Olen 20 vuotias opiskelija tyttö ja kyselisin mielipidettä ruokavalioni suhteen! Aloitin opiskelun ja muutin omilleni viime syksynä. Ongelmana on ruokavalion yksipuolisuus: ruoka on kallista, kouluaikana saan tasapainoisen lounaan mutta päivällinen jää usein saamatta. Kesällä yritän syödä yhden tukevan lämpimän aterian keskellä päivää. Monesti huomaan korvaavani ison osan päivän ravinnon tarpeesta suklaalla (tummalla) jota menee päivittäin. Kasviksia syön sen 600 grammaa per. päivä. Kuinka paha tilanne mielestänne? Siis päivällä ja aamulla syön jonkinverran normaalia ruokaa ja illat elän suklaalla ja rehuilla. Onko muita jotka elää puolittain suklaalla? BMI on 20-21 ja vointi on hyvä mutta en tiedä kuinka pitkään tällä ruokavaliolla kannattaa jatkaa. Kotikotona asia on toinen (sielä syön illallakin valmistettua ruokaa...)
Ruokavaliosta?
ihmettelijäneiti
9105
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei tuo niin pahalta kuulosta. Jotain lihaa/kananmunia kannattais syödä päivittäin appelsiinia/sitruunaa/greippiä, luettelemiesi lisäksi. Vähentäisin kyllä hieman suklaan syömistä, vaikka tumma suklaa kai kohtuu terveellistä onkin; saa magnesiumia, kaliumia, e-vitamiinia ja hieman proteiinia. Siinä on kuitenkin paljon tyydyttynyttä rasvaakin. Ei välttämättä niin epäterveellistä, mutta luulisi ainakin ihon rasvoittuvan, sekä kerääntyvän kehoon rasvaa. Kannattaisi syödä terveellisemmästä lähteista rasvaa, kuten pähkinät (kalliita), extra-neitsyt oliiviöljy (kallista), kalaöljy (kallista) :) Opiskelijana on kyllä hieman hankala suunnitella tervettä ruokavaliota. Toisaalta, ei se suklaakaan ilmaista ole :)
Kaurapuuro on ainakin halpaa ja terveellistä, ostaa sitä sitten jotain Sallisen rusinoita, jotka muistaa huudella hyvin (ja ehkä keittää puuron seassa). Samoin itse voi keitellä "kiloherneistä" keittoa, johon jotain rehuja mukaan. Kesällä vaikka keräilee voikukkaa, nokkosta (jostain luonnonhelmasta), saa mukavia lisävivahteita ravintoon.
Kotimainen keräkaali n. 80 cent/kg, sipulit 80 cent, porkkanat n 1 euro, kuivatut herneet, kuivatut pavut, peruna 50-60 cent /kg, kananmunat 1-2 eur/kenno, silakat 3-4 eur/kg. Ruisleipä 1,2 -2 eur/kpl, rainbow-margarini 60 % alle auro. Ei helkkarissa nyt suklaata kannata syödä... HAe kirjastosta keittokirja, olet aikuinen, opettele tekemään ruokaa.
Ensinnäkin kannattaa lopettaa se suklaan syönti. Suklaalevyn hinnalla saat kilon makarooneja :D
Siskoni syö paljon papuja ja linssejä, suosittelen jos mitenkään saat menemään alas. Kannattaa ostaa niitä kilohinnaltaa halvempia isoja pakkauksia ja pistää vaikka pakkaseen. Ruokaa voi myös tehdä usealle päivälle kerralla ja esim. makaroonilaatikosta tulee helposti bolognese kun heittää sen hetkeksi pannulle ja dolmiota tsm. tomaattimurskaa sekaan. Eli edellisen päivän ruokaa voi jalostaa eteenpäin. Tästä bolognesesta voi sitten jalostaa vaikka tomaattimakaronijauhelihakeiton ;)
Kannattaa katsoa mitä peruselintarvikkeilla on tarjottavana ja hyödyntää pakastinta, jos sellainen löytyy.
Ai makaronitko olisi sitten parempaa ravintoa kuin tumma suklaa? Ihan kun menee finelin sivuille voi todeta suklaassa olevan enemmän vitamiineja kuin ja kivennäisaineita kuin makaronissa joka on erittäin ravintoköyhää. Täysjyvä menettelee. Kunhan syöt runsaasti kasviksia voi suklaa olla osana ruokavalioa. Mutta esimerkiksi maapähkinät on halpoja, ja terveellisiä: miksi et siis ostaisi niitä varastoon? Jo pienessä määrässä on paljon hyviä ravintoaineita. Kanamunat kuin myös!
Suklaassa on jumalattomasti rasvaa ja se on edelleenkin todella kallista. Suklaata ei todellakaazn tule käyttää ravintona, vaan esimerkiksi illallisen jälkeisenä herkkuhetkenä pari palaa tummaa suklaata napsaisee.
Joka toinen aikuinen on ylipainoinen ja lapsista joka viides ekaluokkalainen on ylipainoinen, joten mitään köyhää Suomen kansa ei todellakaan ole, jos on varaa syödä itsensä lihavaksi. Minun lapsuudessani ei ollut yhtään lihavaa koko monisatapäisessä koulussa ei ala-, ylä-asteella puhumattakaan ammattikoulusta. Lihottava hiilarimättö on todella kallista ja sitä ei työtön tai vähävarainen todellakaan voi ostaa, joten tässä ruoka on muka kallista on nyt jotain muuta takana kuin ihmisten köyhyys. Ihmiset haluavat kaiken olevan ilmeisesti lähes ilmaista, jotta voisivat laittaa rahansa johonkin ihan muuhun kuin kunnon ruokaan. Esim. ... mihin? Ja köyhäkin voi syödä hyvin. Kotimaisten juuresten, herneiden, papujen, linssien, kananmunien ja pakastevihannesten kilohinta on samaa luokkaa makaronin kanssa ja maustamaton broileri, silakka tai jauheliha pyörii samoissa hintaluokissa jauhomössömakkaran kanssa. Maustamaton jogurtti on edullisempi kuin jopa vedelläkin laimennettu sokerijogurtti, josta ei lähde nälkä. Keitot, laatikot, sosekeitot tai padat, pyörykät ja kastikkeet ei kalliiksi tule. Juureksia, hedelmiä ja kasviksia ostetaan sesongin mukaan. Torilta saa edullisemmin kuin marketista. Makua saa tomaattipyreellä, tomaattimurskalla, sipulilla, valkosipulilla, kermalla ja juustolla sekä merisuolaa. Marjat mätänee Suomen metsiin, samoin kuin sienetkin. Kalaa saa edullisemmin, jos sille osaa tehdä muutakin kuin kypsentää. Ja netistä taatusti löytää ohjetta perkaamiseen. Täysjyväleivän voi leipoa itse, kun sen taikinan tekoon ei varttia kauempaa mene. Ja kaikki leivonnaisetkin voi tehdä itse juhlapäiviin. Voipaketin hinta on pari euroa ja jos nyt ei palatolkulla leipää puputa eikä edes kannata, niin rasia kestää päivistä viikkoihin perheen koosta riippuen. Osteoporoosi ja moni muukin tauti pysyy paremmin loitolla, kun tilaa verkosta D-vitamiinit (10€ per vuosi annostuksesta riippumatta) sen apteekin tai marketin ylihintaisen jauhopilleripurkin sijaan. Tilastojen mukaan Suomessa käytetään vähiten rahaa ruokaan kaikkeen muuhun verrattuna. Ja jopa "viljavammaset" voivat syödä yhtä edullisesti kuin viljaa sietävät, koska viljasta ei lähde nälkä ja näinollen hinta/laatu/ravintoaineet ei ole kohdallaan, vaan köyhän ei edes kannata syödä leipää, muuta kuin itse tehtynä :)
Kannattaa varua liikoja karkkeja ja yleensäkin hiilihytraatteja, tulee vielä kariesta, ähky, ja herra ties vaikka sokeritauti. Ja paremminhan nälkä lähtee LIHALLA kuin, suklaan ja muun makian syönnillä tulee vaan kemiallinen kylläisyyden tunne, joka ei johu siitä että nyt on liikaa sokeria veressä ja haima on helisemässä. Hetken päästä öllötys kuitenkin häipyy ja maha tuntuu taas tyhjältä ja olo nuutilta. Älä leiki enää kania, ota kunnolla lihaa ja jotain täyttävämpää, ihminen on sekasyöjä, kuten muutama terävä hammas suussammekin koittaa osaltaan vihjata
no voi helevetti meni aivan häneksi tuo teksti, an kyllä tarkottanu kirjottaa ihan noin
"""Mieleni on jo kauan tehnyt puuttua lasten ja nuorten syömiseen. Nyt provosoiduin karppauskeskustelusta. Vanhemmat voivat antaa lastensa ravinnoksi karkkeja, sipsejä, ranskalaisia perunoita ja limppareita, eikä asia kiinnosta ketään. Nyt kun puhutaan ns. karppauksesta, on uhattu lasten huostaanotolla, jos lapsille syötetään proteiinipitoisia elintarvikkeita ja kasviksia. Huh, huh.
Eniten minua surettaa kouluruokailu. Asiakkainamme on ollut useita opettajia, joiden velvollisuus on syödä yhdessä lasten kanssa. Kun olemme käyneet läpi opettajien lihavuuden ja väsymyksen syitä, olemme todenneet, että kouluruuassa on liian vähän proteiineja ja liikaa hiilihydraatteja.
Koulussa on tarjolla hyviä salaatteja, mutta perunasta, riisistä, makaronista ja vehnäjauhosta saadaan aivan liikaa hiilihydraatteja ja äärimmäisen vähän terveydelle tärkeitä aineita. Suurin ongelma on kuitenkin vähäinen proteiinin saanti. Ymmärtäähän sen, jos yhtä ateriaa kohden on käytössä 53 senttiä, ei sillä paljon lihaa ja kalaa osteta. Tähän vielä suunnitellaan säästöjä lisäämällä puuropäiviä!
Kun kouluruoka sisältää paljon nopeita hiilihydraatteja ilman proteiinin vastavoimaa, verensokeri nousee korkealle, jolloin lapsi hyppii seinille ja on levoton. Samalla erittyy reippaasti insuliinia, mikä poistaa lähes kaiken sokerin verenkierrosta ja aivot jäävät ilman energiaa, jolloin lapsi sammuu kuin kynttilä. Tällaiseen lapsen toimintaan ei tarvita tv:n tai tietokoneen ääressä valvottuja öitä, siihen riittää huonosti tasapainotettu kouluruoka. Samasta sylttytehtaasta löydämme syyn lasten ja nuorten lihavuudelle.
Mielestäni vastuuseen tulisi saattaa kouluruuasta päättävät tahot, jotka syöttävät lapsille ruokaa, mikä tekee heidät levottomiksi, väsyneiksi ja lihaviksi. Kouluruokailusta lapset saavat mallin myös muuhun ruokailuun ja vanhemmat kuvittelevat lapsensa saavan koulussa ravintosisällöllisesti hyvän aterian. Jos lapsillanne on tällaisia ongelmia, kokeilkaa pari viikkoa omia hyviä eväitä oikeanlaisen kotiruuan kera ja koette ihmeen.
Suosittelisin esim. aamiaiseksi kasvismunakas, ruisleipää ja hedelmä, lounaaksi selkeä pala lihaa tai kalaa, kasviksia ja maitoa, välipalaksi hedelmä ja juustoa, päivälliseksi lounaan kopio sekä iltapalaksi marjoja ja rahkaa. Tätä kutsutaan hyväkarppaukseksi. Maistuis varmaan sullekin.
Ulla-Maija KallioRavitsemusasiantuntijaSuomiZone """
http://www.turkulainen.fi/blogit/lukijan-kirjoitukset/104597-ravinto-vaikuttaa