lomittuminen kvanttifysiikassa

ihtehk

Onko kvanttifysiikan lomittumisen vallitsevana selityksenä tosiaan maaginen hetkessä (valoa nopeammin) siirtyvä kaukovaikutus?

13

287

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • zsexdrcft

      Ei mikään helppo kysymys. Tästä kai Einstein ja Bohr&co aikoinaan kiistelivät. Selitys on kai, että lomittuneilla hiukkasilla, vaikka ne ovat etäällä toisistaan, on yhteinen aaltofunktio. Mutta mitään informaatiota ei tuota kautta voi siirtää.

    • ljhgljhljh

      Paremminkin niin päin, että kaukovaikutus selitetään lomittumisella. Mitä se on konkreettisesti, ei taida olla selvää kenellekään.

    • ihtehk

      Yksi tapa eliminoida hetkessä tapahtuva kaukovaikutus. Oletetaan ettei tätä kaukovaikutusta ole. Koe sisältää kolme vaihetta:
      1. Yhden ominaisuuden suhteen lomittuneiden hiiukkasparien synnyttäminen
      2. Hiukkasparien tilojen mittaus riittävän etäällä toisistaan
      3. Tulosten vertailu tietyssä yksikäsitteisessä paikassa (tämähän on jokatapauksessa tehtävä, jotta lomittuminen voidaan todeta)
      Vertaillupaikkaan siirtyminen mittaus paikoista tapahtuu korkeintaan valon nopeudella. Vertailussa noin 50% tiloista on automaattisesti lomittuneita. Ongelma, että loput noin 50% eivät ole lomittuneita ennen vertailuhetkeä. Niiden kohdalla datan pitäisi vertailuhetkellä jomankumman hiukkasen osalta muuttua siten, että syntyisi lomittunut tila. Tämä vaatisi siis koko kausaaliketjun aina mittauksesta vertailuun asti muuttumista ja tarkoittaisi menneisyyden muuttumista.

      Menneisyyden muuttuminen hintana hetkessä tapahtuvasta kaukovaikutuksesta pääsemiseksi on ehkä kova hinta.

    • ihtehk

      Tarkoitan oikeastaan seuraavaa. Jos kahden lomittuneen hiukkasen tila mitataan kaukana toisistaan lomittumista ei voida välittömästi todeta. Siis täytyy tehdä tulosten vertailu. Tämä mittaustulosten vertailu voi tapahtua esim. lähettämällä data jollekin tutkijalle. Kun tutkija tarkastelee kahta tulosliuskaa lomittuminen realisoituu sillä hetkellä tutkijan päässä eikä yhtään aikaisemmin. Vertailu voidaan tietysti myös tietokoneella, joka vertaa dataa, mutta sekin vaati yhtälailla tulosten siirtämistä (korkeintaan valonnopeudella) vertailupaikkaan.

    • sryyr7

      Tai sitten lomittuminen on vain harha. Hiukkanen hajoaa kahdeksi hiukkaseksi, joilla kummallakin on vastakkainen spin heti hajoamisen jälkeen. Kun toinen mitataan, toinen ei realisoidu, vaan hiukkasella on ollut vastakkainen spintila energian ja liikemäärän säilymislakien mukaan jo alusta asti.

      • ihtehk

        Kvanttifysiikan nykytiedon mukaan ne on superpositiotilassa siihen asti kunnes mittaus suoritetaan ja se on kokeilla pystytty osoittamaan.
        Mittauspisteisteissä on atomikelloilla varustetut tietokoneet, joka kirjaavat havainnot.
        Mittaustulos menee tietokoneen muistiin, mutta mitäs jos tietokoneen muisti on vielä superpositiossa sen aikaa että tietokoneiden välinen dekoherenssi romauttaa aaltofunktiot. Mittaus on nykyään tehty 144km etäisyydellä, että dekoherenssi voi vaikuttaa melko nopeasti.


      • dfhf
        ihtehk kirjoitti:

        Kvanttifysiikan nykytiedon mukaan ne on superpositiotilassa siihen asti kunnes mittaus suoritetaan ja se on kokeilla pystytty osoittamaan.
        Mittauspisteisteissä on atomikelloilla varustetut tietokoneet, joka kirjaavat havainnot.
        Mittaustulos menee tietokoneen muistiin, mutta mitäs jos tietokoneen muisti on vielä superpositiossa sen aikaa että tietokoneiden välinen dekoherenssi romauttaa aaltofunktiot. Mittaus on nykyään tehty 144km etäisyydellä, että dekoherenssi voi vaikuttaa melko nopeasti.

        Sama tulos saadaan jos molemmilla hiukkasilla oli määrätty spintila jo emohiukkasen hajotessa. Kun esim. spin0-piimesonin hajoamisesta syntyvien hiukkasten spinit mitataan, ne ovat vastakkaiset. Näinhän kuuluukin olla, liikemäärän säilymisen takia. On aivan päivänselvää että kun toisen spin mitataan, toisen spin on vastakkainen. Ei se ole mitään lomittumista tai kaukovaikutusta vaan hiukkasten syntymisessä vallinnut pakko säilymislakien takia.

        Dekoherenssi vaikuttaa missä tahansa koko ajan, joten aaltofunktio on romahtanut tyhjimmässä vakuumissakin. Joten eiköhän palata taas reaalihiukkasiin ja niiden deterministisiin vuorovaikutuksiin. Keisarilla ei ole vaatteita.


      • Bell Aspect
        dfhf kirjoitti:

        Sama tulos saadaan jos molemmilla hiukkasilla oli määrätty spintila jo emohiukkasen hajotessa. Kun esim. spin0-piimesonin hajoamisesta syntyvien hiukkasten spinit mitataan, ne ovat vastakkaiset. Näinhän kuuluukin olla, liikemäärän säilymisen takia. On aivan päivänselvää että kun toisen spin mitataan, toisen spin on vastakkainen. Ei se ole mitään lomittumista tai kaukovaikutusta vaan hiukkasten syntymisessä vallinnut pakko säilymislakien takia.

        Dekoherenssi vaikuttaa missä tahansa koko ajan, joten aaltofunktio on romahtanut tyhjimmässä vakuumissakin. Joten eiköhän palata taas reaalihiukkasiin ja niiden deterministisiin vuorovaikutuksiin. Keisarilla ei ole vaatteita.

        "Joten eiköhän palata taas reaalihiukkasiin ja niiden deterministisiin vuorovaikutuksiin."

        Ei taideta palata. Indeterminismi on faktaa. Kysy vaikka oikeilta fyysikoilta.
        Bellin teoreema ja Aspectin kokeellinen näyttö ovat osoittaneet lomittumisen oikeaksi ja hiukkasen tilan aidosti satunnaiseksi.


      • ihtehk
        Bell Aspect kirjoitti:

        "Joten eiköhän palata taas reaalihiukkasiin ja niiden deterministisiin vuorovaikutuksiin."

        Ei taideta palata. Indeterminismi on faktaa. Kysy vaikka oikeilta fyysikoilta.
        Bellin teoreema ja Aspectin kokeellinen näyttö ovat osoittaneet lomittumisen oikeaksi ja hiukkasen tilan aidosti satunnaiseksi.

        Aivan niin. Kvanttimaailma toimii aivan erilailla kuin klassinen fysiikka.


      • dfhf
        Bell Aspect kirjoitti:

        "Joten eiköhän palata taas reaalihiukkasiin ja niiden deterministisiin vuorovaikutuksiin."

        Ei taideta palata. Indeterminismi on faktaa. Kysy vaikka oikeilta fyysikoilta.
        Bellin teoreema ja Aspectin kokeellinen näyttö ovat osoittaneet lomittumisen oikeaksi ja hiukkasen tilan aidosti satunnaiseksi.

        Nykyisen käsityksen valossa. Indeterminismi on niiden antama oletus, ei lopullinen fakta. Aito satunnaisuus perustuu pelkän nykytieteen päättelyyn.


    • ihtehk

      Tarkemmin selitettynä.

      Lainaus:
      "Ratkaisuksi tähän ongelmaan esittää Hugh Everett ns. monen maailman tulkintaa
      (many worlds interpretation). Hänen mukaansa realismi ja lokaalisuus voidaan pelastaa,
      jos sensijaan, että uskotaan havaitsijan hiukkaselle A tekemän mittauksen vaikuttavan
      hiukkasen B mittaustulokseen, ajatellaankin, että hiukkasella B on kyllä edelleen kaikki
      mahdoliset spintilat, mutta ne ilmenevät eri maailmoissa."

      Väitökseni:
      Monimaailmatulkinta on oikein, mutta vain paikallisesti ja tilapäisesti. Monimaailma on tässä kokeessa voimassa vain sen ajan, että näiden kahden mittauksen välinen dekoherenssi yhteys romauttaa aaltofunktiot ja nämä kaksi "eri maailmassa" tehtyä mittauksen tulosta korreloituvat. (Oletukseni mukaan tietokoneen muistissa) ja korrelaatio on sitten todettavissa "samassa maailmassa".

      • rdkdkd

        Hiukkasella ei ole kaikkia mahdollisia spintiloja, vaan se minkä se sai hajoamisen yhteydessä liikemäärän jakautuessa tytärhiukkasten kesken. Ei tarvita mitään monimaailmatulkintaa ja kaikkia mahdollisia, siis mahdottomia tiloja.
        Todellisuudessa hiukkasia on kaikkialla ja tästä syystä dekoherenssi romauttaisi aaltofunktion missä tahansa. Joten dekoherenssi on turha ajatus kuten koko aaltofunktio. Kyse on edelleen deterministisistä tapahtumista, joissa ei ole mitään satunnaista ja joida voidaan käsitellä matriisilaskennalla siis taulukkoalkioilla.


      • ihtehk
        rdkdkd kirjoitti:

        Hiukkasella ei ole kaikkia mahdollisia spintiloja, vaan se minkä se sai hajoamisen yhteydessä liikemäärän jakautuessa tytärhiukkasten kesken. Ei tarvita mitään monimaailmatulkintaa ja kaikkia mahdollisia, siis mahdottomia tiloja.
        Todellisuudessa hiukkasia on kaikkialla ja tästä syystä dekoherenssi romauttaisi aaltofunktion missä tahansa. Joten dekoherenssi on turha ajatus kuten koko aaltofunktio. Kyse on edelleen deterministisistä tapahtumista, joissa ei ole mitään satunnaista ja joida voidaan käsitellä matriisilaskennalla siis taulukkoalkioilla.

        Sinä yrität muuttaa vallitsevia kvanttifysiikan teorioita.
        Minä halusin selittää olemassa olevien teorioiden perusteella miten hiukkasten välinen maaginen valoa nopeampi kaukovaíkutus ei ole tarpeellinen lomittumisessa ilman piilomuutujia ja ilman perinteistä monimaailmatulkintaa käyttäen dekoherenssia ja paikallisia superpositiosysteemejä (eli rajoitettua monimaailmatulkintaa). Toivon ,että joku kumoaa väitteeni, sillä siitä on mielenkiintoisia seurauksia.

        Lue vaikka Anton Zeilinger FOTONIEN TANSSI - siinä on rautalangasta väännetty lomittuminen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      72
      3063
    2. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      55
      2725
    3. Kuoleman pelko katosi

      Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä
      Hindulaisuus
      432
      2335
    4. Viikonloppu terveiset kaivatulle

      tähän alas ⬇️⬇️⬇️
      Ikävä
      79
      2188
    5. Jos sitä keittelis teetä

      Ja miettis mitä mies siellä jossain touhuilee... ☕️
      Ikävä
      95
      2006
    6. Myötähäpeä kun näkee sut,

      tekisit jotain ittelles. Ihan hyvällä tämä!
      Ikävä
      57
      1939
    7. Huomenta ........

      Huomenta 💗 Tiedän, että tuntuisit hyvälle.
      Ikävä
      12
      1586
    8. Kuhmolainen on selvästi kepun lehti

      Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan
      Kuhmo
      17
      1537
    9. Ei mun tunteet

      ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil
      Ikävä
      30
      1380
    10. Mitä nämä palautteet palstalla ovat?

      Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?
      Ikävä
      30
      1351
    Aihe