Maahanmuuttajataustaisten lasten suuri määrä päiväkodeissa ja kouluissa on muodostunut ongelmaksi heidän suomen kielen oppimisensa kannalta.
Joissakin ryhmissä on käytännössä liian vähän suomenkielisiä lapsia.
– Tarvittaisiin enemmän suomenkielisiä lapsia puhumaan sitä suomea, että se tukisi ulkomaalaistaustaisten kielen kehittymistä, toteaa Kontulan päiväkodin esikouluryhmän lastentarhanopettaja Leena Mankinen.
Yrityksenä vastata kielen oppimisen haasteisiin kaupunki on käynnistänyt maahanmuuttajien kieltä, oppimista ja osallisuutta edistävän Ota koppi -ohjelman. Hanke starttaa kouluissa ja päiväkodeissa syksyllä.
Monet suomenkielisten lasten vanhemmat ovat puolestaan huolissaan omien lastensa kielen kehittymisestä. Heidän pelkonaan on, että kielten sekamelskassa kärsivät myös suomea äidinkielenään puhuvien kielen kehitys.
Ota koppi -hankkeen väki ei näe tällaista vaaraa.
– Suomea äidinkielenään puhuvat lapset yleensä saavat koulussa riittävästi tukea kielen kehitykseen. Ei-suomenkieliset sen sijaan tarvitsisivat usein enemmän tukea, Kontulan ala-asteen suomi toisena kielenä opettaja Elli Saari toteaa.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/108279-maahanmuuttajalasten-kielen-kehitys-vaarassa
Ota koppi-hankkeen väki ei näe vaaraa. Ehkä heidän opettamiensa suomalaislasten vanhemmat kuitenkin näkevät vaaran paremmin, kun vanhemmat huomaavat, että heidän lapsensa eivät enää opi suomen kieltä?
Joissakin ryhmissä on käytännössä liian vähän suomenkielisiä lapsia.
– Tarvittaisiin enemmän suomenkielisiä lapsia puhumaan sitä suomea, että se tukisi ulkomaalaistaustaisten kielen kehittymistä, toteaa Kontulan päiväkodin esikouluryhmän lastentarhanopettaja Leena Mankinen.
Yrityksenä vastata kielen oppimisen haasteisiin kaupunki on käynnistänyt maahanmuuttajien kieltä, oppimista ja osallisuutta edistävän Ota koppi -ohjelman. Hanke starttaa kouluissa ja päiväkodeissa syksyllä.
Monet suomenkielisten lasten vanhemmat ovat puolestaan huolissaan omien lastensa kielen kehittymisestä. Heidän pelkonaan on, että kielten sekamelskassa kärsivät myös suomea äidinkielenään puhuvien kielen kehitys.
Ota koppi -hankkeen väki ei näe tällaista vaaraa.
– Suomea äidinkielenään puhuvat lapset yleensä saavat koulussa riittävästi tukea kielen kehitykseen. Ei-suomenkieliset sen sijaan tarvitsisivat usein enemmän tukea, Kontulan ala-asteen suomi toisena kielenä opettaja Elli Saari toteaa.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/108279-maahanmuuttajalasten-kielen-kehitys-vaarassa
Ota koppi-hankkeen väki ei näe vaaraa. Ehkä heidän opettamiensa suomalaislasten vanhemmat kuitenkin näkevät vaaran paremmin, kun vanhemmat huomaavat, että heidän lapsensa eivät enää opi suomen kieltä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eiväthän he edes välitä jos lapset eivät opi suomea, mitä sitten?
Tulkit maksetaan jne,¨¨Kohta ne varmaan määrää että somaliaa osaavia pitää olla tietty prosentti henkilökunnasta.
Uutisen kirjoittanut toimittaja, joka ei kerro nimeään, jatkaa näin:
"Kommentti
Nielin itsekin hetkellisesti urputtajavanhempien näkökannan, jonka mukaan meidän pikkupilttimme ovat jälleen kerran vaarassa. Tai tarkemmin ottaen, että heidän kielen kehittymisensä on nyt vaakalaudalla.
Myönnän siis lähteneeni tekemään oheista juttua aavistuksen haastavalla asenteella: todistakaa toisin!
Nyt hävettää. Valtakielistä hölinää tulee joka tuutista. Mikäli suomenkielisellä lapsella on ongelmia äidinkielen oppimisessa, on syy jossakin vallan muualla kuin päiväkodit ja koulut vallanneissa ei-suomenkielisissä lapsissa.
Jos huolettaa, viettäkää vaikka enemmän aikaa niiden lastenne kanssa, puhukaa ja lukekaa kirjoja."
Hän ei muuten itsekään osaa suomen kieltä kovin hyvin. Hänen uutisessaan on lukuisia kielioppivirheitä. Johtunee kouluajan ongelmista...
Vainoharhaisempi ihminen saattaisi tässä vaiheessa väittää, että kyseessä on suunniteltu kamppanja suomenkielen tuhoamiseksi. Kuten tiedämme, ruotsinkielisissä päiväkodeissa/kouluissa ei tällaisia ongelmia ole...
Kyllä ruotsinkielisilläkin on ongelmia:
Kahden lapsen isä taistelee suomen kielen käyttökieltoa vastaan Vaasassa. Perheen lasten ruotsinkielinen päiväkoti on kieltänyt lapsia puhumasta suomea päiväkodissaan.
Isän mukaan kaksikielisen perheen lapset ovat joutuneet syrjinnän kohteeksi, koska eivät saa käyttää omaa äidinkieltään.
Vanhempainillassa päiväkodin johtaja oli kertonut, että että henkilökunta ottaa "kovan linjan" suomen kielen suhteen.
- Suomen kielen käyttö kaikissa tilanteissa rinnastettiin esimerkiksi kiroiluun. Henkilökunta ei käyttänyt sanaa kielto, vaan he puhuivat johdonmukaisesta suosituksesta. Mutta lapsi ymmärtää nämä asiat samalla tavalla, isä kertoo Pohjalaisessa.
- Eräs ruotsinkielisen opetustoimen virkamies sanoi, että tämähän on pientä verrattuna siihen, mitä ruotsinkieliset ovat vähemmistönä joutuneet kestämään, lausunnosta tuohtunut isä kertoo.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904069367930_uu.shtml
Mitäköhän ne ruotsinkieliset sitten ovat vähemmistönä joutuneet kestämään?
Jäänyt ainakin itselleni epäselväksi.
Säätiövalta ja kiintiöpaikat/virat läpi yhteiskunnan voivat kai rasittaa pitkässä juoksussa, tai jotain...
Vaikeaa on sorretun ruotsalaisvähemmistön elämä Suomessa ollut. Historian saatossa he ovat joutuneet kestämään suomenkielisten maaorjiensa nurinaa, eikä suomenkielinen kotipiika Maija ole aina ehtinyt tuoda aamukahvia ajoissa isännälleen Adolf af Edelhjelmille. Renki Aukustikaan ei aina ole lapioinut hevonpаskaa pellolle toivottuun tahtiin. Nyky-yhteiskunnassakin on tällä sorretulla ruotsalaisvähemmistöllä ongelmansa; Kauniaisten kaduilla on kuulemma nähty kävelemässä perussuomalainen, mutta siitä on onneksi selvitty kriisiterapian avulla.