Avoin ministeriön sivuilla kansalaiset voivat tehdä uuden maaliskuu 2012 alusta voimaan astuneen lain perusteella kansalaisaloitteita uuden lain läpiviemiseksi Eduskunnassa.
Avoin ministeriön sivustolla on tälläinen aloitus
http://www.avoinministerio.fi/ideat/172-kirkko-ja-valtio-on-erotettava-toisistaan
Kun siihen saadaan 50 000 nimeä kerättyä täyteen, siitä voidaan tehdä lakialoite Eduskunnalle ja pääsemme samaan mitä Ruotsi ja Norja. Tanskassa on suunnitteilla kirkon ja valtion ero, joten emme kai jää huonommiksi tässä asiassa?
Onhan se aivan hullua, että kirkolla on verotusoikeus jostakin sellaisesta, jota ei voida todistaa olemassaolevaksi ja siitä pitää maksaa progressiivista veroa 1-3 %:iin sekä vielä niiltä, jotka eivät kirkkoon edes halua kuulua, annetaan osuus yhteisöveroista, joiden suuruus on noin 112-113 miljoonaa euroa vuosittain.
Avoin ministeriön sivustolla on tälläinen aloitus
http://www.avoinministerio.fi/ideat/172-kirkko-ja-valtio-on-erotettava-toisistaan
Kun siihen saadaan 50 000 nimeä kerättyä täyteen, siitä voidaan tehdä lakialoite Eduskunnalle ja pääsemme samaan mitä Ruotsi ja Norja. Tanskassa on suunnitteilla kirkon ja valtion ero, joten emme kai jää huonommiksi tässä asiassa?
Onhan se aivan hullua, että kirkolla on verotusoikeus jostakin sellaisesta, jota ei voida todistaa olemassaolevaksi ja siitä pitää maksaa progressiivista veroa 1-3 %:iin sekä vielä niiltä, jotka eivät kirkkoon edes halua kuulua, annetaan osuus yhteisöveroista, joiden suuruus on noin 112-113 miljoonaa euroa vuosittain.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Olen jossain määrin eri mieltä. Valtio pitää kirkkoa kurissa ja kunniassa. Valtio estää kirkkoa radikalisoitumasta.
Yksilöt voivat erota kirkosta eli sinällään verotusoikeuden pystyy ohittamaan. Mutta se, että yritykset joutuvat maksamaan kirkollisveroa on outoa ja väärin. Itse olen pienyrittäjä, kirkosta eronnut, mutta sivuteitse kirkko käy kukkarolla karvaisella kädellään.
Yhteisöt (osakeyhtiöt ja osuuskunnat) maksavat aina kirkollisveroa, sillä osa niiden 26 %:n tuloverosta tilitetään evankelis-luterilaisille ja ortodoksisille seurakunnille.
Jos yritysten kohdalla tulee kansalaisaloite niin toki olen mukana.
Valtio ei ole koskaan puuttunut kirkon opillisiin asioihin. Ainoa asia missä oikeuslaitos on ollut kirkkoa koskevissa asioissa mukana on laittomat irtisanomiset tai työsyrjintä.
Ei valtio lestadiolaistenkaan touhuihin mitään kantaa ole ottanut. Minkään muunkaan uskonnollisen yhdyskunnan toimiin ei valtio ole puuttunut.
Suomessa ei ole valtiokirkkoa. Opettele poju perusasiat.
Opettele sinä, koska et nähtävästi tiedä.
http://uskomaton.fi/main/tietoa/115-ei-valtionkirkolle
Suomen Luterilainen kirkko erotettiin valtiosta vuonna 1922.
''Perusasiat haltuun''
Niinpä, ottaisit selvää asioista ennenkuin möläyttelet.
''Tämän johdosta vuoden 1869 kirkkolaki tosiasiassa mursi varsinaisen valtiokirkkojärjestelmän Suomessa. Monet valtiokirkkojärjestelmän piirteet kuitenkin säilyivät vielä uskonnonvapauslain säätämiseen saakka 1922 ja osittain vielä sen jälkeenkin.''
Tässä on luettelo maista, joissa on valtionuskonto. Kohdassa "Luterilaiset" on Suomi mukana, Ruotsi ei ole ja kohta myös Norja poistuu sieltä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_valtionuskonnon_mukaan
Suomen kirkkoa ei ole erotettu valtiosta, vaan Suomessa tehtiin päätös uskonnonvapaudesta vuonna 1922 ja uskonnonvapauslaki astui voimaan vuoden 1923 alusta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkon_ja_valtion_erottamispyrkimykset_Suomessa
Lainaus ylläolevasta linkistä: "Vasta vuonna 1923 voimaan tullut uskonnonvapauslaki antoi uskonnottomille täydet kansalaisoikeudet. Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei kuitenkaan toteutunut, minkä Jussi Pikkusaari on väitöskirjassaan tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien katsomuspolitiikalle."
Lainaus linkistä: http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Kirkko_ja_valtio#Suomessa_oli_valtionkirkko_vuoteen_1870_asti
"Suomessa oli valtionkirkko vuoteen 1870 asti
Kirkon ja valtion väliset rajat selkiintyivät 1869 kirkkolaissa. Kirkko sai oman itsehallinnon ja erityisen kirkkolain säätämisjärjestyksen, jossa kirkolliskokouksella on aktiivinen rooli. Kirkkolakiin otettiin vain kirkkoa itseään koskevia määräyksiä. Kirkko sai säilyttää omaisuutensa ja kirkollisverotuksen. Sille taattiin myös oikeus toimia yhteiskunnan ylläpitämissä laitoksissa: koulussa, armeijassa, sairaalassa ja vankilassa. Valtio takasi myös kirkollisen [[avioliitto|avioliiton[[ solmimisen ja pyhäpäivien vieton. Entisen pitäjähallinnon tilalle tulivat kunnat ja seurakunnat.
Itsenäinen Suomi tunnustautui uskonnollisesti neutraaliksi. Luterilainen ja ortodoksinen kirkko säilyttivät julkisoikeudellisen erityisasemansa. Kirkkojen itsenäisyys suhteessa valtioon on jatkuvasti lisääntynyt. Vuonna 1922 säädettiin uskonnonvapauslaki.
Kirkon keskushallinto luotiin vuonna 1943. Kirkon ja valtion välisiä hallinnollisia siteitä vähensi entisestään kirkkolain uudistus vuonna 1994. Tuomiokapitulilaitos siirrettiin vuonna 1997 kokonaan kirkon kustannettavaksi, ja piispoista tuli siten muodollisestikin kirkon viranhaltijoita. Myös piispojen nimitysoikeus siirrettiin vuonna 2000 tasavallan presidentiltä kirkolle. Kirkko valitsee ja nimittää jälleen itse piispansa, eivätkä he ole enää valtion virkamiehiä. Poikkeuksena on kenttäpiispa, jonka valtio valitsee ja kustantaa."
Venäjällä kirkko ja valtio erotettiin toisistaan vuonna 1917, mutta tuo ero ei koskenut Suomea, sillä Suomi oli itsenäinen valtio tuolloin.
Lainaus Wikipediasta:
"Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksisen kirkon historiassa kääntyi uusi lehti, kun Lenin Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen erotti kirkon valtiosta ja koulun kirkosta.[4] Aluksi bolševikit suhtautuivat uskontoon harmittomana taikauskona, joka vähitellen tieteen edetessä tulisi häviämään. Vuonna 1921 suhtautuminen kuitenkin muuttui ja puolue omaksui uuden ”taistelevan ateismin” ja ”taistelevan materialismin” periaatteet, joiden perusteella aloitettiin laaja uskonnonvastainen propagandakampanja."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksinen_kirkko
http://www.ortodoksi.net/index.php/Serafim_(arkkipiispa)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkon_ja_valtion_ero#Suomi
Kaikki uskontokunnat yhdistyslain alle ja kerätköön kirkkokin sitten jäsenmaksunsa itse.
Kyllä tuo kirkon ja valtion ero ennen pitkää tulee voimaan.
Kirkko kerää jo nyt jäsenmaksunsa itse! Se ostaa ko. palvelun valtion verohallinnolta ja maksaa siitä muutaman miljoonan euroja. Tämä on sitä modernilla käsitteellä ilmaistua ostopalvelua. Kirkolla ja valtiolla on monta muutakin bisnestä keskenään ja siinä suhteessa kirkko ei eroa mitenkään järjestöistä, joilla on monia yhteisiä bisneksiä. Vaikka kirkko olisi yhdistysperusteinen, ei se silti poistaisi näitä bisneksiä. Valtio taas ostaa muutamia palveluja, jotka katetaan yhteisöveron tuotoilla.
Kirkon ja valtion välisellä bisneskäytännöllä on kirkon ja valtion yhteiset sopimukset ja molemmat osapuolet ovat juridisesti oikeutettuja ja täysvaltaisia niitä sopimuksia tekemäänkin, vaikka ateisteja tuo hyvä yhteistyö todella harmittaakin.
Ei kirkko itse sitä kerää, vaan verohallinto. Vaikka miten mutkalle vääntäisit asian, niin ei se tuosta muuksi muutu.
Niin kauan kuin kirkko ja valtio ovat yhdessä, niin Suomen valtio määrää kirkon toiminnasta osittain ja valvoo sen toimintaa. Kirkko on mainittu myös Suomen Perustuslaissa.
Suomen Perustuslain 76 §:n 1. momentissa lukee: Kirkkolaissa säädetään evankelisluterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. 2. momentti: Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään.
Kirkolla on perustuslain 76 §:n 2 momentin ja kirkkolain (1054/1993) 2 luvun 2 §:n perusteella yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista. Kirkon ehdotuksen tekee kirkolliskokous. Kirkolliskokouksen ehdotuksen tutkiminen ja vahvistaminen on tasavallan presidentin ja Eduskunnan tehtävä.
Kirkolliskokouksen kirkkolakia koskeva ehdotus annetaan eduskunnan käsiteltäväksi käytännössä hallituksen esityksenä. Esitystä annettaessa ei kirkolliskokouksen ehdotukseen kuitenkaan voida tehdä asiasisältöisiä muutoksia. Eduskunta voi joko hyväksyä tai hylätä esityksen. Kirkolliskokouksen tekemää kirkkolakiehdotusta tutkittaessa voidaan kuitenkin kirkkolain 2 luvun 2 §:n mukaan oikaista ehdotuksessa oleva sellainen lainsäädäntötekninen virhe, joka ei vaikuta kirkkolakiehdotuksen sisältöön. Kirkkohallituksen tulee antaa asiasta lausunto ennen oikaisun tekemistä.
Perustuslain pykälän kumoaminen ei suoranaisesti muuta kirkon asemaa. Se kuitenkin on edellytys valtionkirkkojärjestelmän purkamiselle tavallisia lakeja muuttamalla.
Jos ei huvita maksaa yhteisöveroa, se on voi voi. Maksanhan minäkin veroa monesta asiasta, josta ei huvittaisi maksaa yhtään mitään.
Mistä näitä logiikanriemuvoittoja tulee?
a) Sinä maksat verosi Suomen valtiolle, joka tarjoaa vastikkeeksi kansalaisilleen erilaisia palveluja. Niin kauan kuin sinä olet Suomen kansalainen ja halut asua Suomessa ja käyttää suomalaisen yhteiskunnan palveluja sinä maksat veroja. Jos et halua niin tällöin olet vapaa poistumaan.
b) Minä maksan yhteisöveroa kirkolle, joka ei palvele koko kansaa vaan ainoastaan uskovia. Minä maksan siitä, että jotku palvovat taikaukkoja? Onko parempaa kuultu? Miljardeja miljardien perään laitetaan taikatouhuihin.
Mitä sinä miettisit jos kaikilla uskonnoilla olisi verotusoikeus ja ne veisivät sinun kukkarostasi rahaa saman siivun kuin kristinkirkko? Entäpä jos olisi ateistinen yhteistö, joka verottaisi sinua ja pyrkisi poistamaan tuolla rahalla taikasukoja?
Pääkirkkomme vie jo yksistään noin 1 miljardin verran verjoja vuodessa eli kirkollisveroina yli 800 miljoonaa euroa ja 120-130 miljoonaa euroa yhteisöveroina. Suurin osa uppoaa kirkon palkkoihin ja kiinteistöjen ylläpitoon. Kaikkiin muihin menoihin menee todella vähän tuosta summasta.
Kirkon ja valtion erosta johtuen jokaisen kirkkoon kuuluvan suomalaisen veroista katoaa 1-3 %:ia eli verotus pienenee kirkollisveroprosentin suuruisen määrän verran kunkin seurakunnan alueella asuvilta kirkkoon kuuluvalta ihmiseltä.
Vero on kova suurituloisilla, koska se on progressiivinen eli maksetaan tulojen mukaan.
"Minä maksan yhteisöveroa kirkolle, joka ei palvele koko kansaa vaan ainoastaan uskovia."
Sinä maksat yhteisöveroa valtiolle, josta osa annetaan kirkolle.
Kyllähän valtio tukee monia muitakin yhdistyksiä ja vallan vastoin minun tahtoani.
Kävin katsomassa vihreiden meneillään olevan puoluekokouksen ohjelmaa, eikä siellä ollut mainintaa kirkon ja valtion erottamisesta. Ilmeisti mikään puolue ei tätä aja aktiivisesti, onko jollain parempaa tietoa?
Kansalaisaloite on varmaan nyt ainoa tie edetä asiassa.
Maksakaa ja kypsykää, erroon ette pääse ja se tekee teillekkin hyvää, soppajonossakin on ateistejä.
Niin kun maksatte veronne niin jää vähemmän viinaan ja perheet voivat paremmin.
Eiköhän olisi parasta jos lopettaisit ryyppäämisen kokonaan, silloin sinulle ja perheellesi jäisi sossun tuista vielä enemmän elämiseen. Voisitte ostaa lapsille vaatteita tai leluja.
Mielellään. Kirkko on turha painolasti yhteiskunnassa.