Minusta sana "köyhä" on kokenut inflaation maassamme, sanoisin mielummin "vakituisesti vähemmällä hyvin pärjäävä". Kaikki perustarpeet täytetään yhteiskunnan eli veronmaksajien toimesta vuodesta toiseen vaikka et tekisi koskaan töitä, oli ikä tai terveys mikä tahansa.
Syitä yhtäkkiseen köyhyyden tunteeseen saattaa olla:
-tuhlataan kuukaudeksi tarkoitetut rahat viikossa
-nautitaan muuta kuin ruokaa tai alkoholitonta juomaa
-ikuinen kateus taloudellisesti parempiosaisia kohtaan, oli kyseessä kaveri, naapuri, sukulainen tai aivan ventovieras.
Kuinka monta itsestänsä huolehtivaa köyhää Suomessa oikeasti kärsii todellisesta köyhyydestä??
Syitä yhtäkkiseen köyhyyden tunteeseen saattaa olla:
-tuhlataan kuukaudeksi tarkoitetut rahat viikossa
-nautitaan muuta kuin ruokaa tai alkoholitonta juomaa
-ikuinen kateus taloudellisesti parempiosaisia kohtaan, oli kyseessä kaveri, naapuri, sukulainen tai aivan ventovieras.
Kuinka monta itsestänsä huolehtivaa köyhää Suomessa oikeasti kärsii todellisesta köyhyydestä??
Vastaukset 18
Vanhimmat
Asiaa!
kyllä se noin on.Itse saan 1050e/kk käteen ja hyvin menee, kaikki on mitä tarvin ja velkaa ei mihinkään. Säästössäkin on 'pahanpäivän varalle'.
No 1050 kuussa tienaava ei ole erityisen köyhä verrattuna 550 kuussa tienaavaan.
Todellinen köyhyys kuten 550 kuussa tienaavalla, on ainaista ja kaikenkattavaa vaihtoehdottomuutta. Se on sitä että sinulla ei ole varaa pienimpäänkään herpaantumiseen missään asiassa jossa herpaantuminen voi maksaa sinulle rahaa.
Kuka tahansa pärjää kuun tai pari 550 eurolla. Ei se niin vaikeaa ole. Mutta pärjää vuosi, pärjää toinen vuosi ja pärjää loppuelämäsi se onkin jo taitolaji.
saahan tuon 550 päälle asunnon vuokran, sähkön, veden jne.
1500EUR kk vähintään saa mistä tahansa 30-37.5 h viikko työstä eli aika helpolla kasvatat tulojasi. Tämä siis jos jaksaa..viitsii..haluaa..vaivautuu tekemään töitä
""No 1050 kuussa tienaava ei ole erityisen köyhä verrattuna 550 kuussa tienaavaan.
Todellinen köyhyys kuten 550 kuussa tienaavalla, on ainaista""
Otitko huomioon ettei 1050 eur/kk tienaava saa asumisen maksettua tukea täysin verorahoin?. Lopputulos aika sama kuin 550 euroa saavalla kuin sinulla joka ei maksa asumisesta mitään...
Kyllä monelle on loppu elämä tultava toimeen jollain alle 650 € vaikka asumiskulujen jälkeen. Lääkkeihin menee tuosta vielä 100-150€ ihan peruskuluma, lopulla saippuaa ja soppaa.
Jää ulkopuolelle sosiaalisissa suhteissa ja yhteiskunnan kulttuurista.
Uutisetkin pakkomaksavat ensivuoden alusta sen 40€ > Lehtiä TV ja muuta viihdettä/kulttuuria ei kykene ostamaan.
Kykenethän kuitenkin nettiyhteyden pitämään-et siis ole köyhä etkä jää vaille uutisia ja kulttuuria!!!
se on kirjastossa........
"Kuinka monta itsestänsä huolehtivaa köyhää Suomessa oikeasti kärsii todellisesta köyhyydestä?"
No mikä sitten mielestäsi on "todellista köyhyyttä"? Tällaisista asioista on mahdotonta keskustella, jos jokaisella on oma määritelmänsä köyhyydelle. Köyhyyden käsite muuttuu jokaisessa yhteiskunnassa sen mukaan, mikä on tavallinen elintaso. Mainittu köyhyys-käsitteen inflaatio on normaali ilmiö silloin, kun enemmistön materiaalinen hyvinvointi lisääntyy.
Köyhä on siis sellainen, joka ei pysty hankkimaan kaikkia "normaaliksi" katsottavaan elämään kuuluvia tavaroita tai palveluja. Suomessa esimerkiksi vuosittainen etelänmatka tai kuntoklubin jäsenyys ovat varsin tavallisia asioita, mutta eivät kuulu köyhän elämään, ellei hän pysty karsimaan muita menoja. Ilmankin tulee toki toimeen, mutta käyttövarojen vähäisyys rajoittaa osallistumista normaaliin elämänmenoon ja riski ns. syrjäytymiseen kasvaa.
Pitäisiköhän ennemminkin meidän jokaisen aina välillä päivittää näkemystämme siitä, mikä yhteiskunnassamme on köyhyyttä, eikä niinkään väittää sen kadonneen?
"Normaali" suomalainen elämä tuottaa pitkän hiilijalanjäljen -> eli on kerskakulutusta.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012051515575250_ul.shtml
Eiku ..
http://www.mtv3.fi/koti/arki/artikkeli.shtml/2012/05/1548255/jarkyttava-totuus-nain-paljon-suomalaiset-tuhoavat-maapalloa
""Normaali" suomalainen elämä tuottaa pitkän hiilijalanjäljen -> eli on kerskakulutusta."
Tällä määrittelyllä kyse on siis kerskakulutusyhteiskunnasta, jossa köyhimmät elävät melko kestävällä yleistasolla ekologisesti katsoen. Jos köyhyydestä pyritään eroon, sitä vähennetään joko lisäämällä köyhien kulutusmahdollisuuksia tai rajaamalla parempituloisten kulutusmahdollisuuksia.
Ekologisuuden kannalta suhteellisen köyhyyden määrällä ei ole ainakaan suurta merkitystä. Siinä säädetään yhteiskunnan sisäistä tulonjakoa eikä sitä, millä kulutustasolla yhteiskunta keskimäärin on.
Kaikkien hyvinvoinnin kannalta olisi toivottavaa, että paljon ylitöitä tekevät pyrkisivät vähentämään työtuntejaan ja kulutustasoaan. Silloin jaossa oleva työ (ja siitä maksettava palkka) jakautuisi useammalle, mikä vähentäisi työttömyyttä. Työntekoa vähentäneen riski uupua työhönsä pienenisi ja työtön saisi mielekästä tekemistä.
Tästä olen kirjoittanut useaan otteeseen. Ei tietysti ole mikään optimitilannet että osa meistä painaa pitkää päivää ja toiset eivät tee ollenkaan töitä. Se harmittaa töissäkäyviä, ovathan verot korkeita ja osa kyllä makoilee kotona tarkoituksella. Se harmittaa työttömiä joilla työhaluja olisi, vaan ei mahdollisuuksia.
Ongelmana on työlainsäädäntö ja liittojen valta. Kun työntekijän palkkaa, irtisanominen maksaa ja kaikille on maksettava sama palkka oli kyseessä sitten kykynsä todistanut ahkera kaveri tai pitkäaikaistyötön (ehkä jopa alkoholisti) joka ei välttämättä olekaan saman palkan arvoinen. Tällöin firmat mieluummin houkuttelevat nykyiset duunarit ylitöihin kun ottavat riskin palkkaamalla uusia kavereita. Näin minäkin toimisin, jos olisin yrittäjä.
Ongelma poistuisi jos työehdoista saisi neuvotella vapaammin. Hulluahan se on että monelle kelpaisi työ vaikka 12e palkalla, mutta liiton palkka on 14e, ja niinpä työttömät eivät saa mitään. Mutta eihän liitot työttömien etuja ajakaan.
Ammattiliitot ovat yksi suurin siihen että työpaikkoja ei synny. Palkoista on pystyttävä neuvottelemaan alle työehtosopimusten sekä muutenkin helpottamaan irtisanomista. Tanskassa tämä luonut paljon työpaikkoja. Tästä hyötyvät kaikki paitsi ahneet ammattiliitot.
Toinen seikka joka lisää työttömien sohvan pohjalle asettumista kahdeksi vuodeksi on ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, tämäkin ammattiliittojen syytä.
Ansiosidonnainen tulisi kuulua kaikille kuului liittoon tai ei ja kesto voisi olla 1-10kk työvuosista riippuvainen.
Yhden ammattiliiton käyrät näytti seuraavaa: 20-25% työttömäksi jääneistä työllistyi muutaman kuukauden sisällä, osa 3-24kk välillä ja n. 40% saatuaan ansiosisidonnaista 400-500 päivää (eli juuri kun ansiosidonnainen on loppumaisillaan).
Herää kysymys, miksi lähes puolet työllistyi vasta siinä vaiheessa jolloin on siirtyminen peruspäivärahalle.
Vastausta ei tarvitse hakea kovin kaukaa...
"Kun työntekijän palkkaa, irtisanominen maksaa ja kaikille on maksettava sama palkka oli kyseessä sitten kykynsä todistanut ahkera kaveri tai pitkäaikaistyötön (ehkä jopa alkoholisti) joka ei välttämättä olekaan saman palkan arvoinen. Tällöin firmat mieluummin houkuttelevat nykyiset duunarit ylitöihin kun ottavat riskin palkkaamalla uusia kavereita."
Kuitenkin myös 'vanhojen' työntekijöiden ylikuormittaminen on riski. Mitäs sitten tehdään, jos sairastuvat, eikä olekaan uutta kaveria tuuraamaan?
Uuden työntekijän palkkaamisessa on työnantajalle monia mahdollisuuksia käytettäväksi, kuten harjoittelupaikan luominen, työelämävalmennus ja palkkatuettu työ. Lisäksi työmarkkinoilla on suorastaan normina laittaa työsopimukseen muutaman kuukauden koeaika, jolloin irtisanominen on helppoa, jos työntekijä ei osoittaudu odotusten mukaiseksi.
Koeaika pois lukien, minusta tällaiset keinot ovat kyseenalaisia.
Lähtökohdan pitäisi olla että työpanoksen itselleen saava yritys maksaa. Systeemit joissa yhteiskunta (veronmaksaja) hoitaa kulungit pitäisi rajoittaa tilanteisiin joissa työntekijä on niin selvästi vajaakuntoinen että yritykselle syntyy enemmän vaivaa kuin hyötyä.
Usein menee näin: Teppo Työttömällä olisi mahdollisuus 1 600 euron palkkaan, liiton palkka on 2 000 euroa = Teppo jää ilman palkkatyötä ja tienaa 1 200 euroa tukijärjestelyillä, yrityksen saadessa 1 600 euron arvoisen kaverin veronmaksajien kustantamana.
Olisi ollut reilumpaa kaikille jos olisi annettu markkinoiden toimia, ja Tepon neuvotella itselleen se 1 600 euron palkka. Mutta eihän liitot sellaista hyväksy, eihän valtaa sovi luovuttaa markkinavoimille vaan liiton sedille jotka vahtivat herkeämättä omia...siis duunarien etuja.
Köyhyyden voi ymmärtää eri tavoin. Absoluuttista köyhyyttä Suomessa ei ole, mutta köyhäksi voi myös mieltää kenet tahansa, joka ei itse hanki elämiseen tarvittavia rahoja, vaan elää muiden avustamana.
Köyhiä, keskituloisia ja rikkaita on kaikkialla oli maa mikä tahansa. Suomen köyhä on vähintään keskituloinen monessa muussa maassa kun verrataan aineellista hyvää, tähän vielä lisänä vapaus tehdä päivisin tai koska tahansa mitä huvittaa jos ei tee töitä vaan elää muiden rahoilla. Tarkoitan 18-65v terveitä avustuksilla eläviä.
Se, jos joku ed mainituista tuntee itsensä köyhäksi syystä, että kokee olevansa ulkona yhteiskuntakelpoisten leiristä onkin sitten ihan oma ongelma, joissakin tapauksissa itse aiheutettu ongelma. Kaikesta joutuu maksamaan tavalla tai toisella..
helppo raha ja laiskuus sekoittaa monen aivot pullataikinaksi.