaan ja vääryyksistään ja hän kokee valaistumisen. Mutta, jos peritty luonne voittaa hän on hävinnyt kiusaukset.
Tietysti ihminen tarvitsee uskoa, mutta usko tarkoittaa ymmärrettyjen tosiasioiden toteamista oikeiksi. Usko tarkoittaa siten valaistunutta ymmärrystä, sillä usko liittyy ymmärrykseen ja hyvyys tahtoon. Siten uudestisyntymisessä muodostavat uskon totuus ja rakkauden hyvyys liiton yhdistyessään toisiinsa ihmisen sielussa (taivaallinen avioliitto).
Tällaiseen aitoon uudestisyntymiseen juuri tarvitaan Raamatun Sisäiset merkitykset, sillä Jumalan Sanan sisäisten merkityksien avulla ihminen on välittömässä yhteydessä äärettömän ja ikuisen Jumalan Voimaan ja Viisauteen, jonka turvin ihminen voi voittaa pahimmatkin kiusaukset, mikäli ihminen sitä tosissaan tahtoo. Siis tieto ei sinänsä ketään pelasta, vaan Jumlan Sanaan sisältyvä Voima ja sen myötä Sanan mukainen elämä niin sisäisessä kuin myös ulkoisessa mielessä.
Luonteen eli tahdon kehittyminen siis tarkoittaa sitä, että vääryyden ja pahuuden saastuttama tahto korvautuu totuuden ja hyvyyden omaavalla tahdolla. Tällainen ihminen rakastaa Jumalallisia totuuksia ja hyvyyksiä sen tähden, että ne ovat tosi ja hyvaä, sillä ne ovat Jumalasta.
Suun tunnustamisesta annettakoon esimerkki: Mikäli joku henkilö on muun muassa aviorikkoja silloin hän tuntee luonteensa puolesta himoa erikoisesti kyseisiin synteihin. Nyt, jos tämä henkilö tekee suullisen tunnustuksen aviorikoksistaan esim, jossakin hengellisessä kokouksessa ja vielä lupaa olla enempää syntyä tekemättä.
Hyvä on! Tämä henkilö on tehnyt suullisen tunnustuksen, mutta hänen tahdonsa siis mieltymyksensä aviorikosiin ei ole vielä sammunut, sillä kyseiset himot ovat vielä juurtuneena hänen tahtoonsa. Niinpä kyseisen ihmisen täytyy - avioriksen himon tekemisestä päästäkseen irti - taistella sisäisesti kuin myös ulkoisesti tuota himoaan vastaan ja tietysti taistella Jumalan avulla. Näin kyseiseen ihmiseen juurtuu vähitellen uusi tahto, joka tarkoittaa sitä, että hän alkaa vihata entistä syntiään ja kartaa sitä kuin vihollistaan. Tämä siis tarkoittaa sitä, että ihmisen tulee vastustaa synnin tekemistä käytännössä ja kuten myös ajatuksissaan.
Noin puhuvat ne, jotka eivät Jumalaa tunne eivätkä Häntä rakasta. Puhumattakaan, että tuntisivat Hänen, siis Jumalan Sanan.
Terv.
Johannes-Abram
Oikeassa olet kuvittelevat pelastuvansa luulottelu uskollaan huh huh!
Hyvä! Ostan varmasti teoksen jahka se on myynnissä.