Meillä on kaksi lasta ja olemme onnellisesti naimisissa. Ainoastaan mieheni on töissä ja pärjäämme hänen tuloillaan ja kotihoidon tuellani nipin napin. Tämä on valinta jonka olemme tehneet. Haluamme että lapset saavat kasvaa vielä näin pieninä kotona. Meillä on kiva ja juuri sopivan kokoinen asunto noin 80 neliöinen asumisoikeus kämppä. Muutimme tähän omistusasunnosta kun ensimmäinen lapsemme oli syntynyt. Vuokra-asuntoja ei ollut kauheasti tarjolla ja omistusasuntoa emme haluneet. Tuskin olisimme edes saaneet sellaiseen tarpeeksi lainaa, koska olin äitiyslomalla. Edellisestä omistusasunnosta eroon pääseminen oli tuskaa juuri laman alussa, emme haluneet kokea sitä uudestaan. Suunnitelmissa on muuttaa johonkin muualle..pienemmälle paikkakunnalle tms. Haluaisimme asua niin ettei naapurin tontti ala etuoveltamme ja vähän halvemmin kuin kaupungissa. Olisi kiva jos koko aikaa ei tarvitsisi tehdä töitä vaan maksaakseen ylisuurta asuntolainaa. Yhteinen aika on arvokkaampaa kun käyttämättömät neliöt. Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa mikä tuntuu välillä kurjalta. Ruokaostoksetkin tarvii usein miettiä tarkkaan. Mutta tuttava perheiden parisuhde kriisejä jatkuvasti seuranneena meillä tuntuu olevan asiat hyvin. Muutamissa juhlissa olen vaan ihmetellyt että eikö ihmisillä ole muuta puheen aihetta kuin työ ja raha..tavarat ja matkat joita rahalla saa? Ja näillä asioilla kerskuminen ja kilpaileminen? Me sanomme suoraan ettei rahaa ole esim matkustellla vaikka haluisimme, emme häpeä. Tilanteemme nyt vaan on tämä, miksi kiertelemään? Lähin ystäväpariskunta kuuluu näihin "rikkaisiin"..mutta todellisuudessa miehellä on aina Visa tapissaan ja joutuu vähän väliä nostamaan luottorajaa. Kaikki on ostettu osarahalla ja vaikka heidän tulonsa ovat paremmat, tuntuu ettei rahaa todellisuudessa ole paljoakaan enemmän kuin meillä. Muut porukassa eivät tiedä asioiden oikeaa laitaa. Kiinnostaisi onko muillakaan asiat nyt ihan niin hyvin kun esittävät..toisaalta sillä ei ole väliä. Yhden perheen (heillä ei ole lapsia) mies oli tavallinen duunari. Koulutti itsensä vain koska avovaimon kovempi tulotaso oli hänelle kova paikka. Hän oli vielä pari vuotta sitten mukava ja rento tyyppi. Nyt uuden työn ja elämän (?) myötä hänestä on tullut ihme snobi. Avovaimo on korkeasti koulutettu ja fiksu nainen mutta paljon fiksumpi noin niinkun ihmisten seurassa..ei pidä itseään parempana. Kolmas pariskunta riitelee jatkuvasti ja ottivat kamalan asuntolainan ostaakseen pikkuruisen tontin johon tuskin mahtuu edes rakentamaan taloa. Mies valehtelee ihan kaikesta ja liioittelee kaikesta. Mutta ilmeisesti hän ei edes tiedä että muut naureskelevat hänen jutuilleen. Tuntuu itse uskovansa kaiken minkä suustaan päästää. Nämä oudot pariskunnat ovat niin sanottuja ystäviämme..enpä tiedä. Mutta kysymys kuuluu: Miksi pitää esittää "rikasta"? Miksi on niin tärkeää että itsellä on uudempi auto kun naapurilla? Ja ei, en ole kehdannut kysyä suoraan :D
"Rikkaat" ystäväpiirissä
köyhäkö?
201481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Emme me rikkaatkaan mitään valioyksilöitä ole. Yleensä ainoa asia mikä erottaa meidät köyhistä on raha :) se raha on monesti ansaittu varsin kyseenalaisin keinoin.
Hyvin harva rikastuu rehellisesti vaikka toki heitäkin on.
Naapurustossamme tapettiin vaimo ja 2 lasta tekijänä oli sivistynyt ja varakas henkilö.
Mutta miksi perustaa kaikke sen rahan ympärille? Tuntuu olevan ihan yhtä stressaavaa pitää yllä kulissia kuin olla tiukilla. Ja miksi esittää rikasta vaikka oikeasti on ihan tavallinen "duunari"? Ystävämme ovat hyvin pitkään näitä. Luulenpa että kun nämä vielä lapsettomat parisuhteet päätyvät hankkimaan lapsen ja jäämään kotiin hoitamaa, heille napsahtaa todellisuus näpeilleen. Ehkä sitten alkavat arvostamaan itse elämää?
Ollaan teennäisiä ja vedetään roolia. No' ei ihme, että sitten kilahdetaan.
Onneksi en ole tuollaisten ihmisten kanssa tekemisissä.
Lapsille kannattaa antaa aikaa , sillä lapsuus vaikuttaa voimakkaasti koko loppuelämään. Huolehtivat, kunnon vanhemmat on aina paras sijoitus lasten tulevaisuudelle. Ei ihme, että monet lapset kasvavat kieroon, kun vanhemmat on teennäisiä, joille raha ja pinnallisuus on se ykkösjuttu.
Ei mokomaa asiaa viitsi edes pohtia tämän enempää. Alkaa vaan kyrsimään.
Oikeasti varakkaat arvostavat muuta, kuin rahaa.
Rahaa tarvitaan kuitenkin. Jos on tuloeroja - on myös menoeroja. Hyvä asunto ja esim. vene ei ole aivan ilmainen hankinta ja sitä ei sosiaalihuollon täti kenellekään osta.
Tuntuu siltä, että tässä kerrotut "rikkaat" ovat siis keskiverto-duunareita, jotka ei ole kovinkaan hyvätuloisia.
Koetan välttää sanaa rikas ja korvaan sen mieluummin "vauraana". Vauraus ei tule hetkessä, vaurautta ei voi saavuttaa pelkästään ansiotuloilla.
Vauraus saavutetaan 10v sijoittamisen, hyvien ansiotulojen ja sopivien menojen avulla.
Jos käyttää kaiken rahan - milloin se rikkaus saavutetaan?
Itselläni on varallisuutta ehkä n. 150 000 euroa ja en pidä itseäni kovinkaan varakkaana. Ehkä joskus myöhemmin sitten.
On väärin arvioida, ettei raha merkitsisi mitään, tottakai se merkitsee. Ihminen käy pakollisen peruskoulun jälkeen 3-10v lisää opintoja ja tekee 40v työuran. Tuohon on vaikea kenenkään vastata, ettei raha merkitse.
Kyllä raha jeesaa jopa ratkaisevasti mutta se ei silti saa olla mikään elämän itseisarvo ja ainoa tarkoitus niin kuin monet tuntuvat Suomessakin nykyisin ajattelevan.
Elämme suurta murrosta joka koskee aivan kaikkia sekä rikkaita että köyhiä, kukaan ei tiedä miten tässä käy. Historia osoittaa liian suurten, nopeiden ja hallitsemattomien muutosten johtavan useimmiten täyteen katastrofiin, ja nyt jos koskaan ihmiskunta yrittää "mopedilla mahdottomia." Tekniikkan huimasta kehityksestä huolimatta ihmisluonto ei ole muuttunut miksikään, juuri tähän sisältyy riski jota ei kannattaisi ottaa.
""Tuntuu siltä, että tässä kerrotut "rikkaat" ovat siis keskiverto-duunareita, jotka ei ole kovinkaan hyvätuloisia.""
Niinpä, ja ne jotka suurimmaksi osaksi kirjoittaa pitäävät kaikkia rikkaina jotka juuri ja juuri tulevat omillaan toimeen. Eli maksavat asumisesta olkon sitten oma asunto sekä elättävät perhettään.
""Itselläni on varallisuutta ehkä n. 150 000 euroa ja en pidä itseäni kovinkaan varakkaana. ""
Juuri noin. Meidänkin perheellä nettovarallisuutta 260,000 velatkinin vähennettynä. Perusperheen varallisuus perustuu juuri asunnon hankkimiseen. Tähän on moni päätynyt koska kokenut sen halvimmaksí asuinmuodksi. Myös meidän perhe.
"" Ehkä joskus myöhemmin sitten.""
Taas oikein. Joskus myöhemmin on todennäköisesti eläkkeellä jossain muodossa ja silloin enemmän valinnanvaraa ja asumiskustannukset pienemmät. Voi vaikka realisoida omaisuuttaan ja ostaa halvempi tai sitten muuttaa vuokralle jos niin haluaa. Rahaa jää silti itsensä hoitamiseen..
Meidän perhe ei ole rikas ja ollaan oltu välillä vaimon kanssa todella köyhiäkin. Mutta töissä ollessaan olemme pyrkineet hoitaa asiat niin hyvin kuin meidän palkoilla mahdollista ja myös tulevaisuutta huomoiden. Kädestä suuhun elääviä ne palstalaisten ns. rikkaatkin eläävät.
""Edellisestä omistusasunnosta eroon pääseminen oli tuskaa juuri laman alussa, emme haluneet kokea sitä uudestaan.""
Hymyilytti hieman kun mainitset lamasta. Silloinhan lapsesi olisivat täysikasvuisia ja olisit jo kenties isoäiti. Lama oli 90-luvun alussa ja silloin asunnot ei mennyt kaupaksi kuin pilkkahintaan ja yleensä pakkohuutokaupassa. 2008 alkanut talous suhdanteen lievä notkahdus kyllä aiheutti asuntokauppojen pitkittymisen ja sekin suurilta syin että myyjät yrittivät sitkeästi saada huippuhintoja mitä ostajat eivät halunneet maksaa.
Muu teksti oli kyllä ihan asiallista. Tosin mainitsemasi ystävät eivät ole rikkaita vaan pikemminkin kohtuutuloisia. Meidän perheellä kuten kaikki tuttavienkin perheiden tulot noin 8-12,000 euroa/talous. Ei meistä kukaan ole rikas vaikka kaikilla omistusasunnot jaa uudet/uudehkot autot. Meilläkin kaksi josta toinen 2 pv vanha ja toinen ostettu vuosi sitten. Tuttavapiirini on varsin hyvin toimeentulevaa mutta emme tavatessamme ikinä puhu rahasta tai hankinnoistamme. Tottakai kommentoimme lyhesti auton taikka asunnonvaihdoista jos jollekin niin tapahtunut äskettäin. En tiedä miksi ystäväpiirisi käyttäyttyy noin. Olisiko niin että suurin osa tulee perheissä jotka elänneet niukasti ja vanhemmat kouluttamattomia ja jälkipolvi joka päässyt parempiin tuloihin koulutuksien kautta haluaa sitten osittaa oevansa parempia kuin pientuloiset.. Mene ja tiedä..
Köyhin on se, jolla on velkaa.
Nyt on se aika, että torppien kasvimaille laaditaan viljelysuunnitelma, joka maan lämmittyä toteutuu. Pottua, punajuurta, sipulia, tilliä, persiljaa, kaalia, lanttua, naurista, yrttejä...
Seitsemän kanaa munimaan ja kaksi vuokralammasta pihanhoitoon.
Tähän kaikkeen meni fygeä alle sata euroa. Ja pari kymppiä päälle, kun ostin harjaneilikan taimia ja äidin haudalle orvokit.
Olen aina ollut sitä mieltä, että elämän laatu maksaa:)
Tämän palstan tarkoitus on keskustella elämästä köyhyysrajan alapuolella. Jos et voi antaa keskusteluun mitään muuta kuin arvostella toisen kirjotusta ja kertoa omasta ja tuttavapiirisi vauraudesta, olet väärällä palstalla.
Meidän perheen vuositulot ovat tällä hetkellä alle 12.000 euroa. Näin ei ole aina ollut, mutta nyt on, ja ME kyllä puhumme rahasta, sillä siitä puhe, mistä puute. Työttömyys ei suinkaan aina ole oma valinta, vaikkatämän pasltan elämäntapapellet niin tuntuvat joskus väittävän.
Olen huomannut saman ilmiön. Pahimpia pröystäilijöitä ovat ne osarilla autoja ym. kulutusryönää hankkivat keskiluokkaiset perheet, eivät rikkaat.
sen tietää, että kenenkä auto on ostettu käteisellä ja kenen osamaksulla?
Ei sitä aina tiedäkään. Siksi onkin helppoa pröystäillä, niin tyhmää kuin se onkin.
Ehkä parhaiten tietää siitä että jos on varaa osta auto käteisellä, on harvemmin tarvetta pröystäillä autolla ;)
Onko se silloin pröystäilyä jos on hieno auto ja siihen on oikeasti varaa?
se 'hienoin' auto on yleensä pers'aukisella joka on sen osamaksulla ostanut ja ehkä ei kulu kauaakaan kun rahoitusyhtiön mies on jo noutamassa pois, kun ei ole maksettu niitä osia.
En kyllä allekirjoita tuollaista.
Omassa tuttavapiirissäni ei ainakaan ostella luotolla kalliita autoja ja kuvittelisin, ettei tuo osamaksulla prameiden autojen ostelu nyt niin yleistä ole.
Monet voivat kuvitella, ettei esim. naapurilla ole varaa johonkin autoon muttei kuitenkaan TIETOA asiasta.
Luulo kun ei aina ole tiedon väärtti.
Mekin olemme kuulleet tuota ihmettelyä, että "miten teillä oli varaa tällaiseen". Olen aina sanonut, että nipistetään sitten turhemmasta. Meille se turhempi on esim. merkkivaatteet ja päihteet. Ja kaikista turhinta on maksaa korkoja käsittelykuluja kaiken maailman osamaksuista!
Ruuassa säästän pitkän pennin vuoden aikana tekemällä itse ja hyödyntämällä tarjouksia. Hilloja, kiisseleitä, mehuja ja piirakoita varten löytyy metsistä monenmoista marjaa.
Tänäänkin ostin palana possunfileetä 6€/kg. Vieressä olisi toki ollut valmiiksi siivutettua yli 2-kertaisella hinnalla, jossa oli marinadiakin varmaan puolet painosta! Marinadikaan ei paljoa maksa itse tehtynä...
Elämän laatua ja henkistä pääomaa ei voi mitata millään valuutalla.
Alkuperäinen kirjoittaja on ihan oikeilla jäljillä, Onnea matkaan:)
oikeat rikkaat ei tänne kirjoittele eikä näitä palstoja lue.Ja ne ketkä rikkaana pitää jokaista jolla ei velkaa ole ja pärjää omillaan , on niitä joille ei ole työ koskaan maistunut. Ovat sossun asiakkaita ja kaljaa kittaavia kateellisia lähikapakan kanta-asiakkaita.Me tulemme omillamme toimeen , rahaa on säästössäkin, velattomia olemme olleet talon maksun jälkeen. Kaikki muu on ostettu käteisellä , uutta autoa myöten, sillä emme pidä velasta.Missään tapauksessa emme rikkaana itseämme pidä mutta naapurit kyllä pitää.Me emme ole koskaan aikaa viettäneet siellä lähikapakassa, ehkä se ero rahatilanteessa johtuukin juuri siitä.
Millähän tavalla tuo 17 20 aikoo keskustella elämästä köyhyysrajan alapuolella? Pakko vaan päästä tirkistelemään, että mitä ne köyhät kirjoittavat?
Joo, no tuo lama sana ei kyllä ollut oikea tässä tilanteessa..sanotaanko sitten taantuma tai notkahdus. Mutta tosiaan, suurin ihmettelyn aiheeni oli että miksi esittää muuta kuin mitä on? Miksi se on niin tärkeää? En siis todellakaan pidä näitä ihmisiä rikkaina rahallisesti. Enkä sen puoleen henkisestikään noin lapsellisen suhtautumisen takia. Siis sen, että elävät sen mukaan että näyttäis ulospäin mahdollisimman hyvältä. Toinen asia jota en ymmärrä on että he tappavat itsensä mieluummin työllä kun ovat perheidensä kanssa..siis nämä isät. Tapansa kullakin mutta oma äiti on katunut sitä että palasi suoraan äitiyslomalta töihin. Häneltä meni koko lapsuuteni täysin ohi. Luulen että tämä totuus iskee näihin miehiinkin jossain vaiheessa. Kyllä minä sen ymmärrän että jos on suuret asuntolainat ja kaikki muukin pelkkää velkaa niin töitä on tehtävä. Mutta miksi ajaa itsensä siihen jamaan? Ja sitten vielä kehuskella illan istujaisissa kaikella roinalla jota on taas tullut hankittua. Minun mielestäni oikeita rikkaita ovat juurikin ne joilla ei ole lainaa ja joille sitä varallisuutta on kertynyt ajan myötä. Työllä ei suomessa kovin helposti noin vain rikastuta. Näillä meidän tuttavillamme kaikki on ostettu laina rahalla. Ihan keittiön pöytiä myöten. Mutta ovat olevinaan rikkaita koska heille on luottoa annettu. Tätä en ihan ymmärrä.. Itse vihaan muutamia velkojani joita minulla on. Ihanne tilanne olisi olla velaton. Jos/kun maalle pääsemme muuttamaan haluan olla omavaraisempi. En pelkästään sen rahallisen edun takia, vaan osittain ihan mielenkiinnosta ruokaa kohtaan. Olen perheestä jossa perunat, kasvikset ja marjat on hankittu omalta pihalta ja metsästä. Ja kyllä..raha tuo turvaa ja helpottaa asioita. Sen puute kiristää hermoja ja ajoittain hankaloittaa elämää. Mutta ainakin meillä on toisemme. Ja joo, isääni lainaten "köyhät ne rahoillaan kerskuu."
VAI NIIN