Avoliitto on synti, ettei siintä tarvitsisi edes keskustella. Kumpaa Herraa kukin palvelee, kahta ei voi. Uudelleen avioituminen on synti, jos hykää ja avioituu. Samoin jos hylätty avioituu uudelleen. Haureus tekee asiassa poikkeuksen ja antaa luvan eroon. On oppia mikä opettaa parannusta uudelleen avioitumisesta. Miten se on käytännössä mahdollista? Tuo oppi pitää sisällään ajatuksen, jossa tehdään parannus asiasta hylkäämättä puolisoa. ??
Avoliitto, uudelleen avioituminen ja avioliittoleirit
vaan Paula
34179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Avioliittoleiri taitaa olla uudelleen naimisiin menneiden vahvistamistilaisuus.
Kenenkään, ei etenkään uskonnollisten lahkojen pidä puuttua kahden ihmisen välisiin asioihin. Avoliitto on OK, samoin kuin uudelleen avioituminen eron jälkeen. Niin tekevät mm. "Pyhäälä Hengellä" täyttyneet hellarit.
Avoliittolaisen on tehtävä parannus jos haluaa seurakuntaan.
Mistä avoliittolaisen on tehtävä parannus?
Tarkoitatko, että avoliittolaiset eivät saa olla naimisissa?
Puottaako Jeesus avoliittolaisen pois seurakunnastaan vai ihmiset omasta seurakunnastaan?
Jokainen tapaus on tutkittava erikseen. On paljon avioliittoja joissa toinen puolisoista on niin harhainen, että toisen puolison henki on
koko ajan katkolla. Erittäin nopea avioero ja uudelleen avioituminen toisen kanssa, on ainoa oikea ratkaisu tällaisissa tapauksissa.
Mutta kuten sanoin jokazinen tapaus on tutkittava erikseen.
Mitä siihen tulee että avioeron syntiä ei saisi anteeksi, se on harhaoppia. ON vain yksi synti jota ei saa anteeksi, ei tässä eikä tulevassa elämässä, se on PILKKA Pyhää Henkeä vastaan. Kaikki muut synnit saa anteeksi, raiskaukset, murhat, pedofiliat, mafiosokin saa synnit anteeksi jos hän katuu ja anoo Jeesukselta anteeksiantoa.
Tämä ei todellakaan ole mitään paula poropeukaoiden hommaa.
Miksi pitää uudelleen avioitua nopeasti. Käsketäänkö Raamatussa niin.
Hahainen mustasukkainen mieshenkilö on monissa tapauksissa hyvin vaarallinen. Naispuolinen eronnut on hengenvaarassa eron jälkeen. Nopea avioituminen ison miehen kanssa on turvallisuutta lisäävä pointti.
Jokainen tapaus on eri tapaus, kuten jo sanoin. Sinulle on sanottu jo että vaikene, sinun evääsi on jo syöty.
Jos eletään Raamatun mukaisesti avioliitossa ei ero tule koskaan mieleenkään. Itse olen ollut 40 vuotta aviossa, eikä ero tulisi mieleenkään. Kiitos Jeesuksen!
ei paljoa auta, eikä tuo turvallisuutta:"nopea avioituminen ison miehen kanssa" - koska on sellaisia miehiä ja naisia, jotka
kostavat tavalla tai toisella ja varsinkin, kun siihen ei osaa
varautua. Elämme todella henkisesti sairaassa ajassa, joka
on nähtävissä päivittäin uutisten otsikoissa.
Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että "Jokainen tapaus on
eri tapaus" !
Itse olen ollut aviossa 27 vuotta ja kokenut aviorikoksen
mieheni puolelta avioliittomme alussa - Jumalan avulla
pystyin sen anteeksi antamaan ja nykyiain elämme
elämämme parhainta aikaa.
Nykyaikana; anteeksianto ei kaikille riitä, vaan he jättävät lapsensa ja vaimonsa anteeksi antamisesta huolimatta. Monenlaista on.
Eroaminen on helppoa, jos saa toiselle tyrkättyä lapset. Eikä ole sitten sitä kärsimystä enää näkemässä mitä jälkeensä on jättänyt.
Lasten ollessa isompia on oireet pahoja yhtä-äkkisen lähdön myötä, tunne hylkäämisestä.
Kun ei näe toisten kärsimystä, ei näe tehneensä mitään väärää, tai saatikka että pyytäisi anteeksi, edes lapsilta. Niin miten sitten Herran kasvojen edessä kerran?
ei ole ero tullut koskaan mieleenkään, mitenkähän puolisollesi, onkohan hänelle tullut koskaan ero mieleen? kysyppä. Asiassa kun on aina kaksi puolta. Puhut vain omasta puolestasi:)
Nimimerkille "niin sinulle". Ilman uskoa Kristukseen, avoimuutta ja kunnollista avioliittokoulutusta saattaisi olla toisenlainen tilanne?
Tällä palstalla näkyy hyvin paljon sellaisia kirjoituksia joissa opettajiksi pyrkivillä ei ole mitään käsitystä siitä mitä he yrittävät opettaa.
Avioliittotyöhön vaaditaan hyvä koulutus ja pitkä onnellinen avioliitto.
Näkee selvästi että olet vielä nuori. Miksi höpötät noin lapsellisia juttuja.
Kasvahan ensin aikuiseksi ja tule sitten uudelleen satuilemaan 40 vuoden avioliitostasi. Jotain rajaa sentään pitäisi tyhjäntoimittamisellakin olla.
tuota: "Samoin, jos hylätty avioituu uudelleen" - mikäli tuolla
kohdalla ei tarkoiteta sellaista ihmistä, joka on hylätty siksi,
että on pettänyt puolisoaan ja siksi tullut hylätyksi - koska
on niitä, jotka hylkäävät puolisonsa itsekkäistä syistä, eikä
uskottomuudesta ole hylätyn kohdalla ollut kyse.
En usko, että Jumala on niin julma, että vaatii hylättyä, joka
ei ole tehnyt huorin, elämään loppuikänsä yksin eli tuossa
kohdassa tarkoitetaan nimenomaan sellaista, joka on
hylätty huoruuden tähden.
Sinun ongelma on ettet lue Raamattua. Et siten voi käsittää Jumalan suunnitelmaa.
Csep on omanvanhurskauden perk|eleen paisuttama, kuuro, täynnä lakia ja tuomioita toisille.
Jos asiaa tarkastellaan vain Jeesuksen opetuksen kautta, niin avioeron mahdollistaa vain aviorikos ja siten aviorikoksen tehneen voi hyljätä. Tästä tulee käsitys hyljätty ja joka nai hyljätyn , tekee huorin. Kuten totesit, niin petetty osapuoli voi avioitua uudelleen, jos tahtoo.
Mutta, vaikka ihminen rikkoo JUMALAN aivoittamaa lakia, niin armo ja armossa eläminenkin tulee huomioida. Todellisuus on,- jos myönnämme, -niin kukaan ihminen ei voi elää siten,- ettei rikkoisi JUMALAN lakia/aivoituksia ja siten ei tarvitsisi armoa.
Sekin on todellisuutta, miten avioerot ja muut ongelmat liittyvät ihmisen taitamattomuuteen/kyvyttömyyteen välttää ongelmoityumista. Ei kukaan ihminen suunnittelemalla suunnittele seurustelu ja parisuhteen alussa, että hän eroaa. Mutta, niin vain todellisuudessa on, että ihmisten kyvyttömyys/ymmärtämättömyys ohjaa heidät ongelmiin ja avioeroihin.
Ilmentää turmeltuneen ihmisen käyttäytymistä ja siten JUMALA tahtoo pelastaa tämän ihmisen.
Tuollainen mielipide on omistushaluisen ja mustasukkaisen ihmisen kirjoitusta, joka roikkuu yhdessä ihmissuhteessa,
luullen voivansa pakottaa toisen ihmisen alistumaan omaan
tahtoon muka Jumalan Sanaan vedoten - niinkö ? Jos noin
on, niin käytät Jumalan Sanaa vääriin tarkoitusperiin ja tulet
itse kärsimään omista teoistasi !
Ajattelepa asiaa oikein tosissasi: Jos sinua petettäisiin ja
sinut hyljättäisiin, niin sinunko siitä kuuluisi saada rangaistus
ja sinunko tulisi elää vielä loppuelämäsi yksin ja vain siksi,
että puolisosi olisi pettänyt sinut..?!
Tiedän pariskuntia, jotka ovat menneet naimisiin ennen
uskoontuloa ja sitten uskoontulon jälkeen on toinen hyljännyt
- Jumala on nähnyt petetyn ahdistuksen ja johdattanut hänelle
uskovan puolison ja heidän elämässään on nähtävissä Jumalan
siunaus !
LAKATKAA AJATTELEMASTA NOIN MUSTAVALKOISESTI
JA OMISTUSHALUISESTI JA KÄSITTÄKÄÄ, MITÄ JUMALA
SANASSAAN SANOO !
Onpas tekopyhiä kirjoituksia. Jumala ei puutu kenenkään elämään millään tavalla, mutta nämä uskonnolliset fariseukset kyllä.
Minkäs takia helluntaiseurakunnissa sallitaan se, että siellä on avioliitostaan eronneita ja uudelleen avioituneita pareja. Jos te kerran olette niin pyhiä, niin puhdistakaa "seurakuntanne" ja osoittakaa, että ette salli sellaista syntiä.
Mutta kun näin ei tapahdu, niin silloin täytyy pitää suu kiinni.
Jumala on antanut vain yhden ohjeen, mies ja vaimo liittykää yhteen ja se on sillä siisti. Se on nimenomaan "nykyinen avoliitto", koska siinä ei tarvita vihkimisiä eikä leipäpappeja, eikä helluntaipastoreita.
Missä se synti siinä avoliitossa on.? Missä, sillä kun kaksi aikuista ihmistä haluavat olla ja elää yhdessä, sekä rakastavat toisiaan, niin siihen on aivan turha joitain menneisyyden tabuja soveltää.
Liiton pitää koossa RAKKAUS, ei mikään muu,ei pappien, pastorien, ei seurakuntien liturgiat tai lupaukset.
Ja siitä kahden aikuisen ihmisen liitosta ei tarvitse edes keskustella, sillä se on aina kahden ihmisen välinen lihallinen liitto, ei hengellinen liitto.!
Täsmälleen noin body, mutta kun ihmisten kallot on kutistettu, niin turhaa hymistelyä riittää. Piiri pieni pyörii ja ihmiset tuijottavat omaan napaansa.
Kerroppa kun olet asiaa pohtinut. Missä kohtaa Raamatussa opetetaan ja ilmennetään avioliito ja avoliitto. Eikö nämä asiat ole uskonnollisuuteen liittyviä eräänlaisia rituaaleja tms ja erikoisesti miten ne ovat jatke luterilaisuuden sidonnaisuuteen.
Mitä ymmärrän Raamatun lehdiltä parisuhteen muodostamista, niin Raamatussa määräävin ja vaikuttavin asia parisuhteen muodostamisessa on rakkaus ja siihen liittyvät teot.
Esim. kun mies aikoo solmia parisuhdetta naisen kanssa, niin JUMALA on aivoittanut, miten tämän miehen tulee luopua isästään ja äidistään ja kohdentua vaimoonsa. Todellisuudessa tämä tekijä on se ratkaiseva parisuhteen muodostamisessa,- eikä se onko pappi sakrametoittanut ihmiset.
Papin edessä on ihmisen helppo sanoa ihan mitä vaan ja vakuutella tahtoaan, mutta todellisuudessa itsenäistyminen vanhemistaan ja kophdentaminen rakkautensa vaimoonsa on monin verroin vaikeamapaa.
Raamattu ei todella tunne kulttuurissamme hehkutettua luterilaista avioliittoa. Niin ihmeellistä kuin se onkin.
ml213, olen pahoillani sinun kaltaistesi henkilöiden paikka ei ole ollenkaan tällä sivulla. Ateistit saa hässiä vaikka apinoita meidän pupolestamme, mutta älkää tulko tänne ikinä valittamaan tekojenne seurauksista.
Mistä tuollainen agressiivisuus johtuu. Onko sinut kenties petetty vai muutenko vain olet vihaa täynnä. Olisiko aika varata aika lääkärille jos nukyisistä rauhottavista lääkkeistä ei ole apua.
Jos haluat muuttaa ymmärrystäni ja uskoani tässä asiassa,- joka on mahdollista, niin tuo pyytämäni JUMALAN ilmoitukset esille.
PS.
34 vuotinen parisuhteemme nuoruuden rakastettuni lepää JUMALAN aivoitusten pohjalla.
"34 vuotinen parisuhteemme nuoruuden rakastettuni lepää JUMALAN aivoitusten pohjalla."
Siis nuoruuden rakastettuni kanssa.
Moro ml213. Kuten body totesikin, se on kahden ihmisen lihallinen liitto. Kun mies ja nainen rakastavat toisiin ja liittyvät yhteen, niin se yhdistävä tekijä on nimenomaan ja ainostaan vain rakkaus. Ei se muutu miksikään papin aamenilla, se on kahden ihmisen keskenään sopima liitto.
Vihkiminen on täysin epäolennainen seikka, jolla ei ole mitään merkitystä. Mutta uskonnollisuus ja tapakristillisyys ovat nostaneet "vihkimisen" yläpuolelle rakkauden maallisista syistä.
Olen täysin varma, että vaikkei meitä olisi vaimoni kanssa vihittykään, niin eläisimme aivan samalla tavalla uskonnollisten moraalisaarnaajien parjauksesta huolimatta. Se todistaa, että kun kahta ihmistä yhdistää rakkaus, niin mitään muuta ei tarvita. Kaikki muu mitä siihen lisätään, on tyhjänpäiväistä uskonnollista hömpötystä.
""Kun mies ja nainen rakastavat toisiin ja liittyvät yhteen, niin se yhdistävä tekijä on nimenomaan ja ainostaan vain rakkaus. Ei se muutu miksikään papin aamenilla, se on kahden ihmisen keskenään sopima liitto.""
Noinhan se on. Ihmisen on helppo suunnitella ja viettää juhlavat kirkkohäät. Tämäkö on se autuuden tekijä parisuhteessa???
Mutta, ihmiselle on vaikeeta solmia parisuhdetta JUMALAN aivoittamalla tavalla eli sydämen tasolla sisimmässään. Tästä se kenkä puristaa,- ei pappien sakramentti toimituksista.
Siis ihmisen sydämentilla on se merkityksellisin asia, ei se onko heidät vihitty kirkossa papin saattelemana. Mutta, sekin on totta, miten monasti avoliittoon liittyy juuri väärä sydämentilla eli se ovi on jätetty tietoisesti raoilleen, josta toisen on mahdollista lähteä pois omille teilleen. Taas tuota oven raolleen jättämistä ei estä papin aamenkaan.
Avoliitto kestää aivan samalla tavalla kuin "maallisesti virallisettu avioliitto". Parisuhde kestää ainostaan ja vain, mikäli se perustuu molemminpuoliseen rakkauteen ja toisen kunnioittamiseen ja huomioonottamiseen.
Mikään pappi taikka pastori ei ole ihmemies/nainen, jonka sana niittaisi parin yhteen, kunnes kuolema heidät erottaa. Jos tuollaiseen uskotaan, sekin on pelkkää humpuukia.
Uskovaisen elämä ei ole minäminäminä -elämää, vaan se on paljon muuta j aenemmän.
Jos Paavali kieltäytyi OMISTA näkemyksistään sanoen mm, etten syö ikinä lihaa, jos se loukkaa jotain heikkoa lähimmäsitä.
tässä valossa on vaikea nähdä mahdollisuutta, että samassa ekleesiassa elävät eläisivät avoliitossa i,man julkista sitoutumista mihinkään minkään instannsin edessä, eikä varsinkaan Jumalan seurakunnan edessä, ja toiset uskovat eläisivät varovasti säädyllisesti omaa arkeaan.
mutta jos ei Jumalan näkövinkkeleistä mitään ymmärrä, se on sitten oma mappinsa kokonaan, ja tällaista tuossa yllä edustavat mm body ja lappixi omilla visioillaan.
Nykyuskovaisen elämä on uskonnollisiin tapoihin ja kaavoihin kangistuneiden ihmisten luuloteltua pyhyyttä. Kaikki on maallista ihmisten keksimää ahdasta moraalista soopaa, jolla pyritään kontrolloimaan niitä, jotka eivät elä tapakristillisen humpuukin mukaan.
Kunnon ateisti on sata kertaa reilumpi ja rehellisempi, kuin umpiuskonnollinen tekopyhä ihminen.
ateisti ? Ateisti-palstalla on paljon uskostaan luopuneita.
Miksi et kirjoittele siellä ?
Osuit asian ytimeen! Ihailen kykyäsi oivaltaa mitä en itse oivaltanut. Lappix ei elä sääntöjen mukaan.
Keskustelen millä palstalla on aihetta keskustella, ei sitä kukaan rajoita. Minulla on oma käsitys asioista ja elän sen mukaan. Ei siinä tarvita uskonnollista aivopesua.
Mitähän meidän uskonnolliset saivartelijat sanoisivat, jos mies ostaisi nyt kiinteistön, talon / maatilan ja siinä kaupassa tulisi myös nainen mukana.??
Kaiketi se olisi sitä ostorakkautta, porttoilua, ostettu nainen josta myöhemmin tuli miehelle vaimo, vaimojen joukkoon.
Ruut oli hyvien neuvojen takia hiipinyt yöllä salaa Booaksen peitteen alle ja hankkinut näin itselleen rakastajattaren aseman, hyväksynnän päästä turvattuun ruokapöytään.
Ja tapahtui kun Booas osti sukulaiseltaan maatilan ja siinä kaupassa tuli mukana leskinainen Ruut ja tuosta naisesta tuli oston mukana Booakselle vaimo, vaimojen joukkoon.
Tuo liitto alkoi turvallisuuden, ruokahullon sekä silloisen arvostuksen takia ja rakkaus seurasi perässä kuin jälkijunassa.
Ei siinä käyty papeilla, ei kysytty pastoreilla, ei kysytty mitä mieltä seurakuntalaiset ovat, ei siinä kysytty mitä raamattu sanoo, vaan kun kaksi ihmistä sopivat yhteisestä elämästä, se riitti ja riittää vieläkin.
Eri asia sitten on yhteiskunnan asettamat sopimukset mahdollisen eron tullessa ja että molemmat ovat tasavertaisia mahdolliseen omaisuuteen.