Väyrysen analyysi Keskustastan kuppikunnista

VALTA ON PALAUTETTAVA JÄSENISTÖLLE

Katsoimme eilen illalla Vuokon kanssa muutama päivä sitten tallentamamme draamadokumentin, jossa kerrottiin, kuinka Margaret Thatcher syrjäytettiin vuonna 1990 puolueensa puheenjohtajan ja pääministerin paikalta.

Britanniassa parlamenttiryhmä valitsee puolueen puheenjohtajan, joka on samalla pääministeriehdokas ja pääministeri. Thatcheriin eri tavoin tyytymättömät yhdistivät voimansa ja estivät hänen valintansa vaalin ensimmäisellä kierroksella. Hän vetäytyi ennen toista kierrosta ja valitutti vastustajiensa harmiksi puoluejohtajaksi John Majorin.

Draamadokumentti avasi mielenkiintoisen näkökulman oman maamme poliittiseen elämään.

Suomessa poliittisten puolueiden toiminta perustuu laajaan jäsenistöön, joka päättää puoluekokouksessa, mikä on puolueen linja ja ketkä puoluetta johtavat. Puolueen edustajat eduskunnassa, Euroopan parlamentissa, kunnanvaltuustoissa ja muissa luottamustehtävissä toteuttavat puolueen ohjelmaa.

Keskustan tulisi olla Suomen puolueista kansanvaltaisin, kun meillä on suhteellisesti eniten jäseniä ja suurin puoluekokous.

Keskustaan on kuitenkin pesiytynyt omituinen tapa, että kansanedustajat pyrkivät ohjailemaan puolueen toimintaa ja myös puoluekokouksen päätöksiä.

Eduskuntaryhmässä on sisäisiä kuppikuntia, jotka kilpailevat keskenään vallasta ja etenkin ministerinpaikoista. Kaikki puoluekokouksen 2000-luvulla valitsemat puheenjohtajat ovat joutuneet brittityyliin luopumaan tehtävästään menetettyään kuppikuntien tuen.

Kuppikuntiin lukeutuvat edustajat ottavat enemmän tai vähemmän avoimesti kantaa myös siihen, ketkä puoluekokouksen olisi valittava johtotehtäviin.

Rovaniemen puoluekokouksen valmisteluihin vaikuttaa kaksi kuppikuntaa, joista yksi tukee Juha Sipilän ja toinen Tuomo Puumalan valintaa. Osa kansanedustajista on pysyttäytynyt kuppikuntien ulkopuolella.

Juha Sipilän takana näyttävät olevan yhtäältä ryhmän liberaaleimmat jäsenet ja toisaalta lestadiolaiset. Tämä joukko oli Marin tukena Lahden puoluekokouksessa.

Tuomo Puumalaa näyttävät tukevan nuoret ja osa niistä, jotka olivat alun perin Mauri Pekkarisen kannattajia.

Oma poliittinen asemani on perustunut siihen, että olen ollut itsenäinen suhteessa puolueen sisäisiin valtaryhmittymiin. Viimeisinkin ministerinimitykseni tapahtui ohi kuppikuntien pääministeri Matti Vanhasen ehdotuksesta. Voitin tiukassa äänestyksessä kuppikuntien ehdokkaan.

Eduskuntaryhmän kuppikuntien valtaapitävät eivät halunneet minua puheenjohtajaksi Lahden puoluekokouksessa, eivätkä nyt. Samat voimat koettivat löytää presidenttiehdokkaaksikin kenet tahansa muun, mutta tässä he onneksi epäonnistuivat.

Valintaani puheenjohtajaksi vastustetaan tekaistuin perustein. En ole liian vanha poliittisiin ja valtiollisiin johtotehtäviin. Puheenjohtajan ei ole tarpeen olla eduskunnassa, kuten Timo Soinin jytky osoitti.

Viime aikoina minua on syytetty yhteistyökyvyttömäksi. Mitään näyttöä tästä ei ole. Pystyn yhteistyöhön kaikkien kanssa. Kun en kuulu ryhmän sisäisiin kuppikuntiin, minulla on mielestäni parhaat mahdollisuudet yhdistää puolue. Tästä minulla on vahvaa näyttöä 1980-luvulta, jolloin puolue oli pahasti hajallaan.

Puheenjohtajuudesta käyty neuvoa-antava jäsenäänestys osoitti, että Rovaniemellä käydään tiukka vaali.

Toivon ja uskon, että puoluekokousedustajat palauttavat vallan jäsenistön käsiin. Puolueella tulee olla puheenjohtaja, joka voi johtaa puoluetta itsenäisesti jäsenistöön nojautuen ja sen tahtoa toteuttaen.

Politiikka perustuu luottamukseen. Puheenjohtajaa valittaessa on kysymys siitä, kenen uskomme voivan johtaa puolueen voittoon kuntavaaleissa ja seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Valittavalla puheenjohtajalla ei ole aikaa harjoitteluun, vaan hänen tulee kyetä ottamaan puolueen puolesta heti vastuu mm. euroalueen kriisin hoitamisesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, Suomen talouden tervehdyttämisestä ja kuntauudistuksesta.

Valittavan puheenjohtajan tulee kyetä voittamaan Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen ja Timo Soini seuraavissa eduskuntavaaleissa, jotka ovat pääministerivaalit.

Maan ja puolueen etua tässä on ajateltava, ei muuta.