Uhkaileva valehtelija/väärentäjäTilaa

sikasuomalainen

Olevinaan-dosentti Heikki Tala on eläkkeelle siirretty hammaslääkäri Järvenpäästä. Ilkeä mies on ollut ehdoilla PS:n listoilla monissa vaaleissa mutta silti mies käy vaalitaisteluaan Suom24 RKP-palstalla!

Heikki Tala on mm väittänyt ettei Urho Kekkonen koskaan ollut AKS jäsen ja että Sveitsi on Itämeren rantavaltio. Lisäksi tämä Tala on väärentänyt karttoja ja julkaissut niitä netissä väittäen niiden olevan aitoja.

Tala ei siedä kritiikkiä ja hän onkin luvannut rahapalkkioita jos hänet kritisoivien ip-osoitteiden omaavien nimet paljastuu.

Onko PS:n ehdokas/jäsen yleensäkin uhkaileva valehtelija/väärentäjä? Vai onko Tala poikkeus?

13

181

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ennsut toeutn kamp i

      Mitä väliä Kekkosen AKS jäsenyydellä sitten Tapio on. Loukkaako se jotenkin tätä persoonaasi sinä oi jakomielitautinen.

      • sikasuomalainen

        Enpä tiedä Tapion näkemystä, Kysy häneltä!


      • Tapio Rautalapio

        "Mitä väliä Kekkosen AKS jäsenyydellä sitten Tapio on."

        Enpä osaa sanoa, miksi marqiisi halusi kieltää asian. Mitä sinä luulet?


    • Hhhkkkk

      Mene taas tumputtamaan, pillerihörhö.
      impotentti.

    • labiå

      Rautalapiolla näköjään taas uusi nimerkki. Uusi nimi, mutta vanha tuttu viha Talaa kohtaan on tallella.

    • Svekoyökkö!

      Svekoyökkö on näköjään rekisteröitynyt svekosiaksi ja purkaa kiukkuaan taas keskellä yötä, kun pakkoruotsitus murenee käsiin.

      Kannattaisiko päivittää lääkitys, jotta saisit svekoparka unta?

    • hhwsjheaj<ej<e

      Ei ollut näkäjään pitkä ilo tapiolle, profiili poistettu. Niinhän tapiolle kävi aikoinaan tapio rautalapio- nimerkinkin kohdalla. Valehteli sitten rasukka hukanneensa salasanan.

    • Eh... what's up, doc
    • Sundbomin silakka

      Mistähän Ahvenanmaan riidassa oli kysymys?

      Artikkelit ja kolumnit, 19.3.2008

      Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?


      Ulkoministeriö viettää perustamisensa 90-vuotisjuhlaa vuonna 2008, jonka merkeissä ministeriö esittelee historiaansa ja arkistonsa aarteita...

      http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI

      http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39458

      Kiista Ahvenanmaasta sai alkunsa heti Suomen itsenäistyttyä. Saarilla oli lyhyen ajan sisällä monenlaisia joukkoja: venäläisiä, punakaartilaisia, Uudenkaupungin suojeluskuntalaisia ja ruotsalaisia. Maaliskuussa 1918 Ahvenamaalle saapuneet saksalaiset pakottivat saarelaisia "auttamaan" tulleet ruotsalaiset poistumaan.
      Sekä Ahvenanmaalla että Ruotsissa eläteltiin toiveita saariryhmän irrottamisesta Suomesta. Ruotsin mielestä ahvenanmaalaisten tuli itse saada kansanäänestyksessä päättää, kumpaan valtioon he haluaisivat kuulua. Suomella ei ollut harhaluuloja kansanäänestyksen lopputuloksesta, joten se kieltäytyi siitä ehdottomasti. Suomen mielestä Ahvenanmaa kuului historiallisesti ja maantieteellisesti Suomeen ja saarelaiset olivat vain osa maan ruotsinkielisestä väestöstä.

      Sähkösanoma Ruotsista 9.3.1918 Vaasan senaatille (PDF, 107 kt)

      http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=28449&GUID={C4F981B5-36EB-48EC-9DD7-89E6872729B1}

      TinyURL was created!

      http://tinyurl.com/84atmnz

      Ruotsi yritti turhaan saada Ahvenanmaan kysymyksen Pariisin rauhankonferenssin esityslistalle. Suomi taas toivoi lopettavansa kiistan säätämällä toukokuussa 1920 lain Ahvenanmaan itsehallinnosta. Lopulta kysymys päätettiin alistaa juuri perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi. Syyskuussa 1920 Kansainliiton neuvosto perusti erityisen tutkijakomission. Suomessa ryhdyttiin välittömästi valmistelemaan vierailua. Nyt oli mahdollisuus itsekin vaikuttaa asioihin, eikä komissio ollut vain ruotsalaisten uutistietojen ja näkemysten varassa.
      Kolmimiehinen komissio kävi aluksi Ruotsissa ja saapui sitten Helsinkiin. Joulukuun alussa 1920 se lähti junalla Turkuun ja edelleen laivalla Maarianhaminaan. Suomalaiset esittelivät vieraille merikortteja ja karttoja, koska halusivat vieraiden ymmärtävän Ahvenanmaan ja Turun saariston yhteenkuuluvuuden. Samalla isännät halusivat osoittaa, ettei Kihti suinkaan ollut mikään luonnollinen raja Ahvenanmaan ja Turun saariston välillä, kuten ruotsalaiset propagandassaan ja pelkistetyissä kartoissaan antoivat ymmärtää. Niissähän Ahvenanmaan pääsaaret olivat siirtyneet parikymmentä kilometriä länteen, Ahvenanmaan ja Turun saaristo oli kovasti harventunut ja Kihdistä oli tullut leveä meri.

      Suomen Tukholman va.asiainhoitaja Alexis Gripenbergin sähke 20.2.1918 senaattori Renwallille Vaasaan (PDF, 470 kt)

      http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=28450&GUID={CF3E3784-5742-4CBA-AFA5-99B72C14B2FD}

      TinyURL was created!

      http://tinyurl.com/7tphaxq

      Ahvenanmaalla ei voitu ryhtyä "henkilövalintoihin" kuten Helsingissä, vaan komission oli annettava vapaammin tutustua tilanteeseen. Suomen Tukholman-lähettiläs Werner Söderhjelm oli korostanut sitä, että "oli olemassa suuri vaara, jos komissio saa viime vaikutuksen Ahvenanmaalta ja heidän lujasta tahdostaan". Huoli oli turha. Vierailu sujui suomalaisten etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Tutkijakomission raportti valmistui toukokuussa 1921. Siinä Ahvenanmaa tunnustettiin Suomeen kuuluvaksi, mutta samalla Suomen hallitus velvoitettiin takaamaan saarelaisten asema laajennetulla itsehallinnolla.

      • Sundbomin silakka

        Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa.


        Arno Forsius

        http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html

        G. J. Ramstedt (1873—1950) — kielentutkija, tutkimusmatkailija, kirjailija
        G. J. Ramstedt kuuluu merkittävien suomalaisten tutkimusmatkailijoiden, tiedemiesten, diplomaattien ja kulttuurihenkilöiden sarjaan. Hänen elämänkaarensa oli harvinaisen värikäs ja hänen kiinnostuksensa ulottui monipuolisena kulttuurin eri aloille. Ramstedt saavutti maailmankuuluisuuden jo nuorena tiedemiehenä, mutta sittemmin hänen uransa on jäänyt melkein unohduksiin.

        >>Itsenäistymisen jälkeen Suomi tarvitsi pystyviä miehiä diplomaattitehtäviin eri puolille maailmaa ja niinpä Ramstedt määrättiin elokuun lopulla 1919 Suomen viralliseksi asiainhoitajaksi Japaniin, Kiinaan ja Siamiin (Thaimaahan), asemapaikkanaan Tokio. Japanissa ollessaan Ramstedt jatkoi edelleen kielitieteellisten tutkimusten julkaisemista. Sen lisäksi hän, ainoana ulkomaisena diplomaattina, opetteli puhumaan japaninkieltä. Hän kertoo Onni Liipolalle 26.5.1920 lähettämässään kirjeessä: ”Ulkoministerin illallisilla minut pantiin istumaan kahden japanilaisen ylhäisnaisen väliin, toinen oli prinsessa Nabeshima, toinen eräs ambassadöörin rouva; heidän kanssaan keskusteltiin japaniksi ja oli heidän vaikea uskoa etten olisi kauvemmin kuin 3 ½ kuukautta ollut Japanissa.”

        Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan.


      • Rantaruottalainen

        1920 suomalaiset halusivat Ahvenanmaan itselleen ja tunnustivat Ahvenanmaalaiset osaksi Suomen ruotsinkielistä kansaa. Nytten Nettifennot eivät tunnusta Suomen ruotsinkielisiä suomalaisiksi ja haukkuvat ahvenanmaalaisia. Mikään ei ole nettifennolle hyvä.


    • Påliis hjäälp

      Tämäkö se ottaa hermoon?


      Jyväskylän poliisin esitutkintapöytäkirja, diaarinumero: 6160/R/14171/05

      http://www.sampoterho.net/?p=940

      Jaetaan kuulemma ilmaiseksikin...

    • hwhehehwehheheh

      Tapiolla menee taas näköjään huonosti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. No nytkö tuli lähtö Orpolle?

      Pieniä oli Marinin aamupalasilakat joulukaloiksi vrt. Orpon 35 miljoonan euron kähmintä johonkin Vapaavuoren urheiluhall
      Maailman menoa
      256
      2348
    2. Mikä teidän jutussa on ongelmana?

      Missä meni pieleen?
      Ikävä
      192
      1704
    3. Kauhavan häiriköijistä

      Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä
      Kauhava
      50
      1389
    4. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      58
      1088
    5. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      41
      856
    6. Auto ajoi päälle?

      Ja pakeni luin iltapäivälehdestä. ! Ken on kuski joka tuollee teki
      Kuusankoski
      15
      827
    7. Miksi Lapset kiusaa yöllä

      Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä
      Kauhava
      32
      821
    8. Viimeinen lankafest

      Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .
      Puolanka
      26
      794
    9. Sama ransetti taas!

      Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver
      Hyrynsalmi
      23
      788
    10. Tehdäänkö tänään toiveista totta?

      Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..
      Ikävä
      46
      647
    Aihe