Kirkon jäsenille pakollisen uskonnon opetuksen oppimäärään kuuluu tutustuminen uskonnon harjoittamiseen, mutta ei varsinainen uskonnon harjoittaminen, josta, jos sitä koulussa on, voivat kirkon jäsenetkin olla pois.
Tutustumisen luulisi hoituvan yhden vuoden aikana, tai edes niin, että yhtenä vuotena opetetaan ja vaikka viiden vuoden päästä kerrataan. Mutta ei, käytännössä asia toteutetaan ihan väärin niin määrällisesti kuin laadullisesti, sekä teoriassa että käytännössä.
Kirkkojuttuja on joka vuosi, eli uskonnossa oppilaat jäävät luokalleen joka vuosi koko 9 vuoden aikana.
Toisekseen pitäisi tutustua aikuisten oikeaan uskonnon harjoittamiseen sunnuntaijumalanpalveluksisa, mutta tutustutaankin sievisteltyihin koululaisjumalanpalveluksiin.
Ja lisäksi tutustumisessa ei ole kyse vain tutustumisesta, vaan ihan selvästä uskonnon harjoittamisesta.
Tästä pelleilystä lapsi välttyy nyt vain, jos vanhemmat eivät liitä tai ole liittäneet lastaan kirkkoon tai myös, jos he erottavat hänet kirkon jäsenyydesta...
Tutustumisen luulisi hoituvan yhden vuoden aikana, tai edes niin, että yhtenä vuotena opetetaan ja vaikka viiden vuoden päästä kerrataan. Mutta ei, käytännössä asia toteutetaan ihan väärin niin määrällisesti kuin laadullisesti, sekä teoriassa että käytännössä.
Kirkkojuttuja on joka vuosi, eli uskonnossa oppilaat jäävät luokalleen joka vuosi koko 9 vuoden aikana.
Toisekseen pitäisi tutustua aikuisten oikeaan uskonnon harjoittamiseen sunnuntaijumalanpalveluksisa, mutta tutustutaankin sievisteltyihin koululaisjumalanpalveluksiin.
Ja lisäksi tutustumisessa ei ole kyse vain tutustumisesta, vaan ihan selvästä uskonnon harjoittamisesta.
Tästä pelleilystä lapsi välttyy nyt vain, jos vanhemmat eivät liitä tai ole liittäneet lastaan kirkkoon tai myös, jos he erottavat hänet kirkon jäsenyydesta...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä pointti. Se, että uskontoa on noin paljon kertoo siitä että ei kyse ole objektiivisesta tiedonjaosta ja tutustuttamisesta, siihen riittäisi yksikin vuosi niin kuinsanot. Tai se voisi olla osa jotain muuta ainetta, vaikka historiaa, tai loogisinta ja vielä parempi jos ussan tilalla olisi kaikilla ET.
Nykyisellään ussan opetuksessa kouluissa on kyse indokrtinaatiosta. Senhän kertoo jo se, että uskonnon opetus on jaettu niin, että jokaiselle uskonnolle on omat ryhmänsä. Jos kyse ei olisi tunnustuksellisesta opetuksesta niin ei tavitsisi tehdä.
Koska kirkossa ei ole yleisesti tapana käydä jumalanpalveluksissa, mutta ristäisissä ja varsinkin hautajaisissa on, ontuu perustelu tapakulttuurilla. Jos lapset haluttaisiin oikeasti tutustuttaa uskontoon suomalaisten arjessa, heidät pitäisi viedä hautajaisiin.
Häiden osalta perustelu toimisi myös, mutta siinä tapakulttuuri juuri parhaillaan muuttuu.
* * *
Entä mikä on yleisemmin sellaista tavallista elämänmenoa, jota pitäisi esitellä jos se nähtäisiin koulun tehtäväksi? Äkkiseltään veikkaan, että jääkiekkoa katsotaan Suomessa enemmän kuin käydään kirkoissa.