Neperin luvun derivaatan nollakohdan ratkaiseminen..

Valaistusta pyydetään ratkaisemiseksi jos derivaatan nollakohdat pitää saada selville yhtälöstä jossa on neperin luku,jossa on edessä kertoimena joku muuttuja tms.

esim.
f(x)=e xe^(-3x), josta derivaatta f´(x)=e-3xe^(-3x)

miten saan kaikki samankantaisiksi ratkaistakseni nollakohdat??
Vai onko lähtökohta väärä jos ajateellaan, että kaikki pitää saada saman kantaisiksi, josta sitten otetaan exponentit uuteen yhtälöön. Ja josta taasen ratkaistaan nollakohdat. Vastaan otetaan myös muita esimerkkejä samantyyppisen yhtälön ratkaisemiseksi ja muutenkin vinkkejä neperin lukua kohden.
231546
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

e on vakio, jonka derivaatta on 0

Äänestä


  • 18+2 kirjoitti:

    Ei muuta sitä että AP:n derivaatta on temmattu tuulesta.

    Ei se sitä oikeaksi muutakaan, mutta näyttää kuinka se derivoidaan oikein ja näyttää myös sen derivaatan nollakohdan 1/3

    Äänestä

  • 11+5 kirjoitti:

    Ei se sitä oikeaksi muutakaan, mutta näyttää kuinka se derivoidaan oikein ja näyttää myös sen derivaatan nollakohdan 1/3

    Jeps, ymmärsin että olisit viitannut tuohon ensimmäiseen vastaukseen. Pahoittelen.

    Äänestä

En ymmärtänyt nitä haet, samankantaiseksi saadaan eksponenttifunktiot kyllä muutetuksi, mutta miksi ?
Ps
Funktiosi derivaatta on -e^(-3 x) (-1 3 x)dx

Äänestä
  • dx pois lopusta.

    Äänestä

Nollakohtien ratkaisua tässä haetaan... eli miten?

Äänestä
  • derivaatassa on kaksi tekijää joten nollakohtia etsitään tekijöiden nollakohdista. 1-3x nollakohta selvästi x=1/3
    e^-3x on eksponenttifunktio ja sillä ei ole nollakohtia.
    Joten derivaatan ainoa nollakohta on 1/3.

    Äänestä

  • 2+2 kirjoitti:

    derivaatassa on kaksi tekijää joten nollakohtia etsitään tekijöiden nollakohdista. 1-3x nollakohta selvästi x=1/3
    e^-3x on eksponenttifunktio ja sillä ei ole nollakohtia.
    Joten derivaatan ainoa nollakohta on 1/3.

    Nyt selkeni! Alun perin tässä hain takaa juuri tuota, että miten saan nollakohdat:

    Äänestä

Voisiko ääretön olla toinen nollakohta ?

Äänestä
  • nollakohdan pitäisi jo nimensäkin mukaan olla kohta eli piste jossa nolla saavutetaan. Ääretön taas on jokin tavoittamaton jonne voi vain pyrkiä ...

    Äänestä

  • 2+2 kirjoitti:

    nollakohdan pitäisi jo nimensäkin mukaan olla kohta eli piste jossa nolla saavutetaan. Ääretön taas on jokin tavoittamaton jonne voi vain pyrkiä ...

    Että matematikassa ääretön on piste, jota ei tarvitse edes huomioida ?

    Äänestä

  • Meinaatko tosissas- kirjoitti:

    Että matematikassa ääretön on piste, jota ei tarvitse edes huomioida ?

    se ei ole piste.

    Äänestä

  • 2+2 kirjoitti:

    se ei ole piste.

    Määritelmää

    " Kompleksianalyysissä käytetään laajennettua kompleksitasoa, jossa kompleksilukujen joukkoon on lisätty yksi ääretön ∞."

    Äänestä

  • Taitaapi olla kirjoitti:

    Määritelmää

    " Kompleksianalyysissä käytetään laajennettua kompleksitasoa, jossa kompleksilukujen joukkoon on lisätty yksi ääretön ∞."

    Pitkö taas päteä? Kyse oli aivan ilmiselvästi reaalianalyysistä.

    Äänestä

  • Taitaapi taitaapi kirjoitti:

    Pitkö taas päteä? Kyse oli aivan ilmiselvästi reaalianalyysistä.

    Lainaus oli suoraan Wikistä, tässä lisää jos haluat edelleen briljeerata.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Funktioteoria

    Äänestä

  • Taitaapi olla kirjoitti:

    Määritelmää

    " Kompleksianalyysissä käytetään laajennettua kompleksitasoa, jossa kompleksilukujen joukkoon on lisätty yksi ääretön ∞."

    kuka lisää, kuka ei ...
    Wiki sanoo myös:

    "Analyysissä äärettömällä voidaan tarkoittaa lukua, joka on kaikkia reaalilukuja suurempi. Sitä merkitään symbolilla ∞. Tämä luku ei siis kuulu reaalilukujen joukkoon."

    Äänestä

  • Taitaapi olla kirjoitti:

    Lainaus oli suoraan Wikistä, tässä lisää jos haluat edelleen briljeerata.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Funktioteoria

    ongelma on siinä ettei äärettömyys ole piste jossa derivaatan voitaisiin katsoa olevan nolla.
    lausekkeella e^-3x on kyllä raja-arvo nolla kun x->∞mutta ajatus onkin että se vain lähestyy rajatta nollaa koskaan saavuttamatta sitä. Siispä sillä ei ole nollakohtaa.

    Äänestä

  • 2+2 kirjoitti:

    kuka lisää, kuka ei ...
    Wiki sanoo myös:

    "Analyysissä äärettömällä voidaan tarkoittaa lukua, joka on kaikkia reaalilukuja suurempi. Sitä merkitään symbolilla ∞. Tämä luku ei siis kuulu reaalilukujen joukkoon."

    Ottamatta kantaa mielipiteisiin, niin ainakin opiskeluaikoinani tuo äärettömän puuttuminen tulkittiin virheeksi.
    Liekö käsitys matematiikasta uudistunut, ainakin integraaleissa ääretön on useinkin rajapiste, analyysin nimestä riippumatta.

    Äänestä

  • Sivullinen. kirjoitti:

    Ottamatta kantaa mielipiteisiin, niin ainakin opiskeluaikoinani tuo äärettömän puuttuminen tulkittiin virheeksi.
    Liekö käsitys matematiikasta uudistunut, ainakin integraaleissa ääretön on useinkin rajapiste, analyysin nimestä riippumatta.

    Ei se ole mikään "piste"! Toki epäoleelliset integraalit ovat hyvinkin, no, oleellisia, mutta niissäkin otetaan raja-arvo muuttujan lähestyessä ääretöntä, ei arvoa äärettömässä.

    Äänestä

  • 2+2 kirjoitti:

    kuka lisää, kuka ei ...
    Wiki sanoo myös:

    "Analyysissä äärettömällä voidaan tarkoittaa lukua, joka on kaikkia reaalilukuja suurempi. Sitä merkitään symbolilla ∞. Tämä luku ei siis kuulu reaalilukujen joukkoon."

    Huuhaata. Tuossa sanotaan että ääretön on luku joka ei ole luku. Ei ääretön nimittäin ole kompleksilukukaan, eikä kvaternio.

    Kannattaa tarkistaa luotettavasta tietämyssanakirjasta:
    http://hikipedia.info/wiki/Ääretön

    Tai tietysti voi lukea myös matematiikan kirjoja.

    On kyllä olemassa erilaisia matemaattisia kehitelmiä, joissa jotain joukkoa täydennetään alkiolla, joka edustaa intuitiivisesti ajatellen äärettömyyttä. Esimerkiksi reaalilukujen joukkoa voidaan laajentaa plus ja miinus äärettömällä. Kokonaan eri asia on, onko laajennuksella joitakin hyödyllisiä ominaisuuksia. Jos yritetään määritellä laskutoimitukset niin, että äärettömyydet ovat mukana, päädytään tilanteeseen, jossa normaalit laskulait enimmäkseen eivät ole voimassa. Joten alkioiden kutsuminen ”luvuiksi” olisi mielivaltaista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


NErberbEr kirjoitti:

Valaistusta pyydetään ratkaisemiseksi jos derivaatan nollakohdat pitää saada selville yhtälöstä jossa on neperin luku,jossa on edessä kertoimena joku muuttuja tms.

esim.
f(x)=e xe^(-3x), josta derivaatta f´(x)=e-3xe^(-3x)

miten saan kaikki samankantaisiksi ratkaistakseni nollakohdat??
Vai onko lähtökohta väärä jos ajateellaan, että kaikki pitää saada saman kantaisiksi, josta sitten otetaan exponentit uuteen yhtälöön. Ja josta taasen ratkaistaan nollakohdat. Vastaan otetaan myös muita esimerkkejä samantyyppisen yhtälön ratkaisemiseksi ja muutenkin vinkkejä neperin lukua kohden.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu