" Tämänhetkinen titulaarinen Jerusalemin kuningas on Espanjan kuningas Juan Carlos I."
Jerusalemin kuninkaat ja kuningattaret
Bouillonin Godefroy, 1099–1100
Balduin I, 1100–1118
Baudouin II, 1118–1131
Fulk, 1131–1143
Baudouin III, 1143–1162
Amalric I, 1162–1174
Baudouin IV, 1174–1185
Baudouin V, 1185–1186
Lusignanin Guy, 1186–1192
Jerusalem menetettiin vuonna 1187. Tämän jälkeen kuninkaat ovat vain nimellisiä.
Isabella, 1192–1205
ja Montferratin Conrad, 1192
ja Champagnen kreivi Henrik II, 1192–1197
ja Amalric II, 1198–1205
Montferratin Maria, 1205–1212
Briennen Juhana, 1210–1212
Jolande, 1212–1228
Keisari Fredrik II, 1225–1228
Keisari Konrad IV, 1228–1254
Konradin (Hohenstaufi), 1254–1268
Hugo I, 1268–1284
Sisilian kuningas Kaarle I, 1277–1285
Juhana II, 1284–1285
Henrik II, 1285–1291
Tämän jälkeen kuninkaan titteli seurasi Aragonian kuninkuutta. Tämänhetkinen titulaarinen Jerusalemin kuningas on Espanjan kuningas Juan Carlos I.
Jerusalemin kuninkaat ja kuningattaret
Bouillonin Godefroy, 1099–1100
Balduin I, 1100–1118
Baudouin II, 1118–1131
Fulk, 1131–1143
Baudouin III, 1143–1162
Amalric I, 1162–1174
Baudouin IV, 1174–1185
Baudouin V, 1185–1186
Lusignanin Guy, 1186–1192
Jerusalem menetettiin vuonna 1187. Tämän jälkeen kuninkaat ovat vain nimellisiä.
Isabella, 1192–1205
ja Montferratin Conrad, 1192
ja Champagnen kreivi Henrik II, 1192–1197
ja Amalric II, 1198–1205
Montferratin Maria, 1205–1212
Briennen Juhana, 1210–1212
Jolande, 1212–1228
Keisari Fredrik II, 1225–1228
Keisari Konrad IV, 1228–1254
Konradin (Hohenstaufi), 1254–1268
Hugo I, 1268–1284
Sisilian kuningas Kaarle I, 1277–1285
Juhana II, 1284–1285
Henrik II, 1285–1291
Tämän jälkeen kuninkaan titteli seurasi Aragonian kuninkuutta. Tämänhetkinen titulaarinen Jerusalemin kuningas on Espanjan kuningas Juan Carlos I.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jerusalemin kuningaskunta oli 1100–1200-luvuilla olemassaollut tärkein ristiretkivaltio, joka perustettiin ensimmäisen ristiretken yhteydessä.
Kuningaskunta syntyi, kun ristiretkeilijät valtasivat Jerusalemin vuonna 1099. Godefroy de Bouillon, jota olisi haluttu kuninkaaksi, kieltäytyi Jerusalemin kuninkaan tittelistä, mutta otti lopulta arvonimen Advocatus Sancti Sepulchri. Godefroy kuoli seuraavana vuonna ja hänen veljellään, joka oli hänen seuraajansa, ei ollut mitään sitä vastaan, että hänestä tulisi Jerusalemin kuningas Baudouin I (Balduinus I). Hänet kruunattiin kuninkaaksi jouluna 1100 Betlehemissä paavin annettua kruunaukselle hyväksyntänsä.
Baudouin I laajensi kuningaskuntaa valtaamalla Akkon, Sidonin ja Beirutin. Hänen alaisuuteensa kuuluivat myös Edessan kreivikunta (jonka hän oli itse perustanut), Antiokian ruhtinaskunta ja Tripolin kreivikunta. Laajimmillaan kuningaskunta oli vuoden 1153 jälkeen.
Hallinnollisesti ja poliittisesti kuningaskunta oli hyvin hajanainen sen koostuessa lukuisista herruuspiireistä. Kuninkaan valta rajoittui käytännössä hänen omistamilleen maille. Poliittinen päätösvalta keskittyi kruununvasallien kokoukselle, Haute Cour, joka kokoontui tarpeen vaatiessa myös laajempana parlamenttina.
Maaseudun oikeuskäytännöt jatkoivat vanhoja perinteitä; myös väestö oli leimallisesti paikallista. On arvioitu, että kuningaskunnassa oleskeli vain noin 700 eurooppalaista ritaria.
1187 alkaen kuningaskunta alkoi pienentyä, aluksi sodassa Saladinia vastaan. Vaikka 1190 osa aluemenetyksistä saatiin takaisin, ei kuningaskunta koskaan palautunut vanhaan laajuuteensa. Jerusalem kuuluikin kuningaskuntaan enää vain viidentoista vuoden ajan 1229–1244. Kuningaskuntaa heikensi myös Aasian kauppareittien kulun muuttuminen 1200-luvulla.
Kuningaskunta muuttui vain nimellisesti olemassa olevaksi Akkon valtauksen (18. toukokuuta 1291) myötä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jerusalemin_kuningaskunta
Ristiretkivaltio eli 192 vuotiaaksi, kunnes alueen oikeat omistajat, arabit työnsivät sen mereen.
Saladin oli kurdi ja syntynyt Irakissa, Tikritin poikia.