Olen ollut reilu viisi vuotta Jeesukseen uskova.Kun olin ollut noin viikon uskossa, minulle ilmoitettiin, että nyt tulisi olemaan pitkä erämaa edessä.Melko pian sainkin huomata sen käytännössä elämässäni.Viimeisen vuoden parin aikana olen kokenut voimakkaasti sen, kuinka "oma voimani" on ollut joko kokonaan tai ainakin lähes lopussa.Vaikka Kristus kehottaa rukoilemaan, niin en vain ole jaksanut ja viitsinyt, pisimmillään lähes täydellistä rukoilemattomuutta(Isä Meidän- rukouksen olen kuitenkin saanut iltarukouksena aikaan) on ollut kuukauden-parinkin jaksoja.Sitten kun on pitkään vain levännyt, niin tuo masentava olotila on hetkeksi helpottanut ja olen hieman enemmän jaksanut rukoilla, kunnes taas rukouselämäni on jumiutunut.Olen kokenut esim. SLEY:n pastori Erkki Koskenniemen sielunhoidolliset opetukset virkistävinä.Niissä hän on monesti kertonut kuinka Jeesuksen omat ihmiset ovat saaneet uutta voimaa uskonelämäänsä sen jälkeen, kun ovat tajunneet, ettei heistä ole uskojaksi epäonnistuttuaan totaalisesti hengellisen elämän hoitamisessa.Tahtoisin uskoa nämä opetukset todeksi, mutta siinä rukouspiirissä jossa tiistaisin käyn ja jonka olen kokenut pääasiassa siunaavaksi yhteydeksi, erään naisen kautta tuli profetia, jossa sanottiin: "Jo on teidän aika unesta nousta." Sen jälkeen en ole oikein tiennyt kumpaan kallistuisin, siihen että olisi lupa levätä jos enempi väsyttää vai siihen, että olisi syytä ponnistella ja vaikka väkisinkin rukoilla, jotta pysyisi paremmin valveilla.Ja on toinenkin asia johon olen pyytänyt Jumalalta selkeää vastausta mutten ole vielä saanut.Nimittäin varsinkin masennuksissani ahmin hirveät määrät kaikkia herkkuja ja en ole saanut selvyyttä siitä onko tuommoinen käytös Raamatun tarkoittamaa mässäilyä ja siis syntiä.Terveydelle se ei ainakaan ole pitemmän päälle hyväksi.Jos tahdotte, niin voisitteko kertoa omakohtaista kokemusta jos olette kokeneet saaneenne Jumalalta uuden voiman vaikka olette olleet uskottomia ja epäonnistuneet uskonelämän ja Jumalasuhteen hoitamisessa.Tai jos olet sitä mieltä ettei väsyneelle tai haluttomalle mielialalle saa antaa periksi, niin kertoisitteko siitäkin, jos ehkä Pyhä Henki haluaa ojentaa minua niin etten antaisi alakulolleni periksi.Ja samaten voistteko ilmaista näkemyksenne tuohon tunneahmimiseen.
Kantaako Jeesus kun olen tajunnut ettei minusta ole uskojaksi?
Perin heikko.
5115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuka sinulle ilmoitti, että sinulla on pitkä erämaa edessä? Uskovalla ei ole mitään erämaakausia. Se on valhetta. Jumala ei laita ketään erämaahan. Hänellä ei ole mitään "erämaaoppia". Se on aina oma valinta, jos haluaa ns erämaahan.
Ketkä Raamatun mukaan asuivat erämaassa, kuivassa maassa? Tottelemattomat.
Siis ne, jotka tahallaan ovat tottelemattomia. Tottelematon ei ole sellainen, joka joskus tai useinkin lankeaa, mutta katuu ja tahtoo elää Jumalalle kunniaksi. Daavidkin oli Jumalan mielen mukainen mies, siitäkin huolimatta, että lankesi hirveäänkin syntiin. Hän katui. Ei hyväksynyt syntiä elämäänsä, vaan tunnusti ja katui. Tottelematon on se, joka hyväksyy synnin elämäänsä, eikä hyväksy Jumalan Sanaa elämäänsä sellaisena kuin se on. Tahtoa hyvään on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei aina ole. Pitää olla siis tahto hyvään. Jumala antaa sen voiman hyvän toteuttamiseen.
Ja sä voit epäonnistua juuri sen takia, että näkisit, että sinussa ei ole sitä voimaa. Että huomaisit, kuka on se voiman lähde.
Jumala ei ole poliisi, tai vartija, joka kyttää sinua, ettet tekisi syntiä. Ei. Hän on johdattaja. Hän ei ojenna sinua vitsalla (erämaalla).
Hyvän Paimenen Psalmissa sanotaan, että sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. Daavid tunsi Jumalan, millainen johdattaja Hän todella on. Vitsa ei ole paimenella lampaita varten, vaan susia varten.
Riippuen Raamatun käännöksestä, voi saada vähän erilaisen kuvan asiasta.
Esim tämä seuraava. Tässä Biblia kääntää sen alkukielen mukaisesti. Juuri tällainen Jumala on. Ensin 33/38
Psalmit 32
8 "Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee".
-
Ensin Jumala opettaa sinulle tien ja sittenkö hänestä tulee poliisi , joka valvoo, että varmasti noudatat lakia? Ei näin. Sitten Biblia. Sama kohta.
8 Minä neuvon sinua ja osoitan sinulle tien, jotas vaellat: minä johdatan sinun silmilläni.
-
Jumala on siis alusta loppuun asti meitä johdattamassa. Hän on joka hetki meidän kanssamme uskon ensi hetkestä aina ikuisuuksiin asti.
Hän ei meitä hylkää eikä jätä, hetkeksikään. Jopa silloin Jumala on lähellä, kun tuntuu, että taivas on hiljaa. Hän iloitsee siitä kasvusta ja siitä, kun opit luottamaan Häneen, silloinkin, kun kaikki näyttää toivottomalta.
-
Sefanja 3:17
Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee."
-
Pelastus on muuri, josta ei ole porttia erämaahan. Jumalan Rakkaus ympäröitsee sinut. Se Rakkaus on kokonaan jo ristillä vuodatettu, etukäteen sinun vuoksesi. Sinä kasvat nyt muurin sisäpuolella pelastettuna, eikä sun tarvi ansaita sitä. Sitä aluetta, jossa haluat kasvaa, rukoile, kiittäen. Kiitos on Raamatun mukaan portti siihen, mitä Jumalalta rukoilet ja toivot. Pelastuskin tulee kiittäen. Ei siihenkään muuta tarvita. Ei mitään ansiota. Pelastukseen ei kasveta, vaan me kasvamme pelastettuina. Rakkaudessa ei ole pelkoa. Jumalan Rakkaus ei ole jos tai ehkä tai riitänkö, kykenenkö, osaanko? Rakkaus on "ON".
-
Jes. 60:18
Ei kuulu enää väkivaltaa sinun maassasi, ei tuhoa, ei turmiota sinun rajaisi sisällä, ja sinä kutsut pelastuksen muuriksesi ja kiitoksen portiksesi.
Toivoisin ettet anna minkään ns.profetian sitoa itseäsi, sillä ne todellakaan eivät edes ole aina Jumalalta, olen tämän itsekin kokenut, mitä tulee tiedonsanoihin. Sensijaan anna JEESUKSEN SOVITUSTYÖN laskeutua syvälle hengen, sielun ja ruumiin alueelle. Mitä enemmän tajuamme vain HÄNEN täytetyn työnsä, sitä suurempaa lepoa ja rauhaa saamme kokea, ja vain sen tiedon myötä, voi Jumala alkaa käyttää meitä työssään. Vain lepo Herrassa on meidän väkevyytemme.
Rakas uskova!
Olet hyvällä paikalla, juuri siinä missä sinun pitää ollakin! Jumalan työtä sinussa on kaikki tuo. Uskon, etttä voit olla rauhallisella mielellä - ole vaan väsynyt, voimaton, Herra on sinussa juuri se voima! Jumala kuulee huokauksetkin ja mikä parasta Hän näkee sinun sydämesi, tuntee sinut läpikotaisin ja tietää kaiken jo etukäteen! Hän on sinut valinnut jo ennenkuin sinua on ollut olemassakaan. Ja muista, että Jeesus rukoilee Isän edessä meidän kaikkien puolesta KOKO AJAN! "Isä meidän"- rukous on voimakas rukous, rukoile vaan se jos jaksat. Älä ala suorittamaan väkisin, huokaile vaan Pelastajasi puoleen, Hän kuulee kyllä. Puhu Herralle pitkin päivää asioistasi ja ajatuksistasi, jos jaksat. Jumala kuulee myös ajatukset, siis mieti Häntä, ajattele Häntä. Jeesus EI IKINÄ HYLKÄÄ SINUA! Ja hyvänä vinkkinä lue psalmeja, jos jaksat, vaikka yhden kerrallaan, saatat yllättyä miten ne totisesti auttavat!! Ole siunattu rakas uskova, voit olla 100% varma, että Herra itse sinua kantaa sylissään!!
nimim. kokemusta on :)
Suurkiitokset teille vastanneille!Olen tällä hetkellä kipeä ja muutenkin väsyksissä, niin ei ajatukset oikein juokse, mutta saatan kommentoida viestejänne kun tästä tokenen.Semmonen asia tässä kuitenkin tuli mieleen, että joskus vaikka on fyysisesti heikoilla eli sairaana, niin rukous saattaa olla jopa keskiverto olotilaa helpompaa.Mutta jos on masentunut tai jotenkin muuten "sisäisemmin" lopussa, niin se on siitä hankalampaa, että olen mielestäni huomannut sen vaikuttavan uskonelämässä jaksamiseen enemmän negatiivisesti kuin ruumiillisen heikkouden.Monet ahkerat esirukoilijatkin taitavat olla fyysisesti jollain lailla vammautuneita, kuten esimerkiksi se Joni Eareckson-Tada, joka on halvaantunut.
Jumala että tietäisi toisen ihmisen Jumala-suhteen salaisuudet.
Tietysti kannattaa rukoilla kaikkien lähimmäisten puolesta.