Viini raamatussa. Hyväksyykö raamattu alkoholinkäytön?
Kirjoitin vuonna 1995 näin;
Kreikan ja hebreankielessä oli Raamatun aikoihin useita viiniä tarkoittavia sanoja. Yleisimmät olivat hebrean "jajin" ja kreikan "oinos." Molempia sanoja käytettiin käymättömästä rypälemehusta, että käyneestäkin, sekä myös rypäletertusta ja viini sadosta. Viiniä säilöttiin kaivamalla syvälle maahan ja keittämällä tiivisteeksi jota ohennettiin vedellä. Raamattu varoittaa ankarasti alkoholista. Papeilta ja Herralle pyhittyneiltä vaadittiin ehdotonta raittiutta. (3 Moos 10:9-11, 4 Moos 6:2-4)
Kaikille on esitetty alkoholia koskevat varoitukset: - San 20:1, 23 :20,29-35, 31:4-5, Jes 5:11-12,2 28:1-3, UT:-Ef 5:18, Room 13:13, Gal 5:19-21, Luuk 21:34, 1 Tim 3:3, 1 Kor 6:9-10,3:16-17, 10:31, 1 Piet 4:3. Kysymyksessä on vakava synti.
Koska kristityille oli on esitetty Raamatussa ankarat varoitukset alkoholista, on ymmärrettävää että kristityt käyttivät "oinosta" alkoholittomassa merkityksessä, eli rypälemehuna.
Raamatun kysymyksiä herättäviä kohtia:
Luuk 7:34. "Ihmisen Poika on tullut, Hän syö ja juo, ja te sanotte, Mikä syömäri ja juomari, publikaanienja syntisten ystävä." Eikö Jeesus ollutkaan raitis? Jeesuksesta esitettiin monia halventavia väitteitä panettelumielessä. Jeesuksen oli kuitenkin oltava syntisten parissa koska Hän auttoi ihmisiä ja puhui evankeliumia. (Mark 2:17) Huono seura aiheuttaa monia vaaroja, ja siksi huonoon seuraan ei sovi viihtymismielessä hakeutua. Tässä on Vapahtajan esimerkki evankeliumin palvelijoille.
Joh 2: 1-11. Tekikö Jeesus Kaanan häissä juovuksissa oleville vieraille lisää alkoholipitoista viiniä? (Jae 10) Kreikan "methyein ja methyskesthai" on mahdollista kääntää myös "ovat kylläisiä." (Sama 1 Kor 11 :21). Juutalaiset seuraavat tarkasti perinteitään. Tradition mukaisissa häissä he eivät tarjoa tänä päivänäkään alkoholipitoisia viinejä. Tässä on yksi Raamatunkääntäjien harvoista väärintulkinnoista.
1 Tim 5:23. "Käytä vatsasi ja vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin." Vettä käytettiin juomana ja tahdottiin seurata papeille annettuja ohjeita. (3 Moos 10:9-11) Timoteus evankeliumin palvelijana tahtoi pitää itsensä puhtaana. (1 Tim 5: 22, 3:2-3,11-12) Evankeliumin palvelijoiden tuli noudattaa kohtuutta kaikessa. Joistakin vanhoista kirjoituksista on käynyt ilmi että sairaille kehotettiin antamaan viiniä mieluimmin kuin vettä. (Luuk 10:34) Viinin parantavaan vaikutukseen uskottiin. Onhan viini Raamatussa myös siunauksen symboli, ja viinin turmelemisesta (käyttämisestä) varoitettiin. (Jes 65:8)
San 31 :6-7. (VKR) "Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle." Alkoholipitoisia juomia käytettiin menehtyville tuskia lieventämään. Nykyisin käytetään lääkitystä. Kuolemaan tuomituillekin annettiin kipuja lieventäviä juomia. (Mark 15:23, Joh 19:29-30, Matt 27:34)
5 Moos 14:26. "Ostakaa rahalla viiniä ja olutta." (VKR: "Väkijuomaa", KR92: "olutta. ") Raamatun koko ilmoituksen huomioiden ei voinut olla mahdollista että Jumala olisi kehottanut tulemaan pyhille juhlille humalassa. Väkijuoman tislauskin opittiin vasta n. 500 jkr.
Tässä on kysymys uhrilahjasta. Mikäli israelilainen asui kaukana pyhäköstä, eikä siten ehtinyt ajoissa pyhäkköjuhlaan, tuli Herran antama sato muuttaa rahaksi, ja sitten tuo raha viiniksi tai olueksi. Koska matka kesti kauan tuli antaa näin "myöhästynyt" ohra, eli ohrasta valmistettu olut uhrilahjaksi. Olutta ei juotu, ja Raamattu kieltääkin oluen juomisen 19 kertaa. "Shekar" merkitsi hebrean sukulaiskielessä Akkadissa olutta. Olutta ei tässä yhteydessä pidä sekottaa syömiseen ja juomiseen. Kyse oli lehtimajanjuhlaan tuotavista viljauhreista.
Kysymys oli "poikkeuslaista" jonka turvin myöhästynyt saattoi tuoda viljakymmenyksensä. Oluen muodossa uhri oli "todiste" ettei voinut saapua ajoissa juhlille. Meille tällainen säädös on outo, mutta ei sikäläisessä kulttuurissa. Olut kävi kuitenkin vain sen verran kuin ohra itsessään käy alkoholiksi. (Ei paljon) Sen annettiin käydä, koska se siten todisti että vilja oli vanhaa. Näin jokainen saattoi tuoda viljauhrinsa Herralle.
Oluen juomiskieltoja ja juopumiskieltoja VT:ssä:
(1 Moos 9:21, 43:34, 3 Moos 10:9, 4 Moos 6:3, 28:7, 5 Moos 14:26, 29:5, 32:42, Tuom 13:4,7,14, 1 Sam 1:14, 2 Sam 11:13, Psa 69:13, San 20:1, 31:4,6, Laul 5:1, Jes 5:11,22, 24:9, 28:7, 29:9, 49:26, 51:21, 56:12, 63:6, Jer 25:27, 48:26, 51:7,39,57, Valit 4:21, Miik 2:11, Nah 3:11, Hab 2:15, Hagg 1:6)
Viini on Raamatussa siunauksen symboli. Jes 65:8. (1 Moos 27:28, 5 Moos 11:14, Ps 104:15) ja kuvaa Jumalan armoa (Jes 55:1), Pelastusta (Jes 25:6, Matt 9:17) Viini kuvaa myös Jumalan vihaa ja tuomiota (Ps 60:5, 75:9, Jer 25:15-18, llm 14:10, 16:19, 19:15)
yst. jari
Kirjoitin vuonna 1995 näin;
Kreikan ja hebreankielessä oli Raamatun aikoihin useita viiniä tarkoittavia sanoja. Yleisimmät olivat hebrean "jajin" ja kreikan "oinos." Molempia sanoja käytettiin käymättömästä rypälemehusta, että käyneestäkin, sekä myös rypäletertusta ja viini sadosta. Viiniä säilöttiin kaivamalla syvälle maahan ja keittämällä tiivisteeksi jota ohennettiin vedellä. Raamattu varoittaa ankarasti alkoholista. Papeilta ja Herralle pyhittyneiltä vaadittiin ehdotonta raittiutta. (3 Moos 10:9-11, 4 Moos 6:2-4)
Kaikille on esitetty alkoholia koskevat varoitukset: - San 20:1, 23 :20,29-35, 31:4-5, Jes 5:11-12,2 28:1-3, UT:-Ef 5:18, Room 13:13, Gal 5:19-21, Luuk 21:34, 1 Tim 3:3, 1 Kor 6:9-10,3:16-17, 10:31, 1 Piet 4:3. Kysymyksessä on vakava synti.
Koska kristityille oli on esitetty Raamatussa ankarat varoitukset alkoholista, on ymmärrettävää että kristityt käyttivät "oinosta" alkoholittomassa merkityksessä, eli rypälemehuna.
Raamatun kysymyksiä herättäviä kohtia:
Luuk 7:34. "Ihmisen Poika on tullut, Hän syö ja juo, ja te sanotte, Mikä syömäri ja juomari, publikaanienja syntisten ystävä." Eikö Jeesus ollutkaan raitis? Jeesuksesta esitettiin monia halventavia väitteitä panettelumielessä. Jeesuksen oli kuitenkin oltava syntisten parissa koska Hän auttoi ihmisiä ja puhui evankeliumia. (Mark 2:17) Huono seura aiheuttaa monia vaaroja, ja siksi huonoon seuraan ei sovi viihtymismielessä hakeutua. Tässä on Vapahtajan esimerkki evankeliumin palvelijoille.
Joh 2: 1-11. Tekikö Jeesus Kaanan häissä juovuksissa oleville vieraille lisää alkoholipitoista viiniä? (Jae 10) Kreikan "methyein ja methyskesthai" on mahdollista kääntää myös "ovat kylläisiä." (Sama 1 Kor 11 :21). Juutalaiset seuraavat tarkasti perinteitään. Tradition mukaisissa häissä he eivät tarjoa tänä päivänäkään alkoholipitoisia viinejä. Tässä on yksi Raamatunkääntäjien harvoista väärintulkinnoista.
1 Tim 5:23. "Käytä vatsasi ja vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin." Vettä käytettiin juomana ja tahdottiin seurata papeille annettuja ohjeita. (3 Moos 10:9-11) Timoteus evankeliumin palvelijana tahtoi pitää itsensä puhtaana. (1 Tim 5: 22, 3:2-3,11-12) Evankeliumin palvelijoiden tuli noudattaa kohtuutta kaikessa. Joistakin vanhoista kirjoituksista on käynyt ilmi että sairaille kehotettiin antamaan viiniä mieluimmin kuin vettä. (Luuk 10:34) Viinin parantavaan vaikutukseen uskottiin. Onhan viini Raamatussa myös siunauksen symboli, ja viinin turmelemisesta (käyttämisestä) varoitettiin. (Jes 65:8)
San 31 :6-7. (VKR) "Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle." Alkoholipitoisia juomia käytettiin menehtyville tuskia lieventämään. Nykyisin käytetään lääkitystä. Kuolemaan tuomituillekin annettiin kipuja lieventäviä juomia. (Mark 15:23, Joh 19:29-30, Matt 27:34)
5 Moos 14:26. "Ostakaa rahalla viiniä ja olutta." (VKR: "Väkijuomaa", KR92: "olutta. ") Raamatun koko ilmoituksen huomioiden ei voinut olla mahdollista että Jumala olisi kehottanut tulemaan pyhille juhlille humalassa. Väkijuoman tislauskin opittiin vasta n. 500 jkr.
Tässä on kysymys uhrilahjasta. Mikäli israelilainen asui kaukana pyhäköstä, eikä siten ehtinyt ajoissa pyhäkköjuhlaan, tuli Herran antama sato muuttaa rahaksi, ja sitten tuo raha viiniksi tai olueksi. Koska matka kesti kauan tuli antaa näin "myöhästynyt" ohra, eli ohrasta valmistettu olut uhrilahjaksi. Olutta ei juotu, ja Raamattu kieltääkin oluen juomisen 19 kertaa. "Shekar" merkitsi hebrean sukulaiskielessä Akkadissa olutta. Olutta ei tässä yhteydessä pidä sekottaa syömiseen ja juomiseen. Kyse oli lehtimajanjuhlaan tuotavista viljauhreista.
Kysymys oli "poikkeuslaista" jonka turvin myöhästynyt saattoi tuoda viljakymmenyksensä. Oluen muodossa uhri oli "todiste" ettei voinut saapua ajoissa juhlille. Meille tällainen säädös on outo, mutta ei sikäläisessä kulttuurissa. Olut kävi kuitenkin vain sen verran kuin ohra itsessään käy alkoholiksi. (Ei paljon) Sen annettiin käydä, koska se siten todisti että vilja oli vanhaa. Näin jokainen saattoi tuoda viljauhrinsa Herralle.
Oluen juomiskieltoja ja juopumiskieltoja VT:ssä:
(1 Moos 9:21, 43:34, 3 Moos 10:9, 4 Moos 6:3, 28:7, 5 Moos 14:26, 29:5, 32:42, Tuom 13:4,7,14, 1 Sam 1:14, 2 Sam 11:13, Psa 69:13, San 20:1, 31:4,6, Laul 5:1, Jes 5:11,22, 24:9, 28:7, 29:9, 49:26, 51:21, 56:12, 63:6, Jer 25:27, 48:26, 51:7,39,57, Valit 4:21, Miik 2:11, Nah 3:11, Hab 2:15, Hagg 1:6)
Viini on Raamatussa siunauksen symboli. Jes 65:8. (1 Moos 27:28, 5 Moos 11:14, Ps 104:15) ja kuvaa Jumalan armoa (Jes 55:1), Pelastusta (Jes 25:6, Matt 9:17) Viini kuvaa myös Jumalan vihaa ja tuomiota (Ps 60:5, 75:9, Jer 25:15-18, llm 14:10, 16:19, 19:15)
yst. jari
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.