Onko kenelläkään kokemusta siitä, miten verikoe-pelosta pääsisi yli?
Tämän päiväisestä verikokeesta lähdin hysteerisesti itkien kesken pois, koska pelkäsin niin paljon. Minulla on pahoja traumoja lapsuuden verikokeista ja olen pyörtynyt joka kerta, mikä tuntuu kamalalta. En varmastikaan selviä loppuelämääni ilman verikokeita, joten jotenkin tästä pitäisi päästä yli.
Nykyään sormenpäästä otettava koekin pyörryttää kyynärtaipeesta puhumattakaan. Verta en pelkää, mutta piikkejä kyllä. Jätin terveydenhoitaja-opinnotkin tämän takia kesken.
Tämän päiväisestä verikokeesta lähdin hysteerisesti itkien kesken pois, koska pelkäsin niin paljon. Minulla on pahoja traumoja lapsuuden verikokeista ja olen pyörtynyt joka kerta, mikä tuntuu kamalalta. En varmastikaan selviä loppuelämääni ilman verikokeita, joten jotenkin tästä pitäisi päästä yli.
Nykyään sormenpäästä otettava koekin pyörryttää kyynärtaipeesta puhumattakaan. Verta en pelkää, mutta piikkejä kyllä. Jätin terveydenhoitaja-opinnotkin tämän takia kesken.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse pelkäsin vuosia lapsuudesta aikuisuuteen saakka verikoetta ja rokotuksia. Ihan kumpi vaan oli kyseessä niin piti olla monta ihmistä pitämässä kiinni. Ja silloisen lapsuuden sairauteni(krooninen virtsatientulehdus)takia jouduin pakosti ravaamaan useasti lääkärissä. Ja joka kerta kun piti verikokeeseen mennä niin vastassa oli "armeija" naisia valmiina.
Kamala kammo jäi neuloja kohtaan. Varmaan johtui juuri siitä "pakottamisesta". Ja siitä että se neula,ihan aikuisten oikeasti,sattui!!
Vielä ensimmäistä lastani odottaessa,20vuotiaana, labratyttö ei saanut otettua verikoetta. Piti pyytää toinen avuksi!
Tämän ensimmäisen lapsen synnyttyä kipu kynnykseni nousi ja pelko neuloja kohtaan hälveni. Ei tietenkään heti vaan pikkuhiljaa. Koskaan en siihen mennessä ollut tuntenut sellaista kipua kuin mitä synnytys oli.
Nyt kolmen lapsen äitinä,34 vuotiaana,voin jo hiukan hymyillä peloilleni. Mutta otan todellakin vakavissani sen jos joku lapsistani sanoo että pelkää neuloja,rokotusta ja sanoo että se sattuu. Nimittäin se sattuu.
Ja omat kokemukset on paras ase hoitohenkilökuntaa vastaan kun väittävät pienelle lapselle että se "vaan vähän nipistää".
Osittan pelkoani on helpottanut se että verikokeet otetaan nykyään minulta kämmenselästä tai ranteesta. Kyynästaipeesta suonet "karkaa" ja siellä on muutenkin ohuenpi,herkempi iho.
Huvittaviakin tapauksia on tullut vastaan...
Jouduin kerran nuorta labratyttöä neuvomaan neulan valinnassa kun hän ei ollut ikinä ottanut näytettä ranteesta:)
Et ole yksin. Meitä neulakammoisia on monta. Toiset enempi ja toiset vähempi pelkääviä.
Hei neulakammoinen, Emla puudutuslaastaria tai voidetta peliin, niin ei pisto satu. Nyt kipin kapin apteekkiin.
Miten olis ihoa puuduttava -aine? Tiedän mitä pelko "valkotakkisia" kohtaan on. Itse en haluaisi mennä koskaan verikokeisiin, mutta välillä se on välttämätöntä. Lääkäriinkin vain kun on todella pakko (voihan lääkäri määrätä vaikka verikokeisiin). Itse olen selvinnyt sisulla tilanteista, mutta olen kuullut että on olemassa ihoa puuduttava -aine, jolloin kivun ei pitäisi olla niin paha ja verikokeestakin selvittäisiin. Tsemppiä!
On olemassa bioenergeettinen laite, jonka avulla voi selvittää kaikki puutostilat ja häiriöt elimistössä. Se valitsee 32 000 yrtti-, vitamiini-, kivennäis-, ravitsemus-, homeopaatti- ym. hoitokeinoista yksilölle parhaimman.
Bioelektromagneettisen mittauskyvyn avulla on mahdollista selvittää kehossa olevat virukset ja bakteerit, jopa ennen kuin ne näkyvät verikokeessa.
Olen käynyt monta kertaa niissä tutkimuksissa. Samoin lapseni ja muut tutut on käyttänyt sitä mahdollisuutta. Käytän sen laitteen avulla tehtyä homeopaattista lääkettä, koska en halua mitään kemiallista lääkettä.
Sen laitteen avulla selvisi, että koirallani ei ollut vehnäallergiaa vaan peruna ja porkkana allergia.
nyt jo pelkään vuoden päästä tulevaa rokotusta. verikokeissa on pitänyt monta ihmistä kiinni. emlat ei auta pelkoon tippaakaan- kipuun kyllä.
mikä avuksi?