Elämän päättämisen vaikeus

Jep

Ilman rahoja tänne elämään tullaan ja ilman rahoja täältä lähdetään. Tämä väliaika pitäisi sitten jotenkin koettaa elää vaikeuksien kanssa mitä milloinkin on plajon ja vähän. Samaan aikaan kuuluu myös rahaakin arvokkamapia aisoita. Puoliso ja lapset ovat yksi elämän suurista arvoista. Moni ei saa niitä edes rahalla. Myös terveys on niitä elämän kultakimpaleita.

Monet joutuvat kuitenkin elämässään rahallisiin vaikeuksiin mutta konkurssit myös henkilökohtaisessa elämässä kuuluvat elämään. On olemassa velkasannerausta ym. sosiaalista apua jonka kautta voi elää kutakuinkin siedettävää elämää varsinkin jos vierellä on vielä puolsio ja lapsi. Mieti elämän arvoja ja koeta sitäkautta lähteä selvittämään taloudelliset vaikeudet auttajien kanssa jotka osaavat neuvoa sinua taloudellisissa asioissa. Ota yhteys sosiaalitoimistoosi.

Olen varma, että raha ei voi olla esteenä sinun elämällesi. Mielenterveys alkaa paranamenaan kunhan ongelmat ovat ns. hoidossa. Voimia!

Oletko peliriippuvainen vai miksi oot ylivelkaantunut?

Sinua ihan hirvittää kertoa puolisolle tuosta kuolemasuunnitelmastasi. Entä jos sen toteuttaisit: hän syyllistäisi, pohtisi varmaan koko elämänä: miksi et kertonut, etkö luottannut häneen tarpeeksi ym. Se olisi hirveä sokki hänelle. Onko oikein jättää äitiä pienen vauvan yskinhuoltajaksi kasvattamaan häntä ja vielä tuollaisen järkyttävän surun ja mysteerin kanssa. Olet myös lapsen saattanuyt tähän maailmaan, miksi pakenisit vastuutta ja riistäisit häneltä isyyden.
Tietenkin vastaan ja ajattelet että et jaksa, mutta jätät äidin pienen lapsen kanssa surun kanssa jaksamaan?
Ja vielä rahan takia. Maailma on täynnä ylivelkaantuneita, mutta niistä on selvittyja edelleenkin selvitään.
Päätä nyt vain alkaa selvittelemään asioita: on velkajärjestelyjä, ammattiauttajia.
Puhu nyt ensiksi sen puolisosi kanssa ja kerro että et jaksa ja tarvitset apua. jospa vaikka yhdessä perheenä voitte lähteä selittelemään tilannetta ja estiä apua.
Sinun tapuksessa pako itsemurhaan on todella pako ja laiminlyönti. Älä ota tätä keljuiluna. Ajattelen teitä koko perheen kannalta. Kiva että sinulla on tuo ihana suloinen pallero ja kiva äitikin. Kyllä sinä saat voimia kun ajattlet heitä. Asioilla on tapana järjestyä!

Yleensä kyllä kunnioitan toisen ihmisen oikeutta kuolla ja mielelläni autan siinä. Mutta sinun kohdalla teen poikkeuksen. Perhana jos tuo pitää paikkansa että sinä satut olemaan isä, mieti uudestaan ja hae vaikka ammatti apua. Jo pelkästään lapsesi on se syy miksi sinun on syytä pysyä elossa ja jatkaa kamppailua vaikka pääsi ei meinaa kestää. Kuule on sellaisiakin tapauksia joissa lapsi on saanut tietää jomman kumman vanhemmista joskus tehneen itsemurhan, lapsi sitten ottaa tämän myöhemmin esimerkkinä ja tekee sitten vielä suuremmalla todennäköisyydellä itsarin kun joutuu ongelmiin. Haluatko sinä antaa tuollaisen esimerkin lapsellesi?

Ylivelkaantumisesta: Et kerro mistä ylivelkaantuminen johtuu ja onko sinulla edes työpaikkaakaan josta tienaat rahaa? Entä päihteiden käyttö, jos käytät päihteitä niin luovu niistä toistaiseksi.

Voi,kun kuolis mahdollisimman terveenä!?

Hei "ei mikään unelma isä"...Minäkään en ole mikän unelma äiti/mummi. Vaikka lapseni ovatkin jo nuoria aikuisia eikä pieniä...mutta heillä on pieniä lapsia. Minä olen parin vuoden sisällä menettänyt poikani ja mieheni ja mieheni kuoleman myötä työni ja luottotietoni kun ei ollut enään varaa maksaa velkoja. Minkäs teet...elämä jatkuu silti. Tiukkaa on, mutta en voisi tehdä lapsilleni ja lastenlapsilleni sitä että päättäisin päiväni ahdistuneisuudestani huolimatta.

Olen juuri miettinyt että pitää varmaan soittaa psykologile tai vastaavalle että pääsee purkamaan tätä ahdistusta ja ottaa yhteys sosiaalitoimistoon että miten tässä nyt parhaiten selvittäisiin. Saan tällä hetkellä ansiosidonnaista, (ja leskeneläketä jopa rusaat 140€)...jaa nyt ulosotto kävi käsiksi tuohon ansiosidonnaiseen. Minulle jää kuussa rahaa vuokran jälkeenn.300€ ja sillä on pärjättävä ja hommattava ruoka ja KAIKI MUU mitä elämiseen tulee. Et ole ainoa joka on siis velkaantunut, mutta ei elämä siihen lopu. On äärimmäisen itsekästä ajatella vain pakoa siitä kaikesta ja jättää äiti pienen vauvan kanssa surun keskelle yksin pärjäämään :( Tsemppiä sulle ja kerro tilanteestasi vaimollesi ja hakekaa apua tilanteeseen.

Hei, ensiksi, et ole huono ihminen, sinulla on vain nyt elämän langat solmussa, mutta niistä on ulospääsy, kunhan vaan jaksat eteenpäin katsoa, sinulla on "mamselli" ja vauva, mikä ihana yhtälö, vauvassa on tulevaisuutenne ja sinun antamasi elämän siemen,
et voi sitä taaperolta pois ottaa, eli viemällä oman elämäsi ja jättämällä lapsesi ja lapse äidin,
jos tekisit viimeisen ratkaisusi, mennä pois, et voi tajuta mihinkä tuskaan jätät muut,
itse on helppo vain poistua, kaikki on sinulle helppoa,
mutta ei kuvitellekaan sitä tuskaa minkä jätät jälkeesi lapsesi äitiin ja omaan lapseesi, joka joskus saan kuulla, että isäsi jätti sinut ja minut, kun ei jaksanut , ja ei hakenut apua, eikä puhunut kanssani, näin lapsesi äiti kertoo hänelle, onneksi totuuden,
miten lapsesi kokee sen, kaivannut sinua isäksi ikänsä ja kuvitellut niin monet ihanat hetket isänsä kanssa, halunnut elää ne aina, kuunnellut muiden kertomuksia isän kanssa vietetyistä hetkistä, mennyt itkien sänkyyn yksin ja kaivannut sinua,
älä ota tätä kaikkea lapseltasi, kun voit sen antaa ja nauttia itsekin hänen kanssaan, ja tietysti myös äidin kanssa, te yhdessä, tehkää perhe pikkuhiljaa,
miksi et sitä kestäisi, te kaikki tahdotte sitä, nyt sinä ja vaimosi ja kasvava lapsenne,
elämässä tapahtuu nytkyään niin paljon pahaa, älä anna sen tapahtua teille,
koska teilla on kaikki mahdollisuus ihanaan perhe elämään, miksi et ottaisi sitä vastaan, jos pystyt sen tekemään saat rakastavan kodikkaan olon, lapsei ja mamsellin kanssa,
raha asiat saa aina jotengin kuntoon, kun vaan reippaasti menee kertomaan tilanteen, asioista voi sopia,
hei olet kolmekymppinen, älä anna elämäsi valua pois, koska se kuitengin vielä sinulla on,
ajattele ihania vuosia eteen päin, näät lapsesi varttuvan,
näät hänen aamuhymyn,itkuilun.uhman, leikit, iltahämyn uneliaisuuden, aamukömpimiset viereenne, lapsen tuoksun,
ÄLÄ jätä näitä,
sinulla on tarve elää itsellesi mamsellille ja vauvallenne, et voi jättää elämääsi, sinulle on nyt jo niin paljon,
rakasta, sinua rakastetaan ja mikään ei voita uuden elämän antamaa rakkautta sinulle, ja saman voit antaa sinä,
kyllä sinä jaksat, otat huomioon muut elämässäsi ja myös toki itsesi, yhdessä te jaksate ja saatte ihanan elämän.
Itse menetin täällä kotona mieheni vuosi sitten, heräsin hänen viereltä su aamuna, la iltana oltiin istuttu ja juteltu kaikenlaista elämästä, ja aamulla häntä ei enää ollutkaan, oli nukkunut yöllä pois,
yhteistä elämää jäi taakse 27 vuotta, turha kertoakkaan lisää kokemuksesta, mistä en koskaan pääse yli,
siksi sinulle tämä, sinulla on vielä kaikki, pidä huolta ja rakastakaa toisianne, koskaan ei tiedä päivää viimeistä,siksi sitä ei pidä päättää,
jos tahdot kirjoittaa r.immonen ät kolumbus. fi kirjoita
paljon voimia sinulle ja rakkautta teille, ota elämäsi ja jaksa, et kadu