Minusta ne eivät ole erityisen mairittelevia. Kysyisinkin, kuinka monta opintoviikkoa Historia / Suomen Historia tai / Sotahistoriaa kadettiupseerintutkintoon tarvitaan? Entä sotakorkeakouluun. Onhan meillä upseereita jotka ovat sivistäneet itseään sotahistoria tiedoilla, ulkopuolella itse armeijan, mutta niin ovat tehneet myös monet tavalliset siviili-ihmiset.
Opetetaanko ylipäätään sotahistoriaa näissä arvon oppilaitoksissa? Minusta on paljon oleellisempaa Historiassa ymmärtää suurstrategiset asiat, kyetä pohtimaan Miksi Adolf Hitler halusi juuri ennen operaatio Taifuunia, puhdistaa ja murskata etelä-ukrainan motit. Jos toisin oltaisiin toimittu, hyökätty suoraan Moskovaan elokuussa 1941 lokakuun sijaan olisi Saksa voittanut toisen Maailmansodan, koska Moskova oli Neuvosto-Venäjän liikennesolmu ja merkittävä sotateollisuuden kanalta ja menettämällä Moskova olisi ollut ratkaisevaa se, etteivät tietenkään myöhemminkään venäläiset olisi voineet pitää Moskovaa sotilaallisena tukialueena.
Ymmärtääkseen sotahistoriaa on paneuduttava tällaisiin asioihin ja vasta sitten siihen, että missä ja mitä reittejä ja taisteluita joku Jr 5 kävi jatkosodan aikana. Se ei kasvata aiheesta pääteltykykyä sellaisenaan. Tosin ehkä korkeatkaan sotilaat eivät tarvitse tätä geostrategista näkökulmaa ainakaan syvällisemmin, kun he eivät niistä myöskään päätä, ei ainakaan Suomessa mutta ei muuallakaan. US-presidenteillä on asiantuntijoita, teoreetikkoja jotka välttämättä eivät ole sotilashenkilöitä ollenkaan.
Myös minusta on jonnin joutavaa tuhlata paljon aikaa joidenkin uniformujen yksityiskohtiin, minusta silloin ei olla enää varsinaisesti sotahistorian puolella, sama koskee mitaleihin, ne on hyvä tietää ja selata, mutta turhaan menee aika, jos tälläsin tuhlaa aikaansa, koska aika ei nytkään monella tahdo rittää.
Tai toisaalta, onhan se hyvä, että kaikki eivät ole keskittyneet juuri samoihin yksityiskohtiin tai laajempiin tapahtumiin ja niiden "sieluun".
Opetetaanko ylipäätään sotahistoriaa näissä arvon oppilaitoksissa? Minusta on paljon oleellisempaa Historiassa ymmärtää suurstrategiset asiat, kyetä pohtimaan Miksi Adolf Hitler halusi juuri ennen operaatio Taifuunia, puhdistaa ja murskata etelä-ukrainan motit. Jos toisin oltaisiin toimittu, hyökätty suoraan Moskovaan elokuussa 1941 lokakuun sijaan olisi Saksa voittanut toisen Maailmansodan, koska Moskova oli Neuvosto-Venäjän liikennesolmu ja merkittävä sotateollisuuden kanalta ja menettämällä Moskova olisi ollut ratkaisevaa se, etteivät tietenkään myöhemminkään venäläiset olisi voineet pitää Moskovaa sotilaallisena tukialueena.
Ymmärtääkseen sotahistoriaa on paneuduttava tällaisiin asioihin ja vasta sitten siihen, että missä ja mitä reittejä ja taisteluita joku Jr 5 kävi jatkosodan aikana. Se ei kasvata aiheesta pääteltykykyä sellaisenaan. Tosin ehkä korkeatkaan sotilaat eivät tarvitse tätä geostrategista näkökulmaa ainakaan syvällisemmin, kun he eivät niistä myöskään päätä, ei ainakaan Suomessa mutta ei muuallakaan. US-presidenteillä on asiantuntijoita, teoreetikkoja jotka välttämättä eivät ole sotilashenkilöitä ollenkaan.
Myös minusta on jonnin joutavaa tuhlata paljon aikaa joidenkin uniformujen yksityiskohtiin, minusta silloin ei olla enää varsinaisesti sotahistorian puolella, sama koskee mitaleihin, ne on hyvä tietää ja selata, mutta turhaan menee aika, jos tälläsin tuhlaa aikaansa, koska aika ei nytkään monella tahdo rittää.
Tai toisaalta, onhan se hyvä, että kaikki eivät ole keskittyneet juuri samoihin yksityiskohtiin tai laajempiin tapahtumiin ja niiden "sieluun".
Vastaukset 15
Vanhimmat
Entäpä muut tiedot..
eivät ole korkeakoulutasoa. Tutkittu tieto.
korkeakoulu on joka suhteessa täysin rinnasteinen siviilikorkeakouluihin. Siitä on selkeät tutkimukset.
Väkisin asetuksin luotuja rinnastuksia. Nyt kun asiasta julkaistiin sitten oikea tutkimus (Aalto-yliopisto), tuli karu totuus esiin. Taso ei vastaa edes poliisikoulua.
on oikea määritelmä tuolle kauppatieteilijän väitöskirjalle.
Jostain syystä siihen oli sisällytetty täysin asiantuntematon väite vääräntyyppisen aineksen valikoitumisesta upseereiksi ja sen tulevaisuudessa johtavan tason laskuun. Väite esiintyi Aalto Yliopiston tiedotteessa ja sai suurta julkisuutta. Väitteelle ei löydy väitöskirjasta perusteita, tutkimustiedoista puhumattakaan.
Mika Aalto perusteli väitettään pääsykokeen standardoimattomalla itsearviointilomakkeella, joka on vain yksi osa psykologista itsearviointia, ei tutkimusmenetelmä tai edes testi.
Väittelijä on asialla joko tietämättömyydestä, asiantuntemattomuudesta tai pahantahtoisuudesta.
Mitään tutkimusta ei ole väitteen pohjaksi esittää.
Maanpuolustuskorkeakoulussa on väitöksen taso todettu valitettavan alhaiseksi. Kyseessä on lähinnä kuudesta esseestä muodostuva monografia, ei tieteellinen työ.
Väitöskirja on lisäksi täynnä pienempiä virheitä, jotka osoittavat heikkoa perehtymistä asiaan.
Jostain syystä se meni läpi, tosin alhaisin arvosanoin.
Maisteri Aallolla ei ole asiantuntemusta upseerikoulutuksesta tai sotilasasioista yleensäkään.Lähteinä ovat ollet uutisista, kirjoituksista ja puheista tarkoitushakuisesti kootut kohdat.
Kuinkas paljon lääkäreille opetetaan lääketieteen historiaa? Entä insinööreille tekniikan historiaa tai ekonomeille taloushistoriaa? Teologeille kyllä opetetaan kirkkohistoriaa mutta teologia ei olekaan mikään oikea tieteenala. Miksi sotilaiden pitäisi erityisesti opetella sotahistoriaa? Parempi keskittyä opinnoissa nykyaikaan ja tulevaisuuteen.
Ihan siitä syystä että historia toistaa itseään. Sun-Tzun opetukset sopivat ja pätevät nyt paremmin kuin omana aikanaan. Vaikka Tekniikka on kehittynyt ja sota on hyvin erilaista kuin ennen, siihen yhä pätee samat strategiat ja taktiikat, niitä vain sovelletaan. Lisäksi sotahistoriaa tuntemalla voidaan välttää samanlaisten virheiden uusiutuminen ja myös ymmärretään helpommin vihollisen ajatuskulkua
Tuo on silkkaa hölynpölyä. Historia toistaa itseään juuri siksi kun ihmiset opetetaan toistamaan sitä. Entäs jos vastustaja on lukenut samat historiat? Kuka silloin pärjää? Nykyaikaista sotaa ei käydä sotahistoriaa opiskelemalla, eikä uutta luoda peruutuspeiliin vilkuilemalla. Ei historian tuntemuksesta toki haittaakaan ole, mutta ei siihen juurikaan ylimääräisiä paukkuja kannata laittaa.
Ei se tietenkään nro.1 ole. Mutta mikäli sodanjohtotaitoja ja päätöskykyä ja sen sellaista haluaa kehittää ja haluaa erityisesti kartalla sotaa käyväksi, huomaat että suuri osa tärkeistä seikoista tulee historiasta. Historiasta täysun tietämätön ei voita sotaa, mutta ei sen tieto voittoakaan tuo
... Ilman mennyttä historiaa ei voi ymmärtää nykypäivän geostrategiaa, jolloin ei ole kykenevä kenraalikuntaan mielestäni vaikka tehtävänä olisikin vain johtaa armeijakuntaa. - muuten niillä ei ole sen puolen mitään saumaa vaikuttaa näihin asioihin - silti he esiintyvät kaikenmaailman Nato-asiantuntijoina joka on geostrateginen kysymys ja ilman sen muotoutumisen historiaa sitä on turha edes ymmärtää. Ne äijät ei tiedä menneistä eikä tulevista sodista. Tulisikin perustaa 10 vuotta kestävä Kenraalikoulu ja lukukaudessa oppilaita pari kolme tripla-palkalla. Pääsyvaatimukset tuplasti sotakorkeakoulun vaatimukset niin sanoakseni.
Sanokaa nyt minkälainen asiantuntija Suomen Nato-jäsenyydessä voi olla henkilö joka ei ymmärrä geostrategiaa... ne sekoittaa kaiken niille se "länsikin" on sellainen, jossa on sikin sokin anglosaksit, skandinaavit, angloamerikkalaiset ja saksalainen Keski-Eurooppa jne...
Tsu Tsen Tsun opein mennään ja on menty jo 4000 vuotta, siinä sulle sotahistoriaa.
on vieläkin tiettyä yleispätevyyttä. Niiden soveltaminen käytäntöön on aina vaatinut oman osaamisensa.
ei upseerikoulutuksessa varsinaisesti opeteta. Sotahistoriasta haetaan lähinnä esimerkkejä, joista voi ottaa oppia nykypäivän johtamiseen.
Et näy tietävän asiasta mitään eli avaus on tälle palstalle hyvin tyypillinen.
Niimpä, olet siis pätevä mielestäsi arvioimaan kadettikoulutuksen historian opetuksen sisältöjä ja koulutusta itsessään, oletko pätevä myös arvioimaan muita korkeakouluja ja esim. lääketiedettä, mielenkiinnoilla kuulisin arviosin esim. lääkärinkoulutuksen yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta ????
historiallisesta näkökulmasta lääkäri tehoton, koska ainavaan hoitaa yhtä potilasta kerrallaan.
luulisi lääkärin osaavan lääketieteen historiaa ja ainakin itse kehittävän omaa tehokkuuttaan.