Eikö täällä ole mitään oikeaa sotahistoriaa?

ylistävät Stalinia? Iso on sekin porukka - ja innokas. Eli nämä otto-villet, korpit ja ketaleet.

Tämä on historia-palsta, ei sotahistoriapalsta. Sotahistoriaahan täällä useimmiten kuitenkin jauhetaan, yleensä toista maailmansotaa. Kirjoittajia lienee vain muutamia, kun ei näytä muita historian alueita esille ilmaantuvan. Nämä harvat kirjoittajat eivät ole kiinnostuneita muista aikakausista, eivätkä luultavasti ole niistä perilläkään.

Gil Jotiini kirjoitti:

Tämä on historia-palsta, ei sotahistoriapalsta. Sotahistoriaahan täällä useimmiten kuitenkin jauhetaan, yleensä toista maailmansotaa. Kirjoittajia lienee vain muutamia, kun ei näytä muita historian alueita esille ilmaantuvan. Nämä harvat kirjoittajat eivät ole kiinnostuneita muista aikakausista, eivätkä luultavasti ole niistä perilläkään.

Lue lisää

Omalta kohdaltani diagnoosisi osuu aika kohdalleen. Eniten II maailmansodassa kiinnostaa kalusto, ja niiden käyttöön liittyvät asiat, ei niinkään politiikka. Tosin I maailmansota kiinnostaa myös, juuri nyt luen Mäkelän "liehuvin lipuin" kirjaa, kertoo 1914 meritaisteluista. Oikein hyvä opus, luin se joskus 20 v sitten viimeksi. Vähän aikaa sitten luin Balkanin sotaan lähetetyistä suomalaisista, eli " Tuhannenpa verran poikia lähti." Mainio kirja sekin.
Tuohon yleiseen historian tietämättömyyteen sattuikin sopivasti tämä.
Eilen tyttären kanssa kävelyllä poikettiin äidilläni, jonka kirjahyllystä poimin unilukemiseksi "Ihmiskunnan ajantieto." Eli, siinä maailmantapahtumat vuosittain n.600 000 ekr - 1939 jkr.
Ei tietenkään se opus tee kaikkitietäväksi, mutta nyt tiedän vaikkapa sen, että v.972 Saksan kruunuprinssi Otto ja bysanttilainen prinsessa Theofano, Romanos II:n tytär, vihitään Roomassa. Ja teistä moukista varmasti harva tietää, miten Nikeforos II siihen suhtautui :P

Olen myös samaa mieltä, että nämä sota-asiat kuuluisi "sodat ja konfliktit"- osioon, mutta minkäs teet.. Jos joskus aloitan jutun, vaikka Guadalcanalin meritaisteluista, niin laitan sen sinne.

Sven Hassel kirjoitti:

Omalta kohdaltani diagnoosisi osuu aika kohdalleen. Eniten II maailmansodassa kiinnostaa kalusto, ja niiden käyttöön liittyvät asiat, ei niinkään politiikka. Tosin I maailmansota kiinnostaa myös, juuri nyt luen Mäkelän "liehuvin lipuin" kirjaa, kertoo 1914 meritaisteluista. Oikein hyvä opus, luin se joskus 20 v sitten viimeksi. Vähän aikaa sitten luin Balkanin sotaan lähetetyistä suomalaisista, eli " Tuhannenpa verran poikia lähti." Mainio kirja sekin.
Tuohon yleiseen historian tietämättömyyteen sattuikin sopivasti tämä.
Eilen tyttären kanssa kävelyllä poikettiin äidilläni, jonka kirjahyllystä poimin unilukemiseksi "Ihmiskunnan ajantieto." Eli, siinä maailmantapahtumat vuosittain n.600 000 ekr - 1939 jkr.
Ei tietenkään se opus tee kaikkitietäväksi, mutta nyt tiedän vaikkapa sen, että v.972 Saksan kruunuprinssi Otto ja bysanttilainen prinsessa Theofano, Romanos II:n tytär, vihitään Roomassa. Ja teistä moukista varmasti harva tietää, miten Nikeforos II siihen suhtautui :P

Olen myös samaa mieltä, että nämä sota-asiat kuuluisi "sodat ja konfliktit"- osioon, mutta minkäs teet.. Jos joskus aloitan jutun, vaikka Guadalcanalin meritaisteluista, niin laitan sen sinne.

Lue lisää

Kun nyt mainitsit Bysantin, niin läntisen Euroopan ja Itä-Rooman välinen skisma "uskontorintamalla" alkoi tulla kärjistettyyn tilaan juuri tuona aikana vähän ennen vuotta 1000. Idän kirkon ja läntisen kirkon kohtalokas välirikko tuli ajankohtaiseksi pian tuon avioliiton jälkeen. Paavin ylivaltavaatimukset ja filioque-riita (koskien uskontunnustuksen sanamuotoa) olivat ratkaisematon kiistan aihe. Puolin ja toisin julistettiin pannat ja anateemat; ei ole kauaakaan lähimenneisyydessä, kun niitä vasta purettiin.

Tämä molemminpuolinen jähmeys Rooman valtakunnan "perijöiden" suhteissa oli myöhemmin aivan kohtalokas Euroopan historialle.

Hyvän kuvan tuosta katastrofista saa Waltarin romaaneista "Nuori Johannes" ja "Johannes Angelos".

Olisi tarvittu enemmän reaalipolitiikkaa ja vähemmän uskonnollista eripurajäykkäniskaisuutta, jotta islamin leviämistä Balkanilla olisi voitu rajoittaa. Turkki on Euroopan mantereella tänäkin päivänä. Konstantinopoli (nyk. Istanbul) oli sentään keisarin kaupunki. Rooma, toinen keisarin kaupunki, on vielä eurooppalainen.

Niin, vuosisatojen katkerien taistelujen jälkeen Rooman valtakunta katosi viimein - samoihin aikoihin, kun Kolumbus purjehti Amerikkoihin.

Maailman myllerrys sotien ja muiden "vääntöjen" muodossa tulee jatkumaan. Menneestä voi oppia. Mutta eri asia on, käytetäänkö tuota oppia hyödyksi.