Onko muilla kokemuksia vastaavasta? Oma tilanteeni on jatkunut jo sietämättömän pitkään ja tuntuu etten pääse toipumaan (4.5.-23.5.). Minulle tehtiin siis lääkkeellinen tyhjennys neljään kertaan, mutta kohtu ei tyhjentynyt vaikka useampi lääkäri niin totesikin ultrattuaan. Tulin kuitenkin kamalan kipeäksi ja ravasimme useaan kertaan sairaalassa, kunnes viimein tuli lääkäri joka totesi, että kohdun perälle on jäänyt 2x2cm kokoinen istukan palanen, joka aiheuttaa tulehdusta. Tuntui, että romahdan enkä jaksa enää kipu-/sairaalakierrettä. Lääkäri kysyi tuolloin haluaisinko vielä yrittää lääkkeellistä tyhjennystä vai tehtäisiinkö kaavinta. Olin tuolloin jo niin väsynyt toimimattomaan lääkkeelliseen tyhjennykseen, että sanoin haluavani kaavintaan. Reilu viikko sitten maanantaina 14.päivä pääsin viimein kaavintaan, joka meni ilmeisesti ihan hyvin. Kaavinnan jälkeen minulle jatkettiin kotiin antibiootteja, joita olin saanut sairaalassa myös suonensisäisesti (istukan palanen oli tulehduttanut kohtua). Antibiooteista huolimatta minulla oli koko viikon ajan voimaton olo ja pientä lämpöä. Antibioottien loputtua 19. lauantaina jaksoin maanantaihin asti, jolloin totesin, että on parempi ottaa yhteys polille, koska lämpö oli vähän kohonnut entisestään ja vuotoa jatkui edelleen.
Polilta sanoivat, että minun pitäisi tulla vielä samana iltana päivystykseen, joten tottelin. Päivystyksessä istuessani lämpöni kohosi hetkellisesti jopa 38 asteeseen, mutta laski takaisin 37,7. Mahani ei juuri ollut kipeä, pieniä tuntemuksia vain. Mutta päivystävän lääkärin tehdessä sisätutkimusta pääsi huuto. Vatsaan sattui paljon ja tutkimus tuntui ikävältä. Jouduin osastolle yöksi, jossa jatkettiin antibioottia suunkautta. Aamulla toinen lääkäri tutki ja ultrasi, mutta sanoi ettei kohdussa ainakaan mitään merkittäviä jäämiä ollut. Kohtutulehdus kuitenkin oli ja sen vuoksi antibiootit päätettiin vaihtaa ja pääsin kotiin.
Nyt olen toista iltaa kotona eikä lämpöä ole enää ollut. Olo on ihan loppu ja voimaton. Tuntuu ettei jaksaisi tehdä oikein mitään. Asia josta olen huolissani on siis yhä jatkuva vuotoni, joka ei ole älyttömän runsasta, mutta vuotoa kuitenkin. Kaavinnan jälkeen vuotoa voi normaalista jatkua noin viikon (itselläni siis nyt 9 päivää). Mutta mietinkin nyt, että miten pitkään vuoto voi kohtutulehduksessa jatkua ja miten nopeasti antibioottien pitäisi alkaa vaikuttaa?
Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia/neuvoja tai vinkkejä? Tuntuu, että tulen hulluksi huolesta ja pelosta eikä se ainakaan auta paranemista. Kiitos niille, jotka jaksoivat lukea selostukseni loppuun ja vielä suurempi kiitos niille, jotka jaksavat jakaa kokemuksiaan!
Polilta sanoivat, että minun pitäisi tulla vielä samana iltana päivystykseen, joten tottelin. Päivystyksessä istuessani lämpöni kohosi hetkellisesti jopa 38 asteeseen, mutta laski takaisin 37,7. Mahani ei juuri ollut kipeä, pieniä tuntemuksia vain. Mutta päivystävän lääkärin tehdessä sisätutkimusta pääsi huuto. Vatsaan sattui paljon ja tutkimus tuntui ikävältä. Jouduin osastolle yöksi, jossa jatkettiin antibioottia suunkautta. Aamulla toinen lääkäri tutki ja ultrasi, mutta sanoi ettei kohdussa ainakaan mitään merkittäviä jäämiä ollut. Kohtutulehdus kuitenkin oli ja sen vuoksi antibiootit päätettiin vaihtaa ja pääsin kotiin.
Nyt olen toista iltaa kotona eikä lämpöä ole enää ollut. Olo on ihan loppu ja voimaton. Tuntuu ettei jaksaisi tehdä oikein mitään. Asia josta olen huolissani on siis yhä jatkuva vuotoni, joka ei ole älyttömän runsasta, mutta vuotoa kuitenkin. Kaavinnan jälkeen vuotoa voi normaalista jatkua noin viikon (itselläni siis nyt 9 päivää). Mutta mietinkin nyt, että miten pitkään vuoto voi kohtutulehduksessa jatkua ja miten nopeasti antibioottien pitäisi alkaa vaikuttaa?
Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia/neuvoja tai vinkkejä? Tuntuu, että tulen hulluksi huolesta ja pelosta eikä se ainakaan auta paranemista. Kiitos niille, jotka jaksoivat lukea selostukseni loppuun ja vielä suurempi kiitos niille, jotka jaksavat jakaa kokemuksiaan!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.