jumala syynä siihen, että maailmassa esiintyy niin paljon kärsimystä?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 106
Vanhimmat
Siis etkö sinä ihan oikeasti tajua miten väärä kysymyksenasettelusi on? Koetapa miettiä, pinnistä, pinnistä!
Täh:
""Siis etkö sinä ihan oikeasti tajua miten väärä kysymyksenasettelusi on?""
En ymmärrä.
Koska, tässä kohtaa voisi jopa siteerata Raamattua!
No onko sinusta Shiva syynä jälleensyntymien kiertoon? Joko oivallat? Ai et tietenkään.
Shiva?
Olet oikeassa en oivalla, koska kääntyisin mieluusti tässä kohtaa (ateistisen käsityksen omaava henkilö) taolaisuuteen.
""Siis etkö sinä ihan oikeasti tajua miten väärä kysymyksenasettelusi on?"
En ymmärrä."
Eipä todellakaan yllätä, koska et ole koskaan antanut kuvaa, että olisit se terävin kynä penaalissa. Et edes terävimmästä päästä. Useimmiten asiat tuntuvat menevän sinulta yli hilseen.
No, suurin osa ihmisistä ovat kuitenkin aivan tyytyväisiä siihen älyn määrään, mitä ovat saaneet.
""No, suurin osa ihmisistä ovat kuitenkin aivan tyytyväisiä siihen älyn määrään, mitä ovat saaneet.""
Mutta tiedätkö sitä, että liian korkea äly ei anna enää sijaansa mihinkään muuhun, ei muuhun kuin käsitteellisyyteen.
M.O.T.
tahtis.98 on höperö
Olen hiven eri mieltä, koska
'puhun' niin sanotulla elämän kokemuksella!
Jos tuo 98 tarkoittaa ikääsi niin silloin sulla elämänkokemusta takuulla on mutta jos se taas tarkoittaakin syntymävuottasi (1998) niin sanon, että mene pentu muualle trollailemaan ja pikaisesti.
Opetteleppas muuten kirjoittamaan oikein. Kirjoitusasusi on todella ärsyttävä ja susta saa todellakin höperön kuvan.
98 on tähtiksen äo.
""Opetteleppas muuten kirjoittamaan oikein. Kirjoitusasusi on todella ärsyttävä ja susta saa todellakin höperön kuvan.""
Jos viitsit selventää ajatustasi, niin korjaan tältä (tältäkin) osin ainakin kirjoitusasuani.
Tuon höperyyteni kanssa en oikein voi muuksi muuttua!
Kristityn vatipäisen lasten ******** mielestä pomo ei ole vastuussa huonosta johtamisesta, koska eihän Jumalaa saa arvostella!
Jeesus on huono johtaja, mutta ei sähkönjohtaja! tuoliinvain ja virta päälle!
Miten olematon voisi aiheuttaa kärsimystä? Mieti nyt hyvänen aika edes hetki ennen sitä "Lähetä"-napin painamista...
Yes:
""Miten olematon voisi aiheuttaa kärsimystä?""
Mutta voisikohan tätä miettiä myös sitä kautta, ettei ihminen kykene ymmärtämään jumalaa?
Ps. Kyllähän täällä kaikennäköisiä napin -painaltajia esiintyy, minä mukaanlukien.
"Mutta voisikohan tätä miettiä myös sitä kautta, ettei ihminen kykene ymmärtämään jumalaa?"
Niin voisi, mutta se ei silti poistaisi "ongelmaa" eli sitä, miten olematon voisi aiheuttaa käsrimystä.
En.
Helppo vastaus puoleltasi: "En"
Vai tarkoitatko sitten sitä (kysyn silläkin uhalla, että koko viestijutustelu taasen kerran, siis taasen kerran katoaa, jonnekin)
että ateistisen käsityksen omaava ihminenon vasta etsimässä itseään?
"että ateistisen käsityksen omaava ihminenon vasta etsimässä itseään? "
Ei.
"Helppo vastaus puoleltasi: "En""
Kysymykseen, johon olemassa vain yksi yksiselitteinen oikea vastaus, on helppo vastata.
1
Mielestäni ei ole, koska olematon ei voi aiheuttaa mitään. Mutta ajatusleikkinä, mikäli Jumala (puhukaamme siis kristittyjen jumalasta) olisi olemassa, niin siinä tapauksessa kyllä. Ja ennen kuin alat puhua vapaasta tahdosta ja Jumalan tahtoa vastaan toimimisesta, niin muistakaamme, että vapaa tahto on Jumalan luomus, ja kaikkitietävänä ja kaikkinäkevänä Jumala tiesi, että vapaan tahdon luominen tulee aiheuttamaan valtavasti kärsimystä ja tuhoa ihmisten keskuudessa. Eli kyllä, pahuus ja kärsimys on Jumalan syytä, jos tätä ajasleikkiä siis jatketaan. Ja ennen kuin sanon, niin Jumala loi paholaisen, ja kaikkitietävänä ja kaikkinäkevänä tiesi mitä siitä tulee seuraamaan, eli siis edelleen, kärsimys ja pahuus on Jumalan tahto.
Olematon ei voi aiheuttaa mitään?
Mielenkiintoinen näkemys, koska näkemyksesi korostaa yksinomaan ihmisen omaa mahdollisuuttaan kehittyä yhä korkeammalle ja korkeammalle.
Ja näin ollen, kun ateistisesta käsityksestä keskustellaan, ihminen kuitenkin lopulta häviää. ja mitähän sitten jäljelle jää?
"Olematon ei voi aiheuttaa mitään?"
Juuri näin. Ateisti => ei usko jumalan olemassaoloon => jumala ei voi olla syy millekään, sillä mitään jumalia ei ole.
Voikos sinun mielestäsi sitten olematon aiheuttaa jotain? Mielenkiintoinen näkemys.
Kukapa sitä ihmisen asiaa ajaa muu kuin ihminen itse. Ja minä en tiedä, että ihminen lopulta häviää. Maapallo varmasti häviää miljardien vuosien kuluttua Auringon takia, tai aiemmin saastumisen takia. Mutta ihminen luultavimmin on jo kaukana siinä vaiheessa. Ehkä koko maailmankaikkeus katoaa, mutta tosiaan en sitä tiedä, ja muutenkin kyseessä on niin kaukainen asia, että sen pohtiminen lienee turhaa.
Ja jos ihminen sitten kuitenkin häviäisi, niin jäljellehän jäisi silloin kaikki muu paitsi ihminen. Ja toki silloin häväisivät eläimet, jotka evoluution myötä ovat tulleet riippuvaisiksi ihmisistä. Kuten kaiken maailman satiaiset ja täit. Ja tietty ne bakteerit, joita reilun kilon kaikki kannamme sisällämme. Tiesitkö, että sinussakin olevista soluista bakteerit muodostavat lukumääräisesti noin 90 %?
Niin:
""jumala ei voi olla syy millekään, sillä mitään jumalia ei ole. ""
No jos näin on, ettei jumalaa ole, niin missäs se 'syy' sitten piilee?
Niin, kaiketi asia näin on:
"Tiesitkö, että sinussakin olevista soluista bakteerit muodostavat lukumääräisesti noin 90 %?"
Koska eloton ruumiskin näitä sisältää, ja elämää jatkuu. Mutta tuo jäljelle jäävä 10 prosenttia onkin sitten ihan oma 'ongelmansa'.
Ps. Tuo viimeinen kirjoituskappaleesi kokonaisuudessaan koostaa erittäin mielenkiintoisen näkemyksen.
Ööö... Ihmisessä?
Ateisti ei pidä Jumalaa syynä siihen että maailmassa on paljon kärsimystä koska ei myöskään usko Jumalaan. Toki sitten on olemassa jumalusko jota voidaan syyttää monestakin kärsimyksestä tässä maailmassa mutta tämä onkin sitten oma erillinen ongelmansa.
Toki asiaa voidaan myös tarkkailla esim. kristinuskon mytologian mukaisen fiktiivisen universumin kannalta aivan kuten voimme tarkastella Teräsmiehen toimintaa omassa fiktiivisessä universumissaan.
Kaikkivoipana olentona kristinuskon Jumala aina pohjimmiltaan vastuussa kaikesta sillä mitä suuremmat kyvyt, sitä enemmän myös kyseinen hahmo omaa aina vastuuta.
Jumala on täysin kykeneväinen estämään kaiken ihmisten kärsimyksen joten hänelle kuuluu myös vastuu kaiken ihmisten kärsimyksen lopettamista, tätä vastuuta lisää erityisesti se että Jumala itse loi ihmiset ja asiat jotka ihmisille kärsimystä tuottavat.
Joten omassa fiktiivisessa universumissaan jumala on hyvinkin vahvasti syynä siihen että miksi kyseisessä maailmassa esiintyy niin paljon kärsimystä.
Alustuksesi jälkeen (aika hyvän sellaisen) huipennat:
""Joten omassa fiktiivisessa universumissaan jumala on hyvinkin vahvasti syynä siihen että miksi kyseisessä maailmassa esiintyy niin paljon kärsimystä. ""
Mutta ensin:
"Kaikkivoipana olentona kristinuskon Jumala aina pohjimmiltaan vastuussa kaikesta"
Mielestäni kristinuskon Jumalallekaan ei kuulu vastuu siitä miten ihminen omilla toimillaan ja tietoisesti aiheuttaa jollekin toiselle kärsimystä. Onhan tämä tuotu kristinuskon peruspilarissakin, siis Raamatussa, tuotu esille enemmän kuin kirkkaasti.
Olihan Aatami, tuo Jumalan luoma ihminen, luotu kuulemaan Jumalan ääni sydämessään. Mutta mitä vielä, ihminenhän siinä omassa ainutlaatuisuudessaan halusi tietoisesti syrjäyttää Jumalan ja antaa alkusytykkeen kaikelle sille kärsimykselle, joka edelleenkin hallitsee elämistä maailmassamme.
Mutta aina siellä Raamatun teksistäkin löytyy ihminen, edes yksi, jonka myötä Jumala uskoo ihmisen haluun toteuttaa Jumalan alkuperäistä suunnitelmaa, eli hyvyyttä. Esimerkkinä Nooa tai Aabraham.
Ja tuo kaikki oli jo Raamatussa.
Mutta itse en nojaudu Raamatun Jumalaan, koska ihminen siinä omassa kristinuskossaan on luonut persoonatetun jumal'kuvan.
Uskoni perustuu jumalaan, joka ei ole asettanut rajoitteita elämiselleni, mutta joka antaa/luovuttaa ymmärrystään sydämeeni. Ennen kaikkea tämän elämän kokemuksen myötä, joka sen älyn ja ymmärryksen yhteensulautumana jouduttaa yleisinhimilisyyttä, eli inhimillisyyttä kaikkea kohtaan.
Voisitko sinä yrittää kysyä jotain edes hiukan järkevältä tuntuvaa? Onko liian paljon pyydetty?
Ei. Tällä kertaa voin vastata kaikkien ateistien puolesta.
Kiitos:)
Kiitos.
Oletko oikeasti noin yksinkertainen, tyhmä ja lapsellinen?
No kun se ei ystävä rakas ole yksin Ertertin näkemys. Ethän sinä nyt voi olla noin tyhmä!
Ei vaan lapsellinen.
"Lienet aika iso 'herra'"
Jaakob sanoisi minua tässä vaiheessa ateistien Jumalaksi.
"Sinua jäljempänä yksinomaan kiitellään, siis yksinomaan Sinun omista näkemyksistäsi?!"
Eikös Jumalan näkemykset ole yksiselitteisesti ja objektiivisesti ihan aivan varmasti ja takuulla oikeita?
Mikset sinä tahtis tajua, ettei ateisti syytä jumalia mistään. Miksi syyttäisi? Ihan sama kuin jos syyttäisi ukko ylijumalaa salamoista.
Olet joko täysi idiootti tai kusipää trolli.
Ei ole. Uskovaisen sen sijaan soisi miettivän asiaa pikkuisen, Jumalansa väitettyä hyvyyttä varsinkin.
:-)
tahtis.98
paljasti "viivoineen" käyttävänsä huumetta, ja JEesus ilmestyy hänelle sormet omassa pallihiessään!
En ole.
Kyllä. Jumala sallii pahan. Kyllä Jumalalla pitäisi olla valta ja voima poistaa pahuus.
Jumala on paska tyyppi. Siksi päätin ryhtyä ateistiksi. Helvettiin joudun mutta minkäs mahtaa.
Tässä ihan perusateistin järkeilyä.
''Tässä ihan perusateistin järkeilyä.''
Enemmänkin vaikuttaa valeateistin näkemykseltä.
jos jumala on olemassa,niin kyllähän se on kaiken pahan luojana kaiken pahan alku ja juuri.
vaikka niinhän raamatussa sanotaankin että kun jumala loi ihmisen ´jumala joutui katumaan tekojaan,eli ei ole täydellinen jumalakaan.
Joo Jumalan syytä kaikki. Keksii uskonnot ja Jeesukset ja ihmiset ei siltikään ymmärrä tarkoitusta. Sit ne sanoo että "palvoa jumalaa,"
PAhoitteluni, esittämänne kysymys on järjetön
Vain totaalisen aivoton idiootti voi edes kysyä jotakin tuollaista.
"Mutta se on idioottivarmaa"
Ei sellaista kuin idioottivarma ole edes olemassa. Etkö ole lukenut Linnuradan käsikirja liftareille kirjaa?
Miksi minä niin ajattelin, kun en jumalaan edes usko. Ei sellaista voi syyttää mistään, minkä ei usko olevan olemassa.
Ei, ku saatanan syytä!!!!!! Niinhän se meni.
Ateistisen " filosofian " mukaisesti jumalaa ei voi olla olemassa, koska jumala ei sallisi pahuuden ja kärsimyksen olemassaoloa. Kristillisen kaavan mukaan taas ajatellaan, että jos pahuus ja kärsimys ovat kerran olemassa, niillä täytyy olla myös vastakohta, suurin Hyvyys, Jumala.
"Ateistisen " filosofian " mukaisesti jumalaa ei voi olla olemassa, koska jumala ei sallisi pahuuden ja kärsimyksen olemassaoloa."
Mitäs sontaa tämä taas oli. Taitaa olla vain krisun epälooginen yritys ymmärtää loogista.
Jumala ei voi olla vastuussa mistään, ei hyvästä eikä pahasta, koska jumalaa ei ole.
It's that simple.
Niinpä, ihmisellä (joka on luonut jumalatkin) on vaan suuri tarve ajatella, että jokaisella makkaralla on kaksi päätä. Se on inhimillistä. Ja siksi jumalakin on aina täsmälleen niin inhimillisen rajoittunut, kuin on häntä kuvaileva uskiskin.
Jumala ei aiheuta kärsimystä. Ihmiset, jotka luulevat toimivansa jonkin jumalan tai jumalien käskyjen mukaan aiheuttava kärsimystä.
Uskonto ja usko olemattomaan saa hurahtaneen sairaan ihmisen tekemään väärin.
Tämän takia maailmassa tapahtuu hyvin ikäviä asioita.
''Oletko täysin vakavissasi:''
Voiko tämä olla totta??? Noin lyhyt lause, etkä sinä siitäkään tajunnut mitään.
''Totta tai ei!''
Sinulle raja tuli vastaan jo kymmenen sana lauseessa.
''Tosin joku sellainen tosi viisaskin ihminen on todennut, että ainoastaan pitkät lauseet muodostavat ajattelullemme rajat?!''
Ja tämä ''joku sellainen tosi viisaskin ihminen'' on samassa kastissa ''erään tiedemiehen'', erään professorin'', ''erään tohtorin'', yms kanssa, eli, heillä ei ole nimiä.
''Totta tai ei! Tosin joku sellainen tosi viisaskin ihminen on todennut, että ainoastaan pitkät lauseet muodostavat ajattelullemme rajat?!''
Sinäkö sen totesit, se on kyllä ihan sinun tasoisesi letkautus.
""Sinäkö sen totesit, se on kyllä ihan sinun tasoisesi letkautus. ""
Ei minun letkaukseni, vaan herran nimeltä: L Wittgenstein.
Voisitko kertoa mistä sinä sen löysit? En löydä mitään, mikä muistuttaisi sinun ''lainaustasi''.
Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan (lähde: ????).
Eli, olet tehnyt oman käännöksen, joka ei välttämättä muistuta alkuperäistä kovinkaan paljon. Ei yllätä.
Jumala on kaiken pahuuden takana. Jos ei olisi niin mistä tämä kaikki pahuus muuten muodostuisi? Uskon siis että Jumala on olemassa.
Toisinsnaoin: Onko ateistin mielestä olento johon tämä ei usko syyllinen maailmassa esiintyvään kärsimykseen?
Mikäköhän voisi olla vastaus?
Trolloti :D
Voiko olematon aiheuttaa mielestäsi kärsimystä?
"Onko ateistin mielestä jumala syynä siihen, että maailmassa esiintyy niin paljon kärsimystä?"
- Ei.
Siis ei, pelkkä Ei?
Mutta jos ja kun jumala ei aiheuta tätä yleismaailmallista kärsimystä. Kärsimystä kaikenlaista, yhteiskunnasta riippuen, niin mikä sitten mielestäsi on kärsimyksen alkuperä eli voisiko jopa kysyä, että mikä on kärsimyksen alkuperän jalo totuus?
Enkä odota vastausta: ihminen.
Määrittele kärsimys.
Kärsimys?
Kärsimys lienee kuin mysteeri, jonka sisällön avaaminen vaatii/vaatisi useita eri tarkastelunäkökulmia. Jopa ilman, että siihen sekoitettaisiin yhtään ainoata Jumalaa tai 'pelkkää' jumalaa tai sitten edes tätä ateististista käsitystä.
Mutta tässä jotakin, mitä ensiksi mieleeni juolahtaa:
1. Kaiken kattavin kärsimys lienee se, että ihminen tajuaa elämänsä rajallisuuden ja tiedostaa kuolemisensa väistämättömyyden.
2. Ihmisen tai ihmisjoukkojen kurjuus, joka on seurausta elämisen raamien jatkuvasta kehittymisestä, synnyttää/kärjistää yhteiskunnallisia ristiriitoja (=esimerkiski kahden jne. luokan kansalaisuutta).
3. Ja tuohon ulkoisten raamien kehittymiseen voisi tietysti liittääkin käsitteen 'evoluutio', koska ihmisen perintötekijät eli luonnollinen kehittyminen laahaa aina jäljessä tässä yliannostetussa järjen ja viisauden tuottamassa yhteiskunnassa.
4. Ja sitten tietenkin, kärsimys on sekä fyysistä että henkistä kipua. Henkinen kipu lie pitkäjänteisemmin korjattavissa, tietenkään unohtamatta että se fyysinenkin kipu saattaa vielä lisätä sitä henkistä kipua.
Ps. Toisaalta asiaa voisikin ihan yleisellä tasolla tarkastella myös siitä näkökulmasta, että olisiko elämä sitten liian helppoa, jos kärsimystä ei olisi? Ja osoittaisiko 'kärsimyksen kohtaamisen pelko' ehkä 'pelkkää' rohkeuden puuttumista tai ehkä ilmentäisikin ihmisen pelkoa kasvamista aikuisuuteen?
Ajattelin vastata lyhyesti ettet pääse kieroilemaan.
Lähestyn aihetta näin: Ihminen on eliö ja eliöllä on tarpeita ja haluja. Tarpeisiin kuuluu erityisesti homeostaasin ylläpitäminen, joka edellyttää vettä, ravintoa, lämpöä, turvaa jne. Ihminen on myös sosiaalinen eläin sekä psyko-fyysinen kokonaisuus. Tämä luo erinäisiä sosiaalisia sekä psykologiasia tarpeita ihmiselle.
Kärsimys johtuu näistä tarpeista tai tarkemmin, kykenemättömyydestä täyttää niitä. Ilman ruokaa ihminen näkee nälkää ja kärsii. Ilman turvaa ihminen tuntee olonsa turvattomaksi ja kärsii. Ilman sosiaalisia suhteita ihminen tuntee olonsa yksinäiseksi tai eristyneeksi ja kärsii.
Odotan mielenkiinnolla kieroiluasi.
"1. Kaiken kattavin kärsimys lienee se, että ihminen tajuaa elämänsä rajallisuuden ja tiedostaa kuolemisensa väistämättömyyden."
Jotenkin osasin aavista että uskovien käsitys kärsimyksestä on juuri em. asiat, siksihän he nimenomaan haluavat uskoa ikuiseen elämään.
Tuskin löytyy yhtäkään ateistia joka olisi samaa mieltä tahtiksen kanssa, luulenpa että juuri tuo elämän rajallisuus on ateisteille se voimavara jonka voimin yritämme elää mahdollisimman hyvin ja voimme sitten kuolinvuoteella sanoa eläneemme hyvän elämän ja kuolla rauhallisesti pois.
Kärsimystä maailmassa aiheuttaa moni asia mutta jumala ei kuulu niihin, ellei sitten lasketa sitä että jumalan olemassaolemattomuus aiheuttaa uskoville kärsimystä.
Asettilisit kysymyksesi paremmin tahtis, uskovalta voi tuollaista kysyä mutta ei ateistilta.
Onko sinun mielestäsi merirosvojen vähyys syynä ilmaston lämpenemiseen (Pastafarismi)?
''1.''
Sinä pidät elämää kärsimyksenä, sillä nuohan ovat osa elämää.
''2-4''
Hassua, sanot: ''Enkä odota vastausta: ihminen.'', sitten luettelet ihmisestä johtuvaa kärsimystä. Fyysinen kärsimys ei tosin välttämättä johdu ihmisestä, mutta siihenkään ei tarvita yliluonnollisia tekijöitä, ihminen voi aiheuttaa sitäkin.
''Ps. Toisaalta asiaa voisikin ihan yleisellä tasolla tarkastella myös siitä näkökulmasta, että olisiko elämä sitten liian helppoa, jos kärsimystä ei olisi? ''
Miksi elämä ei saisi olla helppoa? Eikö helppo elämä, ilman kärsimystä ole uskovaisen lopullinen päämäärä? Mikä muuten on liian helppo elämä?
''Ja osoittaisiko 'kärsimyksen kohtaamisen pelko' ehkä 'pelkkää' rohkeuden puuttumista tai ehkä ilmentäisikin ihmisen pelkoa kasvamista aikuisuuteen?''
Kuinka kärsimystä vältellään?
””Tuskin löytyy yhtäkään ateistia joka olisi samaa mieltä tahtiksen kanssa, luulenpa että juuri tuo elämän rajallisuus on ateisteille se voimavara jonka voimin yritämme elää mahdollisimman hyvin ja voimme sitten kuolinvuoteella sanoa eläneemme hyvän elämän ja kuolla rauhallisesti pois.””
Näinkö arvelet? Tosin tartuit nyt ainoastaan tuohon yhteen toteamukseeni, etkä oikeastaan vienyt ajatustani yhtään laajemmin eteenpäin.Toisaalta lausahduksesi kuvastaakin erittäin hyvin Raamatun 1. Tess. 5:21 esitettyä: 'Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää.'
Ja:
””Asettilisit kysymyksesi paremmin tahtis, uskovalta voi tuollaista kysyä mutta ei ateistilta””
Miksei muka voi kysyä? Minusta kun välistä tuntuu, ettei maailmassa/elämisessä ole yhtä ainoatakaan asiaa/olosuhdetta/tilannetta/näkemystä (ja mitä vielä?), joka ei toisaalla tai jollekin toiselle ihmiselle aiheuttaisi kärsimystä.
Mutta kyllähän minä ymmärrän tuon ateistisen käsityksen elämisen rajallisuudesta, ilman ikuisuutta, koska ateistinen näkemys nojautuu niin vahvasti käsitykseen, ettei jumalaa ole ja että loppupelissä ihmisen elämisen perimmäinen tarkoitus johtaa väistämättä kuolemaan.
Ps. Pastafarismi? Mitähän tuo oikein tarkoittaa?
Mikäköhän ajatuksessani sai Sinut kokemaan, että kieroilisin?
Kuten jo edellä totesin, niin kärsimys sanana tai kokemuksena on niin mittava, ettei sitä voine koskaan poistaa. Vai voiko?
Sisältyyhän tähän elämisen 'todellisuuteen' tämän vallitsevan käsitteellisyyden lisäksi kuitenkin myös niin paljon 'näkymätöntä'.
"Mikäköhän ajatuksessani sai Sinut kokemaan, että kieroilisin?"
Historiasi tällä palstalla saa kokemuksen aikaiseksi. Et toimi tyhjiössä ja teoillasi on seuraamuksensa.
Kysyit aiemmin:
"Kärsimystä kaikenlaista, yhteiskunnasta riippuen, niin mikä sitten mielestäsi on kärsimyksen alkuperä eli voisiko jopa kysyä, että mikä on kärsimyksen alkuperän jalo totuus?"
Vastasin siihen. Voitko tiedostaa vastaukseni ennen uusien kysymysten esittämistä?
”..sillä nuohan ovat osa elämää.”
Siis mitkä ovat osa elämää? Höpsö, etkö todellakaan ymmärrä, että tarkemmin ajatellen koko eläminen on pelkkää kärsimystä. Koska ihminen on todellakin kuin se niin sanottu rauhaton sielu. Ei koskaan eikä milloinkaan, ei mikään olotila tai saavutus ole riittävä.
Joten kärsimystä ei voi vältellä, jos ei ensin tajua, kuten Tao te king on aikanaan esittänyt: ”Ne, jotka eivät elämää tavoittele ovat viisaampia kuin ne, jotka pitävät elämää arvossa.”
Ymmärsitkö? Uskon, että tuon lausahduksen kautta saavuttaa sen, vaikkapa sen helpoksi elämäksi kuvaillun elämän.
Ja:
””Kuinka kärsimystä vältellään?””
Ymmärtääkseni siten, että ensiksikin käsitetään, ettei ongelmatonta elämistä ole olemassakaan. Mutta tämä ei taas tarkoita sitä, että ne ongelmat ja ongelmien aiheuttamat tilanteet/kärsimykset tulisi keinotekoisesti turruttaa. Ymmärsitkö?
Eli jos rohkeutta riittää, niin ihmisen valmiuskin kohdata kärsimys kasvaa ja valmius hyväksyä nämä raamit (=maailma) parhaaksi mahdollisiksi raameiksi.
Ps. Muutekseen miksiköhän joku ihminen on luotu jo syntymästää asti kärsimään jotakin sairautta tai pysyvää vammaa?
Tätä lausumaasi en todellakaan, sen mielenkiintoisesta sisällöstä huolimatta, ymmärrä:
"Historiasi tällä palstalla saa kokemuksen aikaiseksi. Et toimi tyhjiössä ja teoillasi on seuraamuksensa."
Mutta ei tämä ymmärrykseni puute kuitenkaan ihan kärsimyksen tasolle ylety.
Voitko tiedostaa vastaukseni esittämääsi kysymykseesi kärsimyksestä?
Kysymyksesi oli:
"Kärsimystä kaikenlaista, yhteiskunnasta riippuen, niin mikä sitten mielestäsi on kärsimyksen alkuperä eli voisiko jopa kysyä, että mikä on kärsimyksen alkuperän jalo totuus?"
Sinä kysyit, minä vastasin. Yritetään pysyä aiheessa.
"Toisaalta lausahduksesi kuvastaakin erittäin hyvin Raamatun 1. Tess. 5:21 esitettyä: 'Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää.'"
Niin kuvaakin, tämäkin on yksi monia ateisteja yhdistävä asia, eli kyseenalaista kaikki ja tee päätös punnittuasi eri vaihtoehtoja, hylkää huonot ja pidä hyvät.
Jostain syystä uskovat eivät tätä neuvoa yleensä noudata muuta kuin raamatun ulkopuolisten asioiden kohdalla.
Sillä ei tosin tunnu olevan mitään merkitystä vaikka asia olisi hyvä jos siitä ei ole raamatussa mainintaa tai se on ristiriidassa raamatun kanssa.
Minä ja moni muu ateisti on koetellut ja kyseenalaistanut asioita sekä pitänyt sen mikä on hyvää ja juuri siksi on päätynyt ateismiin.
Jos haluat kyllä tai ei vastauksia niin ko. kysymykseen ateisti ei voi niitä antaa, meillä kun ei ole edelleenkään mitään havaintoja kyseisestä entiteetistä tai sen vaikutuksesta maailman tapahtumiin.
"jos jumala olisi olemassa" olisi ollut oikea kysymyksen asettelu. Haluamasi vastauksen saamiseksi kannattaa olla tarkkana mitä kysyy.
"Mutta kyllähän minä ymmärrän...." jos kerran ymmärrät tuon niin miksi kysyt jotain mikä edellyttää jumalaan uskomista.
"ihmisen elämisen perimmäinen tarkoitus " ??? ei ainakaan minusta elämisellä ole mitään perimmäistä tarkoitusta ja luulen että samaa mieltä ovat muutkin ateistit. Uskovat niitä syitä ja tarkoituksia kaipaavat, heille elämän merkityksettömyys kun on sietämätön ajatus.
Usko siihen että jumala on luonut kaiken ihmistä varten ja se että jumalalla on suunnitelmat ihmistä varten antaa uskoville heidän kaipaamansa merkityksen elämälleen ja turvallisuuden tunteen.
Pastafarismin mukaan ilmaston lämpeneminen johtuu merirosvojen määrän vähenemisestä. Kysymys on validi vain jos uskot lentävään spagettihirviöön, muuten se on merkityksetön, sama pätee sinun aloitukseesi.
''Siis mitkä ovat osa elämää?''
Elämän rajallisuus ja kuolemansa väistämättömyyden tiedostaminen. Etkö sinä sitä ymmärtänyt?
''Höpsö, etkö todellakaan ymmärrä, että tarkemmin ajatellen koko eläminen on pelkkää kärsimystä.''
Sinulle ehkä, minulle ei elämä ole ollut pelkkää kärsimystä. Kärsimystä on toki ollut, mutta ei koko ajan, ja hyvät asiat ovat tasapainottaneet kokonaisuuden reilusti plussan puolelle.
''Koska ihminen on todellakin kuin se niin sanottu rauhaton sielu. Ei koskaan eikä milloinkaan, ei mikään olotila tai saavutus ole riittävä.''
Ja taas, sinulle ehkä onkin niin, mutta ei kannata yleistää omia ongelmiaan muiden ongelmiksi. Minulla ei sellaisia ongelmia ole kuin silloin tällöin.
''Joten kärsimystä ei voi vältellä, jos ei ensin tajua, kuten Tao te king on aikanaan esittänyt: ”Ne, jotka eivät elämää tavoittele ovat viisaampia kuin ne, jotka pitävät elämää arvossa.”
Ymmärsitkö? Uskon, että tuon lausahduksen kautta saavuttaa sen, vaikkapa sen helpoksi elämäksi kuvaillun elämän.''
Mitä?
''Ymmärtääkseni siten, että ensiksikin käsitetään, ettei ongelmatonta elämistä ole olemassakaan.''
Täytyykin olla erittäin harhainen, jos luulee, että sellaista elämää olisi olemassa. Toisaalta, harhaa se on sekin jos on yhtä negatiivinen elämän suhteen kuin sinä, ja vielä uskoo, että se koskisi kaikkia.
''Mutta tämä ei taas tarkoita sitä, että ne ongelmat ja ongelmien aiheuttamat tilanteet/kärsimykset tulisi keinotekoisesti turruttaa. Ymmärsitkö? ''
Kyllä ymmärsin. Uskonnot ja uskomukset kuuluvat keinotekoisiin keinoihin turruttaa ongelmat ja kärsimykset, joten niitä ei pitäisi tällaiseen käyttää.
''Eli jos rohkeutta riittää, niin ihmisen valmiuskin kohdata kärsimys kasvaa ja valmius hyväksyä nämä raamit (=maailma) parhaaksi mahdollisiksi raameiksi.''
Sitä kutsutaan käsittääkseni realismiksi.
''Ps. Muutekseen miksiköhän joku ihminen on luotu jo syntymästää asti kärsimään jotakin sairautta tai pysyvää vammaa?''
En tiedä, ehkä luomasi luoja-jumala on ilkeä tyyppi. Minua ei muuten luotu sairaaksi, minä synnyin sellaiseksi.
Vai tällaista tässä ketjussa.
Miten siis ateisti, joka ei edes usko jumaliin pitäisi jumalaa/Jumalaa kärsimyksen syynä? Äly hoi tahtis!
Niin tällaista, koska näitä napinpainaltija riittää.
Mutta tosin katseesi tuossa kuvassa on jotenkin erittäin kärsivä!
Vähemmästäkin aivorakenteeni kärsii, kun saa lukea kaikenlaisia neronleimauksia ja logiikan "riemuvoittoja".
Ei kait kuitenkaan yhdistä näitä kuvailemiasi 'neronleimauksia' tahtikseen?
Ja riemuvoitot, siis mielestäni, saavutetaan aina häviöiden kautta!
Sinunpa hyvinkin - luehan vielä kertaalleen saamiasi vastauksia oikein ajan kanssa. Kyllä se siitä :-)
Joo, olen lukenut saamani vastaukset useammin kuin yhden kerran ja pyynnöstäsi vielä oikein ajan ja ajatuksen kanssa.
Mutta, mutta...?
Ja onko logiikassani sitten jotain vialla? Mielestäni ei, koska ajatteluni (omasta mielestäni) on erittäin johdonmukainen/-mukaista.
''koska ajatteluni (omasta mielestäni) on erittäin johdonmukainen/-mukaista.''
Usko pois, ei ole.
Ei ole koska jumalaa ei ole. Mutta JOS olisi niin silloin jumala olisi syyllinen, ainakin jos hän on erehtymätön ja kaikkivoipa. Silloinhan hän on tarkoituksella luonut paljon kärsimystä.
Jumala antoi osan kaikkivallastaan saatanalle ja perkeleelle jotta Ihmisluonnolla olisi/toteutuisi vapaa Tahto.
Oletko tosissasi? Tarkistapa mitä ateismi edes tarkoittaa ja mieti sitten mikä kysymyksesi asettelussa on pahasti pielessä...
Olenko tosissani?
En tiedä muuta kuin sen, että jokseenkin tosissani itseni suhteen. Tosin pyrin kuitenkin aina välttämään tosikkomaisuutta..
Mutta, ainahan tätä kuitenkin on mielenkiintoista 'kuulla', miten joku toinenkin näitä asioita mieltää!
Joten kysymyksessäni ei ole mitään pielessä.
Okei, väännänpä sitten rautalangasta... Olen ateisti eli en usko jumalien olemassaoloon. Täten kepeämmilläkin hoksottimilla varustetut varmasti ymmärtävät että en täten myöskään syytä mitään jumalaa kaikesta kärsimyksestä maailmassa. Vähän absurdia syyttää jotakin jonka ei usko edes olevan olemassa, vai mitä?
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin onhan ateismista muodostunut vuosisatamme aikana jommosen suuri, jopa maailman laajuinen vakaumuksellinen/ideologinen ryhmittymä (vai miksi sitä sitten luonnehtisikin, ehkä katsomus?).
Ja ateistisen käsityksen ihmisen vakaumus perustuu siihen, ettei jumalia (mitä sillä sitten tarkoitetaankin?) ole olemassa. Ja olipahan tähän syynä sitten mikä tahansa, kenties joko henkilökohtainen tai sitten sellainen ehkä yhteiskunnallinen/yleismaailmallinen syy tai se näkemys tai se katsomus.
Ja jos ateisti ei tässä kohtaa syytä jumalaa kärsimyksen aiheuttajaksi, niin mitä jäljelle jää. Ehkä se ateismin oma ideologia, jonka ei välttämättä tarvitse olla sen 'huonompi' kuin jumal'uskovankaan.
Eli vaikeeta on, siis tätä asiaa pohtia!
Ps. Just tässä kohtaa tajusinkin, että mitä se Jaakob ajoi takaa sillä kahdeksalla 'napillaan'. Vaikkakin tässä kohtaa pitänee muistaa myös sellainen neljän 'napin' juttu?
"Jos olen oikein ymmärtänyt"
Et ole.
Ketähän tässä nyt oikeastaan höperöksi siteeraisikaan?
Toki tuo lyhytsanaisuutesi on jo kuin sellainen tavaramerkkisi, mutta aika tukalaa, kun tässä ihan oikeasti yrittää selventää tätä omaa ajatsutaan, niin vastaus on pelkkä:
""Et ole. ""
Yritähän nyt Ertert hyvä, edes yrittää, please!
Tähtis, voisitko jo vihdoinkin edes vähän tajuta ettei sinuun luoteta tällä palstalla? Sinä olet toistuvasti esittänyt ns. 'tyhmiä' kysymyksiä ja vääntänyt kysymyksiin esitettyjen vastauksien sisällön alkuperäisen viestin irvikuvaksi. Et edes suostu huomioimaan sinulle esitettyä vastausta sellaisenaan, vaan näytät sivuuttavan sen ja jatkavan täysin toiseen aiheeseen.
Mitä helvetin ideaa on keskustella jonkun kanssa, jolla on valikoiva kuulo eikä näytä välittävän mitä toinen yrittää sanoa?
"selventää tätä omaa ajatsutaan"
Jollei se ole sinulle itsellesikään näiden palstalla viettämiesi vuosien aikana jo selvinnyt, miten ihmeessä oletat että lukija saisi niistä pienintäkään tolkkua? Ei täällä ole kymmenpäinen joukko ihmisiä turhaan jo vuosia todennut että ajattelusi on oleellisilta osiltaan niin pielessä kuin vain olla voi. Uskoisit suosiolla, se nyt vain on noin ja tulee olemaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neljä_jaloa_totuutta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalo_kahdeksanosainen_polku
Kärsimys ei minusta ole Jumalan vika millään muotoa. Mutta koen, että Aabrahamilaisten uskontojen dualistinen maailmankuva on väärä. Ristiriita ei-dualistisen todellisuuden ja dualistisen representaation kesken on omiaan aiheuttamaan kärsimystä.
Mitäkö jää jäljelle? Ihmiset aiheuttavat kaiken kärsimyksen toimimalla täysin vastuuttomasti ja kanssaihmisistään välittämättä. Ei siihen sen kummempaa tarvita. Ja luuletko että jumalaan uskovat ovat sen parempia. Heillä on vain paremmat umpiluusta olevat selitykset, kun ei ole kanttia ottaa vastuuta omaista tekemisistään. Olen lukenut näitä uskonnollisia sivustoja ja huomannut sen asian että itse asiassa jumalauskovaiset alkavat selitellä niitä näitä ja puhuvat asian vierestdä. Antaa olla, en jaksa kirjoittaa enää. Tyhmyys lannistaa minut.
(Huokaus) Eli koitan vastata lyhyesti muutamaan keskustelussa tulleeseen kysymykseen.
1. " Onko ateistin mielestä kärsimys lähtöisin jumalasta"
Vastaus on, jokaiselle vähänkin kirjaviisautta omaaville itsestään selvyys ja johtikin keskustelussa hampaiden kiristelyyn. Jos vastaus ei silti auennut niin se menee näin: Ateisti eli henkilö, joka ei usko minkäänlaisen jumalakäsitykseen ei tietenkään missään tapauksessa voi syyttää jumalaa siitä koska kieltää tämmöisen olemassa olon ja syyttämällä tätä tulisi hän hyväksyä sen olemassa olo jolloin ei hän voisi olla enään ateisti. Hyvin yksinkertaista...
(huokaus)
2. Mikä sitten on kärsimysten lähde, ja älä sano ihminen.
Mielestäni kysyjä koittaa saada meidät syyttämään jotain korkeampaa voimaa kysymyksen asettelulla. Mielestäni kysymys on kuin mikä on Englannin pääkaupunki ja älä sano Lontoo, joka tietenkin oikea vastaus on. Mielestäni jos syyttän jotain muuta kaikesta kärsimyksestä siirrän vain vastuuta, jollekin jolle se ei kuulu, mutta koitan nyt kuitenkin ilman, että rikokset omia kantoja asiasta. Syynä on mailmassa vallitseva tavoittelu pärjätä ja olla alfa yksilö eli kohdistettuna ihmisiin itsekkyys. Eikä nyt sekoiteta jumalaa keskusteluun sillä on tai ei tällaista henkilöä se on yhden tekevää tämän kannalta. Evoluutio teoria ja luonnon valinta selittävät tämän itsekkyyden ja halun selviytyä. Jos lähdetään luonnon katastrofi linjalle olisi se aivan epäammattimaista syyttää niistä ketään ja siksi en syytäkään .
3. Mitä ateismi on.
Tämän huomasin keskustelussa, että osa osapuolista ei ymmärrä yhtään mitä ateistilla tarkoitetaan. Ateismi ei ole uskonto sillä se ei usko mihinkään se ei myöskään ole tarkkaan ottaen aivan ideologia sillä sillä ei ole yhtä yhteistä mallia, mutta moni ateisti voi olla samaan aikaan esim. Humanisti. Koska ateisteille uskon asiat eivät vaikuta mitenkään niin niitä ei voida mitenkään kysyä sillä ateistilla oleminen ei edellytä uskoa.
Ateisteja on erilaisia ja määritellä henkilöä joka on ateisti paremmin kuin: henkilö, joka ei usko/tunnusta mitään jumala käsitystä.
Itse olen ateisti ja en usko jumalaan silti se ei estä pitämästä joitain kristin uskossa oleva arvoja tärkeänä ja minulle kristin usko on samalla tasolla minkä tahansa filosofian kanssa sillä poikkeuksella, että kristinuskossa uskotaan jumalan. En pohjaa tietojani yksin omaan uskoon vaan emppiiriseen tietoon.
Toivottavasti tämä vastaa edes osaan kysymyksistäsi.
Minun mielestäni kärsimystä ei ole olemassa muualla kuin ihmisen päässä. Ihminen, jolla ei ole mitään saavutettavaa, ei myöskään voi menettää mitään. Kivet, joiden ainoa tehtävä on olemassaolo, ovat kärsimyksestä vapaita.
Muista mitä Sidharta Gautama sanoi: "Kärsimyksen aiheuttaa elämänjano!"
Olen erimielinen.
Kivillä ei ole olemassa olemassaolon tehtävää.
Ja sano se itsellesi, kun seuraavan kerran loukkaat itseäsi päähän törmäämällä sse seinään päin, päälläsi päistikkaan.
Kärsimys on pään sisällä. ;)
Todennäköisesti kokemusta jo on, niin voitko kertoa, että ajattelit näin aivotärähdyksen jälkeen kuinka nopeasti?
Seuraavan päivänä?
Olet erimielinen ja ehkä jopa kummallinen.
Kivet ovat olemassa. Mielestäni se on niiden tehtävä eikä niiltä muuta voi vaatia. Teleologian ensimmäinen perusta on, että jokin on olemassa, että se voi täyttää teloksensa. Väitätkö tosiaan, että kiven telos on ei-olemassaolo? Eikö moinen ole varsin absurdia? Mikä on perusteesi sille että kaikki kivet pitää hävittää?
Määrittele kipu ja kärsimys ja kuinka ne eroavat toisistaan, sillä minusta tuntuu, että olet sekoittanut ne toisiinsa. Päänsä seinään iskevä toki tuntee fyysistä kipua. Se on ruumiiseen sisään rakennttu. Mutta kärsiikö hän? Se on edelleen subjektiivista. Kärsimyksen kokeminen edellyttäisi, että ihminen kokisi jotain, mitä hän ei ole edellytetty kokemaan. Edellytyksiä ei voida antaa, koska ihminen kokee kaiken subjektina. Objektiivista päämäärää ei voida antaa
Olet avuttoman epälooginen. Suorastaan hassu.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288478052108.html?ref=lk_is_1